Väestö 2011 Väestön ennakkotilasto 2011, syyskuu Suomen ennakkoväkiluku syyskuun lopussa 5 394 389 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Suomen väkiluku oli syyskuun lopussa 5 394 389 Maamme väkiluku kasvoi tammi-syyskuun aikana 19 100 henkeä, mikä on 250 henkeä enemmän kuin vastaavana ajanjaksona vuosi sitten. Suurin syy väestönlisäykseen oli muuttovoitto ulkomailta: maahanmuuttoja oli 11 300 enemmän kuin maastamuuttoja. Luonnollinen väestönlisäys eli syntyneiden enemmyys kuolleisiin nähden oli 7 800 henkeä. Väestönlisäys kuukausittain 2009 2011* Tammi-syyskuun ennakkotilaston mukaan ulkomailta muutti Suomeen 20 950 henkeä ja Suomesta muutti pois 9 650 henkeä. Maahanmuuttoja oli 1 200 enemmän ja maastamuuttoja 450 enemmän kuin edellisvuonna. Suomen kansalaisia maahanmuuttajista oli 6 230 ja maastamuuttajista 7 120. Tammi-syyskuun aikana syntyi 45 700 lasta eli 500 lasta vähemmän kuin vastaavana aikana vuonna 2010. Kuolleiden määrä oli 37 900, mikä on saman verran kuin vuotta aiemmin. Kuntien välisiä muuttoja kertyi syyskuun loppuun mennessä 216 900. Lisäys edellisen vuoden tammi-syyskuuhun verrattuna oli 6 900 muuttoa vuoden 2011 kuntajaon mukaan. Helsinki 27.10.2011 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus.
Maakunnittaisten ennakkotietojen mukaan väkiluku kasvoi tammi-syyskuun aikana eniten Uudenmaan maakunnassa, 12 470 henkeä, seuraavana Pirkanmaan maakunnassa 2 960 henkeä ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa 2 020 henkeä. Väkilukuun suhteutettuna väestönlisäys oli suurinta Uudenmaan maakunnassa, 8,1 promillea, sen jälkeen Ahvenanmaalla 7,5 promillea ja Pirkanmaan maakunnassa 6,1 promillea. Väestötappio oli sekä määrällisesti että suhteellisesti suurin Kainuussa, 700 henkeä eli 8,6 promillea. Väkiluvun kasvu nopeutui eniten Uudenmaan maakunnassa: väestönlisäys oli nyt 790 henkeä suurempi kuin vuoden 2010 tammi-syyskuussa. Väkilukuun suhteutettuna väestökehitys muuttui eniten myönteiseen suuntaan Pohjois-Savon maakunnassa. Tammi-syyskuussa 2011 Pohjois-Savon maakunnan väkiluku kasvoi 1,1 promillea, kun vastaavana aikana vuotta aiemmin väkiluku väheni 1,1 promillea. Väestönkasvu hidastui ennakkotietojen mukaan eniten Varsinais-Suomen maakunnassa. Siellä väkiluku kasvoi tammi-syyskuun aikana 1 470 henkeä eli väestönlisäys jäi 510 henkeä edellisvuotta pienemmäksi. Suhteessa väkilukuun väestötappio suureni eniten Kainuun maakunnassa. Tammi-syyskuun aikana Kainuun väkiluku pieneni 8,6 promillea, kun vuotta aiemmin väkiluku pieneni 6,4 promillea. Muuttoja maakunnasta toiseen tehtiin tammi-syyskuun aikana 100 350, mikä on 2 900 enemmän kuin vastaavana aikana vuosi sitten vuoden 2011 maakuntajaon mukaan. Eniten maakuntien välisen muuton voittoa keräsi määrällisesti Uusimaa 2 000 henkeä ja seuraavana Pirkanmaa 1 290 henkeä, mikä oli väkilukuun suhteutettuna eniten 2,6 promillea. Tappiota kertyi määrällisesti eniten Lapin maakunnassa, 730 henkeä, ja suhteellisesti Kainuun maakunnassa 7,0 promillea eli 580 henkeä. 2
