----------. suotjten I-tAKKI. S)Doää C30uiua JOULUKUU. ,N:o 8. ~nne{{ista Uutta cmuotta

_... ~ suotjten I-tAKKI,N:o 8 JOULUKUU 1950 ITÄ.SUOMEN SHAKKILIITON PERUSTAVASTA KOKOUKSE TA. Istumassa (vasemmalta) P. Laine (Varkaus), V. Tirkkonen (Pieksämäki), E. Heilimo (Iisalmi) ja M. Ryynänen (Kuopio). S)Doää C30uiua ja ~nne{{ista Uutta cmuotta J ----------.

SUOM EN SHAKKI SUOMEN K ES K USSHAKKILIITON, SUOMEN SHAKKILIITON, TYÖVAEN SHAKKILIITON JA SUOMEN TEHTÄ VANIEKKOJEN AANENKANf',;ATTAjA. F R II T A LA N N AH KA. tunnet! n ra tunnustet tu erilaisten hienonahkojen, nahkapukimien, valjaiden ja teollisuusnahkpj en suurtuotantolaitos. Kultamitalit koko tuotannosta Suomen Suurmessujen laatukilpailussa vv. 1925, 1930, 1935 ja 1950. FRIITALAN NAHKA U 1 vii a -~ Tehdas perust. 1892. Kansainvälisen mestarin E. Böökin ja kolmen muun mestarin seura Suomalainen Shakkikerho toimii jälleen! Hallitus 1950-51: puheenjohtaja R. Enarvi, varapuheenjolltaja A. Ilmakunnas, sihteeri O. Kaila, taloudenhoitaja A. Nenola, kalustonhoitaja M. Kulonpalo ja S. Helle, 'varajäsenet 1. Solin ja V. Katajisto. Shakillinen toimikunta: Enarvi - Helle - Kaila. 20-vuotisjuhlaturnaus keväällä 1951! Luokkaturnaukset, ohjelmallisia peli-iltoja, shakinopetusta ym. Kokoontuu tiistaisin ja torstaisin klo 19-23 Vanhass:L Hokissa, Yrjönkatu 3. Tervetuloa tutustumaan! PHätoimittaja ALTTISALOILA Osoite: TIKKAKOSKI SUOMEN SHAKKI Tikkakoski SUOMI-FINLAND N:o 8 TILAUSHINTA 1951 '/1 vsk. 400; - mk Ulkomaille 500: - Joulukuu mk POSTISI IRTOTI LIT SSh. 68538 Saloila 68 700 1950 Venäläisen shakinharrastuksen uranuurtaja Mihail Tshigorin Syntymän loo-vuotismuisto Mihail Ivanovitsh Tshigorin, syntyi marraskuun 12 päivänä 1850 lähellä Pietaria sij ainneen Ohtan ruutitehtaan työmiehen perheessä. Yhdeksänvuotiaana hän menetti vanhempansa ja hänet sijoitettiin Hatshinan orpokotiin, missä eli ilottoman lapsuuden: tässä suljetussa oppilaitoksessa vallitsivat keppikuri ja pelko. Kahdeksantoistavuotiaana Tshigorin alkoi elää itsenäistä elämää. Kolmen vuoden kuluttua hän mfltkusti Pietariin ja astui valtion palvelukseen omista en kaiken vapaan aikansa shakkipelin teorialle ja käytännölle. Saatuaan tilaisuuden harjoitteluun mestari E. Shiffersin kanssa, joka viime vuosisadan 70-luvulla oli Pietarin etevin shakinpelaaja, 23-vuotias Tshigorin alkoi nopeasti nousta hänen rinnalleen. Vuonna 1878 hän ottelussa voitti Shiffersin tullen siten Pietarin ja tosiasiassa koko Venäjän mestariksi. Samoihin aikoihin Tshigorin aloitti myös kirjallisteoreettisen toimintansa, jota sittemmin jatkui kolme vuosikymmentä, ja jolla on ollut tavattoman tärkeä merkitys venäläsen shakkikoulukunnan syntymisessä. Vuonna 1876 Tshigorin alkoi pikkuvirkamiehen palkallaan julkaista kerran kuukaudessa ilmestyvää aikakauslehteä Shahmatny Listok ja 1800-luvun puolivälissä aikakauslehteä Shahmatny Vestnik. Elämänsä loppuun saakka hän toimitti laajoja Rhakkiosastoja levikiltään suurissa lehdissä Novoje Vremja ja Niva. Tshigorinin omilla lehdillä ei ollut kaupallisia tarkoitusperiä, vaan ne oli-

188 SUOMEN SHAKKI vat itse asiassa suuren mestarin luovan työn päiväkirjoja. Ne ouv;).t ainoat teoreettiset shakkijulkaisut sen ajan Venäjällä, ja niiden merkitys oli valtava. Niiden avulla Tshigorin piti yllä välttämätöntä toiminnallista yhteyttä hajallaan ympäri laajaa maata oleviin shakinharrastajiin. Lukemattomia omaperäisiä teoreettisia tutkimuksia, mielipiteitä otteluista, kirjoituksia Venäjän ja muiden maiden shakkihistoriasta, polemiikkia ulkomaisia teoreetikkoja vastaan jne. sisältyy Tshigorinin runsaaseen kirjalliseen perintöön, joka on Neuvostoliiton shakkikulttuurin kultavarasto. Kirjallis-teoreettisten töidensä ja peliesiintymistensä ohella Tshigorin kehitti tehokkaasti myös yhteiskunnallista toimintaa. Hän oli Pietarin shakkiklubin perustaja ja sihteeri, matkusteli Venäjän eri kaupungeissa, järjesti shakkimaailman elämää, toi esiin uusia kykyjä ja edusti maataan ulkomaisissa kilpailuissa. Jo Tshigorinin ensimmäiset esiintymiset kansainvälisissä turnauk."issa 80-luvun alussa herättivät huomiota ja toivat hänelle korkeita palkintosijoja. Shakkimaailmaa hämmästytti erittä:nkin se, että Tshigorin ensimmäisissä otteluissaan maailmanmestari Steinitziä vast:=tan saavutti kaikissa kolmessa pelissä loistavan voiton. Tshigorin voitti kolmasti (vuosina 1889, 1896 ja 1903) I palkinnol kansainvälisissä turnauksissa. Hänen nimeensä liittyy myös Venäjän ensimmäisten mestaruuskilpailujen aikaansaaminen vv. 1899, 1901 ja 1903, jotka myös päättyivät hänen voittoonsa. Nämä turnaukset toivat esiin nuoria venäläisiä mestareita, jotka sittemmin as1uiva~ iäkkään mestarin tilalle kansainvälisellä areenalla. Tshigorinin pelit ovat tähän päivään saakka pysyneet todellisen taidon, luovan syvällisyyden ja urheiluhenkisen rohkeuden mallinäytteinä. Erinomaisen taiturin ominaisuudet yhtyivät hänessä uuchstajan omaperäisiin teoreettisiin otteisiin, joiden periaatteellinen merkitys on lopullisesti käynyt selville vasta hänen kuolemansa jälkeen. Euroopan ja Amerikan ammattishakinpelaajien keskuudessa oli näihin aikoihin erikoisesti silloisen maailmanmestari Steinitzin sl losima asemapeli saavuttanut suuren suosion. Tshigorin edusti kuitenkin omaa suuntaansa pitäen välttämättömänä yhdistää asemapelitekniikkaan myös mielikuvituksellisuutta, kekseliäisyyttä ja sommittelutaitoa. Näiden lisäksi Tshigorin asetti kaiken yläpuolelle urheiluhenkisen penaatteen taistella "viimeiseen veripisaraan saakka". Neuvostoliitossa vietettiin suuren mestarin syntymän IOO-vuotispäivää huomattavana merkkipäivänä. Moskovassa ja laajalti muualla maassa järjestettiin päivän kunniaksi tilaisuuksia, joissa selostettiin mestarin elämää ja toimintaa. Lisäksi on Tshigorinin muistolle omistettu shakkiturnauksia, joihin osallistuu kymmeniä tuhansia pelaajia. Niinpä maan 18. mestaruusturnaus on omistettu Tshigorinin muistolle. Sen pelaaminen aloitettiin Moskovassa 12. 11., Tshigorinin syntymän IOO-vuotispäivänä. Lisäksi alkoi 20. 11. neljän naismestarin turnaus, iohon osallistuvat maailmanmestari Ljudmila Rudenko, NL:n mesbri Jelizaveta Bykova, Moskovan mestari Olga Rubtsova ja leningradilainen Valentina Belova. Kaikella tällä Neuvostoliitto kunnioittaa shakkielämänsä uranuurtajaa, jonka oppilaina nykyinen maailmanmestari Botvinnik ja yleensä koko maan nykyinen shakinpelaajien kaarti, kuuluen siihen 11 suurll'estaria, 80 mestaria ja 2000 mestarikandidaattia sekä 1 luokan pelaajaa, on jatkanut hänen kunniakkaita perinteitään. Kansainvälisen shakkimestari V. PANOVin mukaan A. S. OSMO KAILA: SUOMEN SHAKKI 189 ---- Käynti Dubrovnikin "shakkimuseossa" 8bakkimuseo kuulostaa eriskummalliselta käsitteeltä, mutta miksikä I":'llllksikaan voisi nimittää shakkinäyttelyä, joka Dubrovnikin ;,;hakkiolympialaisten yhteyde3'5'l, oli avoiylna. Museo käsitti vain!n'lutamia huoneita vanhan limy,i+uksen ahh'ella olevassa -'8nhassa rakennuk- 8..'1:,5a. mutta niihin oli :özat.1j mahtlll11aan erinomd,in"ll läpileikkaus Jll. goslavian shakista sama;ja osoittaen se korkea as~ma, mikä shakkipelillä maassa on. Eteisessä on taulu, jossa mainitaan 1.7 miljoonan :jugoslavialaisen menettäneen henkensä maan vapaustaisteluissa. Tähän sinänsä StiUreen lukuun sisältyy paljon shakinharrastajiakin, ja kivisessä muistotaulussa on 22:n dubrovnikilaisen shakkimiehen nimi. Valokuvilla on näyttelyssä tärkeä merkitys. Ensimmäisessä huoneessa ne kertovat Jugoslavian shakkihistoriasta, joka kansainvällsessä mielessä suurelta oalta kietoutui vieläkin vaikuttavien suurmestal'eiden Boris Kostic'in ja Milan Vidmar'in ympärille. Kolmas tunu2ttt.: nimi ennen toista maailmansotaa oli Vasja Pirc. Järjestetty shakkielämä sai alkunsa verrattain myöhään, sillä ensimmäiset amatöörimestanll1s, kilpailut pidettiin v. 1921 eli vain vuotta aikaisemmin kuin SuorrHossa. Näistä kertovat lukuisat ryhmä- ja henkilökuvat, lehdet ja palkinnot. Ensimmäisen huoneen yksi seinä on varattu tehtäväshakiu3, jonka harrastusta Jugoslaviassa ei voida verratakaan pelishakkiin. Tosin Jugoslavia v. 1948 voitti ja v. 1949 järjesti ns. kansainvälisen ratkaisukilpailun, mutta kautta maailman tunnettuja tehtävänlaatijoita ei maassa ole moniakaan. Nimeltä mainittakoon ins. Nenad Petrovic, jota näyttelykäynnin opas mainiosti vapaan laadinnan maailmanmestariksi, mikä tietenkään ei pidä paikkaansa, koskei tehtäväalalla ole mainitunlaisia arvonimiä. Hänet ja eräitä muita esiteltiin suurin kuvin ja seinäpeleillä olevin tehtävin. Huoneen erikoisuutena ovat shakkinappulat, jotka Milan Ogrizovicniminen innokas shakkimies saksalaiseen keskitysleiriin jouduttuaan valmisti - leivästä. Ne ovat pinnalta jollakin väriaineella maalatut, mutta raaputetuista kohdista voi varmistautua "raaka-aineesta". Joka tapauksessa ne varmasti ovat olleet ahkerassa käytössä m.m. kansainvälisen mestarin B. Rabarin toimesta. Toisen huoneen täyttävät suuret taulut, jotka molemmin puolin ovat täynnä shakkiaiheisia kuvia. Näiden ja eräiden selventävien numeroja tilastotietojen avulla on esitelty m.m. kansanshakki, propagandashakki, armeijan shakki, nuorten ja naisten mestaruuskilpailut, koko maan mestaruuskilpailujen järjestelmä, loistavat tulokset maaotteluissa ja kaksinotteluissa sekä erikseen radio-ottelu USA:ta vastaan v. 1950 alussa. Seuraavassa eräitä havaintoja. Kansanshakki on saavuttanut tavattoman laajat mittasuhteet, ja tämän hetken ennätys maaotteluissa on 1.210 (!) pelaajaa kummallakin puolella. TyöpaikOissa pelataan tietysti paljon shakkia, mutta myös esim. sokeiden viihdykkeenä sitä käytetään. Shakkipropagandaa tehdään taitavasti ja monessa muodossa. Shakkiolympialaiset ovat tietysti luku sinänsä, mutta jo aikaisemmin on järjestetty pelejä elävin nappuloin, otettu ja esitetty shakkiaiheisia elokuvia, puhuttu paljon shakista radiossa sekä käytetty hyväksi näy teikkunoiden mainosarvoa.

