1 PÖYTÄKIRJA 6/2017 Aika Tiistai 5.9.2017 klo 16.30-17.31. Paikka Rantakylän kirkko, takkahuone, Rantakylänkatu 2, 80160 Joensuu Läsnä Käyhkö Tuomo puheenjohtaja Haaranen Heidi-Maria Karjunen Reijo Kärnä Outi Matikainen Mari Niemeläinen Siru Saukkonen Pentti Soininen Sakari Suojama Ilona Viinisalo Kaija Varajäsenenä läsnä Ronkainen Hilkka Inari Malisen varajäsen Poissa Kolehmainen Pekka Malinen Inari Nieminen Laila Salo Matti Vattulainen Timo Lisäksi läsnä Komulainen Niina, seurakuntasihteeri, pöytäkirjanpitäjä
2 KOKOUKSEN AVAUS 66 Alkuhartaus, Tuomo Käyhkö. 67 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Seurakunnan toimielin on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on saapuvilla. KL 7:4.1 Kutsu kokoukseen toimitetaan jäsenille viimeistään kahta päivää ennen kokousta. Kutsuun on liitettävä luettelo käsiteltävistä asioista päätösesityksineen. Rantakylän seurakunnan seurakuntaneuvoston ohjesääntö 2 1 mom. Kokouskutsu ja esityslista päätösehdotuksineen tähän seurakuntaneuvoston kokoukseen on lähetetty 31.8.2017. Ehdotus (pj.) Seurakuntaneuvosto Todetaan kokous laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. totesi.
3 68 PÖYTÄKIRJANTARKASTAJAT Pöytäkirja tarkastetaan toimielimen päättämällä tavalla, jollei tarkastamisesta ole määrätty ohje- tai johtosäännössä. KJ 7:6.2 Pöytäkirjan tarkastaa kaksi kokouksen valitsemaa pöytäkirjantarkastajaa tai, jos kokous niin päättää seurakuntaneuvosto kokouksessaan. Rantakylän seurakunnan seurakuntaneuvoston ohjesääntö 6 3 mom. Ehdotus (pj.) Valitaan pöytäkirjantarkastajiksi Pentti Saukkonen ja Sakari Soininen. He toimivat tarvittaessa myös ääntenlaskijoina. Seurakuntaneuvosto hyväksyi päätösehdotuksen. 69 TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN Ehdotus (pj.) Hyväksytään esityslista kokouksen työjärjestykseksi. Seurakuntaneuvosto hyväksyi päätösehdotuksen.
4 70 VUODEN 2018 TALOUSARVION VALMISTELU Yhteinen kirkkoneuvosto 4.9.2017, 130 Seurakunnan ja seurakuntayhtymän toiminnassa ja talouden hoidossa on noudatettava talousarviota ja hyvän talouden hoidon periaatteita. Omaisuutta on hoidettava tuottavasti ja riskit halliten. KJ 15:1 Talousarviossa sekä siihen liittyvässä toiminta- ja taloussuunnitelmassa hyväksytään toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet kolmeksi vuodeksi. Talousarvio on toiminta- ja taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarviovuosi (tilikausi) on kalenterivuosi. Talousarvio sekä toiminta- ja taloussuunnitelma on laadittava siten, että edellytykset tehtävien hoitamiseen turvataan. Tulojen ja menojen on oltava tasapainossa kolmen vuoden suunnittelukauden tai perustellusta syystä tätä pidemmän, kuitenkin enintään viiden vuoden ajanjakson aikana. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä on päätettävä toimenpiteistä, joilla taseen osoittama alijäämä katetaan ottaen huomioon myös talousarvion laatimisvuonna kertyväksi arvioitu yli- tai alijäämä. Talousarvioon otetaan tehtävien hoitamisen ja toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot. Talousarviossa on osoitettava, miten rahoitustarve katetaan. Määrärahat ja tuloarviot otetaan talousarvioon bruttomääräisinä. Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. KJ 15:2 Kirkkovaltuuston on hyväksyttävä seurakunnan ja yhteisen kirkkovaltuuston seurakuntayhtymän talousarvio sekä toiminta- ja taloussuunnitelma viimeistään edellisen vuoden joulukuussa. KJ 15:3 Yhteinen kirkkoneuvosto antaa talousarvion valmistelua varten kehykset toiminta- ja talousvastuullisille yksiköille. Kehykset annetaan ulkoisten nettokulujen osalta yleishallinnolle, seurakunnalliselle toiminnalle, hautaustoimelle ja kiinteistötoimelle. Seurakunnallisen toiminnan kehyksestä erotetaan yhteisen seurakuntatyön yhteissumma ja kuuden seurakunnan nettokehykset sekä kiinteistötoimen kehyksestä Vaivion kurssikeskuksen nettokehys. Kukin talousvastuullinen yksikkö laatii kehyksen pohjalta kolmen vuoden toiminta- ja taloussuunnitelman, joista ensimmäinen vuosi on talousarviovuosi. Toiminnallisten tavoitteiden osalta keskitytään muutaman konkreettisen ja mielellään mitattavissa tai muutoin seurattavissa olevan tavoitteen asettamiseen. Seurakuntaneuvostot hyväksyvät tehtäväalueidensa toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ja yksilöidyt talousarviot tulee toimittaa taloustoimistoon perjantaihin 25.9.2016 mennessä. Yhteinen kirkkoneuvosto käsittelee toiminta- ja talousarvion vuodelle 2017 ja -suunnitelmat vuosille 2018 2019 kokouksessaan 17.10.2017. Seurakuntatalouksien on aina omista lähtökohdistaan käsin arvioitava verotulojensa kehitys. Arvioinnissa otetaan huomioon mm. muuttoliike, työllisyyden kehitys ja yritystoiminnassa tapahtuvat muutokset. Suomen talous kasvoi 1,4 % vuonna 2016. Kasvu oli suurinta viiteen vuoteen. Viimeisimpien ennusteiden mukaan bruttokansantuotteen ennustetaan kasvavan Suomessa kuluvana vuonna noin 2,0 % ja vuonna 2018 noin 1,6 %. Yleisen kustannustason odotetaan kuluvana vuonna nousevan noin prosentin ja vuonna 2018 nousun olevan korkeintaan 1,5 %. Ansiotason arvioidaan elpyvän talouden imussa nousevan maltillisesti ja työllisyystilanteen hiljalleen paranevan. Ansiotulojen kasvu ei Joensuun seudulla kuitenkaan