Sisällys Taulukot Liitetaulukot Liitetaulukko 1. Väestönmuutosten ennakkotiedot tapahtumakuukauden mukaan 2011...4 Liitetaulukko 2. Väestönmuutosten lopulliset tiedot 2005 2010 sekä ennakkotiedot 2011*...5 Liitetaulukko 3. Väestönmuutosten ennakkotietoja maakunnittain 2011 ja muutos vuoden 2010 ennakkotietoihin verrattuna, 1 3. neljännes...6 Liitetaulukko 4. Ennakkotietoja maahan- ja maastamuuttaneista lähtö-/määrämaan mukaan maakunnittain, 1 3. neljännes 2011...7 Kuviot Liitekuviot Liitekuvio 1. Elävänä syntyneet neljännesvuosittain 1991 2010 sekä ennakkotieto 2011...8 Liitekuvio 2. Kuolleet neljännesvuosittain 1991 2010 sekä ennakkotieto 2011...8 Liitekuvio 3. Kuntien välinen muutto neljännesvuosittain 1991 2010 sekä ennakkotieto 2011...9 Liitekuvio 4. Maahanmuutto neljännesvuosittain 1991 2010 sekä ennakkotieto 2011...9 Liitekuvio 5. Maastamuutto neljännesvuosittain 1991 2010 sekä ennakkotieto 2011...9 Laatuseloste, Väestön ennakkotilasto...10 3
Liitetaulukot Liitetaulukko 1. Väestönmuutosten ennakkotiedot tapahtumakuukauden mukaan 2011 Kuukausi Elävänä syntyneet Kuolleet Maahanmuutto Syntyneiden enemmyys Kuntien välinen muutto Maastamuutto Nettomaahanmuutto Kokonaismuutos Väkiluku Yhteensä 45 698 37 893 7 805 216 906 20 964 9 656 11 308 19 113 5 394 389 Tammikuu 5 077 4 639 438 20 390 2 017 1 188 829 1 267 5 376 543 Helmikuu 4 596 3 998 598 16 430 1 769 917 852 1 450 5 377 993 Maaliskuu 5 079 4 672 407 17 130 2 004 798 1 206 1 613 5 379 606 1. neljännes 14 752 13 309 1 443 53 950 5 790 2 903 2 887 4 330 5 379 606 Huhtikuu 4 793 4 280 513 19 187 1 863 763 1 100 1 613 5 381 219 Toukokuu 5 091 4 252 839 23 116 2 128 879 1 249 2 088 5 383 307 Kesäkuu 5 062 4 079 983 26 554 2 251 999 1 252 2 235 5 385 542 2. neljännes 14 946 12 611 2 335 68 857 6 242 2 641 3 601 5 936 5 385 542 Heinäkuu 5 312 4 097 1 215 24 191 2 466 915 1 551 2 766 5 388 308 Elokuu 5 431 3 968 1 463 40 504 3 503 1 835 1 668 3 131 5 391 439 Syyskuu 5 257 3 908 1 349 29 404 2 963 1 362 1 601 2 950 5 394 389 3. neljännes 16 000 11 973 4 027 94 099 8 932 4 112 4 820 8 847 5 394 389 4
Liitetaulukko 2. Väestönmuutosten lopulliset tiedot 2005 2010 sekä ennakkotiedot 2011* Vuosi/ muutos 2011* 2010 Neljännes Elävänä syntyneet I-III I-III 45 698 46 192 Kuolleet 37 893 37 848 Maahanmuuttmuuttmaahan- Maasta- Nettomuutto Syntyneiden enemmyys 7 805 8 344 Kuntien välinen muutto 1) 216 906 210 004 20 964 19 760 9 656 9 218 11 308 10 542 Kokonaismuutos 2) 19 113 18 886 Avioliitot 22 580 23 962 Avioerot 10 315 10 364 Muutos 3) -494 45-539 6 902 1 204 438 766 227-1 382-49 2010 I 15 037 13 035 2 002 50 751 5 321 2 607 2 714 4 716 4 453 3 432 2010 2010 2010 2010 2009 2009 2009 2009 2009 2008 2008 2008 2008 2008 2007 2006 2005 II III IV I II III IV I II III IV 15 162 15 993 14 788 60 980 14 792 15 286 15 780 14 572 60 430 14 956 14 995 15 412 14 167 59 530 58 729 58 840 57 745 12 321 12 492 13 039 50 887 13 610 12 259 11 403 12 611 49 883 13 015 12 170 11 731 12 178 49 094 49 077 48 065 47 928 1) Kuntien välinen muutto vuoden 2011 aluejaolla 2 841 3 501 1 749 10 093 1 182 3 027 4 377 1 961 10 547 1 941 2 825 3 681 1 989 10 436 9 652 10 775 9 817 67 980 91 273 60 684 270 688 50 739 65 176 89 147 58 584 