1:)0 SUOMEN SHAKKI Shakinharrastuksen mittavuutta Jugoslavian armeijassa osoittavat seuraavat armeijan mestaruuskilpailujen osanottajien lukumäärät: v. 1946 27.000, v. 1947 35.000, v. 1948 69.000 ja v. 1950 100.000 miestä! Tätä kautta saadaan nuorta pelaaja-ainesta vaikka millä mitalla. Nuorten virallinen mestari on Mikolic-niminen 17-vuotias nuorukainen, mutta samanikäinen on Helsingissäkin vieraillut mestari Ivkov. Naisten mestarin nimi on Lidija Timofejeva. Kun maassa on kaksi suurmestaria (Vidmar sr. ja Kostiel, seitsemän kansainvälistä mestaria (Gligoric, Pirc, Trifunovic, Babar, Vidmar jl'., Puc ja Nedeljkovicl, kolmisenkymmentä mestaria ja suunnilleen yhtä monta mestariehdokasta,on jo mukaanpääsy maan mestaruusturnaukseen arvokas saavutus. Karsinnat suoritetaan kuuden kansantasavallan ja armeijan keskuudessa tuloksena pääsy neljään n. 16:n pelaajan turnaukseen. Sitten pelataan kaksi ns. mestariehdokastul' llfwsta, edelleen kolme semifinaaliturnausta ja lopuksi 2-miehinen lopputurnaus. Maan virallinen mestari on 27-vuotias shakkisanomalehtlmies Svetozar Gligoric. Selostettu järjestelmä "rullaa" vuosittain, ja Belgradissa syys-lokakuussa pelattuun semifinaaliturnauksecn koetettiin saada ulkopuolella kilpailun pelaamaan shakkiolympialaisten osanottajia, mutta turhaan. Jugoslavian tulokset sodanjälkeisissä maaotteluissa ovat niin loistavat, että ne kannattaa luetella kokonaisuudessaan: 1946 Balkanin kisoissa J.-Bulgaria 5-3, J.-Romania 6%-1% ja J.-Albania 8-0, 1947 Balkanin kisoissa J.-Romania 4%-3% ja J.-Bulgaria 5%-2 1 12, Unkari-Jo 5-3 sekä J.-Tshekkoslovakia 10-10, 1948 J.-Unkari 10% -9% ja J.-Tshekkoslovakia 15-5, 1949 J.-Itävalta 16%-3ljz, J. Sveitsi 171h-2% ja J.-Hollanti 10%-9% sekä 1950 J.-USA (radioottelu) ll1h-8%, J.-Sveitsi 14%-5%, J.-Itävalta 12%-7%, J.-Ruotsi 131h-6%, J.-Suomi 16-4 ja J.-Hollanti 14%-5%. Radio-ottelu USA:ta vastaan oli jättiläismenestys, ei ainoastaan shakillisesti, vaan myös propagandan kannalta. Kautta koko Jugoslavian seurattiin ottelun kulkua. Elokuvateatte.reissa oli yleisöllä tilaisuus tuoreeltaan saada tiedot tilanteista. Pikkupalana mainittakoon, että kuvataulua esitellyt mestari Bora Tot huomautti selvästi tarkoituksellisesti, että Jugoslavian voittoon varmaan vaikutti sekin, että USA:n joukkue ei ollut paras mahdollinen, siitähän puuttui Herman Steiner. Tämä seisoi aivan Totin takana, ja sanonta aiheutti ansaittua hilpeyttä. Lopuksi on vielä mainittava jugoslavialaisesta shakkikirjallisuudesta, josta "museossa" oli vain eräitä näytteitä ja joka etenkin viime aikoina on lisääntynyt suuresti lukumäärältään ja on aina ollut hyvin korkeata luokkaa, sekä shakkilehdistä, joita nykyisin on kolme, nimittäin serbian, kroatian ja slovenian kielinen. Suomalaisen kävijän mieleen tuli vaistomaisesti ajatus, mitä meillä voitaisiin esittää vastaavaa v. 1952. Tuskinpa paljoakaan, mutta idean kannattaa antaa hautua. ~ H A K KIlI~ E ll.. l.. ().l ~ o ~-""'-------'---------, myytävänä hintaan 3.500: - mk. Tilaukset ja tiedustelut osoitteella: P. ARTAMA Uusikaupunki, Uusikatu 26..1 SUOMEN SHAKKI _PELI- JA SOMMITELMAOSASTO_----, I V ~ Toimittavat EERO E. BööK ja OSMO KAILA. Helsinki. Rune,berghk. zn H Ove Jonsson 1. luokkaan. Imatran 2. luokan turnauksen voittajien, O. Jonssonin ja V. Lifländerin, jatko-ottelu suoritettiin 12. 11. Ensimmäisen pelin Jonsson voitti jo 14.siirrossa, toisen 52. siirrossa. Jonssonin koroitus 1. luokkaan on näin ollen vain SSL:n hallituksen muodollista siunausta vailla. Rautatehtaan työnjohtaja Ove Jonsson on 32-vuotias, oppi shakin alkeet v. 1938 Imatran Shakkikerhossa, jonka puuhakas sihteeri hän viime vuosina on ollut, ja on näin ansioitunut pelaajana: 1947 ryhmänvoitto Lappeenrannan 2. lk. liittoturnauksessa, mutta 2-0-häviö V. Tirkkoselle jatko-ottelussa, 1948 2. palko Imatran 2. lk. liittoturnauksen 2.ryhmässä (1. E. Kämäräinen), vv. 1948 ja 1949 Imatran kauppalan mestari ja nyt 1.-2. palko Imatran 2. luokan turnauksessa. Suomen Shakki, jonka asiamies Jonsson on, onnittelee! 493. KuningatargambiittijMeranon puolustus. Imatran 2. luokan turnaus, 22. 10. 50, kauneuspalkinto. O. Jonsson. T. Lehti. 1. d4 d5 2. e4 e6 3. Re3 Rf6 4. Rf3 c6 5. e3 Lb4 (Kotitekoista teoriaa. Oikea jatkaa 5. - Rbd7.) 6. Ld2 Rbd7 7. Ld3 dxe4 8. Lxc4 b5 9. Ld3 Lb7 (Heti 9. - a6 ja pikaisesti c5 on oikein.) 10. 0-0 0-0 11. a3 Le7 12. Tel (12. b4 a5!) 12. - Db8 13. e4 e5 14. d5 exd5 15. exd5 a6 16. L~5 Ld6 17. Lbl h6 18. Lh4 Te8 19. Tel Da7 20. Lg3 Le5 (Jo toinen viistolinja, jolla md ja L "hyökkäävät".) 21. Te2 Rh5 22. Dd3 Rxg3? (Mustan huolettomuus oman K:nsa turvallisuudesta tulee hauskasti rangaistuksi.) 23. Dh7+ Kf8 24. hxg3 Ke7 (Dh8+ voittaa joka tapauksessa vähintään sotilaan.) 25. Rxe5 Lxf2+ 26. Kfl Rxe5 27. Txe5+ Kd6 28. Re4+!! Kxe5 (Tai 28. - Kd7 29. Df5+ Kd8 30. Txe8+ Kxe8 31. Rd6+ jne.) 29. Dxg7+ Kxd5 (29; - f6 30. Dxf6+ Kxd531. Dd6+ ja matti tai 29. - Kf5 30. Rd6++ ja matti.) 30. Dxf7+ Te6 (Ja nyt ovat muut mahdollisuudet 30. - Ke5 31. Df6+ ja siirron matti sekä 30. - Kd4 31. Tdl+ ja matti seuraavassa siirrossa. Muuten myös 30. La2+ olisi johtanut mattiloppuun.) 31. Df5+ Kd4 32. Tdl+ Ke4 33. La2+ ja matti. Kauneuspalkinnon kohteena oli kaunein sommitelma. - O. Kai l a. 494. Kuningatargam'biitti,lOikeaoppinen puolustus. Helsingin mestaruus, 1. kierros 12. 11. 1950. K. Ojanen. O. Pastuhov. 1. d4 Rf6 2. Rf3 d5 3. e4 e6 4. Re3 Rbd7 5. Lg5 Le7 6. e3 0-0 7. Tel e6 8. Ld3 dxe4 9. Lxe4 Rd5 10. Lxe7 Dxe7 11. 0-0 Rxc3 12. Txe3e5 13. Dbl (Tästä vasta, peli oikeastaan alkaa. Kuningatar sijaitsee paremmin bl:ssä, jos musta sulkee keskustan kuten pelissä, kun taas c2 on parempi ruutu avopeliä silmälläpitäen. Ottelussa Gligoric-Ståhlberg v. 1949 ensinmainittu vastasi kahdessa pelissä 13. Dbl:een pelaamalla 13. - exd4 14. exd4! Rb6 ja selviytyi molemmilla kerroilla tasa- ISl

