Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus PÄÄTÖS Kalata lousmaksujen käyttösuun nitelma Pvm Dnro 27.3.2017 1644/5723/2016 Asia: UUDENMAAN SISÄVESIEN KALATALOUSMAKSUVELVOITFEIDEN KÄYHÖSUUNNI TELMA LUPIEN HALTIJAT PÄÄTÖKSET TAUSTAA Aqua Palvelu Oy Hyvinkään Kaltevan Nurmijärven kirkonkylän Nurmijärven kunnan Klaukkalan Mäntsälän kunnan Karkkilan Lohjan Pitkäniemen Lohjan Peltoniemen Sappi Finland Oy Vapo Oy (Dragmossenin turvetuotanto) Vapo Oy (Ruskeasuon turvetuotanto) Kekkilä Oy (Stormossenin turvetuotanto) Helsingin seudun ympäristöpalvelut Lupien haltijoiden hanketiedot, vuosittaiset kalatalousvelvoitemaksut sekä kohdeve sistöt on esitetty Liitteessä 1. Mikäli Uudenmaan sisävesialueilla tulee voimaan uusia kalataloudellisia maksuvelvoitteita sisältäviä lupapäätöksiä, maksuvelvoitteet voidaan sisällyttää tähän käyttösuunnitelmaan. Uudenmaan sisävesialueella on yhteensä 14 ympäristönsuojelulain ja vesilain mu kaista päätöstä, joiden lupaehtoihin sisältyy kalataloudellinen velvoitemaksu. Lisäksi kahden toimintansa lopettaneen maksuvelvollisen osalta on käyttämättömiä varoja (velvoitteet päättyneet). KALATALOUSMAK9JJEN KERTYMÄ UUDENMAAN ALUEEN SISÄVESILLÄ Kalatalousmaksujen vuosittainen kertymä on yhteesä n. 32 200. Käyttämättömiä varoja on yhteensä n. 24000. Maksujen ja kertyrien suuruus on esitetty velvoite kohtaisesti liitteessä 1. Kalatalousmaksujen kertymätiedot kuvaavat vuoden 2016 ti lannetta. VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS, Kalatalouspalvelut ww.eiy-keskus.fi etunimi.sukunimi@ely-keskussi Y-tunnus 2296962-1 Aluetoimistot: PL236 PL1O41 PL36 PL1S1 20101 TURKU 45101 KOUVOLA 00521 HELSINKI 65101 VAASA Puh. 029 502 2500 Puh. 029 502 9000 Puh. 029 502 1000 Puh. 029502 8500
VÄLITOIMENPITEET Kalatalousmaksujen käyttösuunnitelmasta on 21.3.2016 pyydetty lausunto seuraavilta kalastusalueilta: Itäisen Uudenmaan kalastusalue, Porvoonjoen kalastusalue, Porvoon- Sipoon kalastusalue, Mäntsälän-Pornaisten kalastusalue, Vantaanjoen kalastusalue, Hiidenjoen kalastusalue, Lohjanjärven kalastusalue, Helsinki-Espoon kalastusalue ja Inkoon kalastusalue. KALATALOUSMAKSUJEN KÄYTTÖSUUNNITELMA Käyttösuunnitelmaan liittyen saatiin seuraavat lausunnot: - Itäisen Uudenmaan kalastusalue ehdotti lausunnossaan (4.5.2016), että varat käy tettäisiin ankeriasistutuksiin Taasianjoessa ja kuhaistutuksiin Kymijoessa - Inkoon kalastusalue ehdotti lausunnossaan (4.5.2016) siikaistutuksia jatkettavaksi - Hiidenveden kalastusalue ehdotti lausunnossaan (4.5.2015), että harjus-ja siikais tutuksia jatketaan - Porvoon-Sipoon kalastusalue ehdotti lausunnossaan (6.5.2016), että varat käytet täisiin taimen- (rasvaeväleikattu) ja vaellussiikaistutuksiin Porvoonjoessa Ström bergin kosken ja merialueen välisellä alueella. Perusteluina istutuksille ja istutus paikalle on esitetty jätevesien vaikutusta kyseisten kalalajien lisääntymis-ja poi kasalueisiin sekä sitä, että lajeja voidaan kalastaa myös merialueelta. - Lohjanjärven kalastusalue ehdotti lausunnossaan (27.4.2016) Lohjanjärven siikais tutukset korvattaviksi kuhaistutuksilla. Perusteluina esitettiin kuhan parempi me nestyminen Lohjanjärvessä. - Helsinki-Espoon kalastusalue kannatti lausunnossaan (27.3.2017) kuhan istutta mista Nuuksion Pitkäjärveen Uudenmaan sisävesien kalatalousmaksuvaroilla pyritään edistämään vesistöjen kalata loutta monipuolisesti. Aiempina vuosina kalatalousmaksut on käytetty pääosin kalais tutuksiin, joiden avulla voidaan elvyttää sekä vahvistaa kalakantoja sekä