Lapsi rikoksen kohteena? Lapsen haastattelu ja työskentely perheen kanssa Tuija Lyytikäinen, Merja Oksanen ja Julia Korkman HUS Lasten ja nuorten oikeuspsykiatrinen osaamiskeskus
Lastensuojelulaki 25 Sosiaali- ja terveydenhuollon, opetustoimen, nuorisotoimen, poliisitoimen ja seurakunnan tai muun uskonnollisen yhdyskunnan palveluksessa tai luottamustoimessa olevat henkilöt sekä muun sosiaalipalvelujen tai terveydenhuollon palvelujen tuottajan, opetuksen tai koulutuksen järjestäjän tai turvapaikan hakijoiden vastaanottotoimintaa tai hätäkeskustoimintaa taikka koululaisten aamu- tai iltapäivätoimintaa harjoittavan yksikön palveluksessa olevat henkilöt ja terveydenhuollon ammattihenkilöt ovat velvollisia viipymättä ilmoittamaan salassapitosäännösten estämättä kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle, jos he tehtävässään ovat saaneet tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää lastensuojelun tarpeen selvittämistä.
Lastensuojelulaki 25 Lastensuojeluviranomaisen on salassapitosäännösten estämättä ilmoitettava poliisille, jos on perusteltua syytä epäillä, että lapseen on kasvuympäristössään kohdistunut rikoslain 20 (seksuaalirikokset) tai 21 luvussa (henkeen ja terveyteen kohdistuvat rikokset) rangaistavaksi säädetty teko, josta säädetty enimmäisrangaistus on vähintään kaksi vuotta vankeutta Säännös velvoittaa tutkintapyynnön tekemiseen ja oikeuttaa oma-aloitteiseen tiedon luovutukseen ( Räty, Lastensuojelulaki, 2010)
Pelkkä vanhemman ilmoitus mahdollisesta perheen sisäisestä seksuaalisesta hyväksikäytöstä tai pahoinpitelystä ei ole vielä yksinomaan riittävä peruste ilmoituksen tekemiseen poliisille Huoltajalla ensisijainen velvollisuus tehdä rikosilmoitus lapseen kohdistuneen teon osalta Sosiaalityöntekijä voi perusteltua epäilyä selvitettäessä kuulla lasta tai hänen vanhempiaan ja hankkia lasta tutkineiden tahojen lasta koskevat epikriisit ja muut selvitykset (Räty, Lastensuojelulaki, 2010)
Ohjeistusta terveyshuollon ammattilaisille Stakesin opas Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön ja pahoinpitelyn selvittämisestä (2003) Laki lapseen kohdistuneen seksuaalirikoksen selvittämisen järjestämisestä (2009)
Perusteltu epäily Ensimmäinen tehtävä arvioida lapsen tilanne ja varmistaa, että lapsi on turvassa Lastensuojeluilmoitus sosiaaliviranomaisille tai tutkintapyyntö poliisille mahdollisimman pian lapsen haastattelulla on kiire Akuuteissa tapauksissa tutkimukset tehdään päivystyksenä alle 72 h mahdollisesta tapahtumasta muutoin somaattiset tutkimukset vain poliisin virka-apupyynnöstä Lapsen vanhempien/läheisten ohjaaminen ja tukeminen ja rauhoittelu vältettävä lapsen puhuttamista lapsen edun mukaista on pyrkiä pitämään lapsen arki mahdollisimman ennallaan
Asennoitumisesta pyrittävä välttämään ylireagointia ja voimakkaita tunnereaktioita vahvoja asenteita, jotka saattavat ohjata/vääristää päätöksentekoa tärkeää keskittyä todettuihin/havaittuihin tosiasioihin, ei asian herättämiin tunteisiin rauhallisuus sekä avoin ja neutraali asenne tarkat kirjaukset käydyistä keskusteluista koko ajan on muistettava, että kyse on epäilystä syyttömyysolettama kyse epäillyn tapahtuman selvittämisestä, ei hoidosta tai terapiasta
