Lausuntopyyntö Kunnallishallinnon rakenne -työryhmän selvityksestä sekä kuntauudistukseen liittyvistä muista uudistuksista Vastaajan tiedot E-mail kirjaamo@virrat.fi Aloitusaika 19.3.2012 Lopetusaika 13.4.2012 1. Tietoja vastaavasta kunnasta Tietoja vastaavasta kunnasta Valitse 0 20 Akaa 0 5 Alajärvi 0 9 Alavieska 0 10 Alavus 0 16 Asikkala 0 18 Askola 0 19 Aura 0 46 Enonkoski 0 47 Enontekiö - Enontekis 0 49 Espoo - Esbo 0 50 Eura 0 51 Eurajoki - Euraåminne 0 52 Evijärvi 0 61 Forssa 0 69 Haapajärvi 0 71 Haapavesi 0 72 Hailuoto - Karlö 0 74 Halsua 0 75 Hamina - Fredrikshamn 0 77 Hankasalmi 0 78 Hanko - Hangö 0 79 Harjavalta 0 81 Hartola 0 82 Hattula 0 84 Haukipudas 0 86 Hausjärvi 0 111 Heinola 0 90 Heinävesi 0 91 Helsinki - Helsingfors 0 97 Hirvensalmi 0 98 Hollola 0 99 Honkajoki 0 102 Huittinen 0 103 Humppila 0 105 Hyrynsalmi 0 106 Hyvinkää - Hyvinge 0
283 Hämeenkoski 0 108 Hämeenkyrö - Tavastkyro 0 109 Hämeenlinna - Tavastehus 0 139 Ii 0 140 Iisalmi - Idensalmi 0 142 Iitti 0 143 Ikaalinen - Ikalis 0 145 Ilmajoki 0 146 Ilomantsi - Ilomants 0 153 Imatra 0 148 Inari - Enare 0 149 Inkoo - Ingå 0 151 Isojoki - Storå 0 152 Isokyrö - Storkyro 0 164 Jalasjärvi 0 165 Janakkala 0 167 Joensuu 0 169 Jokioinen - Jockis 0 171 Joroinen - Jorois 0 172 Joutsa 0 174 Juankoski 0 176 Juuka 0 177 Juupajoki 0 178 Juva 0 179 Jyväskylä 0 181 Jämijärvi 0 182 Jämsä 0 186 Järvenpää - Träskända 0 202 Kaarina - S:t Karins 0 204 Kaavi 0 205 Kajaani - Kajana 0 208 Kalajoki 0 211 Kangasala 0 213 Kangasniemi 0 214 Kankaanpää 0 216 Kannonkoski 0 217 Kannus 0 218 Karijoki - Bötom 0 223 Karjalohja - Karislojo 0 224 Karkkila - Högfors 0 226 Karstula 0 230 Karvia 0 231 Kaskinen - Kaskö 0 232 Kauhajoki 0 233 Kauhava 0 235 Kauniainen - Grankulla 0 236 Kaustinen - Kaustby 0 239 Keitele 0 240 Kemi 0 320 Kemijärvi 0 241 Keminmaa 0
322 Kemiönsaari - Kimitoön 0 244 Kempele 0 245 Kerava - Kervo 0 246 Kerimäki 0 248 Kesälahti 0 249 Keuruu 0 250 Kihniö 0 254 Kiikoinen 0 255 Kiiminki 0 256 Kinnula 0 257 Kirkkonummi - Kyrkslätt 0 260 Kitee 0 261 Kittilä 0 263 Kiuruvesi 0 265 Kivijärvi 0 271 Kokemäki - Kumo 0 272 Kokkola - Karleby 0 273 Kolari 0 275 Konnevesi 0 276 Kontiolahti 0 280 Korsnäs 0 284 Koski Tl 0 285 Kotka 0 286 Kouvola 0 287 Kristiinankaupunki - Kristinestad 0 288 Kruunupyy - Kronoby 0 290 Kuhmo 0 291 Kuhmoinen 0 297 Kuopio 0 300 Kuortane 0 301 Kurikka 0 304 Kustavi - Gustavs 0 305 Kuusamo 0 312 Kyyjärvi 0 316 Kärkölä 0 317 Kärsämäki 0 319 Köyliö - Kjulo 0 398 Lahti - Lahtis 0 399 Laihia - Laihela 0 400 Laitila 0 407 Lapinjärvi - Lappträsk 0 402 Lapinlahti 0 403 Lappajärvi 0 405 Lappeenranta - Villmanstrand 0 408 Lapua - Lappo 0 410 Laukaa 0 413 Lavia 0 416 Lemi 0 418 Lempäälä 0 420 Leppävirta 0 421 Lestijärvi 0