192 SUOMEN SHAKKI --------~-~---- -------------------- peliin. Muunnelmaa ei ole kuitenkaan helppoa käsitellä.) 13. - e4 H. Rd2 Ri6 15. a3 (Jos heti 15. b4, voi musta pelata 15. - Rd5 ja peli päättynee mustan huonosta lähetistä huolimatta tasapelinä.) 15. - g6 (Parempi on m.m. pohjoismaisen turnauksen v. 1947 pelissä Böök Stoltz samantapaisessa asemassa pelattu manööveri Tf8-e8, Le8-f5- g6 ja tarvittaessa h7-h5.1 16. M Lf5 17. Tiel Tae8 18. Lb3 Kg7 19. Te5 Rd7 20. Te3 Ri6 21. Le2 Tie8 22. f3! (Tällä läpimurrolla valkea osoittaa mustan lähetin sijoituksen epäonnistuneeksi.) 22. - exf3 23. Lxf5 gxf5 24. Dxf5 Rd5 25. Tb3 fxg2 (25. - Df6 ei kelpaa, koska seuraa 26. Dxf6 + Kxf6 27. Tfl! voittaen sotilaan.) 26. e4 Re7 27. Th3! h6 28. Tle3 (Torni olisi ollut hyvä tukemaan valkean keskustaa, joten 28. Tg3+ olisi johtanut helpommin voittoon: 28. Tg3+! Kh8 29. Dh5 Dd6 30. Rf3 Tg8 31. Kxg2 Txg3+ 32. hxg3 Tf8! 33. Re5 Kg7 34. Tfl De6 35. g4 jne., tai 28. Tg3+! Kf8 29. Dh7 Dd6 30. Rf3 ja valkean asema on ylivoimainen.) 28. - Dd6 29. Teg3+ Kf8 30. Rf3 Re6! 31. e5 (3l. Txh6 Df4! 32. Txe6 De1+ 33. Kxg2 Txe6 34. Re5 De2-+- johtaa tasapeliin.) 31. - Rxd4! (Ainoa mahdollisuus. mutta sekin todennäköisesti riittämätön.) 32. exd6! Rxf5 33. d7 Rxg3 34. dxe8d (Paras oli 34. Txg3!, jota seuraa 34. - Ted8 35. dxe8d+ Txe8 36. Kxg2 ja vaikealla on voittoon riittävä ylivoima. Sen hyväksikäyttäminen olisi kuitenkin ollut erittäin vaikea taktillinen tehtävä ja mustalla niin ollen edelleenkin tasapelitoiveita.l 34. - Re2+! 35. Kf2 Txe8 36. Kxe2 c5! 37. bxe5 Txe5 38. Tg3 Te2+ 39. Rd2 Ta2 tasapeli. Erittäin mielenkiintoinen peli. - E. B ö ö k. 495. Kuningatargambiitti / KataIonialainen puolustus. Helsingin mestaruusturnaus, 7. kierros 21. 11. 50. O. Katajisto. R. Nuotio. 1. d4 d5 2. e4 e6 3. Re3 Rf6 4. Rf3 Le7 5. g3 e6 (Tavallisin on siirtyminen v.o. D-gambiittiin siirrolla 5. - dxe4.) 6. Lg2 b6 7. De2 Lb7 8. 0-0 Rbd7 9. e4! (Mustan avauksenkäsittely sallii tämän kaksoisaskelen, sillä pelijatkossa vaikealla on käytettävissään tuttu välisiirto ja 9. - dxe4 10. e5 Rd5 11. Re4 suo valkealle aloitteen.) 9. - dxe4 10. RP.'5 Te8 11. Rgxe4 0-0 12. Tdl La8 13. Lf4 Rxe4 H. Lxe4 f5 (Musta lankeaa kiusaukseen ja heikentää s-asemaansa. Myönnettävä kuitenkin on, että 14. - Rf6, h6 ja g6 kaikki jättävät valkealle ainakin tiiaedun.) 15. Lg2 g5 16. Lel De8 17. De2 Dg6 (Seuraava läpimurto on vahva, vaikka 17. - Df7.) 18. d5! exd5 19. exd5 e5 20. d6 ("Une petite eombinaison": 20. - Lxg2? 21. dxe7 tai 20. - Lxd6? 21. Lxa8 Txa8 22. De4-+- sekä Dd5 voittaen.) 20. - Lf6 21. Lxa8 Txa8 22. Rd5 Df7 (Muita mahdollisuuksia: 22. - Re5 23. M! ja 22. - Tae8 23. DA6 jne. Pelijatkokin häviää sotilaan, koska 23. - Lxe7 24. dxe7 Dxe7 25. Lxg5! on mustalle vähemmän miellyttävä jatko.) 23. Re7+ I{h8 24. Rxf5 Tae8 25. b3 e4 26. Lb2 Re5 (Peli muuttuu yht'äkkiä hyvin sommitelmalliseksi, esim. jo nyt 27. Dxe4? Rf3+ 28. Dxf3 Lxb2 29. Tab1 Le5 30. g4 Txd7 valkean vain vähäisin eduin.) 27. Tael Rf3+ 28. Kg2 Dh5 29. Lxf6+ Txf6 30. Db2 Dxh2+ 31. Kfl Dh3+ 32. Ke2 Re5? (Häviösiirto! Yllättävä tasapelijatko olisi 32. - Rg1+!, esim. 33. Ke1 Rf3+ 34. Ke2 Rg1+ jne. tai 33. Ke3 Dxf5 34. d7 Td8 35. Te8 Df3+ 36. Kd2 Dxf2+ 37. Ke1 Dxb2+ 38. Kxb2 Tff8 jne.) 33. Dxe5!! Dh5+ (VD oli "tabu" Te8-matin takia, ja jatko 34. Kel Txe5 35. Te8+ Te8 36. d7 Tef8! 37. d8d Txf5 38. Dd4+ Kg8 39. De4+ Kh8! tasapelein osoittaa seuraavan välisiirron välttämättömäksi.) 34. g4! Dxg4+ 35. Kd2 (Tai S_U OM_E_N_T _S II A K K 1 193 35. Kfl Dh3-+- 36. Kel Dh1+ 37. Kd2 jne.) 35. - e3+ 36. Kd3? (36. fxe3! Dg2+ 37. Kd3 olisi ollut ansiokas loppu hyvälle pelille. Nyt vastauhraus 36. - Dxdl -+-! johtaisi mustan voittoon,esim. 37. Txd1 Txe5 38. d7 Td5+ 39. Ke2 Txdl 40. Kxd1 Tf8 jne. Aikapulassa musta siirtyy huonompaan loppupeliin.) 36. - Dxf5+? 37. Dxf5 Txf5 38. fxe3 Td8? (Ja vielä virhe, sillä 38. - Td5+ tarjoaisi vitsin 39. Kc4 Txd6! 40. Txd6 Te8+ ansiosta suuret tasapelimahdollisuudet. Loppu on valkean aktiivisuuden vuoksi selvä.) 39. Ke4 Tf6 40. Ke5 Kg7 41. Te7 + Kg6 42. e4 g4 43. Te7 Tff8 44. d7 h5 45. Td6+ Kg5 46. Tg7+ KM 47. Tdg6 Tf3 48. Kd6 Td3+ 49. Ke7 Th8 50. e5 Te3+ 51. Kb7 g3 52. e6 ja musta antautui. - O. Kai l a. 496. Espanjalainen peli. Kaakkois-Suomen joukkuemestaruuskilpailu, Lappeenrantq 24. 3. 50. T. Kallio. J. Nyrkiö. 1. e4 e5 2. Rf3 Re6 3. Lb5 a6 4. La4 Rf6 5. 0-0 Rxe4 6. d4 b5 7._ Lb3 d5 8. dxe5 Le6 9. e3 Le7 10. Tel 0-0 Rbd2 (Analysoijaa ilahduttaa, että kirjateoriaa on noudatettu näin pitkälle puolin ja toisin. Pelisiirtoon on tavallisempi vastaus 11. - Re5.) 11. - Rxd2 12. Lxd2 Ra5 13. Le2 Re4 H. Dbl h6 (Ei 14. - Rxd2? 15. Lxh7 -+- Kh8 16._ Rxd2 g6 17. Lxg6!) 15. Lf4 e5 16. Del Lg4 17. Lxh6! (Valkean näppärä, yhteispeli D:lla ja L:eillä alkaa kantaa hedelmää.) 17. - Lxf3 18. gxf3 f6 19. Khl Rxe5 20. Df4 Tf7 (VL ei vieläkään ollut lyötä Vlssa: 20. - gxh6? 21. Dxh6 Kf7 22. Txe5! Valkea on pelannut ja pelaa jonkin aikaa erinomaisen tehokkaasti.) 21. Tgl Lf8 22. Df5 g5 (Parempi on 22. - g6, sillä 23. Txg6+ Rxg6 24. Dxg6+ Tg7! ei ole vallan helppo voitto. Pelisiirtoa parempi on myös 22. - Td7.) 23. Lxg5 Rxf3 24. Lxf6+ Rxgl 25. Txgl+ Lg7 26. Txg7+ (26. Dh7+ on tietysti vielä yksinkertaisempi.) 26. - Txg7 27. Lxd8 Txd8 28. De6+ Kf8 (Kh8) 29. Df6+ ja musta antautui. - O. Kai 1 a. 497. Hollantilainen puolustus. E. Korhonen (Jyväskylä) G. Brännbeek (Vaasa) Joukkueottelu Vaasa-Lapua-Pietarsaari-Jyväskylä. Jyväskylä 26. 3. 1950. 1. d4 e6 2. e4 f5 3. g3 Rf6 4. Lg2 d5 5. Rc3 e6 6. Rh3 (Vanha jatko, joka edellyttää pelissä tapahtuvaa sotilaanuhrausta. Tavallinen siirto' on 6. Rf3.) 6. - dxe4 7. Da4 Dxd4 8. Le3 Dd8 9. Dxe4 Ld6 10. Tdl De7 11. 0-0 0-0 12. Rg5 h6? 13. Txd6! hxg5 (Tai 13. - Dxd6 14. Lc5.) 14. Td2 Rbd7 15. Tfdl Re5 16. Db3 f4 17. Ld4 Rfd7 18. Re4 e5 19. Le3 f3? (Näyttää lupaavalta, mutta onkin ratkaiseva virhe. Tosin valkean asemaetu on ilmeinen, eikä vakavampia mustan uhkauksia ole havaittavissa. Mutta perästä kuuluu... ) 20. exf3 Rxf3 21. Lxf3 Txf3 22. Txd7! (Tehokas ja nopeasti vaikuttava hyökkäys, jota vastaan mustalla ei ole riittävää puolustusta.) 22. - Lxd7 23. Dxb7 TdS 2<1. La5 Le6 (Hauska vastasommittelun yritys, joka kaiken lisäksi on "vähällä" johtaa tulokseen. Muut jatkot ovat mustalle huonompia.) 25. Dxe7 (Ei 25. Txd8+?, sillä 25. - Dxd8!) 25. - Txdl+ 26. Kg2 Tf6 (26. - Lxe4? 27. Dxe6!) 27. f3 Lxe4 28. fxe4 Tdfl 29. Dxc5 (Loppu on enää vain tekniikkaa, jossa valkea kuitenkin pelaa mielenkiintoisesti, mustan yrittäessä pelastua ikuisella shakilla.) 29. - g4 30. Le3 Tel 31. Dg5! Te2+ 32. Kgl Tf7 33. Dxg4 Tcl+ 34. Kg2 Te2+ 35.