5 ylety valtakunnallisiin keskiarvoihin johtuen muun muassa keskimääräistä huomattavasti suuremmasta työttömien määrästä. Seurakuntayhtymään kuuluvien seurakuntien jäsenmäärä on viimeisten vuosien aikana vähentynyt keskimäärin 350 henkilöllä eli 0,7 %:lla vuosittain. Vaikka jäsenmäärän vähentyminen on leikannut kirkollisveron maksajien määrää, se ei ole vielä näkynyt kirkollisverokertymässä. Tätä on selittänyt eläketulojen kasvu ja jäsenmäärän laskun painottuminen nuoriin aikuisiin. Jäsenmäärän kehityksen pysyessä ennallaan tämä tarkoittaa sitä, että tulevaisuudessa kirkollisverotulojen lasku tulee olemaan aikaisemmin arvioitua nopeampaa. Vuonna 2017 kirkollisverokertymän ennustetaan laskevan edellisestä vuodesta noin 3 % ja pysyvän vuonna 2018 vuoden 2017 tasolla. Vuoden 2018 arviolaskelman pohjana on nykyisen toiminnan tason turvaaminen. Maltillinen kustannustason nousu on pystyttävä eliminoimaan turhia kuluja karsimalla ja henkilöstösuunnittelua tehostamalla. Kirkollisverotuloja arvioidaan koottavan vuonna 2018 toiminnan ja investointien tarpeisiin yhteensä 10 500 000 euroa. Arvio perustuu edellisten vuosien toteumaan niin kirkollisverotuottojen kertymän kuin jäsenmäärän kehityksen osalta. Vuoden 2016 alussa tuli voimaan laki valtion rahoituksesta evankelis-luterilaiselle kirkolle eräisiin yhteiskunnallisiin tehtäviin. Rahoituslain mukaan seurakunnille lailla annettuja yhteiskunnallisia tehtäviä ovat hautaustoimi, väestökirjanpitotehtävät sekä kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ja irtaimistojen ylläpito. Valtion rahoituksen suuruus on vuosittain noin 19,50 euroa kunnan asukasta kohden. Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymän osalta valtion rahoitus vuonna 2018 on noin 1 475 000 euroa. Tulo- ja menolaskelma vuosille 2014 2015 ja -arvio vuosille 2017 2018 TULOT ( ) TP2014 TP2015 TP2016 TA2017 ARVIO 2018 Kirkollisverotulot 10 779 480 11 065 499 10 797 329 10 700 000 10 500 000 Yhteisövero / valtion rahoitus 1 440 074 1 556 587 1 695 410 1 450 000 1 475 000 Muut tulot 1 900 719 2 223 144 2 362 783 1 825 804 2 000 000 Yhteensä 14 120 273 14 845 230 14 855 522 13 975 804 13 975 000 MENOT ( ) Toimintakulut -12 566 500-12 819 016-13 529 376-12 325 804-12 287 000 Verotuskulut -275 587-265 298-188 339-220 000-200 000 Keskusrahastomaksut -726 780-746 532-1 007 532-1 010 000-1 070 000 Rahoitustuotot ja -kulut 418 356 276 611 145 617 80 000 100 000 Investoinnit -1 617 077-428 701-1 314 341-550 000-490 000 Yhteensä -14 767 588-13 982 936-15 893 971-14 025 804-13 947 000 Satunnaiset tulot 67 219 0 0 0 0 Satunnaiset menot -4 800 0 0 0 0 Lisärahoitustarve/-jäämä -584 896 862 294-1 038 449-50 000 28 000
6 Tässä laskelmassa vuoden 2018 investointimeno on nykyisen investointisuunnitelman mukainen 490 000 euroa ja rahoitusjäämä 28 000 euroa. Investointimenojen taso vuonna 2018 täsmentyy talousarvion valmistelun edetessä ja hyväksyttyjen investointien toteutusaikataulujen tarkentuessa. Vuoden 2017 käyttötalouden nettomenot, rahoitustoimen menot ja investointimenot ovat arvion mukaan yhteensä 13 947 000 euroa. Poistojen suuruus on noin 800 000 euroa. Käyttötalouden, rahoitustalouden ja poistojen yhteissumma on 14 257 000 euroa. Laskelman mukaan vuoden 2017 tilikauden alijäämä on 282 000 euroa, joka tullaan kattamaan edellisten vuosien ylijäämätililtä. Esitys pääluokkien nettokehyksiksi vuonna 2018: PÄÄLUOKKA ( ) TA 2016 TP 2016 TA 2017 Yleishallinto 1 170 000 1 436 444 950 000 910 000 Seurakunn. toiminta 6 500 000 6 421 252 6 815 000 6 649 000 Hautatoimi 615 000 587 476 615 000 628 000 Kiinteistötoimi 2 130 000 2 379 952 2 120 000 2 100 000 Yhteensä: 10 415 000 10 825 124 10 500 000 10 287 000 Kehysesityksen loppusumma on 10 287 000 euroa, mikä on 213 000 euroa (2,0 %) edellistä vuotta pienempi. Tällä varaudutaan kirkollisverokertymän pienenemiseen. Vuonna 2018 muutos katetaan pääosin kilpailukykysopimuksen mukaisilla työntekijöiden 30 % lomarahan leikkauksilla ja kirkon eläkemaksun alentumisella. Seurakuntien seurakuntaneuvostojen määrärahat ovat sisältyneet yleishallinnon kuluihin. Vuonna 2018 määrärahat siirtyvät kunkin seurakunnan kehykseen, mikä tarkoittaa 90 000 euron määrärahan siirtymistä yleishallinnosta seurakunnalliseen toimintaan. Esitys seurakuntien nettokehykseksi muodostuu 65 000 euron seurakuntakohtaisesta kiinteästä osuudesta ja seurakuntien jäsenmäärien kolmen vuoden keskiarvon mukaisessa suhteessa jaetusta muuttuvasta osuudesta. Yhteisen seurakuntatyön kehys jaetaan viestinnälle, yhteiselle sielunhoidolle, yhteiselle kasvatukselle ja perheneuvonnalle yhteisen seurakuntatyön johtajan johdolla. Yhteisten projektien määräraha on sisällytetty yhteisen seurakuntatyön kehykseen. Esitys seurakunnallisen toiminnan