1
IKÄIHMINEN HAJA-ASUTUSALUEELLA - PIENTALOJEN ESTEETTÖMYYS- JA ENERGIAKORJAUSTEN KANNATTAVUUS Senior Citizens Living in Sparsely Populated Residential Areas - Support for Structural Repairs Targeting Accessibility and Energy Efficiency Saimia rakennustekniikka 2013 Muinonen-Lehtoviita-Pellinen 2
3
RAKENTAMISVUOSI KORJAUKSIA ASUINPINTA ALA, m2 KERROKSIA LÄMMÖNTUOTTO LÄMMÖNJKOA VEDENHANKINTA JÄTEVESI ILMANVAIHTO painovoimainen KOHDE 1 1981 1995-2012 136,5 1 sähkö ja puu sähköpatterit oma kaivo umpisäiliö liesituuletin KOHDE 2 1933 1999-2009 56 1½ sähkö ja puu sähköpatterit oma kaivo kunnan verkko painovoimainen liesituuletin koneellinen poisto KOHDE 3 1979 1990 139 1 + K öljy ja puu vesipatterit oma kaivo umpisäiliö KOHDE 4 1970 1988-2006 119 1 öljy ja puu vesipatterit oma kaivo umpisäiliö painovoiminen lesituuletin painovoiminen puu KOHDE 5 1973 180 1 vesipatterit oma kaivo umpisäiliö lesituuletin painovoimainen KOHDE 6 1971 1986 200 1 öljy ja puu vesipatterit oma kaivo umpisäiliö liesituuletin KOHDE 7 1950 1983 55 1+U sähkö ja puu sähköpatterit oma kaivo saostuskaivot painovoimainen KOHDE 8 1950 1977-1984 180 2+K öljy ja puu vesipatterit oma kaivo umpisäiliö painovoiminen lesituuletin KOHDE 9 1956 100 1½+K maalämpö ja puu vesipatterit oma kaivo umpisäiliö painovoiminen lesituuletin KOHDE 10 1993 100 2+K puu vesipatterit oma kaivo umpisäiliö painovoiminen lesituuletin KOHDE 11 1911 1970-1980 100 2 sähkö ja puu sähköpatterit oma kaivo umpisäiliö painovoiminen lesituuletin painovoiminen KOHDE 12 1965 1980 200 2 sähkö ja puu sähköpatterit oma kaivo umpisäiliö lesituuletin 4
5
6
7
8
9
10
11
12
ESTEETTÖMYYSKORJAUKSET Kohde 1 19 950 Kohde 2 17 830 Kohde 3 10 080 Kohde 4 9 420 Kohde 5 4 990 Kohde 6 25 710 Kohde 7 6 730 Kohde 8 9 650 Kohde 9 2 880 Kohde 10 4 720 Kohde 11 7 200 Kohde 12 5 770 ESTEETTÖMYYSKORJAUKSET Kohde 1 19950 Kohde 2 17830 Kohde 3 10080 Kohde 4 9420 Kohde 5 4990 Kohde 6 25710 Kohde 7 6730 Kohde 8 9650 Kohde 9 2880 Kohde 10 4720 Kohde 11 7200 Kohde 12 5770 13
ESTEETTÖMYYSKORJAUKSET Esteettömyyskorjaustarpeita havaittiin kaikissa kohteissa. Suurimmat puutteet todettiin rakennusten piha-alueilla, sisääntuloissa sekä liikenne- ja hygieniatiloissa. Korjauskustannukset vaihtelivat välillä 2900-26000 euroa. Pääosin esitetyt esteettömyyskorjaukset ovat suhteellisen pienimuotoisia ja kustannuksiltaan kohtuullisia, jos ne kohdistetaan vain asumisen päätiloihin, eikä korjauksilla pyritä liian korkeaan vaatimustasoon. 14
Kohde 1 Kohde 2 Kohde 3 Kohde 4 MWh MWh MWh MWh Lämmitys (sähkö) 21,99 2199 10,08 1008 0,00 0 0,00 0 Lämmitys (puu) 25,72 1210 3,33 157 52,38 2465 0,00 0 Lämmitys (öljy) 0,00 0 0,00 0 0,00 0 67,02 7372 Lämmin KV (sähkö) 3,01 301 4,34 434 0,00 0 0,00 0 Lämmin KV (puu) 3,01 142 0,00 0 6,64 312 0,00 0 Lämmin KV (öljy) 0,00 0 0,00 0 0,00 0 5,58 614 Sähkölaitteet 3,52 352 1,80 180 6,91 691 3,92 392 57,25 4204 19,55 1779 65,93 3468 76,52 8378 15
16
17
18
TULOSTEN TARKASTELUA JA PÄÄTELMÄT KOHDE 1 Kohteessa 1 alkuperäisenä lämmitysmuotona on suora sähkölämmitys ja puulämmitys. Alkuperäinen ostoenergiankulutus 57,2 MWh/vuosi saatiin pudotettua parhaimmillaan tasolle 22,5 MWh/vuosi, kun korjausmenetelmäksi valittiin maalämpöpumppu sekä ikkunoiden ja ovien vaihto. Tällöin vuotuinen energiakustannussäästö on 2070 euroa. Kyseisen korjausmenetelmän takaisinmaksuaika on 12 vuotta ja 6 kuukautta. Pienin takaisinmaksuaika 6 vuotta ja 3 kuukautta saadaan, jos korjausmenetelmäksi valitaan pelkkä ilmalämpöpumppu, tällöin korjauskustannus on 2500 euroa. 19
KOHDE 2 Kohteessa 2 alkuperäisenä lämmitysmuotona on suora sähkölämmitys ja puulämmitys. Alkuperäinen ostoenergiankulutus 19,6 MWh/vuosi saatiin pudotettua tasolle 17,4 MWh/vuosi, kun korjausmenetelmäksi valittiin ilmalämpöpumppu. Tällöin vuotuinen energiakustannussäästö on 220 euroa. Kyseisen korjausmenetelmän investointikustannus on 1500 euroa ja takaisinmaksuaika 6 vuotta ja 10 kk. 20