19-1 SUOMEN SHAKKI Kh3 Te7 (Nyt seuraa sievä loppu.) 36. Ddl! Tf2 37. Dd8+ Kf7 38. Lb4! ja musta antautui, sillä uhkaa 38. - Tb7 39. Df8+ helpoin voitoin. 18-vuotias Korhonen on pelannut erittäin yritteliäästi. -- E. Puh a kk a. 498. Skotlantilainen neliratsupeli. Simultaanipeli, Hämeenlinna 19. 11. 50 (+35, -3, =2). O. Kaila. J. Helenius. 1. e4 es 2. Rf3 Rc6 3. Re3 Rf6 4. d4 Rxd4? (4. _. exd4 on tietysti oikein ja sitten 5. Rxd4 Lb4 jne.) S. RxeS Re6 6. Le4 d6 7. Rf3 e6 8. 0-0 Ld7 9. a4 De7 10. Tel 0-0-0 11. Le3 Kb8 12. Ta2 (Normaalisiirto olisi ollut 12. Dd2, mutta silloin musta helpommin olisi huomannut mahdollisuuden 12. - Rxe4). 12. - Ka8 13. Lxa7?! Kxa7 (Valkean sommitelmaa ei kumoa 13. - b6, koska 14. a5 Kxa7 15. axb6++ Kxb6 16. Ta6+ Kb7 17. Da1 Db8 18. Da5 jne.) 14.. RbS+ cxbs IS. axbs+ Kb6? (Kumousjatko on 15. - Kb8 16. Da1 Db6!, muttei 16. - Dxc4? 17. b6! voittaen.) 16. Dd2! Dxe4 17. Da5+ Ke5 18. Da7+! (Ei 18. b6+? Lb5 19. Ta3 Rxe4!, mutta myös 18. - Kc6! Jos musta nyt pelaa 18. - Kxb5, niin voittomuunnelma on 19. Dxb7 + Kc5 20. Da 7 -L! Kc6 21. Ta6+ Dxa6 22. Dxa6+ Kc7 23. Da7+ Ke8 24. Te3 jne.) 18. :...- b6 19. Ta4 Dxb5 09. - Dxa4 20. Dxa4 Lxb5 21. Da3+ Ke6 22. e4! Lxe4 23. De3 jne. ei pelasta mustaa eikä liioin 19. - Dxe2 20. b4+! Ke4 21. Ta2 tai 21. Taa1 jne.) 20. b4+ Ke6 (20. - Ke4 saa urausvastauksen 21. Taa1!) 21. e4! Dxa4 (Toivotonta on 21. -Dh5 22. Ta6 ja huono on myös 21. - Dxe4 22. b5+ Dxb5 23. Te1+ jne.) 22. b5+' Ke5 23. Dxa4 d5 24. exds Rxd5 25. exds Kxd5 26. Tdl + KeS 27. ReS Lxb5 28. Da3+ ja matti. -- O. Kai 1 a. 499. Kuning'asintialainen puolustus. Dubrovnik, 1.kierros 28. 8. 1950 (lykätty). E. Canal (Peru) M. Najdorf (Argentiina) 1. d4 Rf6 2. e4 g6 3. Re3 Lg7 4. e4 el6 5. Le2 0-0 6. h4 (Kansainvälinen mestari Canal pelaa kernaasti omaperäisesti, mutta Dubrovnikissa menestyivät sellaiset konstit huonosti: 4 pistettä 15 :stä! ) 6. ~S 7. el5 e6 8. dxe6 Lxe6 9. Lf4 Da5 10. Dd2 00. Dxd6?.Rxe4 ei tietenkään tulut kyseeseen, mutta jatkossa 10. Lxd6 Td3 11. e5 Re! 12. Da4 tai 10. -- Rxe4 11. Lxf8 on kyllä järkeä.) 10. - Td8 11. Uh3 Re/) 12. Rg5 Rd4 13. O-O-O? (Musta uhkasi 13. - Rb3! PelisHrrol1 UH keen m u s t a n K-hyökkäys on kohta täydessä käynnissä. V:111~ean olisi pitänyt pelata 13. Td1 tai Tel ja sitten Kfl.) 13. - bs 14. Rxe6 Rxe6 (Asemallisesti 14. - fxe6 olisi tietysti parempi mutta soalmitelmajatkossa on viistolinjan g7-b2 avonaisuus tärke~.) Ui. cxb5 a6! (~o~phy ai~oi~aan av:;-si tällaisin sotilaanuhrauksin linjoja jokseen ~m. Joka pellssa, nykyajan suurmestarit vain silloin, kun saavat siihe'l tilaisuuden. Jatko muodostuu harvinaisen vilkkaaksi.) 16. bxati TabS 17. Le4 (VaIkealla ei ole pelastusta mustan kahta nhkausta vastaan. Toinen on komea pelij atko, toinen sitäkin tehokkaampi 17 - Rxe4! 18. Rxe4 Lxb2+ ja musta voittaa, esim. 19. Dxb2 Txb2 26. Kxb2 Db4+ 21. Lb3 Dxe4 jne. tai 19. Ke2 Rd4+! 20. Kd3 Da3+! 21. Rc;) d5! ja 21. Lb3 e4+! voittaen kauniisti.) 17. - Rxf4 18. Dxf4 Txb2! 19. Kxh~ Rxe4 20. Dxf7+ (20. Dxe4? Dxe3+ 21. Kb1 Db2+ la matti.) 20.- SUOMEN SHAKKI 195 Kh8 21. Td3 Rxc3 22. Ke2 Re2 23. Te3 (Vastahyökkäyksessä 23. h5 on paljon mielenkiintoa, ja ainoa vastaus siihen on 23. - Tf8, esi:n. 24. hxg6 Txf7 25. Txh7 + Kg8 26. Teh3 Da4+! ja musta voittaa. Nyt uhkaa 24. Te8+, joka ei seuraavassa siirrossa käy siirron 24. - Da4+ takia. Myös 23. - Rd4+ näyttää riittävän, esim. 24. Ke1 Tf8 25. Dd5 Lh6 jne.) 23. - Tf8 24. Dxf8+? (Mustan voitto on tämän jälkeen selvä. Jokin 24. Dd5 johtaisi vielä varsin epäselvään asemaan.) 24. - Lxf8 25. Txe2 Da4+! (Vie vaikealta syömähampaan, sa6:n, koska 25. Kd3 d5!) 26. Lb3 Dxa6 27. Te8 (Mustalla on tilanneonnea sikäli, että c- tai d-sotilaan välitön eteneminen ei ole estettävissä.) 27. - Kg7 28. Te4 Db7 29. Thel d5 30. Tf4 Ld6 31. Tg4 e4 32. Lxc4 (Yhtä toivoton on jatko 32. La4 Da7.) 32. - dxe4 33. h5 Dd5 34. Te3 Lb4 35. h6+ Kxh6 36. Th4+ Kg7 37. a3 Dd2+ 38. Kb1 e3 ja valkea antautui. - - Osaksi Skakbladet n:o 10/1950 mukaan O. Kaila. 500. Espanjalainen peli. Bled 1950. A. Fuderer. A. O'Kelly. 1. e4 es 2. Rf3 Rc6 3. Lb5 a6 4. La4 f5 5. d4 exel4 6. e5 Le5 7. 0-0 Rge7 8. Lb3! (Uutuus, joka näyttää kumoavan muunnelman 4. - f5. Vertaa lisäksi peliin n:o 487. Sen sijaan 8. e3 dxe3 9. Lb3 saa vastauksen 9. - d5! Mustan vastauksina tulevat kyseeseen 8. - d5 ja 8. - h6.) 8. - Ra5 9. e3! Rxb3 10. Dxb3 d5 (MK jää keskustaan myös jatkossa 10. - dxe3 11. Rxc3 d6 12. exd6 Dxd6 13. Rg5 Df6 14. Tel,jne.) 11. exd6 Dxd6 12. exd4 Lb6 (Tai 12. - Lxd4 13. Hxdl Dxd4 H. Rc3 Df6 15. Tel jne,) 13. Tel h6 14. Re3 Kf8 15. Lf4! Df6 (15. Dxf4? 16. Txe7!) 16. Da3 Le6 17. ds Lg8 18. Le5 Df7 19. d6 cxd6 20. Lxd6 Te8 21. Re5 ja musta antautui (21. - De6 22. Rg6+ Dxg6 23. Lxe7 + Kf7 24. Db3+ ja siirron mattu Nuoren jugoslaavin loh;toesitys! - Tri M. Euwen mukaan O. Kaila. SOI. Kuningatarg'ambiitti / Laskerin puolustus. Venetsia 1950 A. Kotov (Neuvostoliitto) V. Nestler f!talia) 1. d4 d5 2. c4 e6 3. Rc3 Rf6 4. LgS Le7 S. e3 0-0 6. Rf3 Re'" 7. Lxe7 Dxe7 8. Tel (Päämuunnelma alkaa 8. cxd5 Rxc3 9. bxc3 exd5 10. Db3 jne.) 8. - c6 9. Ld3 f5 (Oikeaoppiseen olisi johtanut 9. - Rxd 10. Txe3 dxc4 11. Lxe4 Rd7 12. 0-0 e5 jne.) 10. 0-0 Rd7 11. De2 Tf6 (Tällaisissa asemissa tavallinen hyökkäysyritys, johon Kotov vastaa mestarillisesti.) 12. Rd2! Th6 13. Lxe4! fxe4 14. f3 Dd6 1S. h3 exf3 16. Dxf3 Rf6 17. e4! (Hienosti laskettu sotilaanuhraus, joka osoittaa mustan pelitavan vaaranalaisuuden.l 17. - dxe4 18. Rdxe4 Dxd4+ 19. Tf2 Dd8 20. Tel1 De7 21. Dd3! e5 (Epätoivoinen yritys D-sivustan kehittämiseksi.) 22. Dd8+ Df8 23. Td6! (Kotov pelaa loisteliaasti. L uhraus pitentää mustan kamppailua, mutta lopputulos on jo selvä.) 23. - Lxh3 24. Dxf8+ Kxf8 2S. gxh3 Ke7 26. Tg2! Th4 27. Txg7+ (Valkea antaa upseerin takaisin, sillä T-loppupeli on helppo voitto.) 27. - Kf8 28. Txb7 Rxe4 29. Rxe4 Txe4 30. Txe6 (Mustan sotilasarmeija kärsii suuria tappioita,) 30. - Td8 31. Txh7 Kg8 32. Txa7 Te2 33. Tg6+ j{h8 34. Tg2 Te3 35. Ta3 Txa3 36. bxa3 T(l3 37. Tc2 TdG 38. c5 Tc6 39. a4 Kg7 40. a5 Kf6 41. a6 Tax6 42. e6 Ta8 43. e7 Tc8 44. Kf2 ja musta antautui.. - G. Ståhlberg, Aftonbladet.