422 Lieksa 0 423 Lieto - Lundo 0 425 Liminka - Limingo 0 426 Liperi 0 444 Lohja - Lojo 0 430 Loimaa 0 433 Loppi 0 434 Loviisa - Lovisa 0 435 Luhanka 0 436 Lumijoki 0 440 Luoto - Larsmo 0 441 Luumäki 0 442 Luvia 0 475 Maalahti - Malax 0 476 Maaninka 0 480 Marttila 0 481 Masku 0 483 Merijärvi 0 484 Merikarvia - Sastmola 0 489 Miehikkälä 0 491 Mikkeli - S:t Michel 0 494 Muhos 0 495 Multia 0 498 Muonio 0 499 Mustasaari - Korsholm 0 500 Muurame 0 503 Mynämäki 0 504 Myrskylä - Mörskom 0 505 Mäntsälä 0 508 Mänttä-Vilppula 0 507 Mäntyharju 0 529 Naantali - Nådendal 0 531 Nakkila 0 532 Nastola 0 534 Nilsiä 0 535 Nivala 0 536 Nokia 0 538 Nousiainen - Nousis 0 540 Nummi-Pusula 0 541 Nurmes 0 543 Nurmijärvi 0 545 Närpiö - Närpes 0 560 Orimattila 0 561 Oripää 0 562 Orivesi 0 563 Oulainen 0 564 Oulu - Uleåborg 0 567 Oulunsalo 0 309 Outokumpu 0 576 Padasjoki 0 577 Paimio - Pemar 0
445 Paltamo 0 578 Parainen 0 580 Parikkala 0 581 Parkano 0 599 Pedersören kunta - Pedersöre 0 583 Pelkosenniemi 0 854 Pello 0 584 Perho 0 588 Pertunmaa 0 592 Petäjävesi 0 593 Pieksämäki 0 595 Pielavesi 0 598 Pietarsaari - Jakobstad 0 601 Pihtipudas 0 604 Pirkkala - Birkala 0 607 Polvijärvi 0 608 Pomarkku - Påmark 0 609 Pori - Björneborg 0 611 Pornainen - Borgnäs 0 638 Porvoo - Borgå 0 614 Posio 0 615 Pudasjärvi 0 616 Pukkila 0 618 Punkaharju 0 619 Punkalaidun 0 620 Puolanka 0 623 Puumala 0 624 Pyhtää - Pyttis 0 625 Pyhäjoki 0 626 Pyhäjärvi 0 630 Pyhäntä 0 631 Pyhäranta 0 635 Pälkäne 0 636 Pöytyä 0 678 Raahe - Brahestad 0 710 Raasepori - Raseborg 0 680 Raisio - Reso 0 681 Rantasalmi 0 683 Ranua 0 684 Rauma - Raumo 0 686 Rautalampi 0 687 Rautavaara 0 689 Rautjärvi 0 691 Reisjärvi 0 694 Riihimäki 0 696 Ristiina 0 697 Ristijärvi 0 698 Rovaniemi 0 700 Ruokolahti 0 702 Ruovesi 0 704 Rusko 0
707 Rääkkylä 0 729 Saarijärvi 0 732 Salla 0 734 Salo 0 790 Sastamala 0 738 Sauvo - Sagu 0 739 Savitaipale 0 740 Savonlinna - Nyslott 0 742 Savukoski 0 743 Seinäjoki 0 746 Sievi 0 747 Siikainen 0 748 Siikajoki 0 791 Siikalatva 0 749 Siilinjärvi 0 751 Simo 0 753 Sipoo - Sibbo 0 755 Siuntio - Sjundeå 0 758 Sodankylä 0 759 Soini 0 761 Somero 0 762 Sonkajärvi 0 765 Sotkamo 0 768 Sulkava 0 775 Suomenniemi 0 777 Suomussalmi 0 778 Suonenjoki 0 781 Sysmä 0 783 Säkylä 0 831 Taipalsaari 0 832 Taivalkoski 0 833 Taivassalo - Tövsala 0 834 Tammela 0 837 Tampere - Tammerfors 0 838 Tarvasjoki 0 844 Tervo 0 845 Tervola 0 846 Teuva - Östermark 0 848 Tohmajärvi 0 849 Toholampi 0 850 Toivakka 0 851 Tornio - Torneå 0 853 Turku - Åbo 0 857 Tuusniemi 0 858 Tuusula - Tusby 0 859 Tyrnävä 0 863 Töysä 0 886 Ulvila - Ulvsby 0 887 Urjala 0 889 Utajärvi 0 890 Utsjoki 0