lisätä kalas tuksen kannalta tärkeiden vesistöjen virkistyskäyttöarvoa. Suunnitelma-alueen vesis töihin ensi sijaisesti istutettavat kalalajit on kirjattu liitteessä 1. Kalatalousmaksuja voidaan käyttää lisäksi mm. vaelluskalakantojen vahvistamiseen tähtääviin pienimuo toisiin vesistökunnostuksiin, erilaisiin kalataloudellisiin selvityksiin (esim. kalastuslain 36 mukaiset käyttö- ja hoitosuunnitelman laatimiseen liittyvät selvitykset) sekä edellä esitettyjen toimien vaikutusten seurantaan sekä raportointiin. Kalatalousmaksuvaroilla voidaan rahoittaa hankkeita, joiden tavoitteina on mm. kala kantojen vahvistaminen ja kalatalouden edistäminen kyseisissä vaikutusvesistöissä. Maksuja voidaan käyttää myös osana EU-hankerahoitusta, etenkin jos EU-rahoituksen avulla on mahdollista parantaa ja laajentaa hoitotavoitteiden vaikuttavuutta. Kalatalousmaksujen käyttöä suunnitelma-alueella hallinnoi kalatalousviranomainen (nykyisin Varsinais-Suomen Ely-keskus). Käyttösuunnitelman käytännön toteutuksesta voi vastata kalatalousviranomainen tai ulkopuolinen toimija. Kalastusalueille (2019 alk4en kalatalousalueet) raportoidaan vuosittain tämän suunni telman mukaisten kalatalousmaksujen käyttö sekä maksujen kertymä. Samassa yhtey dessä kalastusalueen näkemyksiä seuraavan vuoden maksujen käyttöön on mahdol lista ottaa huomioon täm n suunnitelman puitteissa. Tämä käyttösuunnitelma saatetaan voimaan valituksista huolimatta. Päätös on voi massa toistaiseksi. Pieniä muutoksia suunnitelmaan voidaan tehdä ilman uutta pää töstä (mm. vesistöihin istutettavat kalalajit). PERUSTELUT Uudenmaan sisävesissä kalatalousmaksut on aiempina vuosina käytetty pääosin kalais tutuksiin. Istutuksilla voidaan elvyttää sekä vahvistaa kalakantoja sekä lisätä vesistön
ISTUTUSTEN VASTAANOTMAT virkistyskäyttöarvoa, minkä takia istutukset ovat perusteltu kompensaatiomenetelmä myös jatkossa. Liitteessä 1 esitetyt vesistökohtaiset istutuslajit ovat ohjeellisia, ja lajeja voidaan tarpeen mukaan muuttaa esimerkiksi kalastusalueen esityksestä ja Ely-keskuk sen harkinnan ja luvan mukaan. Kalastusalueiden lausunnot on huomioitu päätöksessä. Lohjanjärven osalta siikaistutuk sia ei kalastusalueen esityksen mukaisesti korvata toistaiseksi kuhalla, koska järven ku hakanta on vahva ja kuha lisääntyy järvessä luontaisesti. Kuhaa voidaan tulevaisuudessa istuttaa, mikäli kuhakanta tai kuhan luontainen lisääntyminen heikkenee. Porvoonjo keen istutetaan ensi sijaisesti kirjolohta, sillä meritaimenta ja vaellussukaa istutetaan Porvoon edustan merialueelle nykyisin muina velvoiteistutuksina (Neste Oy, Borealis Oy). Taimenta istutetaan jokeen myös Itä-Uudenmaan Jokitalkkarin hankkeessa lähinnä mäti-istutuksina. Yleisesti ottaen taimenen joki-istutusten osalta tulee varmistaa, ettei geneettisesti luontaisia kantoja vaaranneta ulkopuolelta tuotavin istutuksin/kalakan noin. Vantaanjokeen ei suositella tehtäväksi taimenistutuksia, koska joen luonnontuo tanto on kohtalaisen hyvällä tasolla. Taasianjokeen voidaan istuttaa Itäisen Uudenmaan kalastusalueen esityksen mukaisesti ankeriasta, mikäli istukkaita on saatavilla. Nuuk sion Pitkäjärveen on pitkän ajan kuluessa istutettu useaa kalalajia, joista kuha on ollut tuottoisin ja sen takia perusteltu laji istutettavaksi jatkossa. Rapujen osalta tulee huo mioida, että täplärapua ei saa enää Suomessa istuttaa. Osassa suunnitelmaan sisältyvistä vesistöistä onjo pitkään tehty kunnostustoimia vael luskalakantojen vahvistamiseksi, ja myös kalatalousmaksuvaroja voidaan