196 SUOMEN SHAKKI =- A_L YHYIT Ä PELEJÄ 502. D-sotilaspeli. 7. Karhumalj aottelu, 17. pöytä, 1. 10. ] 950. M. Ketola (TShL) - B. Nyren (SSL). 1. d4 Rf6 2. Rf3 g6 3. eil Lg7 4. c3 0-0 5. Ld3 d5 6. Rbd2 c5 7. dxe5 Rfd7! 8. e4 Rxe5 9. Lc~ RtlU 10. exd5 Dxd5 11. Rb3 Dh5 12. Rxe5 Dxe5 13. Le3 Dh5 14. h3 Td8 15. Rd2? {Anteeksi, mutta eikö valkean peli edusta passiivisuuden h,:ippur? Miksei 15. De2, vaikka 15. - Lg4 onkin mahdollinen?) 15. - Db5 16. L~3. ~e5 17. De2..De6..!~. 0:-0 ~:r:'.elisiirron jälkeen on näppärä loppu kasilla, 18. Lc2 vllvyttalsi pitempaan.) 18. - Lxh3! ja valkea antautui, koska 19. gxh3 Txd2! 20. Lxd2 Rf3+ D-voitoin. Muut mahdollisuudet: 19. f4 Lg4! ja 19. f3 Lf5! SSL:n nuorten mestari on pelannut maineensa mukaisesti. - O. Kai l a. 2. Sompasaaren turnaus pelien valossa 503. Wieni1äinen peli. 1. luokan 2. ryhmä. 11. 8. 1950. A. I,unmi- J. Karjalainen. 1. e4 e5 2. Re3 Rf6 3. f4 d5 4. fxe5 Rxe4 5. Rf3 LeS (5. - Le7 on yksinkertaisimmin tasoittava. 5. - Lg4 käy laatuun kuten pelisiirtokin, kunhan musta jatkaa 6. - Lb4!) 6. d4 Rxe3? 7. bxe3 Le7 8. Ld3 Lh4+ (Aiheettomampiakin shakkauksia on nähty, mutta silti 8. - c5 ansaitsee etusijan,) 9. Rxh4 (Heti 9. g3 voittaisi tempon.l 9. - Dxh4+ 10. g'3 Dd8? (Miksei 10. - Dg4?) 11. 0-0 :th3 (Tämän virheen valkea kumoaa näppärästi. Oikein 11. - Le6 ja ehkä pyrkiminen pitkästi linnoittumiseen.) 12. Txf7!! Kxf7 13. Dh5+ Kg8 mäviöön johtaa myös 13. - g6, kauneimmin näin: 1~. Dxh3 Dd7 15. Lxg6+! Kxg6 16. Dh6+ Kf7 17. Df6+ Kg8 18. Lh6 Rc6 19. Tfl De? 20. Df3!!) 14. Dxh3 Rd7 (Jos 14. - Dd7, niin 15. Lf'i. Jos taas 14. g5, niin 15. Dg4!) 15. De6+ Kf8 16. La3+ antautui. - O. KaiJa. 504. Ranskalainen peli. II. luokan 1. ryhmä. 1. 3 1950. K Lembidakis-U. Backman. 1. e4 e6 2. d4 d5 3. Re3 Lb4 4. Rge2 dxc'l 5. a3 Lxe3+ 6. Rxe3 f5 7. f3 exf3 8. Dxf3 Dh4+ 9. g3 Dxd4 (Muunnelm:'1n kantapeli on Aljeehin-Nimzowitseh, Bled 1931, jossa musta pelasi 8. - Dxd4 ja hävisi nopeasti 9. Dg3! jälkeen. Viisainta olisi ollut 5. _ Le7.) 10. Lf4 Db6 11. Rh5 Ra6 1 2. De3! (Dg3-siirron yhtä hyvä vastine,) 12. - De6 13. Dxg7! Dxh1 14.0-0-0 Dxh2 15. Dxh8(?) (Ikävä. että valkea ei täydennä loistosuoritustaan kauneimmalla lopulla: Td8+!! Kxd8 16. Lxe7-1-- - tai 16. Lg5+ Ke8 17. Rcl6+! ja kahden siirron matti - Rxe7 17. Dxe7+ Ke8 18. Rd6+ Kf8 19. Df7+ ja matti. Sen sijaan 15. Lxe7? saisi vastauksen 15. - Dh6+!) 15. - Kf7 16. Td8 Re7 17. Tf8+ antautui. - O. Kai l a. 505. Aljeehinin puolustus. IH. luokan 1. ryhmä. 30. 7. 1960..J. S,c- 10-S. Laakso. 1. e4 Rf6 2. Re3 d5 3. exd5 Rxd5 4. Rxd5 (Edistää suotta mustan kehitystä. 4. Le4 on paras,) 4. - Dxd5 5. Rf3 Lf5 6. c4 Dd7 7. d4 e6 8. Le3? (Heti 8. Le2 säilyttäisi tasapainon, jos kohta mustalla on d4-pisteessä kiitollinen painostuksen kohde,) 8. - Lb4+ 9. Ld2 Re6 10. a3? 00. Le2 0-0-0 11. Lc3!) 10. - Lxd2+ 11. nxrl2 0-0-0 12. Tdl Lg4 13. d5 (Sotilas on joka tapauksessa mennyttä.) 13. - exd5 14. exd5 Re5! 15. Rxe5 The8 16. f3 (Tai 16. f4 f6 jne.) 16. - Txe5+ 17. Le2? (17. Kf2 pitkittäisi paljonkin,) 17. - Tde8 18. M (Mitäpä muutakaan?) Db5! 19. Dd3 Txe2+ antautui. - O. Kaila. SUOMEN SHAKKI 197 :...-- ~ s 0 M M I TEL M I A ~ --, 125 M. I. Tshigorin S. Arnold 126 H.Opsahl L. Evans 127 P. Trifunovie 1. Niemelä 125. Viitaten M. 1. Tshigorinin syntymän 100-vuotispäivän johdosta tässä numerossa julkaistuun kirjoitelmaan, esitämme tämänkertaisten sommitelmien joukossa esimerkin mestarin pelityylistä. Hänen luomansa koulusuunta pyrki samanaikaisesti sekä asemailiseen varmuuteen että sommitelmalliseen kauneuteen. 1. e4 e5 2. Rf3 Re6 3. Le4 Rf6 4. Rg5 d5 5. exd5 Ra5 6. Lb5+ e6 7. dxc6 bxe6 8. Le2 h6 9. Rf3 e4 10. Re5 De7 11. f4 Ld6 12. d4 0-0 13. 0-0 c5 14. e3 Tb8 15. Ra3 exd4 16. Rb5 Txb5 17. Lxb5 Db6 18. a4 d3+ 19. Kh1 a6 20. Re4 Rxe4 21. Lxe4 (Kuvion asema.) 21. - Lg4 22. a5 Da7 23. Da4 Le2 24. Tel R!;'l (Uhkaa hienosti tukehtumismattia 25. - Rf2+ 26. Kg1 Rh3+ 27. Khl Dg-1+ 28. Txg1 Rf2+ ja matti.) 25. h3 Df2 26. Ld2 Le5 27. Lxf7 \ Txf7 28. De8+ Kh7 (Musta jättää T:n tarkoituksellisesti lyötäväksli Z9. Dxf7 Dxg2+!! 30. Kxg2 Lf3+ 31. Kfl Rh2+ ja ma,hi. - A. S. 126. Dubrovnikin ottelussa USA-t;orja (30. 8. 19501 keskeyty' 4. pöy, dän peli kuvion asemassa, josta 18-vuotiaalla Evansilla oli ilo jatka", 41. Re5+ Kf6 42. Rd7+ Ke6 43. Rf8+ Kf(j 44. RMl- Ke6 45. Rg5+ Kd6? (Musta pelkää suotta jatkoa 45. - Kf6 46. f3 T,18! 47. e4 dx8't ':8. fxe4 Te8 jne.) 46. Tb7 f6 (Ja nyt oli 16. -- f5 parempi.) 47. Rlli h.e6 48. Rf8+ Kf7 49. Rxg6 I{xg6 50. Txe7 Kf5 51. 're~' Tel52. Tc8 Kg6 53. Kg3 Tc2 54. h4 Kf5 55. Th8 Kg6 56. f5+ Kxf5 (Kolmas.la ratkaiseva "virhe", jonka jälkeen valkean voitto vapaan h-sotilaan avulla oli tekniikan kysymys vaatien tosin peluuta 81. siirtoon asti. Oikein oli 56. - Kg?!, koska h-sotilaan lyömisen jälkeen vt on patissa.ia esim. 57. Teil ji:ilkeen valkean voitto on kiven takana. -- O. K 127. Dubrovnikin viimeisen kierroksen ottelusta Jugoslavia-Suomi 10. 9.: 3. pöydän pelissä Niemelä on pelannut 28. Kh1 havitellen vastapeliä, mutta musta osoittaa kauneimmalla tavalla asemansa voiman. 28. - Lxd2 29. Tgl+ (29. Dxd2? Lf3+ mattihyökkäyksin,) 29. - Kf7 30. Tg3 Lxe3 (Myös 30. - Lf3+ olisi ollut helppo voittojatko. Sen sijaan30.-dh4?? 31. Tg7+!) 31. Dxe3Dxg3!! (Ja nyt 31. -Dh4 olisi merkinnyt upseerin ylivoimaa, mutta esteetikko etsii tehon lisäksi myös kauneutta,) 32. hxg3 (32. Dxg3 menettää D:n heti takaisin: joko 32. - Lf3+ 33. Kg1 Tg8 tai heti 32. - Tg8.) 32. - Lf3+ 33. K,t;l Th8 34. Ld1 (Jos L:n suojaamiseksi esim. 34. De3, niin kauniisti 34. - Rd3! 35. Lxd3 e3!!) 34. - Thl 35. Kf2 Rd3+ 36. Dxd3 exds 3'1. Kxf3 'l'e8 38. Le2 'fxbl 39. Lxbl d2 40. Niemelä antautui vihdoinkin..- O. K.