nettokehyksiksi vuonna 2018: TA 2018 Seurakunta Jäsenmäärä Jako-osuus % Kehys Kiinteä kehys Muutt. kehys Siirtymä Srk-neuv. Kehys yht. ka. 2014-16 2017 (ka.) 2017 2018 2018 v. 2016 Yh. => Srk 2 018 Joensuu 15 220 28,85 1 598 000 65 000 1 505 800 0 15 000 1 585 800 Pielisensuu 12 624 23,93 1 347 700 65 000 1 248 900 0 15 000 1 328 900 Rantakylä 10 959 20,77 1 199 900 65 000 1 084 200 0 15 000 1 164 200 Vaara-Karjala 3 308 6,27 413 900 65 000 327 300 0 15 000 407 300 Eno 4 700 8,91 555 400 65 000 464 900 14 000 15 000 558 900 Pyhäselkä 5 953 11,28 675 100 65 000 588 900 0 15 000 668 900 Seurakunnat yhteensä: 52 763 100,00 5 790 000 390 000 5 220 000 14 000 90 000 5 714 000 Yhteiset projektit 50 000 20 000 0 20 000 Yht. seurakuntatyö 975 000 910 000 5000 915 000 Yht. seurakuntatyö yht. 1 025 000 930 000 5000 935 000 Seurakunn. toiminta yht. 6 815 000 6 150 000 19 000 90 000 6 649 000
7 Ehdotus (hj.) Kirkkoneuvosto Yhteinen kirkkoneuvosto päättää antaa vuoden 2018 talousarvion valmistelua varten kehykset seurakuntayhtymän toiminta- ja talousvastuullisille yksiköille seuraavasti: Yleishallinto 910 000 euroa, hautaustoimi 628 000 euroa, kiinteistötoimi 2 100 000 euroa, Joensuun seurakunta 1 585 800 euroa, Pielisensuun seurakunta 1 328 900 euroa, Rantakylän seurakunta 1 164 200 euroa, Vaara-Karjalan seurakunta 407 300 euroa, Enon seurakunta 558 900 euroa, Pyhäselän seurakunta 668 900 euroa ja yhteinen seurakuntatyö 935 000 euroa. päätösehdotus hyväksyttiin. Rantakylän seurakuntaneuvosto 5.9.2017, 70 Ehdotus (pj.) Seurakuntaneuvosto Seurakuntaneuvosto merkitsee yhteisen kirkkoneuvoston hyväksymät talousarviokehykset vuodelle 2018 tiedoksi. hyväksyi päätösehdotuksen.
8 71 LAPSITYÖNOHJAAJAN VIRAN MUUTTAMINEN KIRKON VARHAISKASVATUKSEN OHJAAJAN VIRAKSI SEKÄ LAPSI- JA NUORISOTYÖN JOHTOSÄÄNNÖN MUUTTAMINEN Kirkkohallituksen täysistunto päätti kokouksessaan 24.1.2017 tietyiltä hengellisen työn viranhaltijoilta vaadittavista tutkinnoista (kelpoisuuspäätös) 1. Päätös tulee voimaan 1.9.2017 ja sitä sovelletaan viran täyttämismenettelyyn, joka aloitetaan päätöksen voimaantulon jälkeen. Päätöksellä asetettiin seurakuntia ja seurakuntayhtymiä sitovat tutkinto- ja opintovaatimukset mm. nuorisotyönohjaajan ja varhaiskasvatuksen ohjaajan virkoihin vaadittavista tutkinnoista. Uudet kelpoisuusvaatimukset vastaavat pääosin aiempia piispainkokouksen määräyksiä. Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymän seurakunnissa on kolme lapsityönohjaajan virkaa, yksi Joensuussa, yksi Pielisensuussa ja yksi Rantakylässä. Joensuun seurakuntayhtymän seurakunnissa tullee lähitulevaisuudessa henkilöstömuutoksia mm. eläköitymisten vuoksi, joten lapsityönohjaajan virkanimikkeen ja kelpoisuusehtojen muuttaminen nykyistä tutkintoa vastaavaksi on tarpeen. Muutostarpeet heijastuvat myös lapsi- ja nuorisotyön johtosääntöön. Samassa yhteydessä on tarkoituksenmukaista päivittää johtosääntöön nuorisotyönohjaajan kelpoisuusehdot. Kelpoisuuspäätöstä koskevassa yleiskirjeessä (KKH 7/2017) perusteluna esitetään, että yhteiskunnan koulutusjärjestelmä tuottaa seurakunnissa ja yhtymissä tarvittavan osaamisen ja seurakuntien ja yhtymien viroissa kelpoisuusehtona vaadittava osaaminen on rinnastettavissa esim. kuntien vastaavissa ammateissa toimivilta vaadittavaan osaamiseen. Kelpoisuuspäätöksen tarkoituksena on osaltaan perustella valtion opetusviranomaisille ja korkeakouluille evankelis-luterilaisen kirkon määrälliset ja laadulliset koulutus- ja osaamistarpeet sekä tukea seurakuntien ja yhtymien uskottavuutta sopimuskumppaneina ostopalvelu- ja yhteistyösopimuksia tehtäessä ja seurakuntalaisille tarkoitettuja palveluja järjestettäessä. Varhaiskasvatuksen ohjaaja Varhaiskasvatuksen ohjaaja organisoi ja kehittää seurakunnan toimintaa alle kouluikäisten lasten ja heidän perheidensä kanssa. Lisäksi hän koordinoi seurakunnan aamu- ja iltapäivätoimintaa, perhetoimintaa tai yhteistyötä kunnan päivähoidon kanssa. Työssä korostuvat uskon tradition jakaminen, kasvatuksen kokonaisvaltaisuus, lapsilähtöisyys ja perheen arvostaminen. Varhaiskasvatuksen ohjaaja on lastenohjaajien esimies. Rantakylän seurakunnassa on käytössä lapsityönohjaajan virkanimike. Viran kelpoisuusehdot on määritelty lapsi- ja nuorisotyön johtosäännössä. Toimintaympäristön muutokset ovat johtaneet muutoksiin alan koulutuksessa, mikä puolestaan on vaikuttanut työalan virkanimikkeistöön ja viran kelpoisuusehtoihin. Lapsityönohjaajan virkaan kelpoisuuden tuottanut erikoistumiskoulutus lakkautettiin vuonna 2012 ja sen korvasi kelpoisuuden kirkon varhaiskasvatuksen ohjaajan virkaan tuottanut sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto (sosionomi AMK - kirkon varhaiskasvatuksen ohjaaja). Piispainkokous päätti 5.12.2011, että kyseinen koulutus tuottaa kelpoisuuden 1 Toimivalta antaa määräyksiä viranhaltijalta vaadittavasta tutkinnosta (pl. papit ja lehtorit) siirtyi piispainkokoukselta kirkkohallitukselle Kirkon keskushallintouudistuksen myötä 1.1.2016 (KL 22:2).