263 646 54 487 71 090 89 661 53 286 268 524 278 907 272 280 274 642 5 922 8 517 5 876 25 636 6 304 6 267 8 357 5 771 26 699 6 557 7 056 9 397 6 104 29 114 26 029 22 451 21 355 2 429 4 182 2 687 11 905 2 878 2 727 3 913 2 633 12 151 2 922 2 809 5 130 2 796 13 657 12 443 12 107 12 369 3 493 4 335 3 189 13 731 3 426 3 540 4 444 3 138 14 548 3 635 4 247 4 267 3 308 15 457 13 586 10 344 8 986 6 334 7 836 4 963 23 849 4 608 6 567 8 821 5 117 25 113 5 576 7 072 7 948 5 234 25 830 23 529 21 375 18 969 2) Kokonaismuutos sisältää väkiluvun korjauksen lopullisten tietojen viimeisellä vuosineljänneksellä 2005 2010 3) Muutos: 2011* I-III neljännes 2010 I-III neljännes 6 848 12 661 5 990 29 952 4 615 7 249 13 144 4 828 29 836 4 756 7 251 14 124 4 883 31 014 29 497 28 236 29 283 3 415 3 517 3 255 13 619 3 449 3 314 3 453 3 311 13 527 3 411 3 336 3 510 3 214 13 471 13 224 13 255 13 383 5
Liitetaulukko 3. Väestönmuutosten ennakkotietoja maakunnittain 2011 ja muutos vuoden 2010 ennakkotietoihin verrattuna, 1 3. neljännes Alue/maakunta Syntyneiden enemmyys Maakuntien välinen nettomuutto Nettomaahanmuutto Kokonaismuutos 2011* Muutos 2011* Muutos 2011* Muutos 2011* Muutos KOKO MAA 7 805-531 - - 11 308 1 308 19 113 777 MANNER-SUOMI 7 796-495 -42-16 11 148 1 221 18 902 710 Uusimaa 5 573-109 1 998 207 4 901 1 020 12 472 1 118 Varsinais-Suomi 368-144 427-210 675-122 1 470-476 Satakunta -253 59-399 -126 284 5-368 -62 Kanta-Häme 119 187 160-214 237 50 516 23 Pirkanmaa 888-48 1 292 260 780-40 2 960 172 Päijät-Häme -189-94 277-3 283 45 371-52 Kymenlaakso -440-81 -506-217 446-26 -500-324 Etelä-Karjala -292-68 -397-54 286-18 -403-140 Etelä-Savo -483 88-355 -198 202 25-636 -85 Pohjois-Savo -132 8 42 456 361 102 271 566 Pohjois-Karjala -105 189-266 -153 291-29 -80 7 Keski-Suomi 272-166 -2-212 291 32 561-346 Etelä-Pohjanmaa 84 105-123 245 281 8 242 358 Pohjanmaa 360-143 -122 138 708 153 946 148 Keski-Pohjanmaa 195-16 -229-86 122 35 88-67 Pohjois-Pohjanmaa 2 063-124 -530 50 489 66 2 022-8 Kainuu -271-118 -575-48 144-2 -702-168 Lappi 39-20 -734 149 367-83 -328 46 AHVENANMAA 9-36 42 16 160 87 211 67 Aluejako 1.1.2011 6
Liitetaulukko 4. Ennakkotietoja maahan- ja maastamuuttaneista lähtö-/määrämaan mukaan maakunnittain, 1 3. neljännes 2011 Maakunta KOKO MAA MANNER-SUOMI Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi AHVENANMAA Aluejako 1.1.2011 Maahanmuutto Yhteensä EU 27 maat 20 964 20 511 9 704 1 397 503 396 1 519 489 638 436 317 547 425 575 420 1 171 171 944 187 672 453 10 265 9 875 5 200 739 356 205 714 222 224 106 106 262 100 247 256 402 72 334 63 267 390 Pohjoismaat Pohjoismaat 2 936 2 595 998 240 62 48 182 51 43 33 26 60 38 70 53 232 17 178 44 220 341 Maastamuutto Yhteensä EU 27 maat 9 656 9 363 4 803 722 219 159 739 206 192 150 115 186 134 284 139 463 49 455 43 305 293 6 427 6 148 3 098 520 167 102 486 124 137 76 79 119 84 166 103 350 39 250 29 219 279 Pohjoismaat 3 008 2 732 1 214 253 68 25 175 50 54 28 22 52 39 61 24 331 21 133 9 173 276 Nettomaahanmuutto Yhteensä EU 27 maat 11 308 11 148 4 901 675 284 237 780 283 446 286 202 361 291 291 281 708 122 489 144 367 160 3 838 3 727 2 102 219 189 103 228 98 87 30 27 143 16 81 153 52 33 84 34 48 111-72 -137-216 -13-6 23 7 1-11 5 4 8-1 9 29-99 -4 45 35 47 65 7