198 SUOMEN SHAKKI _KIRJEPELIOSASTO --: 1_ 1 I~~ ToimIttaa PAAVO LIHTONEN Helsinki, Fredrikink. 60 A 24 ----------------------------------------------- Shakkikerhojen kirjepeliottelut käyntiin! Kerhojen väliset kirjepeliottelut ovat aina herättäneet kerhojen jäsenten keskuudessa suurta mielenkiintoa ja jännitystä. Ne antavat tervetulleen lisän varsinkin shakkikeskuksista kaukana olevien kerhoj en usein yksitoikkoiseen elämään. Suomen Shakki on sen vuoksi päättänyt osaltaan edistää tämän ottelumuodon yleisempää käytäntöönottoa ja tarjota halukkaille shakkikerhoille tilaisuuden osallistua kirjepeliotteluihin, jotka alkavat vuoden 1951 alussa. Kerhot järjestetään parittain, jolloin otetaan huomioon mahdolliset toivomukset ja vahvuustaso, värit arvotaan ja pelit pannaan käyntiin. Kerho voi samanaikaisesti toivomuksensa mukaan pelata useampiakin otteluita Aluksi ei määrätä aikarajoitusta. Vasta jos kerho katsoo vastapelaajan käyttävän liian paljon aikaa siirtoihinsa ja tekee vaatimuksen ajan rajoittamisesta, määrätään miettimisaika. Soveltuvin osin noudatetaan tavallisia kirjepelin sääntöjä. Palkintoja ei jaeta. Mahdolliset erimielisyydet ratkaisee Suomen Keskusshakkiliiton kirjepelitoimikunta. Tulemme otteluista valitsemaan asianomaisten kerhojen suostumuksella pari peliä, jotka siirto siirrolta julkaisemme osastossamme. Uskomme lukijaimme mielenkiinnolla seuraavan näiden pelien kulkua. IImoittautumisia vastaanottaa kirjepeliosaston toimittaja, joka myös toimii turnauksen johtajana. Kirjeenvaihdon aiheuttamia kustannuksia varten tulee ilmoittautumiseen liittää 100 mk. Samalla on ilmoitettava, kuka johtaa kerhon ottelua ja vastaa siitä, että siirrot aikanaan lähetetään. Keskusshakkiliiton kirjepeliturnauksessa päättyneitä pelejä: I luokan 1 ryhmässä: Backmansson O-Eronen, Eronen O-Hannula, I luo kan 2 ryhmässä: Massinen l-lilja, Massinen %-Muroma, Massinen 1 -Johansson, II luokan 1 ryhmässä: Haikkakoski O-Marttinen, Haikkakoski %-PiiIinen ja II luokan 2 ryhmässä: Paukku l-lundell. Maaotteluun Suomi-Englanti on ilmoittautunut vasta 12 pelaajna! Odotamme vielä ainakin toisen sen verran lisää! Monet kärkipään miehet loistavat poissaolollaan! Missä viipyvät esim. Böök, K. ja A. G. Ojanen, Heilimo, Lindroos, Ohls, Päivärinta ja monet muut? Muistakaa että shakkimaailmassakin noblesse oblige! On valitettavaa, jos shakkimiesten parhaat pitävät kirjepeiimaaotteluja vähäarvoisina. itetenkään ne eivät herätä samaa huomiota kuin varsinaiset maaottelut, mutta milloin sellaisia ei voida järjestää, on kirjepeliottelu varsin käyttökelpoinen korvike, joka antaa maailmalle kuvan maan shakkitasosta. Tulos voi olla meille sangen hyväkin, jos vain saamme mukaan joukon vahvoja pelaajia. Myös II luokkaan kuuluvat pelaajat voivat kunnialla suoriutua ottelusta. Siis lisää osanottoilmoituksia! Ensimmäinen kirjepeli, joka.maailmassa tiedetään pelatun, aloitettiin huhtikuussa v. 1824 Lontoon ja Edinburgin shakkikerhojen välillä. Se päättyi heinäkuussa v. 1826 skotlantilaisten voittoon. SUOMEN SHAKKI 199 LOPPUTEHTÄVÄOSASTO ~ -\. -- Toimittaa BRUNO BRELDER, Pasila, Valtiontalo C 3 :1 1 ----' Suomen Shakin ensipainoksia 157 158 159 Prof. Lad. Prokcs G. Teodoru F. Vivas Font Tshekkoslovakia Romania Espanja Tasapeli Valkea voi~taa Valkea voittaa RATKAISUJA: 150 (J. Gunst) l. e7 Ta8 2. h5! f4 (2. - Ke7 3. e8d Txc8 4. Lxc8 Kf7 5. Le6+) 3. Kel! (Tekijän jatko. Va 1.t,ettavasti cehtävässä on duaali, sil1ä myös 3. Kf3 ja 3. Kf2 käy paim.ä) 3. Tal+ 4. Kd2 Ta8 5. Ke2 f3+ 6. Kf2 f5 7. Kg3 f4+ 8.!H2 Te8 9. Kf3 ja valkea voittaa. Tekijä korjaa tätä seuraavaan muotoon: 164 J. Gunst, IIeisinki (Korjaus) Valkea: Ke2, Le6, se6, h5, Must.a: RfS, Ta4, se7, f5, f6. Valkea voittaa. Meikäläisten saa \ utuksiii. 163 Hollantilaisen shakkilehden "Tijdschl ift van de Koninklijke Nederlandse Schaakbond'in vuositurnauksessa 1949 saavutti tunnettu heisinkhäincn lopputehtäväin laatija J. Gunst oheis011a tehtävällä II palkinnon. Tehtävän kaunis ratkaisu on seuraava: l. I,a6-1- lib8 2. Rc6+ Ka8 3. Kg2 Lh4. 4 Kf3 Lg3 5. Le8 (Voittaakseen valkean K:n on marssittava c8:aan. Välittömä$ti tämä ei käy päinsä,.koska m. uhraamalla sotilaansa f1:ssä hankkii K:lleen pakoruudun. PakoittamalIa vuoroin tempovoitoin ja -häviöin mustan lähetin epäedulliseen asemaan valkean onnistuu voittaa m:n sotilas K:llaan, jonka jälkeen marssi c8:aan käy päinsä) 5. - Lh2 6. Kf2 Lg3 7. Ke2! Lh2 8. Kf3 Lg3 9. La6! (Sama asema kuin 4. siirron jälkeen, mutta musta siirrossa) 9. - Lh2 10. Kg4! Lg3 11. Kf5 f3 12. Kg4! ja musta mene~~ä.~ sotilaansa... Muutos Suomen Shakin v. 1948/49 lopputehtavaturnauksen tuloksnn: A. Hildebrandin 2. kunniamaininnan saavuttaneen tehtävän osoituttua sivuratkaisulliseksi tulee palkintoluetteloon seuraava muutos: 2. kunn. main. G. Bernhard N:o 138 S. Sh 8/1949, 3. kunn.main. Henri Rinck N:o 116 S. Sh 3/1949, 4. kunn.main. G. Bernhardt, N:o 105 S. Sh. 8/1948.

-1. -- Toimittaa 200 SUOMEN SHAKKI ---------------- TEHTÄVÄOSASTO JAN HANNELIU-S-,--M-l-'k-k-e-u-, -v-a-l-.u-s-k-u-n-ta-.------._!' J i 1 696 Willy "',lay Saksa 2 t 699 E. Hinkka Helsinln 702 G. Latzel Saksa Suomen Shakin ensipainoksia 597 A. Rautanen Helsinl{i 2 ';' 700 703 Lars Larsen Tanska 698 S. Linderhol'l;' H'l1si.nki 2 T 701 Lars Larsen Tanska 2 -: 704 E. Palkoska Tshekkoslovakia SUOMEN SHAKKI ------ PROFESSORI J. ÖHQUIST'IN KANSAINVÄLISEN MUISTO TURNAUKSEN 1949 TUOMIOT 3-siil'toisten tuomio Turnaukseen osallistui 39 tehtävää, joista 4 ratkaisematonta, 4 SlVUratkaistavaa ja 2 duaalien pilaamaa tehtävää. Muutamien vähemmä1) hyvien tehtävien joukossa on useampia, jotka olisin voinut sijoittaa. jos olisivat olleet virheettömiä. 1. palko (2.500:-), J. Hannelius, Suomi. Houkutukset: 1. exd3? Rd6! i.. e3? Re5! 1. exf3? Rd8! Ratkaisu: 1. e4! (2. Tb1). 1. - Rd6 2. Rxd3! 1. - Re5 2. Re4!, 1. - Rd8 2. Rxf3! - Teemallisten houkutusten 1. Re4?, 1. Rxd3? ja 1. Rxf3? lisäksi tehtävässä on 111.Yös uhkahoukutukset 1. exd3?, 1. e3? ja 1. exf3?, jotka perustuvat Rb7:11ä tehtyyn kolmeen hyvin kauniiseen antibivalvesiirtoon ja kolmeen Rd5:11ä suoritettuun valkotukintaan. Ratkaisun kolme muunnelmaa syntyvät samoista Rb7:11ä suoritetuista puolustussiirroista, jotka 1. e4 jälkeen myöskin toimivat bivalvena. Täydellinen harmonia siis vallitsee ratkaisun ja houkutusten välillä. Hyvä 3-siirtoisuhka. Hieno mestarinäyte. 2. palko (2.000:-), A. Rautanen, Suomi. Koetelma: 1. Ld5? Th6! Ratkaisu: Lf7! (2. De6). 1. - Th6 (Th5, Th4) 2. De6! CDd5!, De4!l. Lisäys: 1. - g2 (e2) 2. Tb8 (Txe2). - Suhteellisen yksimääreinen linjanuraus L:llä, jonka tarkoituksena on D:n vasta-asenteen luominen mt:a vastaan, on arvokas ja esitetty niin, ettei urausnappula itse katkaise Te8:n vaikutuslinjaa. Laadinnallinen pulma sivuratkaisun 1. Le6 estämiseksi voitaisiin ratkaista silläkin tavoin, että L joutuisi lyöntiin e6:ssa, mutta laatija on keksinyt nerokkaamman menet;tc}yta van valkoka tkon avulla (1. Le6? e2!). 3. palko (1.500:-), J. We n d a, Tshekkoslovakia. Koetelma: 1. Del6') Df3+! (De4+). Ratkaisu: 1. Tb7! Yhdentekevä 2. Dd6!, 1. - De3 2. Dxe6+, 1. - Del 2. Dh1+. - Epäsuora manööveri 1. Tb7 De3 ja 1. Tb7 Del johtuu mustan kuningatarshakista a-linjalla. Itse uhkapeli 1. Tb7 2. Del6 on sinänsä suora manööveri, jossa esiintyy koetelma 1. Dd6?, joka kilpistyy mustan shakkiuhkaukseen CDf3+ tai De4;-). Konstruktiossa shakkivaara mielenkiintoisella tavalla yhdistyy ka:nteen holzhausenkatkoon. Ikävä kyllä tehtävässä on paljon l11ustirl passiivisia nappuloita, mutta sen sij aan valkeita sotilaita ei ole. 1. kunn. main., J. J. R i e tv e 1 el, Hollanti. 1. Rf6 (2. Tel5+ ja <: Te4+). 1. - Rbxd4 2. Lg3 + (2. De7?), 1. - Rcxd4 2. De7 + (2 Lg3?) 1. - Re3 2. Db6. - Plachutta-teemasta tunnettu eluadjin välttö on vuorottaisen linjanavauksen ohella esitetty tavalla, joka hienouelessa ehkä ei nouse Wiirzburg-Plachutan tasalle, mutta joka kuitenkin on huomion arvoinen sillä varauksella, ettei idea ole edelletty. 2. kunn. main., J. H a r t 0 n g, Hollanti. 1. Tee7 (2. Tel7 +). 1. Rb4 (Rc3, Re3, Rf4l 2. Re3 (LeS, Te7, Re3). - Tekijä esittää neljä "sekundääristä" katkoa kauniilla tavalla, mutta edeltäjävaara on suuri. 201 3 t Ratkaisuaika 1 kuukausi. 3 j' 3.. Kööpenhaminassa 30. 9. 1950. P. Rasch Nielsen Tuomari.