9 kirkon varhaiskasvatuksen ohjaajan virkaan 2. Samassa yhteydessä linjattiin kirkon varhaiskasvatuksen ohjaajan ydinosaaminen. Seurakunnissa on laajalti muutettu lapsityönohjaajan virkoja kirkon varhaiskasvatuksen ohjaajan viroiksi. Varhaiskasvatuksen ohjaajan viran kelpoisuus määritellään Kirkkohallituksen päätöksessä Nro 124 tietyiltä hengellisen työn viranhaltijoilta vaadittavista tutkinnoista (3 ): Varhaiskasvatuksen ohjaajalta vaaditaan vähintään 210 opintopisteen laajuinen sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, sosionomi (AMK). Tutkinnon tulee sisältää lastentarhanopettajan tehtäviin kelpoistavat vähintään 60 opintopisteen laajuiset varhaiskasvatukseen ja sosiaalipedagogiikkaan suuntautuneet opinnot ja vähintään 90 opintopistettä teologisia, kirkon ja seurakunnan työhön sekä kirkon varhaiskasvatukseen liittyviä opintoja seuraavasti: 1. Raamattuun, kristinuskoon ja kirkon hengelliseen elämään liittyviä teologisia opintoja vähintään 20 opintopistettä; 2. Kirkon kasvatuksen ja erityisesti kirkon varhaiskasvatuksen alan ammattiopintoja vähintään 40 opintopistettä; 3. Kirkon varhaiskasvatuksen alan päätoiminen harjoittelu vähintään 15 opintopistettä, josta vähintään 12 opintopistettä Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnassa tai seurakuntayhtymässä; 4. Kirkon varhaiskasvatuksen alan opinnäytetyö vähintään 15 opintopistettä. Keskeinen muutos aikaisempaan verrattuna on, että varhaiskasvatuksen ohjaajan virassa vaadittavan tutkinnon opintoihin on lisätty vaatimus lastentarhanopettajan tehtäviin kelpoistavista varhaiskasvatukseen ja sosiaalipedagogiikkaan suuntautuneista opinnoista. Päätöksen voimaantulon jälkeen avoimeksi tulevaan toistaiseksi täytettävään varhaiskasvatuksen ohjaajan virkaan voidaan valita vain henkilö, jolla on päätöksen mukainen tutkinto ja opinnot tai piispainkokouksen aiempien päätösten mukainen varhaiskasvatuksen ohjaajan / lapsityönohjaajan 3 virkaan kelpoistava tutkinto. Päätöksessä määrättyä vaatimusta voidaan soveltaa myös muulla nimikkeellä perustetuissa viroissa. Nuorisotyönohjaaja tai nuorisotyötä pääasiallisena tehtävänään tekevä Nuorisotyönohjaajan kasvatustyön ytimessä ovat lapset, nuoret ja perheet. Keskeistä työssä ovat kasvun tukeminen, ohjaaminen, opettaminen ja kouluttaminen. Työntekijä seuraa nuorisotyön kehitystä ja toimii yhteistyössä toisten seurakuntien, kunnallisen varhaiskasvatuksen sekä sosiaali-, koulu- ja nuorisotoimen sekä alan järjestöjen kanssa. Hän toimii työalansa asiantuntijana ja vastaa lapsi- ja nuorisotyön viestinnästä ja markkinoinnista. Nuoria rohkaistaan kasvamaan kristillisessä uskossa, osallistumaan 2 Piispainkokouksen aikaisempien päätösten mukaisen lapsityönohjaajan virkaan kelpoistavan koulutuksen suorittanut on kelpoinen myös kirkon varhaiskasvatuksen ohjaajan virkaan. (Nro 110 Piispainkokouksen päätös kirkon varhaiskasvatuksen ohjaajan viran kelpoisuusvaatimukseksi hyväksyttävästä ammattikorkeakoulututkinnosta ja Nro 90 Piispainkokouksen päätös lapsityön virkoihin otettavilta edellytettävistä tutkinnoista tai koulutuksesta) 3 Virkaan kelpoinen on henkilö, joka on suorittanut Kirkon säädöskokoelma nro 95, 2 :n mukaisen tutkinnon ja erikoistumisopinnot Kirkon säädöskokoelma nro 90, 4 :n tarkoittama kelpoisuus. Kirkon säädöskokoelma nrot 110 ja 112, kyseisen tutkinnon suorittanut on kelpoinen myös lapsityönohjaajan virkaan samoin kuin lapsityönohjaajan virkaan kelpoistavan koulutuksen suorittanut on kelpoinen kirkon varhaiskasvatuksen ohjaajan virkaan.
10 ja vaikuttamaan seurakunnan elämään sekä löytämään paikkansa seurakunnan yhteydessä. Nuorisotyönohjaajan viran kelpoisuus on määritelty kasvatustyön johtosäännössä. Nuorisotyönohjaajan viran kelpoisuus määritellään Kirkkohallituksen päätöksessä Nro 124 tietyiltä hengellisen työn viranhaltijoilta vaadittavista tutkinnoista (2 ): Nuorisotyönohjaajalta sekä nuorisotyötä pääasiallisena tehtävänään tekevältä vaaditaan vähintään 210 opintopisteen laajuinen sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, sosionomi (AMK) tai vähintään 210 opintopisteen laajuinen humanistisen alan ammattikorkeakoulututkinto, yhteisöpedagogi (AMK). Tutkinnon tulee sisältää vähintään 90 opintopistettä teologisia, kirkon ja seurakunnan työhön sekä kirkon nuorisotyöhön ja kasvatukseen liittyviä opintoja seuraavasti: 1. Raamattuun, kristinuskoon ja kirkon hengelliseen elämään liittyviä teologisia opintoja vähintään 20 opintopistettä; 2. Kirkon kasvatuksen ja nuorisotyön alan ammattiopintoja vähintään 40 opintopistettä; 3. Kirkon kasvatuksen ja nuorisotyön alan päätoiminen harjoittelu vähintään 15 opintopistettä, josta vähintään 12 opintopistettä Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnassa tai seurakuntayhtymässä; 4. Kirkon kasvatuksen ja nuorisotyön alan opinnäytetyö vähintään 15 opintopistettä. Keskeinen muutos aikaisempaan verrattuna on se, että päätös koskee nuorisotyön osalta sekä nimeltä mainittuja virkoja (nuorisotyönohjaaja), että virkoja, joissa nuorisotyö on viran pääasiallinen tehtävä. Päätöksen voimaantulon jälkeen avoimeksi tulevaan toistaiseksi täytettävään virkaan voidaan valita vain henkilö, jolla on päätöksen mukainen tutkinto ja opinnot tai piispainkokouksen aiempien päätösten mukainen 4 nuorisotyönohjaajan virkaan kelpoistava tutkinto. Toimivalta Viranhaltijoiden palvelussuhteen ehdoista annetaan tämän lain säännösten ja virkaehtosopimuksen määräysten lisäksi tarpeelliset täydentävät säännökset ja määräykset kirkkojärjestyksessä taikka työnantajan antamissa ohje- tai johtosäännöissä. KL 6:5 Kirkkolaissa tai kirkkojärjestyksessä säädettyjen alistettavien ohjesääntöjen lisäksi voi seurakunta ja seurakuntayhtymä hyväksyä johtosääntöjä toimielimien, viranhaltijoiden ja työntekijöiden toiminnan sekä seurakunnan muun hallinnon järjestämiseksi. KJ 7:1.1 4 Nro 102 Piispainkokouksen päätös kirkon nuorisotyönohjaajan viran kelpoisuusvaatimukseksi: Kirkon nuorisotyönohjaajan virkaan antavat kelpoisuuden 210 opintopisteen laajuinen sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto (sosionomi AMK) ja 210 opintopisteen laajuinen humanistisen alan ammattikorkeakoulututkinto (yhteisöpedagogi AMK). Opintojen tulee sisältää vähintään 90 op teologisia sekä seurakunnan ja kirkon työhön liittyviä opintoja piispainkokouksen määrittelyn mukaisesti. todistuksesta tulee ilmetä, että suoritettu tutkinto antaa kelpoisuuden kirkon nuorisotyönohjaajan virkaan.