Miten voi selvittää? Liian varovainen puuttuminen tutkimusten mukaan tunnistamista ja sitä kautta asiaan puuttumista vaikeuttavat mm. liiallinen varovaisuus, pelko vääristä ilmoituksista, tietotaidon puute sekä omat asenteet väkivaltaa kohtaan saattaa johtaa siihen, että lapsen epävarmat elinolot tarpeettomasti pitkittyvät ja asian selvittely vaikeutuu Liiallisen näytön kerääminen ennen esitutkintaa mahdolliset tutkinnalliset haitat tämä hyvä muistaa erityisesti koskien lapsen ja epäillyn kuulemista asiantuntijalausuntojen laadun varmistaminen
Miten voi selvittää? Haastattele epäilyn herättäjää Kerää taustatietoa lapsesta päiväkoti, koulu terveydenhuolto perheneuvola ja muut mahdolliset lapsen hoitotahot Älä kuitenkaan haastattele lasta tai käsittele epäilyyn liittyviä asioita lapsen kuullen pienen lapsen muisti on rajallinen ja muistikuvien vääristymisen mahdollisuus kasvaa MUISTA TARKAT KIRJAUKSET! - Erityisesti muista kirjata esitetyt kysymykset
Epäilyn herättäjän tilanne Epäilyn herättäjän suhde epäiltyyn onko taustalla huolto/tapaamisriita? Onko ollut vastaavia epäilyjä aiemmin? Onko epäillyt hyväksikäyttöä pitkään? epäilyn kehittyminen, vahvistuminen Epäilyn herättäjän mahdollinen herkistyminen aiheelle oma tai lähipiirin henkilön hyväksikäyttökokemus taustalla median/uutisoinnin vaikutus? Epäilyn herättäjän mahdolliset psyykkiset ongelmat
Lapsi kertoo hyväksikäyttökokemuksesta spontaanisti ja selkeästi epäilyn suhteen neutraalille henkilölle = vahva epäily Lapsi vastaa huolestuneen aikuisen kysymyksiin tilanteessa, jossa aikuinen epäilee jotain tapahtuneen = lähtökohtaisesti muita vähintään yhtä vahvoja selityksiä Epäily herää lapsen epäämääräisen oireilun perusteella = useimmiten monia vaihtoehtoisia, tilastollisesti todennäköisempiä, selityksiä
Lasta kuultava pian! Viranomaisten välinen yhteistyö avainasemassa: LS ilmoitus heti poliisi yhteydessä syyttäjään heti haastattelu heti mahdollinen vastakuulustelu heti Ainoa tapa välttää seuraavia ongelmia: Missä lapsi asuu? Mahdollinen sijoitus esitutkinnan aikana vaikutukset lapsen vointiin, kertomukseen? Lapsi ei enää muista tapahtumaa tullessaan haastatteluun Lapsen kanssa on käsitelty tapahtumaa ja muistikuva on saattanut vääristyä Hetki, jolloin lapsi olisi halunnut kertoa, meni ohi! Lapsen ja perheen vointi kärsii
Missä kontekstissa lapsen puheet ovat tulleet esille? Miten puheita on raportoitu? Kuinka sanantarkasti? Miten kauan aikaa sitten? Miten lapsen kanssa on puhuttu aiheesta? Kuinka luotettava kertomuksen raportoija on suhteessa epäiltyyn tapahtumaan? vertaa esim. koulun terveydenhoitaja / vanhempi huoltajuuskiistan yhteydessä
Henkilön ennakkokäsitykset voivat ohjata yhteenvetojen kirjoittamista sekä sitä miten lapsen sanoja/kertomusta tulkitaan Bruck (1998): Äidit muistivat lasten kertoneen spontaanisti asioita, joista heiltä itse asiassa oli kysytty hyvinkin johdattelevalla tavalla Yhteenvedoista käy harvoin ilmi miten asioista on kysytty, viitataan esim siihen että lapsi kertoi silloinkin kun on kysytty suoraan
Miten monta kertaa raportoija on tästä kertonut jollekin? Miten he ovat reagoineet? Muistikuvat tapahtumista saattavat vääristyä keskustelujen perusteella Tulkitaan lasta uudelleen muiden ihmisten kertomusten perusteella Vertaa epäilyn herättäjän (spontaaneja) kertomuksia eri vaiheessa: lisääntyykö esim. varmuus lapsen hyväksikäytöstä?