202 SUO:ME~ SHAKKI J. Hannelius 1. palkinto J. ÖHQUIST-MEMORIAL A. Rautanen 2. palkinto :--:=--._-.~. J. Wenda 3. palkinto 3 -;- 1. Lf7! 3 -;- ; 1. Tb7! J. J. Rietveld J. Hartong 1. kunnia.~_ainint2 2. kunniamaininta 3 -:- 1. Rf6! 3-1' 1. Tec7! N:o 3/1950 ensipainostehtävien ratkaisut. 651 (Valve) 1. - dxe4/rxe4 2. c4fd4t 1. Rd4! (2. Ld6tJ, dxe4/rxe4 2. Tf5 Rg6± (2 p.) - 652 (Wirtanen) 1. Te2 (2. Txd2-+, Rc5/Re5 2. Rc7/ Re7! (3 p.l - 653 (Hannelius) 1. Lc2 (2. Lxd1-+l, Rb2/Rc3/Rxe3-+/Rf2 2. d3/dxc3!dxe3/d4! (3 p.) - 654 (Kontuniemi) 1. Re3, gxh3 2. Df7-+ Kxd6 3. Le7-+ Ke5 4. Rf5-+ Kf4 5. Lh4 hxg4t (5 p.) - 655 (Hultberg) 1. f4? (2. Th3), Rf2! 2.? 1. d4! (2. Tb3) Valesymmetriaa. (3 p.) - 6560 (Talaber) 1. Db1 (2. Da2 tai LgSt), Rd3/Rf5 2. Rexc3/ Rxf6± ja l. - c2/lxd4 2. Rxa7/Rbxc3t (2 p.) - 657 (Ellerman) 1. R4- (2. Dd4±), Dd7! 2.? 1. Rdc6/Rb5/Rf6?, e5/bxc5/txds! 2.? 1. Rf5! Mielenkiintoinen Burbachin idean kahdennus. (2 p.) - 658 (Kardos) 1. - cxd4! e3/txh3 2. TfS/dxe.3/Rxh3t 1. ~ge3! (2. Le5, TfS tai TgM), cxd4/e3 (exf3)/txh3 2. TfS/Tg4!Le5t (2 p.) - 659 (Hoffman) 1. DC4/Dd3/Dg6?, Tc5/Rb-/Rc-! 2.? 1. Dh7! (2. Db7t), Sokeri pohjalla! Kqlminkertainen Holzhausenin katko 2-siirtoisessa. M. M. (2 p.) Ratkaisukilpailu. Tim 0 S a r vei a, Valkeakoski, peri toisen peräkkäisen voittonsa 24 pisto (maks.l, M. Myllyniemi, Kauhajoki, 22 pist., R. Heiskanen, Helsinki. N:o 4/1950 ensipainostehtävien ratkaisut. 660 (Fleck) 1. - Kxc5/Kxe5 2. Txd5/Txd5t 1. Ld3! (siirtopakko), Kxc5'Kxe5 2. Re4jRc4t 2 p. - 661 (Wirtanen) 1. - d2/re4 2. Txd2/ Dd5± 1. Tb5! (2. DxaH) d2/re4 2. Dxd2/Td5t 2 p. - 662 (Talaber) 1. Jatko sivulla 207. ~ =S:.._.:u O:ME N S H A K K} 2L_'). UUTISOSASTO _. 1--'".~- Toimittaa ALTTI SALOlLA, Tikkakoski. -------------- HELSINGIN MESTAItUUSTURNAUS 12. 21. 11. 50. Helsingin Shakkiliiton järjestämässä Helsingin mestaruusturnauksessa oli osanottajia mestaruusluokassa 8, 1. luokassa 2X8 ja. sekä 2. että 3. luokassa 3X8 eli yhteensä 72. Kaksi 3.-luokkalaista keskeytti ja heidän pelinsä mitätöitiin. Mestaruusluokkaan ilmoittautui vain kaksi shakkimestaria (K. Ojanen ja I. Niemelä) sekä kaksi siihen oikeutettuna (0; Katajisto ja Å. Sneitz).. Neljä täytemiestä oli otettava 1..luokasta. Pelipaikkana oli Ylä-Mikado, keskeytyneissä kahvila Ella. ja turnaustoimikunta (pj. Gerh. Lindström, V. Sorri, E. V. Lihte, H_ Nyman, E. Vikman ja V. österlund) teki työnsä moitteettomasti. 1. K. Ojanen Y2 1 1 1 1 1 1 6Yz I 2. O. Pastuhov % % Y2 1 Y2 1 1 5 II 3_ I. Niemelä 0 % 1 0 1 1 0 3% III 4. O. Katajisto 0 % 0 0 1 1 1 3% 5. Å. Sneitz 0 0 1 1 0 1 0 3 6. U. Burmeister 0 % 0 0 1 0 1 2% 7. E. Nurminen 0 0 0 0 0 1 1 2 8. R. Nuotio 0 0 1 0 1 0 0 2 Ojasel'l kohdalta kilpailu oli täydellinen kopio viimevuotisesta: 1/2 miinuspistettä ja 1% pisteen etumatka! Enemmän omaa luokkaansa ei juuri voi olla..,. - O. Pastuhovin häviötön tili ja selvä 2. palkinto pannaan tyydytyksellä merkille, vaikka totuuden nimessä on sanottava, että nolla Ojasta ja Burmeisteria vastaan oli jo aivan käden ulottuvilla. - Niemelän 3. palkinto tuli vertailun avulla, mutta hänen peliään ei ollut tuntea Dubrovnikin jälkeen. - Virheellinen kuorisiirt) vei Katajistolta voiton Niemelästä, mutta enimmäkseen hänkin pelasi alle tavallisen kuntonsa. - Jälkijoukko oli pisteissä sangen tasaväkistä, mutta pelissä sitä epätasaisempaa. Esim. U. Burmeister menetti viime tingassa ainakin 1 Y2 selvää pistettä. Tulokset 1. luokan ryhmissä: I K. Kinnunen (HYS) 6, R. Enarvi (SSK) 5Y2, B. Ellenberg (Gambiten) 5%, H. Koskinen (Gamb') 4%, J. Holopainen (HSK) 3%, H. Tverin (HTS) 2, K. Birn (HMS) 1 ja T. Rindell (HSK) 0 p. - II E. Salmi (HTS) 6, V. Hauru (SSK) 4%, O. Heinonen (HSM) 4, R. Nyberg (HYS) 3%, O. Lehtinen (HS-V) 3, I. Mäkihovi (Gamb.) 3, A. Pyykkönen (HSK) 2% ja P. Hero (HSM) 1% p. - Pastuhov, Kinnunen ja Salmi otteleva.t oikeudesta pelata mestaruusluokassa. Palkinnonsaajat 2. luokan ryhmissä: I M. Laaksonen (HTS) 5Y2, U. Backman (HS-V) 4% ja P. Tarkkonen (SSK) 4 p., II E. Rutanen (HSK) 6, G. A. Tham (Gamb.) 5 ja A. Korpela (Gamb.) 5 p., III V. Suokas (HSM) 6, A. Lahti (HSK) 5 ja Y. Koskinen (HSK) 4% p. - Laaksonen, Rutanen ja Suokas pelaavat 1. luokkaan koroittumisesta. Palkinnonsaajat 3. luokan ryhmissä: I P. Rantanen (HS-V) 6%, E. Hausalo (HTS) 4 ja E. Immonen (HYS) 4 p., II A. Valtanen (HS-V) 6, M. Kulonpalo (SSK) 4 ja T. Tolvanen (HSM) 4 p., III U. Niekka (HTS) 5 (maks.!), K.-E. Juselius (HYS) 4 ja E. Tolvanen (HSMl 2 p. - Rantanen, Valtanen ja Niekka koroitettiin 2. luokkaan.

20+ SUOMEN SHAKKI MAAKUNTAlIITTOJEN KUULUMISIA Itä-Suomen Shakkiliitto perustettu. Kokouksessaan Kuopiossa 18. 9. 1950 Iisalmen, Joensuun, Kajaanin, Kuopion, Kontiomäen, Savonlinnan, Pieksämäen ja Varkauden shakkikerhojen edustajat päättivät periaatteessa perustaa maakunnallisen shakkiliiton ja 5. 11. 1950 pidetyssä perustavassa kokouksessa tämä päätös yksimielisesti hyväksyttiin. Läsnä olivat Iisalmen, Kuopion, Pieksämäen ja Varkauden edustajat sekä valtakirjoin Joensuun, Kajaanin, Kontiomäen ja Savonlinnan shakkikerhot. Liiton säännöt ja toiminnan suuntaviivat hyväksyttiin aikaisemmin määrätyn toimikunnan suunnitelmien mukaisesti. Liittohallitukseen valittiin pj: ksi tri H. Heikinheimo Kuopiosta, varapj: ksi tuomari E. Heilimo Iisalmesta, tilintarkastajiksi V. Turunen Pieksämäeltä ja 1. Lustig Kuopiosta. Muut toimihenkilöt valitaan myöhemmässä kokouksessa. Liiton perustavan kokouksen osanottajista näemme kuvan numeromme kansisivulla. On mieluista onnitella niitä henkilöitä, joiden ansiosta uusi liitto on tullut perustetuksi ja toivottaa liitolle menestystä ja elinvoimaista toimintaa. Maakunnallisten shakkiliittojen perustaminen merkitsee tä:ilä hetkellä maamme tärkeintä shakillista eteenpäin menoa. Itä-Suomen Shakkiliitto - Keski-Suomen Shakkiliitto 7Y2-4Y2. Mikkelissä jo 5 vuoden aikana 6. 12. pelatun "kuuden kaupungin ottelun" tultua tänä vuonna peruutetuksi I-SSL ja K-SSL sopivat ma2. kunnallisen "tähtiottelun" pelaamisesta 12 pöydällä Pieksämäellä mainittuna päivänä. Myöhemmin lisäksi sovittiin ottelun jatkamisesta säännöllisesti kerran vuodessa. Tämän, maan ensimmäisen maakunnallisen "tähtiottelun" avajaistilaisuudessa Pieksämäellä Hotelli Keski-Savossa todettiin aloitteen saaneen pelaajien taholta erinomaisen vastaanoton, sillä kummankin liiton parhaat voimat olivat paikalla, useat pelaajista pitkienkin taipa leiden takaa. Järjestelyistä ansaitsee Pieksämäen Shakkikerho ja sen tarmokas puheenjohtaja V. Tirkkonen osanottajien yhteisen kiitoksen. Tulokset pöytäj ärj estyksessä: 1. E. Heilimo, Iisalmi 2. H. Heikinheimo, Kuopio 3. V. Tirkkonen. Pieksämäki 4. P. Äijälä, Kalliosuo 5. 1. Lustig, Kuopio 6. V. Tauren, Savonlinna 7. P. Eronen, Rantasalmi 8. A. Koskinen, Kaj aani 9. A. Kvarnström, Varkaus 10. V. Palomäki, Savonlinna 11. V. Turunen, Pieksämäki 12. M. Ryynänen, Kuopio I-SSL o - 1 E. Puhakka, Jyväskylä Y~ - % V. Hänninen, Jyväskylä Y2-12 V. Jokinen, Jämsä 1-0 A. Saloila, Luonetjärvi Y2 - Y2 V. Huttunen, Jyväskylä 1._ 0 E. Sundqvist, Jyväskylä Y2 - Y2 L. Savolainen, Jyväskylä Y2 Y2 V. Parvikko, Jyväskylä o - 1 A. Närkki, Jämsä 1-0 V. Saloheimo, Jyväskylä 1-0 H. Vepsäläinen. Tikkakoski 1-0 J. Yliselä, Jyväskylä 7Yz-4% K-SSL Otteluun lahjoitti Uutisen Rautakauppa Pieksämäeltä kauniin kierto- palkinnon, jonka sai vuodeksi haltuunsa Itä-Suomen Shakkiliitto. S lt 0 M E N S I-I A K K 1 205 ~~~~~::::...:.::c..:.::_===_= = '_ Itä-Suomen Shakl,iliiton neljän kaupungin ottelut. Liiton alueella on jo aikaisemmin pelattu "neljän kaupungin"?tteluita seuraavin joukkuein: eteläisellä lohkolla Joensuu, Savonlmna, Pieksämäki ja Varkam;.sekä pohjoisella lohkolla Iisalmi, Kajaani:.. Kyopio ja myös täällä Joensuu. Liitto on.~yt t~hny~.. alueeseen s.~?- J~rJe~telyn, että Joen.suu on.