Seppo Hentilä List of Publications since 1968 (Stand: December 2010) MONOGRAPHS 1979 Den svenska arbetarklassen och reformismens genombrott inom SAP före 1914. Arbetarklassens ställning, strategi och ideologi, Historiallisia tutkimuksia n:o 111, Helsinki 1979, 310 pp. (Academic dissertation at the University of Helslinki). 1980 Veljeyttä yli Pohjanlahden. Suomen ja Ruotsin työväenliikkeen kosketuskohtia suuresta Sundsvallin lakosta Suomen kansalaissotaan, Huhmari 1980, 143 pp. 1982 Suomen työläisurheilun historia I. Työväen Urheiluliitto 1919-1944, Hämeenlinna 1982, 592 pp. 1984 Suomen työläisurheilun historia II. Työväen Urheiluliitto 1944-1959, Hämeenlinna 1984, 551 pp. 1987 Suomen työläisurheilun historia III. Työväen Urheiluliitto 1959-1979, Hämeenlinna 1987, 494 pp. 1992 DDR - valtio ilman kansaa, Helsinki 1992, 240 pp. 1993 Saksa voima Euroopan keskellä (Erkki Karjalaisen ja Raija Vallan kanssa). Painatuskeskus Oy, Helsinki 1993, 264 pp. 1994 Jaettu Saksa, jaettu historia. Kylmä historiasota 1945-1990 (Zusammenfassung: Geteiltes Deutschland, geteilte Geschichte. Etappen eines kalten Geschichtskrieges 1945-1990) Historiallisia tutkimuksia n:o 183, Tampere 1994 422 pp. 1995 Suomen poliittinen historia 1809-1995 (-2009) (Osmo Jussilan ja Jukka Nevakiven kanssa). WSOY, Helsinki-Porvoo-Juva 1995 (6th revised ed. 2009), 409 pp., venäjäksi 1998 (2nd revised ed. 2010), ruotsiksi 1998 (3rd revised ed. 2009), saksaksi, ranskaksi, espanjaksi ja englanniksi 1999, kiinaksi 2001, puolaksi ja ukrainaksi 2002, italiaksi 2004 2000 Poliittisen historian opiskelijan opas, Helsingin yliopisto, Yhteiskuntahistorian laitos/ Poliittinen historia, Tampere 2000, 166 pp. 2002 Pohjoismaiden historia (Christian Krötzlin ja Panu Pulman kanssa). Edita, Helsinki 2002, 377 pp. Latvian edition: Ziemelvalstu vésture. Nordik, Riga 2005, 359 pp.
2003 Kaksi Saksaa ja Suomi. Saksan-kysymys Suomen puolueettomuuspolitiikan haasteena (Summary: Divided Germany as a Challenge to Finland s Policy of Neutrality, 1955-1973). SKS, Helsinki 2003, 236 pp.) 2004 Harppi-Saksan haarukassa. DDR:n poliittinen vaikutus Suomessa [The Political Influence of the G. D. R. in Finland]. SKS, Helsinki 2004, 376 pp. 2006 Neutral zwischen den beiden deutschen Staaten. Finnland und Deutschland im Kalten Krieg. Berliner Wissenschafts-Verlag, Berlin 2006, 246 pp. 2008 Berliiniin. Retkiä lähihistoriaan, Marjaliisa ja Seppo Hentilä. Kirjapaja, Helsinki 2008, 262 s. ARTICLES 1972 Sveriges socialdemokratiska arbetarparti och reformismens genombrott. Arbetarklassens ställning och ideologins förändring, Historisk tidskrift för Finland 4 (1972),113-139. 1973 Orsaker till reformismens genombrott i svensk socialdemokrati, Arkiv 5 (1973), 3-20. Kolmas historia, Historiallinen Aikakauskirja 3 (1971), 279-283. 1978 Die Wurzeln des schwedischen Sozialstaates - wie das Volksheim gebaut wurde, Helsingin yliopiston Poliittisen historian laitoksen julkaisuja 1 (1978), 91-98. Kansanliikettä luokkayhteiskunnassa, Sosiologia 3 (1978), 241-247. The Origins of the Folkhem Ideology in Swedish Social Democracy, Scandinavian Journal for History 4 (1978), 323-345. 1981 Työväenliike, teoksessa Suomalaiset kansanliikkeet (toim. Riitta Jalonen), Helsinki 1981, 54-67. Urheiluliike, teoksessa Suomalaiset kansanliikkeet (toim. Riitta Jalonen), Helsinki 1981, 77-86. Hjalmar Branting i Åbo 1899, Meddelanden från arbetarrörelsens arkiv och bibliotek 13 (1981), 2-9. Bankrånarna, Meddelanden från Arbetarrörelsens arkiv och bibliotek 17 (1981), 14-25. Sundsvallsstrejken 1879, Meddelanden från Arbetarrörelsens arkiv och bibliotek 18 (1981), 20-39. 1982 Ren arbeideridrett eller statlig idrettspolitik? Arbeideridretten og arbeiderbevegelsen i Finland i mellomkrigstida, Tidskrift for arbeiderbevegelsens historie 1/1982, 91-103 (deutsche Zusammenfassung).
"Hur länge skall klassmedvetandet slumra i Sverige?" K.H.Wiik och Sverige fram till 1918, Meddelanden från Arbetarrörelsens arkiv och bibliotek 23 (1982), 2-19. Einheit oder Spaltung? Der Widerspruch zwischen den politischen Differenzen und der proletarischen Einheitsbewegung in Finnland in den zwanziger Jahren, Wissenschaftliche Beiträge zur Nordeuropa-Forschung, Greifswald 1982, 79-86. 1983 Aatteet ja liikkeet, teoksessa Jukka Nevakivi, Seppo Hentilä, Lauri Haataja, Johdatus poliittiseen historiaan, Espoo 1983, 71-125. Arbetarrörelsen och finlandssvenskarna i storstrejkens Finland 1905-1906, Svenskt i Finland. Studier i språk och nationalitet efter 1860, Svenska litteratursällskapet i Finland nr 511, Helsingfors 1983, 147-165. 1984 Idéer och rörelser, teoksesssa Jukka Nevakivi, Seppo Hentilä, Lauri Haataja, Introduktion till politisk historia, Helsingfors 1984, 53-90. Finnish labour movement and national thinking until 1907, teoksessa Nationality and nationalism in Italy and Finland from the Mid-19th century to 1918, Studia historica 16, Helsinki 1984, 71-90. Urheilun teoriat ja työläisurheilun järjestöhistorian tutkiminen, Sosialistinen Politiikka 3 (1984), 26-31. Työväen puolue- ja järjestöelämän elpyminen, teoksessa Suomi 1944, toim. Jukka Nevakivi ym., Helsinki 1984, 143-159. 1985 Urheiluyhteistyö - urheilusopu ja kansallinen yksimielisyys välirauhan ajan Suomessa, teoksessa Martti Turtola (toim.), Suomi 1941, Helsingin yliopiston Poliittisen historian laitoksen julkaisuja 2 (1985), 81-95. Vergleichende Aspekte zum Verhältnis des Arbeitersports zu den Arbeiterparteien in Deutschland, Schweden und Finnland vor dem ersten Weltkrieg, teoksessa Hans- Joachim Teichler (Hrsg.) Arbeiterkultur und Arbeitersport, dvs-protokolle nr 19, Clausthal- Zellerfeld 1985, 24-33. Gäst i revolutionsland. Sveriges arbetarrörelse och det finska inbördeskriget, Arbetarhistoria 35 (1985), 16-31. 1986 Pelkoa vai pelottelua? Sosialidemokraattien propaganda ja kommunistit, teoksessa Jukka Nevakivi ym., Paasikiven hirmuiset vuodet. Suomi 1944-1948, Helsinki 1986, 115-138. Innere Konflikte in der finnischen Sozialdemokratie beim Übergang vom Krieg zum Frieden im Herbst 1944, Wissenschaftliche Beiträge zu Nordeuropa-Forschung, Greifswald 1986, 157-161. 1987 Socialdemokratin och kommunisterna i Finland åren 1944-1948, Nordisk tidskrift 1987, 339-347. Historikerstreit - juutalaisvainot "maailmanhistorian raskain rikos" vai "itämainen teko"? Historiallinen Aikakauskirja 4 (1987), 286-291. Urheilu, kansakunta ja luokat, teoksessa Risto Alapuro, Ilkka Liikanen, Kerstin Smeds, Henrik Stenius (toim.), Kansa liikkeessä, Vaasa 1987, 213-231.