Liitekuviot Liitekuvio 1. Elävänä syntyneet neljännesvuosittain 1991 2010 sekä ennakkotieto 2011 Liitekuvio 2. Kuolleet neljännesvuosittain 1991 2010 sekä ennakkotieto 2011 8
Liitekuvio 3. Kuntien välinen muutto neljännesvuosittain 1991 2010 sekä ennakkotieto 2011 Liitekuvio 4. Maahanmuutto neljännesvuosittain 1991 2010 sekä ennakkotieto 2011 Liitekuvio 5. Maastamuutto neljännesvuosittain 1991 2010 sekä ennakkotieto 2011 9
Laatuseloste, Väestön ennakkotilasto 1. Tilastotietojen relevanssi Väestörekisterikeskus ja maistraatit pitävät yllä Suomen väestötietojärjestelmää. Suomen viimeinen henkikirjoitus tehtiin 1.1.1989. Sen jälkeen väestötietojärjestelmää on päivitetty muutosilmoituksin. Väestötietojärjestelmään tallennettavat tiedot määrittelee väestötietolaki (11.6.1993/507). Väestörekisterikeskus toimittaa Tilastokeskukselle viikoittain väestötietojärjestelmään viedyt muutosilmoitukset. Väestötilaston ennakkotiedot kuvaavat tärkeimpiä väestönmuutosten kokonaismääriä alueittain sekä väestön määrää ajanjakson lopussa. Ajanjakson loputtua odotetaan muutosilmoituksia vielä kaksi viikkoa ennen tilastojen tekemistä. Kahta viikkoa kauemmin viipyneet muutosilmoitukset tilastoidaan seuraavassa tilastossa oikeaan tapahtuma-ajankohtaan. Tilastossa elävänä syntyneellä tarkoitetaan lasta, joka syntymän jälkeen hengitti tai osoitti muita elonmerkkejä. Vain Suomessa vakinaisesti asuvien naisten elävänä synnyttämät lapset otetaan huomioon väkilukutilastossa. Synnytyssairaalat ilmoittavat tiedot vastasyntyneistä maistraateille. Kuolemasta on viipymättä ilmoitettava lääkärille tai poliisille. Terveydenhuollon toimintayksikön tai lääkärin on ilmoitettava tieto kuolemasta väestötietojärjestelmään (laki 459/1973). Lääkäri kirjoittaa kuolemasta kuolintodistuksen. Jos kuolemansyyn selvittäminen edellyttää ruumiinavausta, kuolintodistuksen laatii oikeuslääkäri. Kuolintodistuksen kirjoittanut lääkäri toimittaa todistuksen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) sille alueyksikölle, jonka toimialueella vainajalla on ollut kotipaikka. THL:n oikeuslääkäri tarkistaa todistuksen oikeellisuuden ja lähettää sen Tilastokeskukseen. Jos lääkärin antamaa hautauslupaa tai kuolintodistusta ei saada ilman kohtuutonta vaikeutta tai viivästystä, poliisi voi antaa, neuvoteltuaan oikeuslääkärin tai lääkärin kanssa, suorittamansa tutkinnan perusteella kuolinselvityksen. Poliisin on viipymättä lähetettävä kuolinselvitys THL:lle. THL:n on edelleen viipymättä ilmoitettava tieto henkilön kuolemasta maistraatille, joka vie tiedon väestötietojärjestelmään (asetus 948/1973). Kuolleiden tilasto perustuu maistraattien ylläpitämään Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmään. Suomessa kuolleeksi tilastoidaan henkilöt, jotka kuollessaan asuvat vakituisesti Suomessa. Kuolintodistusten perusteella tehdään kuolemansyytilasto, joka julkaistaan omana sarjanaan. Väestötilastojen kuolleiden lukumäärä poikkeaa kuolintodistusten perusteella laaditun