892 Uurainen 0 893 Uusikaarlepyy - Nykarleby 0 895 Uusikaupunki - Nystad 0 785 Vaala 0 905 Vaasa - Vasa 0 908 Valkeakoski 0 911 Valtimo 0 92 Vantaa - Vanda 0 915 Varkaus 0 918 Vehmaa 0 921 Vesanto 0 922 Vesilahti 0 924 Veteli - Vetil 0 925 Vieremä 0 926 Vihanti 0 927 Vihti - Vichtis 0 931 Viitasaari 0 934 Vimpeli 0 935 Virolahti 0 936 Virrat - Virdois 1 942 Vähäkyrö - Lillkyro 0 946 Vöyri - Vörå 0 972 Yli-Ii 0 976 Ylitornio - Övertorneå 0 977 Ylivieska 0 980 Ylöjärvi 0 981 Ypäjä 0 989 Ähtäri - Etseri 0 992 Äänekoski 0
2. Maakunta 0 1 Valitse Uusimaa - Nyland Varsinais-Suomi - Egentliga Finland Satakunta Kanta-Häme - Egentliga Tavastland Pirkanmaa - Birkaland Päijät-Häme - Päijänne - Tavastland Kymenlaakso - Kymmenedalen Etelä-Karjala - Södra Karelen Etelä-Savo - Södra Savolax Pohjois-Savo - Norra Savolax Pohjois-Karjala - Norra Karelen Keski-Suomi - Mellersta Finland Etelä-Pohjanmaa - Södra Österbotten Österbotten - Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa - Mellersta Österbotten Pohjois-Pohjanmaa - Norra Österbotten Kainuu - Kajanaland Lappi - Lappland
3. Kuntanne yhteyshenkilön tiedot Titteli - Kaupunginjohtaja Nimi - Vesa Haapamäki Sähköposti - vesa.haapamaki@virrat.fi Puhelin - 044-7151201 4. Kyselylomakkeen täyttäjän tiedot Titteli - Hallintojohtaja Nimi - Henna Vuorenmaa Sähköposti - henna.vuorenmaa@virrat.fi Puhelin - 03-4851213 5. 1. Miten arvioitte tarvetta uudistaa kunta- ja palvelurakennetta ja mitkä ovat kuntien näkökulmasta tärkeimmät syyt uudistuksen toteuttamiseen? - Kuntarakenneraportti perustelee kuntaliitosten hyötyjä pääosin tilastollisesta näkökulmasta siten, että kuntarajat poistamalla syntyisi elinvoimaisempi kunta, vaikka asukasrakenteessa, alueen tulonmuodostuksessa, työmatkaliikenteessä, työpaikkojen määrässä tai palvelurakenteessa ei tule muutoksia. Raportissa esitettyyn kuntaliitosajatteluun sisältyy logiikka, jossa keskuskaupungin kukoistus turvataan ja reuna-alueilla tapahtuu kuihtumista. Suomen väestö vanhenee kuntarajoista riippumatta. Valtionosuus on henkilöperusteinen, joten se seuraa muuttajaa. Täten kunnan väestörakenne ei ole peruste muuttaa kuntajaotusta. Sen sijaan on ensisijaisen tärkeää on arvioida 1) mitkä peruspalvelut kunnan tulee järjestää, 2) mitkä palvelut ovat valtion järjestämisvastuulla, 3) mitkä kuuluvat yksilön oman vastuun piiriin ja 4) mikä on kohtuullinen omavastuuosuus eri palveluista. Kuntarakennetta ei pidä uudistaa painottuen vain yhdyskuntarakenne perusteisiin, vaan keskeisin tarkastelunäkökulma on oltava valtakunnallisesti kohtuullisen tasapuolinen peruspalveluiden saavutettavuus kuntalaisten näkökulmasta.