1988 Vardagens historia - historieforskningens nya paradigm? Synpunkter på den "nya historierörelsen" i Förbundsrepubliken Tyskland, Historisk tidskrift för Finland 2 (1988), 163-193. Zur Geschichte des Arbeitersports in Finnland, Stadion, Bd IX., St. Augustin/Köln 1988, 71-91. Die Herausbildung eines "skandinavischen Gewerkschaftsmodells" am Beispiel von Schweden und Finnland, teoksessa Werner Abelshauser (Hrsg.) Konflikt und Kooperation. Strategien europäischer Gewerkschaften im 20. Jahrhundert, Essen 1988, 127-139. Warum spaltete sich die finnische Arbeiterbewegung nicht vor 1918?, teoksessa Paavo Jokela (toim.), Der Zusammenbruch der zweiten Internationale, Papers on Labour History 2., Helsinki 1988, 23-35. 1989 "Päättelimme, että herrat ovat viisaampia...". Sosialidemokraattinen järjestöväki ja talvisodan henki, teoksessa Tuntematon talvisota, Helsingin yliopiston Poliittisen historian laitoksen julkaisuja 1989, 85-102. 1990 Työväenhistoria, itsenäinen tieteenala? Katsaus länsisaksalaiseeen tutkimukseen, teoksessa Jännittävä työväenhistoria (professori Hannu Soikkasen juhlakirja), Työväen Arkiston julkaisu no 3, toim. Marja Rantala, Helsinki 1990, 22-46. Deutsch-finnische Beziehungen im Arbeitersport, teoksessa Edgar Hösch (Hrsg.), Finnland-Studien, Wiesbaden 1990, 184-190. 1991 Die finnische Arbeitersportbewegung und ihre Beziehungen zu Deutschland, teoksessa Andreas Luh & Edgar Beckers (Hrsg.), Umbruch und Kontinuität im Sport - Reflexionen im Umfeld der Sportgeschichte (Festschrift für Professor Dr. Horst Ueberhorst), Bochum 1991, 366-374. Miksi vielä poliittista historiaa?, teoksessa Seppo Hentilä & Timo Turja (toim.), Poliittinen historia, Suomi ja muut, Oulu 1991, 23-33. 1992 Einführung in die Geschichte der finnischen Arbeiterbewegung, teoksessa Marja-Liisa Hentilä & Seppo Hentilä (Hrsg.), Forschungen zur Arbeiterschaft und Arbeiterbewegung in Finnland, Mitteilungsblatt des Instituts zur Erforschung der Europäischen Arbeiterbewegung IGA, Heft 12, Essen 1992, 5-12. Wozu noch Arbeitergeschichte?, teoksessa Marja-Liisa Hentilä & Seppo Hentilä (Hrsg.), Forschungen zur Arbeiterschaft und Arbeiterbewegung in Finnland, Mitteilungsblatt des Instituts zur Erforschung der Europäischen Arbeiterbewegung IGA, Heft 12, Essen 1992, 89-93. Väljä irtiotto työläisurheilun historiasta, teoksessa Kalevi Olin, Hannu Itkonen & Esko Ranto (toim.), Liikunnan muutos, murros vai kaaos?, Helsinki 1992, 55-67. "Jaloon uskomme urheiluun", teoksessa Suomi uskoi urheiluun. Suomen urheilun ja liikunnan historia, toim. Teijo Pyykkönen, Helsinki 1992, 12-15. Urheilu järjestäytyy ja politisoituu, teoksessa Suomi uskoi urheiluun. Suomen urheilun ja liikunnan historia, toim. Teijo Pyykkönen, Helsinki 1992, 133-153. Poliittista urheilua ja urheilupolitiikkaa, teoksessa Suomi uskoi urheiluun. Suomen urheilun ja liikunnan historia, toim. Teijo Pyykkönen, Helsinki 1992, 235-281. Urheilupolitiikasta liikuntapolitiikkaan, teoksessa Suomi uskoi urheiluun. Suomen urheilun ja liikunnan historia, toim. Teijo Pyykkönen, Helsinki 1992, 351-367.
Entisen DDR:n arkistojen salat, Työväentutkimus 1 (1992), 27-30. 1993 Kurinpalautus Itä-Saksan historiankirjoituksessa 1956-1958, teoksessa Ajankohta. Poliittisen historian vuosikirja 1992, toim. Mikko Majander, Helsinki 1993, 44-58. Aatteet ja liikkeet, teoksessa Jukka Nevakivi, Seppo Hentilä, Lauri Haataja, Poliittinen historia - johdatus tutkimukseen, Helsinki 1993, 71-123. Kansalaisyhteiskunnan kevät, teoksessa Jaakko Itälä (päätoim.), Suomalaisten tarina 1. Heräämisen aika 1860-1900, Helsinki 1993, 152-156. Kansakunta järjestäytyy ja jakautuu, teoksessa Jaakko Itälä (päätoim.), Suomalaisten tarina 2. Etsijän aika 1900-1936, Helsinki 1993, 141-148. Sportti tulee Suomeen, teoksessa Jaakko Itälä (päätoim.), Suomalaisten tarina 2. Etsijän aika, Helsinki 1993, 223-231. Urheilu kansanliikkeenä, teoksessa Hannu Itkonen/Arto Nevala (toim.), Urheiluseura - juuret mullassa, tukka tuulessa, Jyväskylän yliopiston Liikunnan sosiaalitieteiden laitos, tutkimuksia 58 (1993), 23-34. "Saksa on nyt Euroopan sydän", teoksessa Paula Koskimäki (toim.), Olavi Paavolainen, Kolmannen valtakunnan vieraana. Ja juhlien jälkeen. Esseitä kansallissosialismista, Helsinki 1993, 249-264. Kansaliikkeistä etujäjestöiksi, teoksessa Jaakko Itälä (päätoim.), Suomalaisten tarina 3. Rakentajan aika 1937-1967, Helsinki 1993,140-147. Olympiamaa Suomi, teoksessa Jaakko Itälä (päätoim.), Suomalaisten tarina 3. Rakentajan aika 1937-1967, Helsinki 1993, 188-193. Etujärjestöistä uusiin liikkeisiin, teoksessa Jaakko Itälä (päätoim.), Suomalaisten tarina 4. Järjestelmien aika 1968-1990, Helsinki 1993, 145-149. Liikuntapolitiikan ja kuntoliikunnan aika, teoksessa Jaakko Itälä (päätoim.), Suomalaisten tarina 4. Järjestelmien aika 1968-1990, Helsinki 1993, 213-217. 1994 Finland and the Peace of Paris 1946-47, teoksessa Jukka Nevakivi (editor), Finnish- Soviet Relations 1944-1948. Research Reports published by the Department of Political History, University of Helsinki, Helsinki 1994, 151-168. "Ovatko nuo oikeita työläisurheilijoita?" - saksalaisia arvioita TUL:n huippuurheilusta ja -urheilijoista 1920-luvulla, Suomen urheiluhistoriallisen seuran vuosikirja 1994, 111-122. Juhlakulttuuri - työläisurheilun suuri linja, teoksessa Hannu Itkonen (toim.), Kulttuuri- LETE. Kirja yhteisöille, Turku 1994, 151-156. Urheilun sokea pinnistys - urheilun eheytys aloitettiin väärästä päästä, teoksessa Teijo Pyykkönen (toim.), Lihan ihmemaassa. Liikuntatieteellinen Seura 60 vuotta (1933-93), Helsinki 1994, 53-62. The Olympics Chosen People?, Motion and Sport in Finland 2 (1994), 31-32. Urho Kekkonen ja sosiaalidemokraatit, teoksessa Raimo Väyrynen, Tasavallan presidentit. Tasavalta kasvaa ja kansainvälistyy 1956-1981, Porvoo 1994, 56-57. 1995 Saksan historiantutkimus yhdistymiskriisin kourissa, Historiallinen Aikakauskirja 2 (1995), 138-144. Arbeitergeschichte aus finnischer Sicht, teoksessa Christine Schindler (Hrsg.), Die internationale der "Labour Historians". Stand und Perspektiven der Arbeiter/innen/geschichtsschreibung im 30. Jahr der ITH, Wien 1995, 109-126.