kuolemansyytilaston luvusta jonkin verran. Maahanmuuttaneen henkilön, joka aikoo oleskella tai on oleskellut täällä yhtämittaisesti yli vuoden, on ilmoitettava muutostaan asuinpaikkansa maistraatille (väestötietolaki 507/1993). Jos henkilö aikoo jäädä vakituisesti asumaan Suomeen ja hänellä on vähintään vuoden oleskeluun oikeuttava voimassa oleva lupa, hänen kotikuntansa määräytyy yleensä samoin perustein kuin suomalaisen (Kotikuntalaki 201/1994). Maistraatti vie näiden henkilöiden tiedot väestötietojärjestelmään. Maassamuuttajan on viimeistään viikon kuluttua muutosta annettava itsestään ja kanssaan muuttaneista perheenjäsenistä muuttoilmoitus, joka toimitetaan uuden asuinpaikan maistraatille. Muutto ilmoitetaan lomakkeella joko vakituiseksi tai tilapäiseksi. Muuttoilmoituksen saatuaan maistraatti päättää, onko kyseessä tilapäinen vai vakituinen asuinpaikan muutos. Opiskelijoiden muutot opiskelupaikkakunnalle on voitu katsoa vakituisiksi muutoiksi 1.6.1994 lähtien, jolloin tuli voimaan kotikuntalaki (201/1994). Tiedot asunnon ja kotipaikan muutoksesta siirretään konekielisessä muodossa väestötietojärjestelmään. Uuden asuinpaikan rekisteritoimisto lähettää tiedot uudesta asuinpaikasta vanhan asuinpaikan maistraatille. (Väestötietolaki 507/1993 sekä muutos 202/1994 ; kotikuntalaki 201/1994; kotikunta-asetus 351/1994) Maasta muuttavien on tehtävä itsestään muuttoilmoitus kuten maan sisällä muuttavienkin (kotikunta-asetus 1994). Maasta muuttaneiksi katsotaan pääasiassa henkilöt, jotka muuttavat ulkomaille asumaan yhtä vuotta pitemmäksi ajaksi. Poikkeuksen muodostavat Suomen kansalaiset, jotka ovat diplomaatteja, kehitysyhteistyössä toimivia yms. (Kotikuntalaki 201/1994). Pohjoismaiden välisen sopimuksen mukaan tilapäistä oleskelua, joka kestää alle kuusi kuukautta ei pidetä muuttona (Pohjoismaiden välisen väestörekisteriä koskevan sopimuksen voimaansaattamisesta 851/1990, SopS:49 ja kotikunta-asetus 351/1994). 10
Kun henkilö muuttaa toisesta Pohjoismaasta toiseen, hänelle on annettava lähtömaan paikallisesta väestörekisteristä pohjoismainen muuttokirja tulomaan paikalliseen väestörekisteriin toimitettavaksi (Kotikunta-asetus 351/1994, 851/1990, SopS:49). Tulomaan paikallinen väestörekisteriviranomainen palauttaa muuttotodisteen lähtörekisteriin. Muuttopäiväksi merkitään se päivä, jona henkilö on otettu tulomaan paikalliseen väestörekisteriin. Kansalaisuudella tarkoitetaan yksilön ja valtion välistä lainsäädännöllistä sidettä, joka määrittää yksilön ja valtion suhdetta sekä niiden keskeisiä oikeuksia ja velvollisuuksia. Yleensä kansalaisuus saadaan syntyessä, mutta se voidaan vaihtaa muutettaessa toiseen maahan asumaan. Henkilöllä voi olla myös useamman maan kansalaisuus (kansalaisuuslaki 359/2003 ja asetus kansalaisuudesta 799/2004). Jos henkilöllä on kahden maan kansalaisuus, joista toinen on Suomen, hän on tilastoissa Suomen kansalaisena. Jos Suomessa asuvalla ulkomaan kansalaisella on useita ulkomaiden kansalaisuuksia, hän on rekisterissä ja tilastoissa sen maan kansalaisena, jonka passilla hän on maahan tullut. Suomen kansalaisuuden saaneiden tilasto