HUS Lasten ja nuorten oikeuspsykiatrinen osaamiskeskus
HUS Lasten ja nuorten oikeuspsykiatrinen yksikkö perustettu 2006, sijaitsee Ruoholahdessa, (Tallberginkatu 2) 3 lääkäriä, 6 psykologia, 5 sosiaalityöntekijää, sihteeri, konekirjoittaja Yksikkö tarjoaa palveluja koko Hus + erva alueelle (alle 16v. lapset ja nuoret) Pääosa seksuaalisen hyväksikäytön epäilyn tutkimuksia (vain poliisin virkaapupyynnön perusteella Myös pahoinpitelyepäilyn tutkimuksia tai seri + pahoinpitelyepäilyjä Antaa konsultaatioita ja koulutusta Ei huoltoriita-arvioita, ei hoitoa
Virka-apu Poliisi haastattelee (kuulee) lasta itse tai pyytää asiassa virka-apua Varsinkin alle kouluikäisten ja erityisen oireilevien lasten kohdalla. Virka-apu voi olla muutakin kuin haastattelu/ tutkimus, esim: Arvio siitä, kannattaako epäilyä tutkia, eli onko kyseessä perusteltu epäily (esim. jos epäily perustuu lähinnä lapsen oireisiin) Arvio siitä, voidaanko lasta haastatella? (esim. pieni lapsi, kehitysviivästymä) Arvio siitä, kannattaako lasta haastatella? (esim. jos haastateltu monesti ennen) Jo tehdyn haastattelun arviointi esitietojen valossa Virka-apu voi tulla myös syyttäjän taholta Esim. unessa tapahtunut hyväksikäyttö, haittavaikutusarvio, luotettavuusarvio
Epäily lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä/ pahoinpitelystä Rikosilmoitus poliisille Lastensuojeluilmoitus Poliisin virka-apupyyntö Osaamiskeskuksen tiimikokous 1. Viranomaisneuvottelu poliisi osaamiskeskuksen tiimi lastensuojelu Tutkimussuunnitelma Vanhempien/epäillyn haastattelut TUTKIMUSJAKSO Lapsen haastattelut: Lapsen somaattinen tutkimus Lastenklinikka, pediatri Tiimikokoukset 2. Viranomaisneuvottelu poliisi osaamiskeskuksen tiimi lastensuojelu mm. jatkohoitopaikan edustus Jatkohoitoneuvottelu Sairaalan eri yksiköt, perheneuvolat Palautteet vanhemmille ASIANTUNTIJALAUSUNTO poliisille
Ongelmat Epäily epämääräinen - täyttyykö perusteltu epäily Epäilyn heräämisestä kulunut pitkä aika, (1-2 v.) Epäilyn tiedot alun alkaen kirjattu niukasti tai epämääräisesti Lapsia haastateltu useasti ilman videointia Tutkimuksia yksityisillä ym. ilman kunnollisia esitietoja
Ongelmat Ei lapsen/nuoren kertomaa, pelkkä oirekäyttäytyminen Huoltajuus ja tapaamisriidat: katkeruus ja mahdollinen hyötymistarkoitus Kieliongelmat Epäily jatkuu, vaikka se tutkimuksissa ei vahvistu On muistettava, että oikeusprosessi on vain yksi (rajallinen) osa lapsen elämää Asianmukaisen hoidon puute niille joiden kohdalla epäily vahvistuu Myös ympäristön suhtautuminen saattaa olla rasite lapselle/nuorelle: häneen saatetaan suhtautua ensisijaisesti hyväksikäytön uhrina.
Yhteenvetoa Pyrittävä saamaan mahdollisimman paljon tietoa epäilyn syntymisestä ja kehittymisestä Harvoin selkeää, kiistatonta näyttöä epäilyn tueksi Hyvä muistaa taustatietojen tulkinnanvaraisuus Paljon myös vääriä hälytyksiä tietoisuus ilmiöstä lisääntynyt Osaamiskeskuksesta ja poliisilta voi pyytää konsultointia
Kiitos! tuija.lyytikainen@hus.fi merja.oksanen@hus.fi julia.korkman@hus.fi