6. 1. Miten arvioitte kuntanne osalta työryhmän kuntarakennetarkastelussa käyttämiä tarkastelunäkökulmia ja kriteereitä: Väestökehityksen ja väestörakenteen osalta? - Väestökehityksen osalta tarkastelussa ei ole huomioitu kaupungin linjausta vastaanottaa maahanmuuttajia. Tämä tekijä vaikuttaa väestörakenteeseen pitkällä aikavälillä. Syntyvyys on kuvattu historiatiedon varassa oikein. Vanhusväestön osalta tilannekuvaus on paikkansa pitävä. Virtain kaupungin vanhusväestön suhteellinen osuus on suuri, mutta väestön sairastavuus on kansantautien suhteen on alle keskiarvon jo vuosia jatkuneen ennalta ehkäisevän terveydenhuoltotyön ansiosta. - Tilastollisen tarkastelun ulkopuolella kunnan elinvoimaisuuteen vaikuttaa myös merkittävä vapaa-ajan asutus ja vapaa-ajan asukkaiden tarvitsemien palveluiden määrä. Julkisten palveluiden osalta suuri vapaaajanasukkaiden määrä on huomioitava myös kunnan julkisten palveluiden mitoituksessa. Taloustarkastelunäkökulmien osalta? Raportti ei tarkastele palveluiden järjestämisen kustannuksia. Kaupunkien henkilöstömääriä, hallinnon kustannuksia tai ostopalveluita ei ole selvitetty. Palveluiden tehokkuustarkastelu jää täysin yleistysten varaan. Raportti ei pysty perustelemaan selvitysalueen taloudellista tehokkuutta. Virtain kaupungin strategiassa on käyttömenot rajattu korkeintaan maaseutumaisten kuntien keskiarvoon. Virtain kaupungin käyttötalouden nettomenot olivat vuonna 2010 asukasta kohden 37 euroa pienemmät, kuin maaseutumaisissa kunnissa keskimäärin. Kaupungin lainamäärä on noin 683 / asukas, mikä on huomattavasti alle kansallisen keskitason. Tase on ylijäämäinen 1740 / asukas. Haasteena on alhainen kunnallisverokertymä, mutta toisaalta kiinteistöverotulot ovat kohtuulliset. Kunnallisveroprosentti on seudun alhaisempien joukossa eli 19,75 %. - Virtain kaupungilla on laaja maa- ja metsäomaisuus, sekä vahva omistus paikalliseen sähköyhtiöön ja oma lämpölaitos kaukolämpöverkostoineen. Tämä merkittävä omaisuus antaa taloudellista vakautta myös palveluiden tuottamiseen. Kaupungin investoinnit ovat olleet vuosien ajan selvästi keskimääräistä korkeammalla tasolla, joka näkyy infrastruktuurin ja rakenteiden hyvänä kuntona. Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta? Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta arvio on oikea. On hyvä, että arviossa on huomioitu maakunnan erilaisuus. Ristiriitaista sen sijaan on se, että yhdyskuntarakennetarkastelun osalta kuntarakenneuudistuksen tavoitteena on asutuksen ja palveluiden keskittäminen keskusseudulle ja tämä keskittäminen puolestaan lisää entisestään haasteita yhdyskuntarakenteen kehittämisen osalta nimenomaan keskusseuduilla ja niiden kehyskunnissa. - Virroilla, kuten muissakin maaseutukunnissa väljä, maaseutumainen asuminen ovat suurimpia kilpailutekijöitä, jotka houkuttelevat uusia asukkaita kuntaan. Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen ei saa olla itsetarkoitus, vaan jatkossakin Suomessa tulee sallia monipuolinen, monimuotoinen asumien ja asumismuodon ja asumispaikan valinnanvapaus. Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja asioinnin osalta? Raportissa todetaan, että Virrat kuuluu Seinäjoen päämarkkina-alueeseen ja Töysän paikallismarkkinaalueeseen. Virtain kaupunki katsoo, että työryhmän päättely perustuu tältä osin vanhoihin tietoihin. Vuoden 2011 vaikutusaluetutkimuksessa oman kunnan jälkeen Virtolaisten tärkein erikoistavarakaupan asiointisuunta on Tampere. Asiointi painottuu Pirkanmaalle.