Der große Bruder wacht nicht mehr. Zur finnischen Geschichtsdebatte nach dem Zerfall der Sowjetunion, Jahrbuch für finnisch-deutsche Literaturbeziehungen Nr. 27 Jyväskylä 1995, 71-78. Der Kampf um die deutsche Geschichte. Vergleichende Überlegungen zur Geschichtsschreibung im geteilten Deutschland, teoksessa Clemens-Peter Haase/ Olli Vehviläinen (Hg.), Vom öffentlichen Umgang mit Geschichte, Tampereen yliopiston Historiatieteen laitoksen julkaisuja n:o 18 (1995), 63-85. Die DDR und Ungarn 1956. Die ungenutzte Chanche des Revisionismus, teoksessa Paula Hihnala/ Olli Vehviläinen (editors), Hungary 1956, Tampereen yliopiston Historiatieteen laitoksen julkaisuja n:o 19, 32-33. 1996 "Mein Gott, sehän on Wilfried-setä! DDR:n arkistot ja Itä-Saksan kipeä lähihistoria, teoksessa Timo Soikkanen (toim.), Lähihistoria, Turun yliopiston Poliittisen historian tutkimuksia 1, Turku 1996, 177-194. Die Abwicklung der DDR-Geschichtswissenschaft aus westlicher Sicht, teoksessa Manfred Menger/ Dörte Putensen (Hrsg.), Finnland und Deutschland. Forschungen zur Geschichte der beiden Länder und ihrer Beziehungen, Hamburg 1996, 326-343. 1997 Welfare State as Scandinavian Identity from 1945 to the 1970s - With an Epilogue on the Welfare State in the 1980s, teoksessa XIII International Conference on History, Economics, Language and Culture of the Scandinavian Countries and Finland in Petrozavodsk, published by Russian Academy of Sciences, Moskva-Petrozavodsk 1997, 3-4. Puolustusurheilu - itsepuolustuksen vai vallankumouksen väline?, teoksessa Vesa Vares (toim.), Urheilu ja historia. Turun historiallinen arkisto n:o 51, Turku 1997, 9-39. Iso ja keskellä. Saksa mahtuu taas nahkoihinsa, Ulkopolitiikka 4 (1997), 20-27. 1998 Harppi-Saksan haarukassa. Suomi, DDR:n tunnustaminen ja Neuvostoliitto, teoksessa Jorma Selovuori (toim.), Vaikka voissa paistais? - Venäjän rooli Suomessa. Osmo Jussilan juhlakirja, Helsinki 1998, 368-384. Ot obretenija nezavisimosti do okontsanija voini-prodolzenija 1917-1944, teoksessa Osmo Jussila,, H., Jukka Nevakivi, Polititseskaja istorija Finljandii 1809-1995, Moskva 1998, 107-219. Tuntui kuin olisi kölin alta vedetty, teoksessa Päiviö Tommila (toim.), Miten meistä tuli historian tohtoreita? Vammala 1998, 331-337. Historian julkinen käyttö, Tieteessä tapahtuu 5 (1998), 5-8. Ivar Wilskman - voimistelusta urheiluun, teokessa Pekka Honkanen (toim.), Välähdyksiä Suomen urheilusta, Jyväskylä 1998, 16-17. Punainen Olympia, teokessa Pekka Honkanen (toim.), Välähdyksiä Suomen urheilusta, Jyväskylä 1998, 38-39. Finnland als Schwerpunkt der Auslandsarbeit der DDR "im nichtsozialistischen Wirtschaftsraum" - Ende der 60er/ Anfang der 70er Jahre, teoksessa Eero Kuparinen (Hrsg.), Am Rande der Ostsee, Turku 1998, 360-378. Från självständighetsförklaringen till fortsättningskrigets slut 1917-1944, teoksessa Osmo Jussila,, H., Jukka Nevakivi, Finlands politiska historia 1809-1998, Helsingfors 1998, 121-244. Living Next Door to the Bear. How did Finland survive the Cold War?, Historiallinen Aikakauskirja 2(1998), 129-136. Über den öffentlichen Gebrauch der Geschichte, Nordeuropa Forum Berlin 2 (1998), 83-90.
Miksi vielä poliittista historiaa?, teoksessa Ilari Lindroos, Jouni Kuukkanen, Heidi Piekka (toim.), Poliittisen historian itsereflektio. Poliittinen historia tutkijoiden silmin. Turun yliopiston Poliittisen historian tutkimuksia 15,116-131. Historian julkinen käyttö, teoksessa Ilari Lindroos, Jouni Kuukkanen, Heidi Piekka (toim.), Poliittisen historian itsereflektio. Poliittinen historia tutkijoiden silmin. Turun yliopiston Poliittisen historian tutkimuksia 15,170-179. 1999 Von der Erringung der Selbständigkeit bis zum Fortsetzungskrieg 1917-1944, teoksessa Osmo Jussila,, H., Jukka Nevakivi, Vom Grossfürstentum zur Europäischen Union. Politische Geschichte Finnlands seit 1809, Berlin 1999,116-235. De la declaración de independencia al fin de la Guerra de Continuación (1917-1944), teoksessa Osmo Jussila,H., Jukka Nevakivi, Finlandia. Historia política (1809-1999), Madrid 1999,145-270. Introducción, teoksessa Osmo Jussila,H., Jukka Nevakivi, Finlandia. Historia política (1809-1999), Madrid 1999, 23-29. Itsenäinen Suomi idän ja lännen välissä Väli-Euroopan maa, teoksessa Tuomas M., Lehtonen (toim.), Suomi outo pohjoinen maa? Näkökulmia Euroopan äären historiaan ja kulttuuriin, Porvoo 1999, 86-116. Independence between East and West. How did Finland Survive as a Democracy?, teoksessa Tuomas M., Lehtonen (ed.), Europe s Northern Frontier. Perspectives on Finland s Western Identity, Porvoo 1999, 86-116. Das Deutschland-Paket der finnischen Regierung 1971/72 Diplomatische Anerkennung aber um welchen Preis?, teoksessa Edgar Hösch, Jorma Kalela, Hermann Beyer-Thoma (Hrsg.), Deutschland und Finnland im 20. Jahrhundert, München 1999, 169-198. Depuis la déclaration d indépendence jusqu à la fin de la guerre de continuation (1917-1944), teoksessa,h., Osmo Jussila, Jukka Nevakivi, Histoire politique de la Finlande, XIXe XXe siècle, Paris 1999, 135-285. From Independence to the End of the Continuation War, 1917-1944, teoksessa Osmo Jussila,H., Jukka Nevakivi, From Grand Duchy to a Modern State. A Political History of Finland since 1809, London 1999, 99-213. 2000 Derkut ja me Suomea ja suomalaisia koskevasta aineistosta entisen DDR:n arkistoissa, teoksessa Pauli Kettunen, Auli Kultanen, Timo Soikkanen (toim.), Jäljillä. Kirjoituksia historian ongelmista, osa 1. Prof. Jorma Kalelan 60-vuotisjuhlakirja, Turku 2000, 301-326. Die Blütezeit des skandinavischen Wohlfahrtsstaate. Zur Entwicklung des Wohlfahrtsstaates in den skandinavischen Ländern und Finnland vom Zweiten Weltkrieg bis zur Mitte der siebziger Jahre, Mitteilungsblatt des Instituts für Soziale Bewegungen (der Ruhr-Universität-Bochum), Heft 24 (2000), 181-204. Itsenäistymisestä jatkosodan päättymiseen, teoksessa Osmo Jussila, PP.H., Jukka Nevakivi, Suomen poliittinen historia 1809-1999, 3. uudistettu painos, Helsinki 2000, 97-206. Från självständighetsförklaringen till fortsättningskrigets slut 1917-1944, teoksessa Osmo Jussila,, H., Jukka Nevakivi, Finlands politiska historia 1809-1998, 2:a omarbetade upplagan, Helsingfors 2000, 117-241. Säätyjen vallasta kansan valtaan, teoksessa Suomen eduskunta kansanvaltaa eilisestä huomiseen, Eduskunnan kirjatoimikunta, pj. Riitta Uosukainen, Helsinki 2000, 9-45. 2001 Prächtige Kerle aus dem hohen Norden. Die Bedeutung des finnischen Vorbilds für die Anerkennug des Wettkampfsports in der internationalen Arbeitersportbewegung in den 1920er Jahren, teoksessa Dörte Putensen, Fritz Petrick