käyttää mm. virtavesikunnostuksiin sekä vaellusesteiden poistamiseen. Varoja voidaan käyttää myös järvialueilla tehtäviin kalataloutta edistäviin kunnostustoimenpiteisiin. Hiidenvedellä velvoitemaksuja on käytetty Hiidenveden kunnostushankkeessa, jonka tukemista voi daan jatkaa. Kalatalousmaksuvaroja voidaan käyttää vesistöalueen kala- ja rapukantojen tilan selvit tämiseen ja seurantaan tähtääviin hankkeisiin. Hankkeiden tavoitteena tulee olla kalaja rapukannan (tai kantojen) lisääntymisen, liikkumisen ja vahvistamisen selvittäminen vesistöalueella tai kalatalousmaksuvaroilla tehtyjen toimien vaikutusten ja onnistumi sen seuranta sekä näiden raportointi. Kalastuslain 36 on määrätty kalatalousalueiden käyttö- ja hoitosuunnitelmista, joiden toteuttamiseksi tehtäviä selvityksiä on mahdol lista tehdä velvoitemaksuvaroin. Uudenmaan sisävesien kalatalousmaksujen käyttösuunnitelma on laadittu yhtenä suunnitelmana, koska varojen käyttömenetelmät suunnitelmaan sisältyvissä vesis töissä voivat olla melko samankaltaisia. Lisäksi vesistöjen sisällä kalatalousmaksujen käytön tulee olla joustavaa menetelmien ja myös käyttökohteiden osalta vesistön ominaispiirteet ja tarpeellisiksi koetut toimet huomioiden. Kalatalousmaksuvaroja ei ole välttämätöntä tai aina mahdollistakaan kohdistaa suoraan kuormitettuun vesistön osaan. Käyttösuunnitelman päätökessä on huomioitu kalastusalueilta tulleet lausunnot. Pää tös on luonteeltaan sellainep, ettei sen toimeenpanoa voi lykätä. Kalastusalueet/osakaskunnat, muu Ely-keskuksen ja kalastusalueen yhdessä 5opima taho. RAPORTOINTI ELY-keskus raportoi käyttösuunnitelman toteutuksesta kalastusalueelle ja luvanhalti jalle. Kaikista istutuksista laaditaan sähköinen istutuspöytäkirja. TULOKSELLISUUDEN SEURANTA
Kalatalousmaksuvaroja voidaan käyttää varoilla tehtävien toimenpiteiden tulokselli suuden seurantaan. Lisäksi velvoitehoidon tuloksellisuutta voidaan seurata vesistö kohtaisten kalataloudellisten velvoitetarkkailujen avulla. SOVELLETUT OIKEUSOHiEET Ympäristönsuojelulaki 57, Vesilaki 3: 14, 15, Kalastuslaki 36, Hallintolainkäyttö laki 31. MUUTOKSEN HAKU Tähän päätöksen saa hakea oikaisua Etelä-Suomen aluehallintovirastosta. Oikaisuvaa timusosoitu5 on liitteenä. Tämä päätös on saatavilla Varsinais-Suomen Ely-keskuksesta, Opastinsilta 12, 00520 Helsinki Johtava kalatalousasiantuntija Mikko Koivurinta Kalastusbiologi Perttu Tamminen JAKELU ltäi5en Uudenmaan kalastlsalue Porvoonjoen kalastusalue Porvoon-Sipoon kalastusalue Mäntsälän-Pornaisten kala tusalue Vantaanjoen kalastusalue Hiidenjoen kalastusalue Lohjanjärven kalastusalue Inkoon kalastusalue Helsinki-Espoo kalastusalue Ka lata lousm aksuvelvol liset
OIKAISUVAATIMUSOSOITUS PÄÄTÖKSESTÄ Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea siihen oikaisua Etelä-Suomen aluehallintovirastolta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta haetaan oikaisua samassa järjestyksessä kuin pääasiassa. Etelä-Suomen aluehallintoviranomaisen yhteystiedot: Käyntiosoite: Birger Jaarlin katu 15 Postiosoite: PL1 50, 13101 Hämeenlinna Puhelin: 0295 016 000 Sä h köposti: kirjaamo.etelaavi.fi Aukioloaika: kello 8.00 16.15 Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti. Oikaisuvaatimuskirjelmä on toimitettava Etelä-Suomen aluehallintoviras toon kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa päätöksen antopäivästä. Oikaisuvaatimusaikaa laskettaessa ei antopäivää oteta lukuun. J05 oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapun päivä, jouluaatto tai