Raportissa kuvattu asiointikäsite on suppea, sillä se ei huomioi lainkaan liike-elämän, hallinnon eri osa-alueiden sekä valtion viranomaisasioinnin suuntaa, joka painottuu voimakkaasti Tampereelle ja Pirkanmaalle. - Alueen joukkoliikenne painottuu kaukoliikenteeseen. Joidenkin kylien ja keskustan välillä toimii asiointiliikenneyhteys. Peruspalvelujen järjestämis- ja tuotantoedellytyksien osalta? Sosiaali- ja terveyspalvelut toteutetaan tällä hetkellä erikoissairaanhoitoa lukuun ottamatta omana palvelutuotantona. Virtain kaupunki ja Ruoveden kunnat neuvottelevat sosiaali- ja terveystoimen yhteistoiminta-alueen muodostamisesta. 10.4.2012 kuntien valtuustoissa hyväksytyn aiesopimuksen valmistelua jatketaan sillä pohjalla, että Virrat toimii vastuukuntana ja että toiminta voidaan käynnistää 1.1.2013. Yhteistyötä Ruoveden kanssa tehdään kanssa myös ympäristötoimen, sivistystoimen sekä eräiden muiden palveluiden osalta. Virtain kaupunki kuuluu ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueeseen, jonka isäntäkuntana toimii Keuruun kaupunki. Pitkät etäisyydet kaupunkikeskuksiin edellyttää, että jatkossakin palvelut on saatavissa lähipalveluina. Virtain kaupungilla on hyvät edellytykset tuottaa laadukkaita peruspalveluita kustannustehokkaasti jatkossakin. Perusturvan järjestämisen ja palveluiden käyttäjien näkökulmasta on erityisesti huomioitava nykyinen voimakas ja yksiselitteinen kaupungin suuntautuminen Pirkanmaalle kaikissa perusturvan palveluissa. Niin erikoissairaanhoito kuin sosiaalipuolen laaja yhteistyöverkko suuntautuu voimakkaasti Tampereelle. Kiireetöntä erikoissairaanhoitoa ostetaan myös Ähtäristä, koska se on samaa ERVA-aluetta kuin TAYS. Pirkanmaalla Ruoveden lisäksi yhteistyötä varsinkin terveydenhuollossa on Kihniön suuntaan. - Huomattavaa on myöskin PSHP:n ensihoidon palvelutasosuunnitelmat, joiden mukaan Virrat on hoitota-son yksikön asemapaikka hetilähtövalmiudessa toimivalle ensihoitoyksikölle. Kuntarakenteen muutos työryhmän esityksen mukaisessa muodossa heikentäisi niin päivystyksen kuin ensihoidon laatua ja saatavuutta olennaisesti nykyisestään. Elinkeinotoimen kehittämisen osalta? Virtain kaupunki on osallisena Yritys-Suomi sopimuksessa yhdessä Ruoveden ja Juupajoen kuntien sekä Mänttä-Vilppulan kaupungin kanssa. Virtain kaupunki toteuttaa myös useita kehittämishankkeita yhteistyössä Ylä-Pirkanmaan seutuyhdistys ry:n kanssa. Lisäksi Virrat kuuluu paikalliseen toimintaryhmään PoKo ry:n. Oppilaitosyhteistyö, maakuntakorkeakoulutoiminta ja erityisesti alueen oppilaitosten ja yritysten välinen yhteistyö ja tuotekehitys ovat tärkeä osa kunnan elinkeinopolitiikkaa. Virtain kaupunki on ollut jäsenkuntana Pirkanmaan koulutuskonsernikuntayhtymässä (PIRKO) vuodesta 2007 alkaen. Virtain kaupunginvaltuusto teki 30.1.2012 päätöksen, jossa se hyväksyi Tampereen kaupungin aiesopimuksen ammatillisen koulutuksen yhteistoiminta-alueesta. Täten Virrat jatkaa jo vuosikymmeniä jatkunutta koulutusyhteistyötä. Virtain kaupunki on osakkaana myös Pirkanmaan ammattikorkeakoulu Oy:ssä. Lisäksi Virrat on jäsenkuntana myös Seinäjoen koulutuskuntayhtymässä. - Elinkeinojen kehittämisessä paikallistuntemus on tärkeää. Tämän vuoksi myös kunnan oma elinkeinotoiminta on ensiarvoisen tärkeää. Virtain kaupunki tekee jatkossakin