(Hrsg.), Pro Finlandia 2001 Festschrift für Manfred Menger. Deutsch-Finnische Gesellscahft, Traute-Warnke Verlag, Reinbek 2001, 256-271. Führer haltioittaa poikiaan. Suomalaisten vaikutelmia Berliinin olympiakisoista 1936, teoksessa Jukka Korpela, Tapio Hämynen, Arto Nevala (toim.), Ihmisiä, ilmiöitä ja rakenteita historian virrassa, Prof. Antero Heikkiselle omistettu juhlakirja. Studia Carelica Humanistica 16. Joensuu 2001, 138-156. Mistä kiistellään, kun kiistellään Kekkosesta?, Historiallinen Aikakauskirja 1 (2001), 62-72. Kun historiankirjoitus kohtaa suomettumisen, teoksessa Johan Bäckman (toim.), Entäs kun tulee se yhdestoista? Suomettumisen uusi historia. WSOY, Helsinki 2001, 57-70. Historiapolitiikka Holocaust ja historian julkinen käyttö, teoksessa Jorma Kalela, Ilari Lindroos (toim.), Jokapäiväinen historia. Tietolipas 177 SKS, Helsinki 2001, 26-49. Od uzyskuskania niepodległości do zakoňczenia wojny kontynuacyjnej 1917-1944, teoksessa Osmo Jussila, Seppo Hentilä, Jukka Nevakivi, Histora polityczna Finlandii 1809-1999. Universitapp. Krakow 2001, 112-223. 2002 Zu unserer gemeinsamen Geschichte mit der DDR, teoksessa Burkhart E. Poser et al. (Hrsg:), 50 Jahre Deutsch-Finnische Gesellschaft e. V. Deutsch-Finnische Gesellschaft e. V. Fellbach 2002, 196-220 Suomi, Saksan-kysymys ja Berliinin kriisit, Historiallinen Aikakauskirja 2 (2002), 119-130. Bid zdobuttja nezaleznocti do kintsa bini-prodovzennja 1917-1944, teoksessa Osmo Jussila, Seppo Hentilä, Jukka Nevakivi, Bid velikovo knjazivstva do sutsacnoi derzavi - Polititsna istorija Finlandii bid 1809 roku, Kiev 2002, 113-222. Willy Brandtin uusi idänpolitiikka, DDR ja Suomi, teoksessa "Muille maille vierahille... " Prof. Kalervo Hovin juhlakirja. Turun Historiallinen Arkisto 56, Turku 2002, 263-284. Une affaire trop sérieuse? A propos de la signification particulière du sport pour les Finlandaipp. Cahiers d histoire. Revue d histoire critique, 88 (2002), 77-92. 2003 Wir und die DDR. Die Archive der DDR als Quelle der deutsch-finnischen Beziehungen, teoksessa Edgar Hösch, Olivia Griese, Hermann Beyer-Thoma (Hrsg.), Finnland-Studien III. Otto Harrassowitz Verlag, Wiesbaden 2003, 185-202. Divided Germany as a Challenge to Finland s Policy of Neutrality, 1955-1973, teoksessa Cold War and the Policy of Détente: Problems and Discussions, Vol 1. Russian Academy of Sciences, Institute of Universal History, Moscow 2003, 187-208. Eero A. Wuori, teoksessa Suomalainen diplomaatti. Toim. Arto Mansala & Juhani Suomi. SKS Helsinki 2003, 328-349. 2004 Soviet Union, Finland and the Northern Balance, 1957-1963, in Wilfried Loth (ed.), Europe, Cold War and Coexistence, 1953-1965. Frank Cass, London 2004, 239-257. Miksi Suomessa haisee yhä DDR:ltä?, teoksessa Esseitä historiallis-yhteiskunnallisesta kasvatuksesta, toim. Jan Löfström, Jukka Rantala, Jari Salminen. Historiallisyhteiskuntatiedollisen kasvatuksen tutkimus- ja koulutuskeskuksen tutkimuksia 2, Helsinki 2004, 207-231. Dall indipendenza alla fine della guerra di contionuazione 1917-1944. in: Osmo Jussila, S.H:, Jukka Nevakivi, Storia politica della Finlandia 1809-2003. Guerini e Associati, Milano 2004, 107-219.
2005 "Der Weg nach Moskau führt über Ostberlin." Wie Professor L. A. Puntila die deutsche Frage lösen wollte, Jahrbuch für Geschichte Osteuropas (München), Bd 53 (2005) Heft 3, 392-404. Why did the Scandinavian Social System Become a Model? Some Introductory Remarks, teoksessa: "Mercy or Right". Developement of Social Security Systems, edited by Alexander Prenniger et al. 40. Linzer Konferenz 2004, Akademische Verlagsanstalt: Wien 2005, 171-178. Voivatko saksalaiset olla uhreja?, teoksessa Jörg Friedrich, Suuri palo. Liittoutuneiden pommitukset Saksassa 1940 1945. Ajatus Kirjat, Helsinki 2005, 11-15. Historieforskningen i DDR kontrollerades av Sanningens ministerium, Historisk tidskrift för Finland 1 (2005), 108-122. Tulevan historiankirjoituksen tehtävänä on osoittaa, että, teoksessa Jan Rydman (toim.), Suhteellista? Einsteinin suhteellisuusteorian jalanjäljillä. Tieteen päivät 2005. Yliopistopaino, Helsinki, 2005, 366-375. Löytyykö totuus komissioista. Historiantutkimus ja totuuskomissiot [Is the Truth in the Truth Commissions. Research of History and Truth Commissions ], Tieteessä tapahtuu 8 (2005), 5-12. 2006 Die diplomatische Anerkennung der beiden deutschen Staaten durch Finnland im Januar 1973, Vesa Vares (Hrsg.), Einfluss, Vorbilder, Zweifel. 6. Deutsch-finnisches Historikerseminar in Tampere, 27.-31.3.2003. Institut für Geschichte, Universität Tampere, Publikationen Nr. 20, 2006, 7-14. Divided Gemany as a Challenge to Finland s Policy of Neutrality 1955 1973 (japaninkielinen julkaisu, jonka liitteenä englanninkielinen käännös), Finland table 2, Tokio 2006, 12-35. Zweimal Deutschland, bitte schön! Uutta pohjoismaista tutkimusta Saksankysymyksestä 1945-1973, teoksessa: Kahden kulttuurin välittäjä. Hannes Saarisen juhlakirja, toim. Aleksanteri Suvioja ja Erkki Teräväinen. Helsingin yliopiston Historian laitoksen julkaisuja 20. Helsinki 2006, 147-162. Kylmän sodan, muurien murtumisen ja uuden epävarmuuden aika, teoksessa Maailmansodan pikkujättiläinen, päätoim. S. Zetterberg, WSOY, Helsinki 2006, 955 1023. 2007 Talvisota 30.11.1939 13.3.1940, Suomen historian kartasto, toim. Pertti Haapala ja Raisa Maria Toivo. Karttakeskus, Helsinki 2007, 252 253. Jatokosota 25.6.1941 19.9.1944, Suomen historian kartasto, toim. Pertti Haapala ja Raisa Maria Toivo. Karttakeskus, Helsinki 2007, 254 255. Suomen kansallisbiografian henkilöartikkelit: Ahde Matti, Damm Viktor, Etholén Jalmari, Hostila Sulo, Jukola Martti, Kaipainen Osmo, Kivi Lennart, Koivula Väinö, Kostiainen Vilhelm Johan, Laherma Väinö, Martin Pekka, Nevakivi Jukka, Nygrén Helge, Paasonen Helmi, Saarinen Olavi, Soininen Väinö, Wilskman Ivar, teoksessa Suomen kansallisbiografia (päätoim. Matti Klinge) osat I X. SKS, Helsinki 2003 2007. 2008 Finland and the two German States: Finland's German Policy in the Framework of European Détente, teoksessa: Wilfried Loth, Georges-Henri Soutou (toim.), Eastern and Western Europe in the Cod War, 1965-75. Routldedge: London 2008, 183 200. Treibholz oder Stromschnellenboot? Zur finnischen Erinnerungskultur während des Kalten Krieges, teoksessa Vergangenheitspolitik und Erinnerungskulturen im Schatten des Zweiten Weltkrieges, Hrsg. Robert Bohn et al., Essen 2008, 81 92.