11 Esitys (pj.) Seurakuntaneuvosto päättää 1. esittää yhteiselle kirkkoneuvostolle, että Rantakylän seurakunnan lapsityönohjaajan virka muutetaan kirkon varhaiskasvatuksen ohjaajan viraksi 1.10.2017 lukien entisin palvelussuhde-ehdoin sekä 2. hyväksyä Rantakylän seurakunnan varhaiskasvatus- ja nuorisotyön johtosäännön liitteen 1 mukaisena. Seurakuntaneuvosto hyväksyi päätösehdotuksen.
12 72 DIAKONIAN VIRAN JULISTAMINEN HAETTAVAKSI Edellisen viranhaltijan siirryttyä toisiin tehtäviin Rantakylän seurakunnassa vapautuu diakonian virka 1.1.2018 alkaen. Toimintaympäristön kuvaus Rantakylän seurakunta on esikaupunkialuetta, jossa on mittava diakoniatyön tarve. Diakoniatyön tehtävänä on edistää kristilliseen uskoon perustuvaa oikeudenmukaisuutta, osallisuutta ja lähimmäisenrakkautta yksilöiden elämässä ja yhteiskunnassa. Diakoniatyön ajankohtaisena tavoitteena on lieventää työttömyydestä ja vähävaraisuudesta aiheutuvaa yksin asuvien ja perheiden hätää taloudellisen avustamisen, elintarvikkeiden jaon, edullisen ruokailun, kohtaamisen mahdollistamisen ja vapaaehtoistyön keinoin. Diakonian viranhaltijan asema ja tehtävät Rantakylän seurakunnassa diakoniatyötä johtaa ja siitä vastaa seurakuntaneuvosto. Seurakunnassa on kolme diakonian viranhaltijaa. Nyt avoinna olevan viran vastuualueina ovat perhetyö, diakoninen monikulttuurinen työ ja kehitysvammaistyö. Viranhaltijan tehtävänä on huolehtia viran vastuualueista sekä hoitaa yhdessä muiden diakoniatyöntekijöiden kanssa yleistä diakoniatyötä. Kelpoisuus Kelpoisuutena diakonian virkaan on Kirkkohallituksen päätöksen 122 mukainen tutkinto. Virkaan valittavan tulee olla konfirmoitu evankelis-luterilaisen kirkon jäsen (KL 6:13.2). Tehtävässä edellytetään hyvää suomen kielen suullista ja kirjallista taitoa sekä ruotsin kielen tyydyttävää ymmärtämisen taitoa (KJ 6:4a). Venäjänkielen taito katsotaan eduksi. Valinnassa kiinnitetään erityistä huomiota valittavan henkilön vahvaan seurakunnalliseen työkokemukseen, yhteistyötaitoihin ja joustavaan persoonaan. Valitun tulee ennen viran vastaanottamista esittää hyväksyttävä lääkärintodistus terveydentilastaan ja voimassa oleva rikosrekisterilain 6 :n 2 momentissa tarkoitettu rikosrekisteriote. Virassa on neljän kuukauden koeaika. Kirkkolain 6 luvun 10 :n 1 momentin mukaan virkasuhteeseen ottaminen edellyttää julkista hakumenettelyä, jollei jäljempänä toisin säädetä. Viranhakuilmoitukset on saatettava tiedoksi julkaisemalla ne työnantajan julkisten kuulutusten ilmoitustaululla sekä tarpeen vaatiessa muulla työnantajan päättämällä tavalla, jollei toisin säädetä. Hakuaika on vähintään 14 kalenteripäivää ilmoituksen julkaisemisesta. Sellaiseen virkasuhteeseen, joka on ollut julkisesti haettavana, voidaan ottaa vain henkilö, joka on hakenut sitä kirjallisesti ennen hakuajan päättymistä ja tuolloin täyttää kelpoisuusvaatimukset. Hakemukseen on liitettävä selvitys hakijan kelpoisuudesta. KL 6:12.1
13 Liitteenä 2 on ehdotus ilmoituksesta, jolla Rantakylän seurakunnan diakonian virka julistetaan haettavaksi Rantakylän seurakunnan julkisten kuulutusten ilmoitustaululla, Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymän verkkosivulla ja Kirkkotie-lehdessä. Ehdotus (pj.) Seurakuntaneuvosto päättää 1. julistaa diakonin viran haettavaksi liitteen 2 mukaisella hakuilmoituksella, joka julkaistaan Rantakylän seurakunnan julkisten kuulutusten ilmoitustaululla, Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymän verkkosivuilla ja Kirkkotie-lehdessä, 2. nimetä haastatteluryhmän: kirkkoherra Tuomo Käyhkö (pj.), diakoniatyöntekijä Olli Humalajärvi sekä seurakuntaneuvoston edustajana Inari Malinen. 3. valtuuttaa haastatteluryhmän valitsemaan hakijoista haastatteluun kutsuttavat ja tekemään valinnasta ehdotuksen seurakuntaneuvostolle. Seurakuntaneuvosto hyväksyi päätösehdotuksen.