yhteistyötä tarvittavin osin niin muiden kuntien kuin muiden toimijoiden kanssa, mutta tällä hetkellä tarkoituksenmukaista on, että keskeiset kunnan elinkeinopalvelut toteutetaan omana tuotantona. Toiminnallisen kokonaisuuden ja kokonaisarvioinnin osalta? Raportti ei huomioi olemassa olevia yhteistyörakenteita, siihen tehtyä työtä ja pääomasijoituksia. Virtain kaupunki on syvästi pirkanmaalaisen toiminnan piirissä. Virrat on osakkaana Pirkanmaan sairaanhoitopiiris-sä. Pirkanmaan sairaanhoitopiiri tarjoaa yliopistosairaalan palveluita kohtuuetäisyydellä Virtain näkökulmasta. Virrat kuuluu Pirkanmaan palo- ja pelastustoimen alaisuuteen ja myös jätehuollon osalta Virrat on osakkaana
Pirkanmaan jätehuolto Oy:ssä. Maankäytön suunnittelussa ja mitoituksessa olemme osa Pirkanmaata. Myös ELY:n, verottajan, poliisin sekä usean muun valtion palvelun osalta sekä järjestötoiminnassa keskuspaikka on Tampere ja maakunta Pirkanmaa. Virrat myös toimii isäntäkuntana alueellisessa musiikkiopistossa, jonka muut sopimuskunnat ovat pääosin Pirkanmaalta. Tarkastelu on tehty ylätasolta ja suuria kokonaisuuksia yksinkertaistaen. Selvityksessä on sivuutettu se, että kunnat ovat keskenään hyvin erilaisia. Koko hyvinvointijärjestelmämme perustuu ajatukselle, että kunnat toimivat paikallisissa olosuhteissa, kukin omalla tavallaan. Juuri paikallisiin olosuhteisiin sopeutuen, päästään parhaaseen taloudelliseenkin tulokseen. Yleiset perusteet hankkeelle ovat koskeneet julkistalouden kestävyysvajeen kasvua. Tästä syystä raportin olisi pitänyt paneutua vieläkin syvällisemmin kuntatalouden rakenteisiin. Nykyiset laskelmat ja arvioit perustuvat tilastollisiin lukuihin selittämättä kunnan sisällä tapahtunutta ja osittain meneillään olevaa maa-seudun elinkeinojen muutosta ja sen vaikutuksia. Julkistalouden kestävyysvajetta ei voida ratkaista rajoja siirtämällä, jos samat valtionosuusperusteet pätevät kaikilla kunnilla. Sama vanhusväestö on ja pysyy, sijaitsivat rajat missä tahansa ja maksajakin on sama Suomen kansalainen paikkakunnasta riippumatta. 7. 2. Vastaako työryhmän tarkastelunäkökulmien analyysi käsitystänne kuntanne tilanteesta? Kyllä Ei Yhteensä Keskiarvo Väestökehityksen ja väestörakenteen 0 1 1 2 osalta? Taloustarkastelunäkökulmien osalta? 0 1 1 2 Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta? 0 1 1 2 Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja 0 1 1 2 asioinnin osalta? Peruspalvelujen järjestämis- ja 0 1 1 2 tuotantoedellytyksien osalta? Elinkeinotoimen kehittämisen osalta? 0 1 1 2 Toiminnallisen kokonaisuuden ja 0 1 1 2 kokonaisarvioinnin osalta? Yhteensä 0 7 7 2
8. 3. Mikäli vastasitte edellisen kysymyksen vaihtoehtoihin EI, niin mikä on oma analyysinne tilanteesta? - Virtain kaupungin osalta voidaan todeta, että merkittävin yhteistyösuuntamme, Pirkanmaa, on jäänyt huomioimatta selvityksessä. Raportin talousosiossa ei ole huomioitu pääomia, jotka on sijoitettu Tampereen sekä Pirkanmaan kanssa tehtävään yhteistyöhön. Tämän lisäksi erkautuminen osakeyhtiöistä ja kuntayhtymistä jättäisi jo tekemämme investointien rahoitukset ko. emoyhtiöön tai yhteisöön. Investointien purkaminen kuntayhtymistä on mahdotonta ja lisäksi kohtuutonta muille osapuolille. Lisäksi kunnan omat rakenteelliset muutokset ja sopeuttamistoimet muiden kuntien kanssa tehtävän yhteistyön tuloksena on jätetty laskelmien ulkopuolelle. Virtain kaupungilla on laaja omaisuusmassa takanaan ja vain vähän velkaa. Jokaisen erillisen EIvastauskohdan perusteet löytyvät tarkemmin kysymyksen 1. vastauksista. Sosiaali- ja terveystoimen yhteistyö Ruoveden kunnan kanssa etenee vauhdilla. On luontevaa syventää yhteistyötä Ruoveden kanssa tulevaisuudessa myös muilla osa-alueilla. 