Euroopan unionin luottamuspula suomalaisen kansanvallan haaste, teoksessa Juhani Mylly (päätoim.) Suomen ja kansanvallan haasteet. Edita, Helsinki 2008, pp.146 167. 2009 "Zukünftige Vorposten des Sozialismus in ihrer Heimat" Finnische Studenten an den Universitäten der DDR, teoksessa Zwischen zwei Sprachwelten. Festschrift für die Fennistin Kaija Menger zum 75. Geburtstag, Hrsg. Dörte Putensen. Deutsch-Finnsiche- Gesellschaft e. V. 2009, 184-198. Lack of Trust in the European Union a challenge for Finnish democracy, in: Juhani Mylly (editor- in-chief) Challenges for Finland and Democracy. Edita, Helsinki 2009, pp. 150 172. Europeiska unionens förtroendeunderskott en utmaning för den finländska demokratin, i: Juhani Mylly (huvudred.) Finlands och demoratins utmaningar. Edita, Helsinki 2009, pp. 150 171. Ei vain sankareita, GEO 1(2009), 40 41. Punaista ja vieläkin punaisempaa. TUL kansainvälisen työläisurheiluliikkeen hajaannuksessa. Työväentutkimus (2009), 11 14. 2010 Auf der Schattenseite der Waffenbrüderschaft. Zur neuen Fortsetzungskriegsdebatte der Finnen, teoksessa Vom alten Norden zum neuen Europa: Politische Kultur im Ostseeraum. Festschrift für Bernd Henningsen, Hrsg. Norbert Götz, u. a. BWV Berliner Wissenschafts-Verlag, Berlin 2010, 235-250. Die Sicht der Finnen, teoksessa Detlev Nakath/Dörte Putensen (Hrsg.), Der Weg in die deutsche Einheit. Die Sicht der Nachbarn. Rosa-Luxemburg-Stiftung, Potsdam 2010, 45 53. Der Finnisch-Sowjetische Winterkrieg 1939-1940, teoksessa Chandogin: Kriegsfotos aus Karelien und Leningrad 1939 1944. Museum Berlin-Karlshorst, Berlin 2010, 26 41 (the same text also in Russian Finsko-sovjetskaja zimnjaja voina 1939 1940). Siniristilippu punaisissa olympialaisissa, Suomen urheiluhistoriallisen seuran vuosikirja 2010. Toim. Esa Sironen ja Heikki Roiko-Jokela. Saarijärvi 2010,77 90 EDITIONS, PUBLICATIONS WITH OTHER AUTHORS 1974 S.H. & Hans-Fredrik Dahl, Vagn Dybdal ja Jarl Torbacke (red.) Krisen og det politiske liv, teoksessa Kriser och krispolitik i Norden under mellankrigstiden, Uppsala 1974, 71-104. S.H.& Hannes Saarinen (red.), Forskningsläget inom arbetarrörelsens historia i Norden, Material från det första nordiska seminariet för forskningen rörande arbetarrörelsens historia, Helsingin yliopiston Poliittisen historian laitoksen julkaisuja 2 (1974), 123 pp. 1976 S.H. & Lauri Haataja, Jorma Kalela, Jussi Turtola, Suomen työväenliikkeen historia, Joensuu 1976, 445 pp., (3..1978). 1979 S.H. & Pauli Kettunen ja Jussi Turtola, Das Verhältnis zwischen Arbeiterpartei und Gewerkschaftsbewegung als methodisches Problem, teoksessa Helmut Konrad (Hrsg.) XII. Internationale Tagung der Historiker der Arbeiterbewegung, Wien 1979,76-96. 1980
S.H. & Marjaliisa Kouvalainen (toim.), Suomalaisten ja DDR:läisten historiantutkijoiden Hyytiälässä 5.-10.5.1980 pitämän 6. seminaarin esitelmät, Helsingin yliopiston Poliittisen historian laitoksen julkaisuja 1 (1981), 218 pp. 1983 S.H. & Nevakivi Jukka ja Haataja Lauri, Johdatus poliittiseen historiaan, Espoo 1983, 197 pp. 1984 S.H. & Jukka Nevakivi ja Lauri Haataja, Introduktion till politisk historia, Helsingfors 1984, 143 pp. 1985 S.H. & Pauli Manninen (toim.) Suomalaisten ja DDR:läisten historiantutkijoiden Jyväskylässä 1.-6.6.1983 pitämän 8. seminaarin esitelmät, Helsingin yliopiston Poliittisen historian laitoksen julkaisuja 1 (1985), 264 pp. 1988 S.H. & Jukka Paastela (toim.), Kansainvälinen I. Utopioita ja vallankumouksia - työväenliike vuoteen 1945, Espoo 1988, 289 pp. 1989 S.H. & Jukka Paastela (toim.), Kansainvälinen II. Työväenliike hyvinvointiyhteiskunnassa, Espoo 1989, 286 pp. S.H. & Jukka Paastela (toim.) Kansainvälinen III. Työväenliike Aasiassa, Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa, Espoo 1989, 302 pp. 1990 Hermann Beyer-Thoman saksankielisestä käsikirjoituksesta "Kommunisten und Sozialdemokraten in Finnland 1944-1948" lyhentänyt ja toimittanut suomenkielisen laitoksen "Vasemmisto ja vaaran vuodet", Helsinki 1990, 326 pp. 1991 S.H. & Timo Turja (toim.), Poliittinen historia, Suomi ja muut (professori Jukka Nevakiven juhlakirja), Oulu 1991, 192 pp. S.H. & Marja-Liisa Hentilä, (toim.), Forschungen zur Arbeiterschaft und Arbeiterbewegung in Finnland, Mitteilungsblatt des Instituts zur Erforschung der Europäischen Arbeiterbewegung IGA, Heft 12, Essen 1992, 106 pp. 1993 S.H. & Jukka Nevakivi, Lauri Haataja, Poliittinen historia - johdatus tutkimukseen, Helsinki 1993, 204 pp. 1996 PP.H. & Jorma Kalela, Esipuhe, teoksessa Leena Pylvänäinen ja Timo Soikkanen (toim.), Ajankohta. Poliittisen historian vuosikirja 1996, Helsinki 1996, 3-5. 1997 S.H. & Marketta Ahtiainen, Vuokko Aromaa, Sirkka Kauppinen, Kansainvälisten suhteiden aikakirja, Helsinki 1997, 189 pp.
S.H. & Marketta Ahtiainen, Vuokko Aromaa, Sirkka Kauppinen, Opettajan aikakirja. Kansainväliset suhteet, Helsinki 1997, 116 pp. 1998 S.H. & Marketta Ahtiainen, Vuokko Aromaa, Sirkka Kauppinen, Kansainvälisten suhteiden aikakirja, Helsinki 1998, 1.-2. p. 189 pp. S.H. & Marketta Ahtiainen, Vuokko Aromaa, Pertti Haapala, Sirkka Kauppinen, Suomen historian aikakirja, Helsinki 1998, 212 pp. Osmo Jussila, & S.H., Jukka Nevakivi, Polititseskaja istorija Finljandii 1809-1995, Moskva 1998, 383 pp. Osmo Jussila, S.H, Jukka Nevakivi, Finlands politiska historia 1809-1998, Helsingfors 1998, 427 pp. S.H. & Marketta Ahtiainen, Vuokko Aromaa, Pertti Haapala, Sirkka Kauppinen, Juha Sihvola, Yhteiskunnan aikakirja, Helsinki 1998, 211 pp. S.H. & Marketta Ahtiainen, Vuokko Aromaa, Pertti Haapala, Sirkka Kauppinen, Opettajan aikakirja. Suomen historia, Helsinki 1998, 212 pp. 1999 Osmo Jussila, S.H., Jukka Nevakivi, Vom Grossfürstentum zur Europäischen Union. Politische Geschichte Finnlands seit 1809, Berlin 1999, 415 pp. S.H. & Marketta Ahtiainen, Vuokko Aromaa, Sirkka Kauppinen, Kansainvälisten suhteiden aikakirja, Helsinki 1998, 1.-3. p. 189 pp. S.H. & Marketta Ahtiainen, Vuokko Aromaa, Pertti Haapala, Sirkka Kauppinen, Suomen historian aikakirja, Helsinki 1998, 1.-2. p. 212 pp. Osmo Jussila,SH, Jukka Nevakivi, Finlandia. Historia política (1809-1999), Madrid 1999, 471 pp. S.H. & Marketta Ahtiainen, Vuokko Aromaa, Pertti Haapala, Sirkka Kauppinen, Juha Sihvola, Opettajan aikakirja. Yhteiskunta, Helsinki 1999, 137 pp. S.H., Osmo Jussila, Jukka Nevakivi, Histoire politique de la Finlande, XIXe XXe siècle, Paris 1999, 522 pp. Osmo Jussila,H., Jukka Nevakivi, From Grand Duchy to a Modern State. A Political History of Finland since 1809, London 1999, 383 pp. 2000 Osmo Jussila, PP.H., Jukka Nevakivi, Finlands politiska historia 1809-1998, Helsingfors 2000, 2:a omarbetade upplagan, 441 pp. S.H. & Marketta Ahtiainen, Vuokko Aromaa, Pertti Haapala, Sirkka Kauppinen, Suomen historian aikakirja, Helsinki 2000, 1.-3. p. 213 pp. S.H. & Marketta Ahtiainen, Vuokko Aromaa, Sirkka Kauppinen, Kansainvälisten suhteiden aikakirja, Helsinki 2000, 2. uudistettu p. 189 pp. S.H. & Marketta Ahtiainen, Vuokko Aromaa, Pertti Haapala, Sirkka Kauppinen, Opettajan aikakirja. Suomen historia, Helsinki 2000, 212 pp. S.H. & Marketta Ahtiainen, Vuokko Aromaa, Pertti Haapala, Sirkka Kauppinen, Juha Sihvola, Yhteiskunnan aikakirja, 2. uudistettu p. Helsinki 2000, 208 pp. 2001 Osmo Jussila, Seppo Hentilä, Jukka Nevakivi, Histora polityczna Finlandii 1809-1999. Universitapp. Krakow 2001, 432 pp. Osmo Jussila, Seppo Hentilä, Jukka Nevakivi, [Suomen poliittinen historia 1809-1995 - kiinankielinen laitos], 375 pp.