14 73 JUMALANPALVELUS- JA KOLEHTISUUNNITELMA AJALLE 1.10.2017-31.1.2018 Seurakuntaneuvosto vahvistaa suunnitelman päiväjumalanpalveluksissa kannettavista kolehdeista (Kirkkojärjestys 2:8). Suunnitelma voidaan laatia kerralla koko vuodeksi tai työkausittain (talvi-, kesä- ja syyskausi). Kirkkohallituksen ja tuomiokapitulien määräämien kolehtien kantopäiviä tulee noudattaa, ellei ole erityisen painavaa syytä siirtää virallista kolehtia toiselle pyhäpäivälle. Kirkkohallitus on 22.9.2016 kirkkolain 22 luvun 2 :n nojalla määrännyt vuoden 2017 aikana hiippakuntien seurakunnissa koottavat kolehdit, jotka on otettu huomioon kolehtisuunnitelmaa laadittaessa. Kirkkohallitus on yleiskirjeessään nro 13/2016 määrännyt seuraavat kolehdit kannettaviksi seurakunnan kolehtisuunnitelmassa tarkemmin määriteltyinä päivinä: tammi-maaliskuussa: päihde- ja kriminaalityöhön eri järjestöille, Kirkkohallitus kesä-elokuussa: kirkon ulkosuomalaistyöhön, Kirkkohallitus, Pohjois-Suomen tunturikappelien ja maamme tiekirkkotoiminnan tukemiseen, Kirkkohallitus syys-marraskuussa: oppilaitos- ja nuorisotyöhön eri järjestöille, Kirkkohallitus Kuopion hiippakunnan tuomiokapituli on määrännyt vuodelle 2017 kolme hiippakunnallista kolehtia kannettavaksi seuraavasti: tammi-huhtikuussa: seurakuntien toiminnan tukemiseen Kuopion hiippakunnan diakonia- ja yhteiskuntatyön välityksellä; touko-elokuussa: seurakuntien toiminnan tukemiseen Kuopion hiippakunnan kasvatus- ja perhetyön välityksellä; syys-joulukuussa: seurakuntien toiminnan tukemiseen Kuopion hiippakunnan kansainvälisen työn välityksellä. Kirkkohallitukselta ei ole tullut vielä ohjeita vuoden 2018 kolehdeista, joten tammikuun 2018 kolehtisuunnitelma on puutteellinen ja täydennetään ohjeiden saavuttua. Jumalanpalvelussuunnitelma ja ehdotus kolehtisuunnitelmaksi ovat liitteessä 3. Ehdotus (pj.) Seurakuntaneuvosto päättää 1. merkitä tiedoksi jumalanpalvelussuunnitelman ajalle 1.10.2017-31.1.2018. 2. hyväksyä liitteessä 3 esitetyn kolehtisuunnitelman ajalle 1.10.2017-31.1.2018 ja 3. valtuuttaa kirkkoherran tarvittaessa muuttamaan kolehtisuunnitelmaa, jos jumalanpalvelussuunnitelman toteutus muuttuu. Seurakuntaneuvosto hyväksyi päätösehdotuksen.
15 74 PALAUTEPYYNTÖ SEURAKUNNILLE, SEURAKUNTAYHTYMILLE JA HIIPPAKUNNILLE KOSKIEN KIR- KON TULEVAISUUTEEN LIITTYVIÄ LINJAUKSIA Kirkolliskokous hyväksyi 4.5.2017 tulevaisuusvaliokunnan mietinnön 1/2017. Päätös sisältää 17 kirkkohallitukselle kohdistettua toimenpidepyyntöä. Kirkolliskokouksen päätöksen mukaan kirkkohallituksen tulee kuulla seurakuntia ja hiippakuntia uudistuskokonaisuuden keskeisistä sisällöistä ennen tarkemman etenemissuunnitelman laadintaa. Pyyntö koskee kirkolliskokouksen tekemiä kirkon tulevaisuuteen liittyviä linjauksia. Palautelomake on rakennettu päätöksen alakohtien mukaisesti. Jokainen alakohta ja sen tausta on ensin esitelty lyhyesti ja sen jälkeen seuraa asiakokonaisuuteen liittyviä kysymyksiä. Palautelomakkeessa toimenpidepyynnöt on ryhmitelty neljään osaan: 1) Kirkkohallitukselta pyydetyt esitykset 2) Kirkkohallitukselta pyydetyt selvitykset 3) Toimintaan ja toimintakulttuuriin liittyvät asiat 4) Keskusrahastomaksun alentaminen Palautteen antajana toimii seurakunnan osalta kirkkoneuvosto tai seurakuntaneuvosto, seurakuntayhtymässä yhteinen kirkkoneuvosto ja hiippakunnan osalta hiippakuntavaltuusto tai tuomiokapituli. Palautteen antajana toimii Rantakylän seurakunnan osalta seurakuntaneuvosto. Kirkkoherra on täyttänyt palautelomakkeen alustavasti ja se on liitteessä 4. Ehdotus (pj.) Seurakuntaneuvosto hyväksyy liitteessä 4 olevan palautteen Kirkolliskokouksen tulevaisuuslinjauksista. Seurakuntaneuvosto hyväksyi päätösehdotuksen.
16 75 SEURAKUNTANEUVOSTON PUHEENJOHTAJAN/KIRKKOHERRAN TEKEMÄT PÄÄTÖKSET Seurakuntaneuvoston ohjesäännön 3 luvun 11 :n mukaan kirkkoherran 9 :n 1 momentin a e-kohtien nojalla tekemät päätökset annetaan seurakuntaneuvostolle tiedoksi, ei kuitenkaan päätöksiä alle 30 vuorokauden sairauslomista. Seurakuntaneuvosto voi kirkkoherran viranhaltijapäätöksen tiedoksi saatuaan kumota päätöksen, muuttaa sitä tai palauttaa asian uudelleen käsiteltäväksi. Seurakuntaneuvoston puheenjohtaja on seurakuntaneuvoston ohjesäännön 3 luvun 9 :ään perustuen tehnyt seuraavat päätökset, jotka ovat nähtävänä kokouksessa: Kirkkoherra on Kirkkojärjestyksen 2. luvun 12. :n 2. momentin perusteella tehnyt seuraavat päätökset: - antanut Brian B. Zyambolle luvan käyttää Mutalan kirkon tiloja sunnuntaisin kansainvälisen Raamattupiirin kokoontumiseen ajalla 1.6.-29.10.2017 klo 12 jälkeen, (päätös 6/2017). - päättänyt palkata Toni Saukkosen varhaisnuorisotyöhön (50 %) ajalle 10.8.- 31.12.2017 (Pia Kuokkasen sijaisuus), (päätös 7/2017). - päättänyt palkata Kaija Mölsän kehitysvammaisten leirille 18.-20.8.2017 leiriavustajaksi, (päätös 8/2017). - päättänyt palkata Tiina Laakkosen lapsityönohjaajan sijaiseksi ajalle 31.8.- 15.10.2017 (päätös 9/2017) - päättänyt myöntää pastori Tiina Laakkoselle virkavapautta ajalle 30.8.-15.10.2017 (päätös 10/2017). Ehdotus (pj.) Seurakuntaneuvosto merkitsee tiedoksi kirkkoherran tekemät päätökset. Seurakuntaneuvosto hyväksyi päätösehdotuksen. ILMOITUSASIAT 76 1) Ilona Suojama ehdotti, että seurakunnan vapaaehtoisille ym. hankittaisiin T-paidat, joissa olisi hänen suunnittelemansa logo. Ilona Suojama hankkii mallikappaleen seuraavaan kokoukseen. MUUT ASIAT 77 Muita asioita ei ollut.