9. 4. Mitä edellä todettuja ja mahdollisia muita tarkastelunäkökulmia ja kriteerejä kuntanne näkemyksen mukaan tulisi soveltaa tarkasteltaessa kuntaliitoksen tarvetta kuntanne ja alueenne osalta? - Koska kuntamme ei sijoitu selkeästi mihinkään muuhun työssäkäynti- tai asiointialueeseen, on tärkeää säilyttää itsenäisyys ja oman kunnan keskus. Julkinen liikenne ei myöskään tue palveluiden siirtämistä muihin mahdollisiin kuntakeskuksiin eli yhdyskuntarakenteemme on haastava tästä näkökulmasta katsottuna. 10. 1. Olisiko kuntanne valmis selvittämään yhdessä muiden kuntien kanssa kuntaliitoksen toteuttamista työryhmän esittämän erityisen kuntajakoselvityksen sijasta? 0 1 Kyllä Ei
11. Mikä olisi se alue, jolla kuntanne näkemyksen mukaan voitaisiin sitä selvittää? Ei vastauksia. 12. 2. Olisiko kuntanne valmis osallistumaan työryhmän esittämään ministeriön käynnistämään ja kustantamaan erityiseen kuntajakoselvitykseen? 0 1 Kyllä Ei 13. Mikä olisi se alue, jolla kuntanne näkemyksen mukaan voitaisiin toteuttaa työryhmän esittämä erityinen kuntajakoselvitys? Ei vastauksia. 14. 3. Katsooko kuntanne, että osaliitokset olisivat alueellanne tarpeellisia? 0 1 Kyllä Ei 15. Millä alueella ja millä tavoin osaliitokset olisivat alueellanne tarpeellisia? Ei vastauksia.
16. 1. Työryhmä on esittänyt raporttinsa selvitysosassa (selvityksen osa I) kuntauudistuksen toteuttamistapoja. Mikä on kuntanne näkemys näistä toteuttamistavoista? Kuntien itse käynnistämä selvitys - Tämä on paras lähestymistapa kuntaliitoksiin. Ministeriön käynnistämä kuntajakoselvitys - EI Kuntaliitosten taloudellinen tukeminen - EI Valtionosuusjärjestelmän muuttaminen uudistuksiin kannustavaksi - EI Uudistuksen ohjaaminen muutoin kuntien rahoitusjärjestelmän muutoksilla (esim. veropohja) - EI Uudistuksen toteuttaminen palvelujen järjestämistä koskevien kriteerien perusteella - EI Uudistuksen toteuttaminen velvoittavalla lainsäädännöllä - EI Muu, mikä? - Kuntaliitoksia tulee toteuttaa vain kuntien oman tahtotilan ja päätöksenteon perusteella. Kaikki pakkokeinot kuten valtionosuusjärjestelmää, yksittäisten kuntien veropohjaa tai palvelujen järjestämiskriteerejä muuttamalla ei kuulu oikeusvaltion toimintatapoihin. Tämän suuntaiset toimenpiteet asettaisivat lisäksi kuntien asukkaat perusteettomasti eriarvoiseen asemaan. Kuntien ja valtion työnjaon tarkastelu tulee tehdä ensimmäiseksi, minkä yhteydessä on selvitettävä sosiaali- ja terveysalan uudistamistarpeet. Vasta sen jälkeen voidaan rahoitusjärjestelmää tarkastella ja arvioida kuntien osalta. 17. 2. Mistä ajankohdasta lukien kuntaliitokset voitaisiin toteuttaa alueellanne? Ei vastauksia. 18. 3. Perustelunne aikataululle Ei vastauksia. 19. 1. Millaiset valtion muutostuen keinot voisivat edistää uudistuksen toteuttamista omassa kunnassanne ja alueellanne? - Valtion muutostuella ei ole vaikutusta kunnan kantaan.