2002 Osmo Jussila, Seppo Hentilä, Jukka Nevakivi, Bid velikovo knjazivstva do sutsacnoi derzavi - Polititsna istorija Finlandii bid 1809 roku, Kiev 2002, 407 pp.
2003 S.H. & Marketta Ahtiainen, Vuokko Aromaa, Pertti Haapala, Sirkka Kauppinen, Juha Sihvola, Yhteiskunnan aikakirja, 5. tarkistettu p. Helsinki 2003, 207 pp. S.H. & Marketta Ahtiainen, Vuokko Aromaa, Sirkka Kauppinen, Kansainvälisten suhteiden aikakirja, Helsinki 2003, 4 uudistettu p. 196. 2004 Osmo Jussila, S.H:, Jukka Nevakivi, Storia politica della Finlandia 1809-2003. Guerini e Associati, Milano 2004, 394 s. 2005 S.H. & Marketta Ahtiainen, Vuokko Aromaa, Pertti Haapala, Sirkka Kauppinen, Suomen historian aikakirja, Edita, Helsinki 2005, 8. uudistettu p. 218 s. S.H & Pauli Arola, Vuokko Aromaa, Sirkka Kauppinen, Kansalainen ja Eurooppa, Edita, Helsinki 2005, 175 s. S.H & Pauli Arola, Vuokko Aromaa, Pertti Haapala, Sirkka Kauppinen, Kansalainen ja yhteiskunta, Edita, Helsinki 2005, 199 s. 2006 S.H & Pauli Arola, Vuokko Aromaa, Sirkka Kauppinen, Kansalainen ja Eurooppa, Edita, Helsinki 2006, 2. p. 175 s. S.H & Pauli Arola, Vuokko Aromaa, Pertti Haapala, Sirkka Kauppinen, Kansalainen ja yhteiskunta, Edita, Helsinki 2006, 2. p. 199 s. 2007 Seppo Hentilä & Pauli Arola, Vuokko Aromaa, Sirkka Kauppinen, Kansalainen ja Eurooppa, Edita, Helsinki 2007, 3. uudistettu p. 175 s. 2008 Seppo Hentilä & Marketta Ahtiainen,Vuokko Aromaa, Pertti Haapala, Sirkka Kauppinen, Suomen historian aikakirja, Edita, Helsinki 2008, 8. 11. uudistettu p., 216 s. 2009 Osmo Jussila, S.H, Jukka Nevakivi, Suomen poliittinen historia 1809-2009. 6. uud. p. WSOY, Helsinki 2009, 420 pp. Osmo Jussila, S.H, Jukka Nevakivi, Finlands politiska historia 1809-2009, 3 upplagan, Schildts, Helsingfors 2009, 537 pp. Seppo Hentilä & Jari Aalto, Vuokko Aromaa, Jaana Nieminen: Kaikkien aikojen historia. 3, Kansainväliset suhteet. Edita, Helsinki 2009. Seppo Hentilä & Jari Aalto, Vuokko Aromaa, Pertti, Haapala, Jaana Nieminen: Kaikkien aikojen historia. 4, Suomen historian käännekohtia. Edita, Helsinki 2009. 2010 Osmo Jussila, & S.H., Jukka Nevakivi, Polititseskaja istorija Finljandii 1809-2009, Moskva 2010 (2nd edition), 471 pp. BOOK REVIEWS 1971 teoksesta Klassen und Klassenkampf in den Entwicklungsländern I-III (V.L.Tjagunenko, Hrsg.), Politiikka 1 (1971), 83-86. teoksesta Wohin geht Europa? (Stefan Doernberg & Peter Klein, Hrsg.), Politiikka 2 (1971), 171-173.
1973 Sosialidemokratian hätähuuto, teoksesta Gunnar Gunnarsson, Sosialidemokratian aateperintö, Ylioppilaslehti 1.3.1973. 1974 Finlands kommunistiska parti och historieskrivning, Historisk tidskrift för Finland 3 (1974), 139-144. 1975 Forskning kring fredsrörelse och neutralitet, teoksista Bernt Mårald, Den svenska freds- och neutralitetsrörelsens uppkomst ja Martin Graß, Friedensaktivität und Neutralität, Historisk tidskrift för Finland 4 (1975), 268-272. 1976 Två biografier över Hjalmar Branting, teoksista Jan Lindhagen, Bilden av Branting ja Jan Peters, Branting und die schwedische Sozialdemokratie, Historisk tidskrift för Finland 3 (1976), 241-245. 1980 Trade union penetrates ironworks, teoksesta Åke Lindström, Bruksarbetarfackföreningar, Scandinavian Economic History Review 1 (1980), 97-99. Väinö Tanner ja K. H. Wiik, teoksista Jaakko Paavolainen, Väinö Tanner 1-2 ja Erkki Tuomioja, K. H. Wiik, itsenäisyysmies ja internationalisti, Ulkopolitiikka 3 (1980), 85-87. 1981 Rauhanasian sitkeät säikeet, teoksista Kalevi Kalemaa, Suomalaisen rauhanliikkeen juuria ja Unto Vesa, Miten rauhantutkimus tuli Suomeen, Ulkopolitiikka 2 (1981), 46. Kommunisternas röstningsbeteende på 1930-talet, teoksesta Keijo Virtanen, Vaihtoehtojen niukkuus, Historisk tidskrift för Finland 3 (1981), 290-292. Punakaartit rintamalla, teoksesta Jussi T. Lappalainen, Punakaartin sota 1-2, Aikamerkki 10.12.1981. 1982 Vaikea Tanner, teoksesta Väinö Tanner 1881-1966, murroskausien mies, Suomen Sosialidemokraatti 23.10.1982. Vuosi 1918 kunnissa, teoksesta Juhani Piilonen, Vallankumous kunnallishallinnossa, Aikamerkki 4 (1982). Skidlöpning som nationalidrott och massföreteelse, teoksesta Antero Heikkinen, Kansallisurheilun suuri nousu, Historisk tidskrift för Finland 4 (1982), 430-432. Matti Rossi sarvikuonona, teoksesta Matti Rossi, Sarvikuonon muistiinpanoja, Ydin 5 (1982). Reunamerkintöjä Hitleristä, teoksesta Sebastian Haffner, Hitler -reunamerkintöjä, Suomen Sosialidemokraatti 23.10.1982. 1983 K. H. Wiik - en socialistisk internationalist, teoksesta Erkki Tuomioja, K. H. Wiik 1-2, Historisk tidskrift för Finland 2 (1983), 154-157. Suomen sodat yleisesityksinä, teoksista Seppo Myllyniemi, Suomi sodassa 1939-1945 ja Kullervo Killinen, Miekka tuppeen, Ydin 5 (1983), 36.