17 KOKOUKSEN PÄÄTÖS 78 Valitusosoitus liitettiin pöytäkirjaan. Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 17.31. KOKOUKSEN PUOLESTA Puheenjohtaja TUOMO KÄYHKÖ Tuomo Käyhkö Pöytäkirjanpitäjä NIINA KOMULAINEN Niina Komulainen Pöytäkirja on tarkastettu ja hyväksytty Joensuussa 5.9.2017. PENTTI SAUKKONEN Pentti Saukkonen SAKARI SOININEN Sakari Soininen Pöytäkirja on ollut nähtävänä Rantakylän seurakunnantoimistossa ajalla 6.9.-6.10.2017 toimiston aukioloaikoina (ma-pe klo 9-12), mistä on kuulutettu seurakunnantoimiston ilmoitustaululla ajalla 4.9.- 6.10.2017. Joensuussa 6.10.2017 Tuomo Käyhkö kirkkoherra
18 Seurakuntaneuvosto 5.9.2017 Rantakylän seurakunta OIKAISUVAATIMUSOHJEET JA VALITUSOSOITUS Seurakuntaneuvosto Kokouspäivämäärä Pöytäkirjan pykälä 5.9.2017 66-78 MUUTOKSENHAKUKIELLOT Kieltojen perusteet Valmistelua ja täytäntöönpanoa koskevat muutoksenhakukiellot Seuraavista päätöksistä ei kirkkolain 24 luvun 5 :n mukaan saa tehdä kirkollisvalitusta eikä hallintolainkäyttölain 5 :n 1 momentin nojalla hallintovalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Julkista hankintaa koskevasta päätöksestä ei saa tehdä julkisista hankinnoista annetun lain mukaista valitusta, koska päätös koskee yksinomaan hankintamenettelyn valmistelua. Pöytäkirjan pykälät: 66-69, 70, 75-78 Oikaisuvaatimusoikeudesta aiheutuva valituskielto Koska päätöksestä voidaan tehdä kirkkolain 24 luvun 3 :n 1 mom. mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus, seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla: Pöytäkirjan pykälät: 71-74 Alistusasiaa koskeva muutoksenhakukielto Kirkkolain 24 luvun 3 :n 2 mom. mukaan oikaisuvaatimusta ei saa tehdä päätöksestä, joka alistetaan tuomiokapitulin tai kirkkohallituksen vahvistettavaksi. Pöytäkirjan pykälät: Erikseen säädetyt muutoksenhakukiellot 1. Kirkkolain 24 luvun 14 :n 2 mom:n, 2. hallintolainkäyttölain 5 :n 2 mom:n, 3. kirkon virkaehtosopimuslain 19 :n, tai 4. muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Pöytäkirjan pykälät ja valituskieltojen perusteet: Hankintoja koskevat muutoksenhakukiellot Hankintaa koskevista seuraavista päätöksistä ei kirkkolain 24 luvun 8a :n 2 mom. nojalla saa tehdä kirkkolain mukaista oikaisuvaatimusta eikä kirkollisvalitusta, jos asia kuuluu markkinaoikeuden toimivaltaan. Asia kuuluu markkinaoikeuden toimivaltaan, mikäli hankinnan arvo ylittää hankintalain 15 :n mukaisen kynnysarvon 5. Pöytäkirjan pykälät: OIKAISUVAATIMUSOHJEET Oikaisuvaatimusviranomai- nen ja -aika Seuraaviin päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään ja yhteystiedot: Rantakylän seurakuntaneuvosto Käyntiosoite: Rantakylänkatu 2 A, 80160 Joensuu Postiosoite: PL 504, 80161 Joensuu Telekopio: (013) 2635 560 Sähköposti: rantakylan.seurakunta@evl.fi Pöytäkirjan pykälät: 71-74 Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä, kun asianosainen on saanut tiedon päätöksestä. Tiedoksiannon katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä, jollei sen näytetä tapahtuneen myöhemmin. Seurakunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Oikaisuvaatimuksen voi omalla vastuullaan lähettää postitse, lähetin välityksellä tai sähköisesti (telekopioilla tai sähköpostilla). Oikaisuvaatimuksen on oltava perillä oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Oikaisu-vaatimuksen sisältö Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi: oikaisuvaatimuksen tekijän nimi ja tarvittavat yhteystiedot asian hoitamiseksi tiedot oikaisuvaatimuksen kohteena olevasta päätöksestä millaista oikaisua päätökseen vaaditaan millä perusteilla oikaisua päätökseen vaaditaan 5 Kansallisen kynnysarvon suuruus on 30.000 (tavarat ja palvelut), 100.000 (terveydenhoito ja sosiaalipalvelut) ja 150.000 (rakennus ja käyttöoikeusurakat)
19 Seurakuntaneuvosto 5.9.2017 HANKINTAOIKAISU Hankinta-oikaisun tekeminen Hankintayksikön päätökseen tai muuhun hankintamenettelyssä tehtyyn ratkaisuun tyytymätön asianosainen voi tehdä hankintayksikölle kirjallisen hankintaoikaisun (Hankintalaki 80-83 ). Toimitusosoite Hankintaoikaisu toimitetaan hankintayksikölle. Hankintayksikön yhteystiedot: Rantakylän seurakunta Käyntiosoite: Rantakylänkatu 2 A, Joensuu Postiosoite: PL 504, 80161 Joensuu Telekopio: (013) 2635 560 Sähköposti: rantakylan.seurakunta@evl.fi Hankintaoikaisu on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä, kun asianosainen on saanut tiedon hankintayksikön päätöksestä tai muusta hankintamenettelyssä tehdystä ratkaisusta. Hankintaoikaisun voi omalla vastuullaan lähettää postitse, lähetin välityksellä tai sähköisesti. Tiedoksiannon katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä, jollei sen näytetä tapahtuneen myöhemmin. Käytettäessä sähköistä tiedoksiantoa viestin katsotaan saapuneen vastaanottajalle sinä päivänä, jolloin sähköinen viesti on vastaanottajan käytettävissä tämän vastaanottolaitteessa siten, että viestiä voidaan käsitellä. Tällaisena ajankohtana pidetään viestin lähettämispäivää, jollei asiassa esitetä luotettavaa selvitystä siitä, että sähköinen viesti on saapunut vastaanottajalle myöhemmin. Hankintaoikaisun on oltava perillä oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Hankintaoikaisun sisältö Hankintaoikaisusta on käytävä ilmi: oikaisua vaativan nimi sekä tarvittavat yhteystiedot asian hoitamiseksi tiedot hankintaoikaisun kohteena olevasta päätöksestä millaista oikaisua päätökseen vaaditaan millä perusteilla oikaisua päätökseen vaaditaan Hankintaoikaisuun on liitettävä asiakirjat, joihin vaatimuksen tekijä vetoaa, jolleivät ne jo ole hankintayksikön hallussa.