20. 1. Jos haluatte esittää esitettyjen kysymyksien ohella omia vaihtoehtoisia näkemyksiänne työryhmän selvitykseen, lisätkää se alla olevaan tilaan. Ei vastauksia. 21. 1. Mitkä ovat kuntanne näkemyksen mukaan kuntalain tärkeimmät uudistustarpeet? - Julkistalouden kestävyysvajeen ratkaisemiseksi ei ole perusteltua tarkastella kuntalakia yksinään. Paineet sosiaali- ja terveydenhuoltolaista ovat niin kovat, ettei kuntalain uudistustarpeista pysty lausumaan luotettavasti ennen sote- kokonaisuuden ratkaisuja. Sote- lainuudistuksessa on selkeästi rajattava uudelleen yksilön, kunnan ja valtion vastuun rajat. Kyse on laajemmasta kokonaisuudesta, jonka tarkastelu on tehtävä laajaalaisesti. Terveydenhuollon korvausjärjestelmä on tarkasteltava myös koko laajuudessaan. 22. 2. Miten kuntanne näkemyksen mukaan lähidemokratiaa voitaisiin vahvistaa uudistamalla kuntalain osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia koskevia säännöksiä? - Nykyinen kuntajako takaa kuntalaisdemokratian. Suuret kunnat vievät päätöksenteon aina kauemmaksi itse kuntalaisista. Hallinnollisen lisäportaan rakentaminen tämän uudistuksen mahdollisena seurauksena ei ole toivottavaa. Päätöksenteon on oltava läpinäkyvää ja lähellä kuntalaista. 23. 1. Mitkä ovat kuntanne näkemyksen mukaan kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän tärkeimmät uudistustarpeet? - Tärkeää ja oikeudenmukaista olisi tulouttaa maa- ja metsätalouden verokertymät niille paikkakunnille, josta kyseiset verot tällä hetkellä kannetaan valtiolle (metsän myyntitulot). Maalaispaikkakunnat laajoine metsäalueineen tuottavat hiilinielua koko maahan. Näiden paikkakuntien kustannuksella muut toimijat käyvät päästökauppaa, jonka tuloja maaseutu ei saa hyödykseen. Uudistuksen tulee mahdollistaa myös reunaalueiden kehittyminen. Pääomatulot pitäisi tulouttaa kunnille. Vapaa-ajan asukkaiden verotuloista 3/12 osaa tuloutettaisiin mökkikunnille palvelujen järjestämisestä aiheutuvien menojen kattamiseksi. 24. 1. Mitä seikkoja tulisi ottaa huomioon seuraavia asioita arvioitaessa: Kuntien tehtävien mahdollinen vähentäminen - Kuntien tehtävien vähentäminen ja byrokratian keventäminen. Valtion sektoriviranomaiset ovat tähän asti kuntasektoria kuulematta lisänneet kuntien tehtäviä ja asettamiensa normien valvontaa. Tämän on loputtava. Valtion viranomaisilla ei ole käsitystä kuntien tulonmuodostuksesta eikä olemassa olevista resursseista. Uutta toimintaa ja velvoittavia säädöksiä ei saa tehdä ilman tietoa resursseista. Myös jatkuva uusi lainsäädäntö, joka lisää byrokratiaa ja tuo ylimääräisiä kustannuksia heikentää kuntien, kuten myös kaikkien muiden toimijoiden mahdollisuuksia pärjätä kiristyvässä kilpailussa. Valtion ja kuntien tehtävänjako Määriteltäessä uusien kuntien tehtäviä
25. 1. Jos haluatte esittää esitettyjen kysymyksien lisäksi kuntauudistukseen liittyen muuta, lisätkää se alla olevaan tilaan. - Virrat kuului Vaasan lääniin vuoteen 1969 saakka. Viimeiset vuosikymmenet tuosta ajasta olivat aktiivista ja tuloksellista yhteistyötä Ähtärin kunnan kanssa. Tuolta ajalta on peräisin aluesairaala, enemmistöosakkuus alueellisesta energiayhtiöstä yhdessä Ähtärin kanssa sekä ammatilliset oppilaitokset Ähtärissä ja Virroilla. Etelä-Pohjanmaan keskussairaalan osasto Ähtärissä ja sen tuottamat erikoissairaanhoidon palvelut ovat virtolaisten suosiossa edelleen. Ähtärin oppilaitos kuuluu Sedun kuntayhtymään, joka on ammatillisen koulutuksen tarjoaja huomattavalle osalle virtolaisista nuorista. Näin ollen naapurikunnista Ähtäristä on vuosien saatossa tullut tärkeä yhteistyökumppani niin taloudellisesti kuin toiminnallisestikin. Yhteistyö kantaa hedelmää virtolaisten parhaaksi tänäkin päivänä. Virrat tunnetaan kahden valtaväylän Vt 23 ja Kt 66 risteyspaikkakuntana. Virtain kaupunki on panostamassa voimakkaasti ohikulkuteiden luomiin mahdollisuuksiin yritystoiminnan kehittämiseksi hankkimalla maa-alueita ja kaavoittamalla niitä elinkeinoelämän tarpeisiin. Itsenäinen Virrat voi kehittyä ja toimia tarpeen mukaan yhteistyössä kaikkiin suuntiin ja kaikilla sektoreilla asukkaidensa ja ympäristönsä parhaaksi. Virrat kuuluu Pirkanmaahan, mutta haluaa säilyttää itsenäisyytensä.