Gunnar Myrdal - tiedemies vallankäytön alkulähteillä, teoksesta Gunnar Myrdal, Hur styrs landet?, Kanava 9 (1983), 634-635. Poika Tuomisen arvoituksen kimpussa, teoksesta Raimo Seppälä, Pelon vuodet, Suomen Sosialidemokraatti 3.12.1983. 1984 Kaksi näkökulmaa vaaran vuosiin, teoksista Lauri Hyvämäki, Lista 1:n vangit ja Jukka Nevakivi, Maanalaista diplomatiaa, Ydin 4 (1984). Satavuotiaan HTY:n historia, teoksesta Tero Tuomisto, Tienraivaajan osa, Suomen Sosialidemokraatti 14.6.1984. Jatkosodan trauma, teoksista Helge Seppälä, Suomi hyökkääjänä, G. N. Kuprijanov, Jäämereltä Laatokalle ja Hans Metzger, Kolmannen valtakunnan edustajana talvisodan Suomessa, Ydin 8 (1984), 34-35. Santeri Nuortevan levoton elämä, teoksesta Auvo Kostiainen, Santeri Nuorteva - kansainvälinen suomalainen, Historiallinen Aikakauskirja 3 (1984), 244-246. Boxningens socialhistoria i Sverige, teoksesta Mats Hellspong, Boxningssporten i Sverige, Historisk tidskrift för Finland 1 (1984), 68-70. 1985 Työväenliikkeen vaiheet Espoossa, teoksesta Tero Tuomisto, Espoon työväenliikkeen historia 1950-luvulle, Länsiväylä 16.1.1985. Urho Kekkosen kasvu poliitikoksi, teoksesta Ari Uino, Nuori Urho Kekkonen, Suomen Sosialidemokraatti 12.3.1985. Den autonoma tidens idrottsorganisation, teoksesta Leena Laine, Vapaaehtoisten järjestöjen kehitys ruumiinkulttuurin alueella v.1956-1917, Historisk tidskrift för Finland 1 (1985), 101-104. 1986 TUL kiinnostaa Länsi-Saksassakin, teoksesta Willibert Strunz, Zur Soziologie und Sozialgeschichte einer Massenbewegung, TUL-lehti 9.1.1986. Suomi Paasikiven koulussa, teoksesta J.K.Paasikiven päiväkirjat I-II 1944-1956, Ulkopolitiikka 3 (1986), 40-41. Ankeriaasta, oluesta ja historian lopusta, teoksesta Graham Swift, Veden maa, Poleemi 2 (1986). Talonpoikain ääripäät, teoksista Juha Siltala, Lapuanliike ja kyyditykset 1930 ja Matti Lackman, Taistelu talonpojasta, Ydin 1 (1986). 1987 Teoksesta Willibert Strunz, Der finnische Arbeitersport, Internationale Wissenschaftliche Korrespondenz 1 (1987), 284-285. Eduard Bernstein ja sosialistinen siirtomaapolitiikka, teoksesta Markku Hyrkkänen, Sozialistische Kolonialpolitik - Eduard Bernsteins Stellung zur Kolonialpolitik und zum Imperialismus 1882-1914, Historiallinen Aikakauskirja 1 (1987), 53-54. Anti-Ursin, teoksesta Marjatta Rahikainen, N.R. af Ursin -aatelismies Suomen työväenliikkeessä, Historiallinen Aikakauskirja 1 (1987), 54-56. 1988 Historia eller historisk samhällsvetenskap?, teoksesta Pauli Kettunen, Poliittinen liike ja sosiaalinen kollektiivisuus, Historisk tidskrift för Finland 1 (1988).
Socialdemokratiska partiet under rödmyllans och krigens tidsperiod, teoksesta Hannu Soikkanen, Kohti kansanvaltaa 2, Historisk tidskrift för Finland 1 (1988). 1989 Mikä ihmeen urheilulaji on ei-gentlemannien risulaukka?, teoksesta Erkki Vasara, Suomen ratsastusurheilun historia, Historiallinen Aikakauskirja 1 (1989). 1990 Vaaran vuodet ja talvisota, melkoisia mediatapahtumia kumpainenkin, teoksista Lauri Haataja, Demokratian opissa ja Lauri Haataja, Kun kansa kokosi itsensä, Historiallinen Aikakauskirja 1 (1990), 75-77. 1991 Papinpojista taisi sittenkin tulla upseereita, teoksesta Marja Tuominen, Me kaikki ollaan sotilaitten lapsia. Tutkimus sukupolvihegemonian kriisistä 1960-luvun suomalaisessa yhteiskunnassa, Historiallinen Aikakauskirja 3 (1991), 278-279. 1992 De skulle bli Sovjet-Finlands stormtrupp, teoksesta Markku Salomaa, Punaupseerit, Historisk tidskrift för Finland 2 (1992), 315-318. Doping kuului Itä-Saksassa valtion viisivuotissuunnitelmaan, teoksesta Brigitte Berendonk, Doping - von der Forschung zum Betrug, Liikunta ja tiede 4 (1992), 20-21. 1993 Fallet Finland i ett internationellt sammanhang, teoksesta Juhani Paasivirta, Suomi ja Eurooppa 1939-1956, Historisk tidskrift för Finland 1 (1993), 151-155. 1994 Tepsiikö totuus kollektiivisiin traumoihin?, teoksesta Heikki Ylikangas, Tie Tampereelle, Työväentutkimus 1 (1994), 46-49. 1995 Ukko-Bernstein historian roolipelaajana, teoksesta Veli-Matti Rautio, Die Bernstein- Debatte. Die politisch-ideologischen Strömungen und die Parteiideologie in der Sozialdemokratischen Partei Deutschlands 1898-1903, Historiallinen Aikakauskirja 1 (1995), 82-85. Poikien liikuntakasvatus loi porvarillisen miehuuden malleja, teoksesta Henrik Meinander, Towards a bourgeois Manhood. Boys Physical Education in Nordic Secondary Schools 1880-1940, Suomen urheiluhistoriallisen seuran vuosikirja 1995, 259-260. Miten liikuntaa Suomessa hallinnoitiin?, teoksesta Joel Juppi, Suomen julkinen liikuntapolitiikka valtionhallinnon näkökulmasta vuosina 1917-1994, Suomen urheiluhistoriallisen seuran vuosikirja 1995, 260-263. Den kommunistiska incesten, teoksesta Kimmo Rentola, Kenen joukoissa seisot? SKP ja sota 1937-1945, Historisk Tidskrift för Finland 2 (1995), 248-253. 1996 Vankka tutkimus kunnallisen liikuntahallinnon historiasta, teoksesta Kalervo Ilmanen, Kunnat liikkeellä. Kunnallinen liikuntahallinto suomalaisen yhteiskunnan muutoksessa 1919-1994, Suomen urheiluhistoriallisen seuran vuosikirja 1996, 201-203.