20 Seurakuntaneuvosto 5.9.2017 VALITUSOSOITUS Valitus- viranomai- nen ja valitusaika Kirkollis- ja hallintovalitukset Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Valitusviranomainen ja yhteystiedot: Itä-Suomen hallinto-oikeus Minna Canthin katu 64 70100 Kuopio Puistokatu 29, PL 1744 70101 Kuopio Puh. 029 564 2502 Faksi: 029 564 2501 Sähköposti: ita-suomi.hao@oikeus.fi Kirkollisvalitus, pöytäkirjan pykälät: Hallintovalitus, pöytäkirjan pykälät: Valitusaika 30 päivää 30 päivää Kirkollisvalitus alistusasiassa Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Valitusviranomainen ja yhteystiedot: Kuopion hiippakunnan tuomiokapituli, pöytäkirjan pykälät: Käyntiosoite: Kuninkaankatu 22 A, Kuopio Postiosoite: PL 42, 70101 Kuopio Telekopio: (017) 288 8420 Kirkkohallitus, pöytäkirjan pykälät: - PL 210 (Eteläranta 8), 00131 Helsinki Telekopio: 09-1802 350 Sähköposti: kirkkohallitus@evl.fi Valitusaika 30 päivää 30 päivää Opetus- ja kulttuuriministeriö, pöytäkirjan pykälät: - PL 29 (Meritullinkatu 10), 00023 Valtioneuvosto Telekopio: 09-135 9335 (kirjaamo) Sähköposti: kirjaamo@minedu.fi 30 päivää Valitus markkinaoikeuteen Valitus on tehtävä kirjallisesti 14 päivän kuluessa siitä, kun ehdokas tai tarjoaja on saanut kirjallisesti tiedon asemaansa vaikuttavasta ratkaisusta tai tarjousmenettelyn ratkaisusta ja sen perusteista sekä kirjallisen ohjeen asian saattamisesta markkinaoikeuden käsiteltäväksi (valitusosoitus). Tiedoksiannon katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä, jollei sen näytetä tapahtuneen myöhemmin. Käytettäessä sähköistä tiedoksiantoa viestin katsotaan saapuneen vastaanottajalle sinä päivänä, jolloin sähköinen viesti on vastaanottajan käytettävissä tämän vastaanottolaitteessa siten, että viestiä voidaan käsitellä. Tällaisena ajankohtana pidetään viestin lähettämispäivää, jollei asiassa esitetä luotettavaa selvitystä siitä, että sähköinen viesti on saapunut vastaanottajalle myöhemmin. Hankinta-asiaan muutosta hakevan on lisäksi kirjallisesti ilmoitettava hankintayksikölle asian saattamisesta markkinaoikeuden käsiteltäväksi. Ilmoitus on toimitettava hankintayksikön ilmoittamaan osoitteeseen viimeistään silloin, kun hankintaa koskeva valitus toimitetaan markkinaoikeuteen. Hankintayksikön yhteystiedot ovat edellä hankintaoikaisua koskevassa kohdassa. Markkinaoikeuden yhteystiedot Valitus on toimitettava markkinaoikeudelle osoitettuna osoitteeseen: Valitusaika 14 päivää Osoite: Radanrakentajantie 5, 00520 Helsinki Telekopio: 010 364 3314 Sähköpostiosoite: markkinaoikeus@oikeus.fi
21 Seurakuntaneuvosto 5.9.2017 Muutoksenhakuajan laskeminen Valituskirjelmä Valitus- ja oikaisuvaatimusaika lasketaan päätöksen tiedoksisaannista, tiedoksisaantipäivää lukuun ottamatta. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Valituskirjelmässä on ilmoitettava: valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero, joihin asian käsittelyä koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa päätös, johon haetaan muutosta miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä taikka jos valituksen laatijana on muu henkilö, on valituskirjelmässä ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmään on liitettävä: päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisajankohdasta asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja tai julkinen oikeusavustaja, on liitettävä valitukseen valtakirja. Päätöksen voi saattaa markkinaoikeuden käsiteltäväksi sillä perusteella, että hankinnassa on menetelty julkisista hankinnoista annetun lain (1505/1992) tai sen nojalla annettujen säännösten tai määräysten tai Euroopan yhteisön lainsäädännön tai maailman kauppajärjestön julkisia hankintoja koskevan sopimuksen vastaisesti. Asia voidaan saattaa valituksella markkinaoikeuden käsiteltäväksi, mikäli hankinnan arvo ylittää hankintalain 15 :n mukaisen kynnysarvon. Valitusasiakirjojen toimittaminen Valitusasiakirjat on toimitettava valitusajassa päätöksessä mainitulle valitusviranomaiselle. Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse, lähetin välityksellä tai sähköisesti. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Oikeudenkäyntimaksu Tuomioistuinmaksulain (1455/2015) 2 :n nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksua hallinto-oikeudessa 250 euroa ja markkinaoikeudessa 2000 euroa, jollei lain 5, 7 tai 8 :stä muuta johdu. Yksityiskohtainen valitusosoitus liitetään pöytäkirjanotteeseen.