perustuu Maahanmuuttoviraston väestötietojärjestelmään ilmoittamiin päätöksiin. Avioliitoilla ja avioeroilla tarkoitetaan Suomessa vakinaisesti asuvien naisten avioliittoja ja -eroja. Avioliittotilasto perustuu maistraattien väestötietojärjestelmään tallentamiin tietoihin solmituista avioliitoista. Kirkollisista vihkimisistä maistraatit saavat tiedot seurakunnista. Avioerotilasto perustuu tuomioistuinten väestötietojärjestelmään ilmoittamiin päätöksiin myönnetyistä avioeroista. Kahden samaa sukupuolta olevan 18 vuotta täyttäneen henkilön parisuhde voidaan rekisteröidä. Rekisteröity parisuhde purkautuu, kun parisuhteen toinen osapuoli kuolee tai julistetaan kuolleeksi taikka parisuhde puretaan tuomioistuimen päätöksellä (laki 950/2001). Tilasto rekisteröidyistä parisuhteista perustuu maistraattien väestötietojärjestelmään viemiin tietoihin. Rekisteröityjen parien erotilasto perustuu tuomioistuinten väestötietojärjestelmään päivittämiin tietoihin myönnetyistä eropäätöksistä. Väestöön kuuluvat ne Suomen kansalaiset ja ulkomaalaiset, jotka asuvat vakituisesti Suomessa, vaikka olisivatkin tilapäisesti ulkomailla. Ulkomaalaisella on kotipaikka Suomessa, jos hänen oleskelunsa on tarkoitettu kestämään tai on kestänyt vähintään yhden vuoden. Turvapaikanhakija saa kotipaikan vasta, kun hänen hakemuksensa on hyväksytty. Suomessa asuvat vieraan valtion lähetystöön, kaupalliseen edustustoon tai lähetetyn konsulin virastoon kuuluvat henkilöt sekä näiden perheenjäsenet ja henkilökohtainen palveluskunta eivät kuulu maassa asuvaan väestöön, elleivät ole Suomen kansalaisia. Sen sijaan Suomen ulkomailla olevien lähetystöjen ja kaupallisten edustustojen suomalainen henkilökunta sekä YK:n rauhanturvajoukoissa palvelevat luetaan maassa asuvaan väestöön. Tilastokeskuksen tehtävänä on laatia yhteiskuntaoloja koskevia tilastoja (Laki tilastokeskuksesta 24.1.1992/48). Näihin kuuluvat myös väestötilastot. Tilastokeskuksen työjärjestys määrittää Henkilötilastot väestötilastojen tekijäksi (Tilastokeskuksen työjärjestys, TK-00-1469-10). 2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus Väestömuutosaineisto on kokonaisaineisto. Siinä on väestötietojärjestelmästä poimittu kaikkien Suomessa vakituisesti asuvien henkilöiden väestönmuutokset. 3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus Yleisesti ottaen Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmää voidaan pitää henkilöiden suhteen erittäin kattavana. Jotta henkilö saa henkilötunnuksen on hänet kirjattava väestötietojärjestelmään. Eläminen Suomessa ilman henkilötunnusta on käytännöllisesti katsoen mahdotonta. Laillinen työssäkäynti, pankkitilin avaaminen, asioiminen viranomaisten kanssa jne. edellyttää henkilötunnusta. Voidaan olettaa, ettei Suomessa ole merkittäviä määriä esim. yli vuoden kestäviä jaksoja pimeää työtä tekeviä henkilöitä, joille palkka maksetaan käteisellä. Vähintään vuoden mittaiseksi tarkoitettu oleskelu on edellytys Suomen väestöön kirjautumiseen. Väestötietojärjestelmää on pidetty yllä henkikirjoituksen lakkauttamisen jälkeen vuodesta 1989 pelkästään väestönmuutosilmoituksin. Näiden oikeellisuudesta kertoo väestötietojärjestelmästä tehty osoitteiden luotettavuustutkimus. 11