Kujalan projektin mainio päätös, teoksesta Antti Kujala, Venäjän hallitus ja Suomen työväenliike 1899-1905, teoksessa Äänekäs kansa, toim. Pauli Kettunen et al., Helsinki 1996, 142-145. 1997 Miksi saksalaisten omatunto tukahtui ja itsehillintä petti?, teoksesta Norbert Elias, Saksalaiset. Valtataistelut ja habituskehitys 1800- ja 1900-luvuilla, Tieteessä tapahtuu 3 (1997), 38-40. Review: Maria Lähteenmäki, Mahdollisuuksien aika. Työläisnaiset ja yhteiskunnan muutos 1910-1930-luvun Suomessa, Scandinavian Journal of History Vol. 22, 1 (1997), 60. Review: Jussi M. Hanhimäki: Rinnakkaiseloa patomassa. Yhdysvallat ja Paasikiven linja 1948-1956, Scandinavian Journal of History Vol. 22, 1 (1997), 60-61. 1998 Vuoden 1918 sisällissodan uhrien muisto, teoksesta Jari ja Jouni Eerola, Henkilötappiot Suomen sisällissodassa 1918, Demari 31.7.1998. Urheilua ja politiikkaa kylmän sodan varjossa, teoksesta Kristina Exner-Carl, Sport und Politik in den Beziehungen Finnlands zur Sowjetunion 1940-1952,Urheilu, historia ja julkisuu, Suomen urheiluhistoriallisen seuran vuosikirja 1998, toim. A. Halmesvirta ja H. Roiko-Jokela, Jyväskylä 1998, 263-267. 1999 Kekkosen zeniitti, teoksesta Juhani Suomi, Liennytyksen akanvirrassa, Historiallinen Aikakauskirja 1 (1999), 80-83. Teoksesta Kristina Exner-Carl, Sport und Politik in den Beziehungen Finnlands zur Sowjetunion 1940-1952, Jahrbücher für Geschichte Osteuropas Jg. 47, 2 (1999), 318. Ukko Nooan pojantytär Irlannin kuningattarena, teoksesta Ossi Päärnilä, Race, Religion an History in One-Ireland and Partition Arguments, 1833-1932, Historiallinen Aikakauskirja 2 (1999), 200-203. 2000 Punaisen fennomania uho ja tuho, teoksesta Markku Kangaspuro, Neuvosto-Karjalan taistelu itsehallinnosta, Historiallinen Aikakauskirja 4 (2000), 364-368. Mihin unkarilaiset tarvitsevat vuoden 1956 vallankumousta?, teoksesta Heino Nyyssönen, The Presence of the Past in Politicpp. 1956 after 1956 in Hungary, Historiallinen Aikakauskirja 4 (2000),371-374. Teoksesta Dörte Putensen, Im Konfliktfeld zwischen Ost und West. Finnland, der Kalte Krieg und die deutsche Frage (1947-1973), Jahrbuch für finnisch-deutsche Literaturbeziehungen Nr. 32 (2000), 343-348. 2001 Liikunnan kansalaistoiminta venyy ja paukkuu, teoksesta Hannu Itkonen, Juha Heikkala, Kalervo Ilmanen, Pasi Koski, Liikunnan kansalaistoiminta muutokset, merkitykset ja reunaehdot, Liikunta & Tiede 1 (2001), 15-17. Maanpetturin tie vei kaltereiden taakse, teoksesta Juha Pohjonen, Maanpetturin tie. Maanpetoksesta Suomessa vuosina 1945-1972 tuomitut, Historiallinen Aikakauskirja 1 (2001), 107-110. Socialdemokraterna skriver historia, teoksesta Åsa Linderborg, Socialdemokraterna skriver historia. Historieskrivning som ideologisk maktresurs 1982-2000, Arbetrahistoria 4 (2001), 74-77.
2002 SDP:n tie vei Kekkosen liivintaskuun, teoksesta Lasse Lehtinen, Aatosta jaloa ja alhaista mieltä. Urho Kekkosen ja SDP:n suhteet 1944-1981, Helsingin Sanomat 20.10.2002. Stasin tahdikas charmi, teoksista Hubertus Knabe, Die unterwanderte Republik. Stasi im Westen; Hubertus Knabe, Der diskrete Charme der DDR. Stasi und Westmedien, Historiallinen Aikakauskirja 2 (2002), 205-208. 2003 Uskomatonta mutta totta? Inkeriläisen punaupseerin Mikko Kopran tarina, teoksesta Aarne Kumpulainen, Punaupseeri Mikko Kopran päiväkirja, Työväentutkimus 2003, 69. Runsas vuosi löysässä hirressä, teoksesta Alpo Rusi & Olli Rehn, Kylmä tasavalta, Helsingin Sanomat 16.9.2003 2004 Länsi-Saksan laatulehtien Suomi-kuva 1955-62, teoksesta Erkki Teräväinen, Lavastettu rinnakkainelo Suomen ulkopolitiikka johtavassa länsisaksalaislehdistössä, Historiallinen Aikakauskirja 1 (2004), 116-119. 2005 Kuka hallitsee Suomen ulkopolitiikan historiaa? teoksesta Jorma Kallenautio, Suomi kylmän rauhan maailmassa, Helsingin Sanomat 12.11.2005. 2006 Jukka Seppinen näkee neuvostoagentteja kaikkialla, teoksesta Jukka Seppinen, Neuvostotiedustelu Suomessa 1917 1919, Helsingin Sanomat 21.9.2006. Tutkijat ja sota, teoksesta Marjatta Hietala (toim. Tutkijat ja sota, HAik 3 (2006), 317 322. De två Tyskland och de neutrala nordiska länderna, teoksista Alexander Muschik, Die beiden deutschen Staaten und das neutrale Schweden ja Olivia Griese, Auswärtige Kulturpolitik und kalter Krieg, HTF 2 (2006), 229 235. Ihminen tulee sotahistoriaan, teoksesta Ville Kivimäki & Tiina Kinnunen (toim.), Ihminen sodassa. Suomalaisten kokemuksia talvi- ja jatkosodasta, Helsingin Sanomat 27.11.2006. 2007 [Review] teoksesta Alexander Muschik, Die beiden deutschen Staaten und das neutrale Schweden, Cold War History, Nr 1 (2007), 159 161. Ei pitäisi uskoa jokaista tiedusteluraportin sanaa, teoksesta Alpo Rusi, Vasemmalta ohi, Helsingin Sanomat 6.11.2007. Avaisitko, jos Ulrike Meinhof koputtaisi?, teoksesta Katariina Lehto, Lähemmäs totuutta, ei todellisuutta, Helsingin Sanomat 7.12.2007. Dollariapu lännetti demareita, teoksesta Mikko Majander, Demokratiaa dollareilla, Työväentutkimus 2007, 86 88. 2008 Pitkät jäähyväiset Saksan kysymykselle, teoksesta Heinrich August Winkler, Der lange Weg nach Westen 1-2, The Long Road West 1-2, HAik 2 (2008), 209 213. Berliinin muuri pelasti DDR:n mutta repi kansakunnan kahtia, teoksesta Frederick Taylor, Berliinin muuri, HS 1.4.2008. Elämäkerta romuttaa kaikki puolustelut. Leni Riefenstahl selitti olleensa vain taiteilija natsipropagandaa tekivät toiset, teoksesta Steven Bach, Leni Riefenstahl. Elämäkerta, HS 28.4.2008. Järki pelaa ja toivottavasti myös voittaa, teoksesta Paavo Lipponen, Järki voittaa, Työväentutkimus 2008, 113 114.
Inte kan ju finländare ha gjort något sådant!, teoksista Antti Kujala, Vankisurmat ja Oula Silvennoinen, Salaiset aseveljet, Historisk Tidskrift 4 (2008), 466 471. 2009 Aseveljeyden nurjalla puolella: saksalaisten sotavankileirit Suomessa 1941 44, teoksista Lars Westerlund, Saksan vankileirit Suomessa ja raja-alueilla 1941 1944 ja Lars Westerlund (ed.) Sotavangit ja internoidut. Prisoners of War and Internees, Historiallinen Aikakauskirja (3) 2009, 345 348. Lumetta demokratian silmiin, teoksesta Katja Boxberg, Taneli Heikka, Lumedemokratia, Työväentutkimus 2009, 115 116. ARTICLES IN NEWSPAPERS AND JOURNALS 1968 Piehtaroikaamme opintoyhteistyössä, Ylioppilaslehti (npp. Vallankumousylkkäri), marraskuu 1968. Opintoneuvontaa a la Kannunvalajat, Tutkain 2 (1968). Mikä riivaa kirjastoja?, Tutkain 3 (1968). Myymäläapulaisen oikeusturva, Kansan Tahto 18.1.1968. 1971 Unidad Popular - Chilen onneksi?, Kansan Tahto 20.3.1971. Liikuntapolitiikkaa Saksan Demokraattisessa Tasavallassa, Oulun ylioppilaslehti 12.3.1971. Historia ja yhteiskuntatieteet - todellisen ristiriidan etsiskelyä, Oulun Ylioppilaslehti 10/1971. 1972 Historia ja ideologia, Fakta 3 (1972). 1973 DDR:n syntyvaiheet, Ylioppilaslehti 15.3.1973. Erfurtin ohjelma ja Euroopan työväenliike, Sosialistinen Aikakauslehti 7 (1973). Suomen historiaa tutkitaan Greifswaldissa, Historiallinen Aikakauskirja 3 (1973), 247-250. Marxismin leviäminen 1900-luvun vaihteessa, Aikamerkki 8 (1973). Vanhan työväenpuolueen vaiheilta, Kuohuva vuosisata 8 (1973), 29-30. SAP ja "hyvinvointivaltiososialidemokratian kirot", Sosialistinen Politiikka 3 (1973), 30-37. 1974 Forskning i arbetarrörelsens historia, Historisk tidskrift för Finland 4 (1974), 244-246. Ajopuusta uppotukiksi, Sosialistinen aikakauslehti 11-12 (1974). 1975