juhannusaatto, oikaisuvaatimusaika jatkuu vielä seuraavan arkipäivän. Oikaisuvaatimuskirjelmän voi toimittaa perille henkilökohtaisesti, postitse, sähköisesti tai lähetin välityksellä. Postiin oikaisuvaatimuskirjelmä on jätettävä niin ajoissa, että se on perillä viimeistään oikaisuvaatimusajan viimeisenä päi vänä ennen aluehallintoviraston aukioloajan päättymistä. Postittaminen tai toimittaminen lähetin välityksellä tapah tuu lähettäjän vastuulla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun oikaisuvaatimuskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Oikaisuvaatimuskirjelmässä on ilmoitettava -Päätös, johon oikaisua haetaan -miltä kohdin päätökseen haetaan oikaisua ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi -perusteet, joilla oikaisua vaaditaan -oikaisuvaatimuksen tekijän nimi ja kotikunta -postiosoite ja puhelinnumero, johon asiaa koskevat ilmoitukset oikaisuvaatimuksen tekijälle voidaan toimittaa. Jos oikaisuvaatimuksen tekijän puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos oikaisuvaati muksen laatijana on joku muu henkilö, oikaisuvaatimuskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Oikaisuvaatimuksen tekijän, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava oikaisuvaatimuskirjelmä. Oikaisuvaatimuskirjelmään on liitettävä -päätös, johon oikaisua haetaan, alkuperäisenä tai jäljennöksenä -asiakirjat, joihin oikaisuvaatimuksen tekijä vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranom aisel 1 e. Asiamiehen on IHtettävä oikaisuvaatimuskirjelmään valtakirja. Asianajajan ja yleisen oikeusavustajan tulee kuitenkin esittää valtakirja ainoastaan, jos aluehallintovirasto niin määrää. Etelä-Suomen aluehallintovirasto perii asian käsittelystä oikaisuvaatimuksen tekijältä käsittelymaksun.
Vesistö Luvanhaltija Hanke Ympäristölupa Maksuvelvoite /vuosi Käyttämättömät maksut Istutuksissa käytettävät lajit Porvoonjoki Aqua Palvelu Oy Lahden kaupungin jätevedet 495/5720-2001 4260 3920,54 Kirjolohi, ankerias, (harjus) Pitkäjärvi Punelia-Hiidenvesi- Karjaanjoki Vantaanjoki, Hyvinkää Keravanjoki, Hyvinkää Vantaanjoki, Nurmijärvi Vantaanjoki-Luhtajoki Helsingin seudun ympäristöpalvelut Helsingin seudun ympäristöpalvelut Hyvinkään kaupunki Hyvinkään kaupunki Nurmijärven kunta Nurmijärven kunta Nuuksion Pitkäjärven säännöstely Punelian säännöstelystä luopuminen jne Kaltevan Kaukasten Nurmijärven Kirkonkylän Klaukkalan keskuspuhdistamo 3032/5719-2000 1907,25 1916,03 Kuha 742/5722-2017 1703 0 Siika, kuha 285/5720-2004 6565 1852,64 Kirjolohi toiminta/velvoite päättynyt - 300 Kirjolohi 451/5720-2004 1100 185,75 Kirjolohi 1750/5720-2010 5400 11340,47 Kirjolohi Mustijoki-Mäntsälänjoki Vanjoki-Karjaanjoki Lohjanjärvi Lohjanjärvi Mäntsälän Vesi Oy Karkkilan kaupunki Lohjan kaupunki Lohjan kaupunki Mäntsälän Kirkonkylän Karkkilan kaupungin Pitkäniemen Peltoniemen 33/5720-2006 2000 1560,95 Kirjolohi 676/5720-2011 1850 32,45 Kirjolohi, harjus 2102/5720-2010 1700 373,01 635/5720-2011 400 79,64 Lohjanjärvi Mondi Lohja Oy Paperitehtaan ympäristölupa toiminta/velvoite päättynyt - 2863.81 Lohjanjärvi-Mustionjoki Sappi Finland Oy Kirkniemen paperitehtaan ympäristölupa 308/5720-2014 3700 2087,82 Kymijoki-Tammijärvi + Dragmossenin Vapo Oy lähialueet turvetuotantoalue 2692/5720-2005 814 6,67 Siika, kuha, ankerias Taasianjoki Vapo Oy Ruskeasuon turvetuotantoalue 1712/5720-2009 440 26,2 Siika, kuha, ankerias Fagerviken Kekkilä Oy Stormossenin turvetuotantoalue 541/5720-2011 400 400,23 Siika Kertymä /v 32239,25 24082,4