Väestörekisterikeskus teettää vuosittain Tilastokeskuksella otantatutkimuksen osoitetietojen oikeellisuudesta. Noin 11 000 hengeltä tiedustellaan, onko heidän osoitteensa väestötietojärjestelmässä oikea. Vuoden 2009 tutkimuksessa vastanneista 99,0 prosentilla tieto oli oikein. Tutkimuksen kato oli 12,2 prosenttia. Kadon osalta osoitteet pyrittiin tarkistamaan muista lähteistä. Katoon kuuluvista henkilöistä 89,8 prosentilla osoite pystyttiin toteaman oikeaksi, 5,0 prosentilla vääräksi ja 5,2 prosentilla tietoa ei voitu tarkistaa. Jos oletetaan kaikkien kadossa olleiden tarkistamatta jääneiden tiedot vääriksi, olisi lopullinen oikeiden osoitteiden osuus 97,9 prosenttia. Kunnittaisiin väestötilastoihin virheelliset osoitteet vaikuttavat vain, jos väärä osoite on toisessa kunnassa kuin oikea osoite. Vääristä osoitteista vain osa on väärässä kunnassa. Kunnallisvaalien yhteydessä ulkomaalaisten äänioikeusilmoitusten palautukset paljastavat yleensä noin 1 000 henkeä, jotka ovat muuttaneet maasta ilmoitusta tekemättä ja ovat siten olleet edelleen tilastoituna väestöön. Väestörekisterikeskus poistaa heidät väestötietojärjestelmän maassa asuvasta väestöstä ennen seuraavaa vuodenvaihdetta. 4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus Väestönmuutosten ennakkotiedoista tuotetaan tilastot kuukausittain sekä neljännesvuosittain. Lopulliset väestönmuutostiedot valmistuvat vuosittain huhtikuun lopulla. Lopullisten väestönmuutosten ja vuoden lopun ennakkotilaston tuottamien kokonaismäärien erot näkyvät muutoslajeittain oheisesta taulukosta. Ero on suhteellisesti suurin nettomaahanmuuton kohdalla, mikä johtuu lähinnä lopullisen tilaston ja ennakkotilaston maahanmuuttolukujen erosta. Nettomaahanmuuton lukujen ero kasvattaa myös kokonaismuutoksen suhteellista eroa lopullisen tilaston ja ennakkotilaston lukujen välillä. Väestönmuutosten lopullisen tilaston ja ennakkotilaston vertailu vuonna 2010 Vuosineljännes Elävänä syntyneet Lopullinen tilasto 2010 I II III IV 15 037 15 162 15 993 14 788 60 980 Ennakkotilasto 2010 I II III IV 15 060 15 175 15 990 14 755 60 980 Kuolleet 13 035 12 321 12 492 13 039 50 887 13 082 12 328 12 479 12 901 50 790 Maahanmuutto Syntyneiden enemmyys Lopullinen tilasto Ennakkotilasto 2010 I II III IV -23-13 3 33 0-47 -7 13 138 2 002 2 841 3 501 1 749 10 093 1 978 2 847 3 511 1 854 10 190 24-6 -10-105 -97 1) Kuntien väliset muutot ovat vuoden 2011 aluejaolla. 97 Kuntien välinen muutto 1) 50 751 67 980 91 273 60 684 270 688 50 546 67 665 90 839 59 782 268 832 205 315 434 902 1 856 Maastamuutto 5 321 5 922 8 517 5 876 25 636 5 172 5 764 8 302 5 374 24 612 149 158 215 502 1 024 Nettomaahanmuutto 2 607 2 429 4 182 2 687 11 905 2 666 2 435 4 137 2 492 11 730-59 2 714 3 493 4 335 3 189 13 731 2 506 3 329 4 165 2 882 12 882 2) Kokonaismuutos sisältää väkiluvun korjauksen lopullisten tietojen viimeisellä vuosineljänneksellä. -6 45 195 175 208 164 170 307 849 Kokonaismuutos 2) 4 716 6 334 7 836 4 963 23 849 4 484 6 176 7 676 4 736 23 072 232 158 160 227 777 Avioliitot 4 453 6 848 12 661 5 990 29 952 4 567 6 919 12 655 5 913 30 054-114 -71 6 77-102 Avioerot 3 432 3 415 3 517 3 255 13 619 3 458 3 432 3 522 3 229 13 641-26 -17-5 26-22 12