KOHDE 3 Kohteessa 3 alkuperäisenä lämmitysmuotona on puulämmitys. Alkuperäinen ostoenergiankulutus 65,9 MWh/vuosi saatiin pudotettua parhaimmillaan tasolle 18,9 MWh/vuosi, kun korjausmenetelmäksi valittiin maalämpöpumppu ja ikkunoiden ja ovien vaihto sekä yläpohjan lisälämmöneristys. Tällöin vuotuinen energiakustannussäästö on 1578 euroa. Kyseisen korjausmenetelmän takaisinmaksuaika on 17 vuotta ja 10 kuukautta. Pienin takaisinmaksuaika 7 vuotta ja 4 kuukautta saadaan, jos korjausmenetelmäksi valitaan vain yläpohjan lisälämmöneristys. Tällöin korjauksen investointikustannus on 2000 euroa. 21
KOHDE 4 Kohteessa 4 alkuperäisenä lämmitysmuotona on öljylämmitys. Alkuperäinen ostoenergiankulutus 76,5 MWh saatiin pudotettua parhaimmillaan tasolle 24,6 MWh, kun korjausmenetelmäksi valittiin maalämpöpumppu ja ikkunoiden ja ovien vaihto. Tällöin vuotuinen energiakustannussäästö on 2463 euroa. Kyseisen korjausmenetelmän takaisinmaksuaika on 4 vuotta ja 10 kuukautta. Pienin takaisinmaksuaika 3 vuotta ja 1 kuukausi saadaan, jos korjausmenetelmäksi valitaan ilmalämpöpumppu. Tällöin investointikustannus on 2500 euroa. 22
KORJAUSTEN HYÖDYT Laskentatulosten mukaan suurimmat vuotuiset kustannussäästöt saavutetaan, jos uutena energialähteenä käytetään maalämpöä ja samalla tehdään ikkunoiden ja ovien muutostöitä. Takaisinmaksuaikavertailussa kolmessa kohteessa pienimmät takaisinmaksuajat saatiin tapauksissa, jossa uutena energiaratkaisuna ja samalla ainoana korjausmenetelmänä käytettiin ilmalämpöpumpun käyttöönottoa. Erityinen huomio kiinnittyy kohteen 3 ja kohteen 4 merkittävään takaisinmaksuaikaeroon käytettäessä korjausmenetelmänä maalämpöpumpun käyttöönottoa. Kohteessa 4 saavutetaan alhainen takaisinmaksuaika verrattuna kohteeseen 3, koska lähtötilanteen energiakustannus on suuri johtuen kalliista öljylämmityksestä. 23
KANNATTAVAT KORJAUKSET Energiakorjaukset tulee kohdistaa eniten hyötyä antaviin korjaustoimenpiteisiin, joissa energiakorjausten kertainvestoinnit ja takaisinmaksuajat ovat kohtuullisia. Laskentatulosten mukaan suurimmat vuotuiset kustannussäästöt saavutetaan, jos uutena energialähteenä käytetään maalämpöä ja takaisinmaksuaikojen suhteen edullisinta voidaan pitää ilmalämpöpumpun asennusta. Vaipparakenteiden osalta ainoastaan yläpohjan puhalluslisäeristys osoittautui investointina ja takaisinmaksuajaltaan taloudelliseksi. 24
KORJAUSTÖIDEN AJOITUS Esteettömyyskorjaukset tulisi ajoittaa energia- ja talotekniikkakorjauksiin siten, että korjaukset tehtäisiin samanaikaisesti. Näin voitaisiin välttyä turhilta rakentamiskustannuksilta ja korjauksien aiheuttama haitta asukkaille tulisi minimoitua. 25
JATKOKEHITELMÄT Tutkimuksen jatkohankkeena voitaisiin tutkia mahdollisuutta kehittää olemassa olevien rakennusten yksinkertainen ohjeellinen esteettömyysluokitusjärjestelmä, joka helpottaisi erityisesti asuinrakennusten esteettömyyden arviointia esimerkiksi asuntokaupan yhteydessä Esteettömyysluokitus antaisi yksiselitteisen kuvan asunnon esteettömyydestä ja soveltuvuudesta esimerkiksi vanhusväestön käyttöön. Esteettömyysluokitus perustuisi yhteisesti määriteltyihin esteettömyyskriteereihin ja niiden tuottamaan pisteytykseen. Lopputuloksena saataisiin rakennuksen esteettömyysluokka (E1, E2, E3) 26
PORKKANA VAI KEPPIÄ? Valtion aktiivisemmat avustus-, lainoitus- ja tukitoimet sekä joustava energiapolitiikka voisivat käynnistää haja-asutusalueen esteettömyys- ja energiakorjauksia laajemminkin. Tukitoimien pitäisi kannustaa samaan aikaan toteutettaviin esteettömyys- ja energiakorjauksiin, koska molemmilla korjaustoimenpiteillä ikäihmisten asuminen haja-asutusalueella olisi paremmin mahdollista. Korjauksilla olisi haja-asutusalueella myös suuri työllistävä vaikutus. 27
KIITOS