5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys Tilastokeskus julkaisee Internet-sivuillaan Väestönmuutosten ennakkotilaston koko maan tiedot kuukausittain ja alueittaiset tiedot neljännesvuosittain. Kuukausitilaston tiedot julkaistaan tilastokuukautta seuraavan kuukauden jälkipuoliskolla ja neljännesvuositilaston tiedot päättynyttä neljännestä seuraavan kuukauden lopulla. Ennakkotilaston väkilukutiedot sekä koko maan tasolla että alueittain julkaistaan Tilastokeskuksen Internet-sivuilla kuukausittain. Alueittaiset väestönmuutosten ennakkotiedot kuukausittain ovat saatavana maksullisessa Väestötilastopalvelussa http://tilastokeskus.fi/tup/vaestotilastopalvelu/index.html. Ennakkotilaston tietoja toimitetaan myös sähköpostitse http://tilastokeskus.fi/til/vamuu/yht.html. Lopulliset väestönmuutosten perustiedot eri aluejaoilla ovat saatavana Tilastokeskuksen maksuttomasta tilastopalvelusta http://tilastokeskus.fi/tup/statfin/index.html. Eritellympää tietoa väestöstä mm. kunnan osa-alueittain on maksullisessa Väestötilastopalvelussa (linkki yllä). Maksullinen Altika-aluetietokanta http://tilastokeskus.fi/tup/altika/index.html sisältää kunnittaisia väestötietoja vuodesta 1975 lähtien. Väestönmuutos- ja väkilukutietoja koko maan tasolla vuodesta 1749 alkaen on saatavana maksullisessa Astika-aikasarjatietokannassa http://tilastokeskus.fi/tup/astika/index.html. 6. Tilastojen vertailukelpoisuus Väestönmuutosten ennakkotilastossa käytetään aluejakona tilastovuoden ensimmäisen päivän tilannetta. Edellisen vuoden lopulliset väestönmuutokset tuotetaan niin ikään tuon päivän aluejaolla, joten tiedot ovat alueliitosten osalta suoraan vertailukelpoisia edellisen vuoden lopullisiin lukuihin, ei ennakkolukuihin. 7. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys Väestörekisterikeskus julkistaa kunnittaiset asukasluvut kuukausittain. Luvut poikkeavat Tilastokeskuksen kuukausittaisista ennakkotilastoista. Väestörekisterikeskus julkistaa rekisteritilanteen kuun vaihtuessa. Tilastokeskus odottaa muutosilmoituksia kaksi viikkoa kuun loputtua, ennen kuin tekee ennakkotilaston edellisen kuun lopun tilanteesta. 8. Dokumentointi Tilastoissa käytetyt luokitukset löytyvät Tilastokeskuksen kotisivuilta. Väestötieteen käsitteisiin voi perehtyä Tilastokeskuksen verkkokoulussa. Väestön ennakkotilastossa käytetyistä käsitteistä on kerrottu myös tilaston Internet-sivuilla kohdassa Käsitteet ja määritelmät. 13
Väestö 2011 Lisätietoja Irma Pitkänen (09) 1734 3262 Merja Eskelinen (09) 1734 3255 Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma vaesto.tilasto@tilastokeskus.fi www.tilastokeskus.fi Lähde: Väestö- ja kuolemansyytilastot. Tilastokeskus Asiakaspalaute: www.tilastokeskus.fi/palaute Tilastokeskus, myyntipalvelu PL 2 C 00022 TILASTOKESKUS puh. (09) 1734 2011 faksi (09) 1734 2500 myynti@tilastokeskus.fi www.tilastokeskus.fi ISSN 1796-0479 = Suomen virallinen tilasto ISSN 1798-8381 (pdf)