<>iirrelty pys~.v~isesti etel~iseen r:>:hmaan.ja ~Ilalle pohjoiseen on Lullut KonLiomaln. MolempIen alueiden voittajat pelaavat myöhemmin ratkaisuottelun I--SS~:n" joukkuemesta.~uudesta. 2.-3. 12. 1950 pelattiin Varkaudessa 10. poydan ottelu etelaisen lohkon paremmuudesta. Ainoastaan Savonlinnalla lienee ollut par:;ts joukkue ja Pieksämäellä eniten varamie.spiloinen. Tulokset: Savonlmna 19, Joensuu 18Y2, Varkaus 14%, Pieksämäki.8 piste~tä. Lukuisis~a 'pal~in-: noista mainittakoon: ottelun paras pelaaja V. TIrkkonen (VOIttI kalkki pelinsä 1. pöydällä), Tirkkonen sai myös j oukkue~nsa par~aan pel~ajan palkinnon, muiden joukkueiden parh:;tan pa.l~mnon saivat T. Kalviäinen Savonlinna, T. Turunen Joensuu Ja Menlmna Varkaus. Keski-Suomen Shakkiliiton joukkuemestaruus. syyspelikaudella aloitettua joukkuemestaruuskilpailua on tähä~"m~nnessä pelattu seuraavasti: Jyväskylä-Karstula 8-2, LuonetJarvI- Jämsä 4%-5%, Tikkakoski-Jyväskylän Työväen Shak~ikerJ:0 2-?, Jämsä-Suolahti 7%-2%, Karstula-Tikkakoski 8-2, Jyvaskylan Tyoväen Shakkikerho-Luonetjärvi 6-4, Jämsä-Karstula 7Y2-~%, SllOlahti-Luonetjärvi 8%-IY2, Jyväskylä-Ti~ka~oski.~-~.' Jams~-J:,;,vaskylä 4%-5%, Jyväskylän Työväen ShakkI~e~!J-0-Jamsa 4-:-6, Ja Tl~kakoski-Luonetjärvi 4-6. Pelaamatta on vi~~a ~ ottelua, Jove~l.vOIttajaa on vaikea ennustaa. Mainittakoon, etta kierrosten alka)alsottelu Jyväskylässä 11.-12. 11. 1950 oli juhlava tilaisuus seitsemän lo-miehisen joukkueen ollessa samanaikaisesti paikalla. Turun Työväen Shakkikerho-Turun ShakinystäväL Turkulaisten shakinharrastajien pääkatselmuksena on jo us:an vuoden aikana totuttu pitämään Turun Työväen Shakkikerhon Ja TU!'un Shakinystävien jokavuotista joukkueottelua. Aikaisemmin ne olivat hyvin tasaväkisiä ja "vuor?in" yie.::ais.~a.. ~~ytiin", mu~ta. v,. 1946 TSY - saatuaan niellä kolme perattalsta havlota - saapui tilaisnut~en ~l1nnuslausein "Jo riittää Turun Työväen Shakki.kerhon. kukkollelm~en shakkitunkiolla" ja voitto siinä ottelussa, samom kallnss:t seuraavissa tähän syksyyn saakka, heille meni! Kevä~llä v. ~950 T~Y voitti. ensi;n B-ottelun 13Y2-11% sekä pari viikkoa myohemmm A-ot,uelun (til~n Ja kellojen puute esti pelaamasta s~??:j.an~ika~~e.~ti) ~2--1~. SyyskIerros pelattiin B-joukkueilla 19. 11. ja paattyi Tyovaen Snaklnkerh<?n ~.?%-:-- 7Y; voittoon. A-ottelua odotettiin tämän jälkeen puolin j8. toism Janl1ltYksellä, kunnes sekin 26. 11. päättyi. TuT~in voittoo~. Tulos.. 27%;:--17%. Turun Työväen Shakkikerhon puh.johtaja F. Selemus on kaynyl 3. 11. perustamassa Paraisten kauppalaan ~yöväen S~ak~!.kerhon. Turun Työväen Shakkikerhon vuosikokous pldetaan 21. 1. 1951. Vaasan kuulumisia. Joulukuun alkupäivinä päättyi Vaasassa pieni 1. luokan turnauj, joka pelattiin 2-kierroksisena. Tulokset:. 1) J. Hietala" 6%, :l) J. Kanervo 5, 3-4) A. Keiri ja A. Häggblom 4 Ja 5) O. Bostrom % p. Edellämainitun turnauksen päätyttyä pelattiin Vaasan mestaruud~sta 2-kierroksinen turnaus. Osanottajia 6. Tulokset: 1. ja mestan J..

206 SUOMEN SHAKKI --- ---------- --------~ Hietala 71'2, 2) M. Toivola 6%, 3-4) O. Boström ja A. Keiri 6, 5) A. Häggblom 3, 6) A. Pirkola 1 p. 3. 12. 1950 pelattiin kaupunkiottelu Pietarsaari-Vaasa 25_ pöydällä. Tulos 17-8 Vaasan hyväksi. Alkupään tuloksia (Pietarsaaren pelaaj a ensin mainiten): B. Ohls O-J. Hietala, H. Saari O-M. Toivola..1. Jansson %-A. Keiri, N. Kilponen 1-0. Boström, L. Sandell O-G. Brännbeek, A. Lindblom %-A. Häggblom, E. Westerlund %-A. Pirkola, P. Holmgren 1'2-V. Vainionpää, A. Videmann %-B. Labbart, A_ Suhonen 1-B. Gädda, A. Saario 1-0. Tuori, G. Sandblom 1/ 2-0. Palo, B. Holmgren O-L. Eriksson, S. Rönning %-T. Airaksinen, A. Krohn O-V. Nordberg, E. Sjöblom 1-V. Sarkas, T_ Kaistinen O-J. Lehto. Akateeminen Shakldliitto Liiton vuosikokous pidettiin 11. 10. Uuteen hallitukseen valittiin seuraavat: pj. Osmo Helkavaara (HO), siht. Mauno Ruuskanen (TY ja SO), tal.hoit. Aito Pulkkanen (SO), ulkoasiainsihteeriksi Erkki Pesonen (ESO), jäseneksi Åke Sneitz (ESO), varajäseniksi Pentti Karvonen (SO) ja Ilmari Aura (EPO). - Tulevaisuuden suunnitelmista mainittako(1}1 pelikaluston hankkiminen, toimenpiteet tehtäväshakin hyväksi, ;;imultaanien järjestäminen osakunnissa sekä uusien ulkomaisten suhteiden solmiminen. Alkaneen toimintavuoden suuryrityksenä tulee olemaan 10-miehisen maajoukkueen lähettäminen kilpailumatkalle Keski-Enrooppaan ensi kesänä. Akateeminen mestaruusturnaus. V:n 1950 henkilökohtaiset lölpailut pelattiin 15.-23. 10. Osanottajia oli vähemmän kuin aikaisemmin eli 28. A-sarjan tulokset olivat: 1. O. Pastuhov (NN) ~'-2 1 1 1 1 4. 1 /2 2_ E. Griinthal (ESOT % 1 1 1 1 41;2 3. P. Rikkonen (ViO) 0 0 1 1 1 ;3 4. B. Johansson (KSO) 0 0 0 1 1 2 5. R. Nylund (TY) 0 0 0 0 1 1 6. S. Linderborg (TY) 0 0 0 0 0 0 B-sarja pelattiin kolmessa ryhmässä, joissa voittajiksi tulivat: 1. ryhmässä L. Kasatkin (KyO) 3% pisteellä, lähinnä T. Tuominen (TY) 3 1?' 2. ryhmässä K.-E. Juselius (NN) ja M. Kiiskinen (PPO) 3 msteella. 3. ryhmässä peräti kolme miestä M. Ruuskanen (TY), P. Karvonen (SO) ja M. Kaario (TY) kaikilla 3 pistettä. C-sarjassa voitti 1. ryhmän M. Kaikkonen (HO) ja 2. ryhmän Lind (KyOl.. Kun tarpeelliset uusinnat on suoritettu, pelaavat B-sarjan ryhmlen voittajat ottejun pääsystä A-sarjaan. C-sarjalaiset sensijaan korot~: tiin molemmat. - Turnausjohtajana toimi liiton hallituksen vara]asen P. Karvonen. Pelien taso jäi tällä kertaa huomattavasti alle viimevuotisen huolimatta jälleen sovelletusta 2% tunnin peliajasta. Kilpailujen päättäjäiset pidettiin? 1~. Su.?malaist.en T~knikk<?jen Seurassa, jonne oli kokoontunut lukmsasti seka vanhoja etta nykyisen polven akateemisia pelaa;iia. U1osl~??-tirump~turnauksen,. jon~a. lomassa nautittiin AkateemISen ShakkIlnton tarjoamat kahvit, VOIttI E. Griinthal lähinnä O. Kaila ja kolmantena E. Bonsdorff. Lopuksi ASL:n p~h. johto O. Helkavaara ja sihteeri M. Ruuskanen suorittivat palkintoj enj aon. SUOMEN SHAKKI -----------'-"--'----------------------- 207 dxe3 (2. e4i:), mutta Df5! 2.? Sr. 1. Le7 tai Lb8. Tekijän korjaus: lisää v. sd6, poistaa vain sr:n. 6 p. - 663 (Luukkonen) 1. Rxb6/Rb41 Re3/Re3jRf4?, Rxf6/Re5/Ta5/Df5/Lg8! 2.? 1. Re7! (2. Td5±) 2 p. - 664 (Hultberg) 1. Te3! (2. Lf7), Rf4/Lf4/Tf4 2. Re2+/Re6+/Lb5! 3 p. - 665 (Valve) 1. Te2! (2. Te3), Re2/Re4 2. f3/te4! 3 p. - 666 (Virgin) 1. d7 (2. d6+), Rf6/b2 2. Te3+/d3+! 3 p. - 667 (Nielsen) 1. Le5?, Ta? 2. Txa7 patti La7! (2. Tal+), Txa7/Te3+ITe1 2. Txa7/dxe3/Th6! 3 p. -- 668 (Kardos) a) 1. Lb5, Lb1 2. Ke4, La2"1" b) 1. Ra5, La6 2. Re4, Lxb?r sr. 1. Ra7, bxa7 2. b6, a8d (L)± 6 p. Ratkaisukilpailu. R. Heiskanen, Hki ja T. Sarvela, Valkeakoski 28 p (maks. 30 p.) Arpa ratkaisi R. Heiskasen hyväksi. Korjaus. Tehtävässä 414 SSh 5-6/1947 (K. A. K. Larsen) on sr. 1. Rxe5+. Tekijä lisää m. Rg8. _SHAKKIC;ALAATTIA Tarjoilevat SUO'\fE'i SHAK1IN Tässä numerossa olemme tavallisesti voineet kertoa Mikkelin "kuuden kaupungin ottelusta", jota säännöllisesti viiden vuoden ajan on pelattu 6. 12.I matran, Jyväskylän, Kouvolan,. Kuopio:,?-, I:~pI?eenranJ?-an ja Mikkelin joukkueiden välillä. On luo:,?-:,?-ollista,. e~t~.. n:ussa ottel~~ss~ on vuosien varrella syntynyt monta hyvaa shakkivitsla Ja koska nllsta muutamia on tullut merkit yksi muistiin, niin annamme "jutun kiertää". Tulkoon saman tien sanotuksi, että varaamme vastaisuudessa tilaa shakkikaskuille ja -vitseille, joten passaa panna tulemaan. - Eihän tämä olekaan "kuuden kaupungin ottelu", vaan seitsemän, koska Turkukin on mukana. Selitys: Lappeenrannan joukkueessa pelasi yhteinen shakkituttavamme T. Turku Taavetista. - Miksi Hanneliuksen Janne pelaa niin hyvin, vaikkei paljon pelaakaan? Vastaus: Hänen puolellaanhan on jo alun pitäen upseerin enemmyys! Selitys: Hannelius pelasi kapteenin virkapuvussa. - "Daami" on kukka elämän suurella shakkilaudalla, sanoi E. J. Pasanen kun toisen kuningattaren teki. - Kaksoisshakki, sanoi Savolainen kun kaksi vahtimestaria näki. - Tuleekohan tuplamoukka, sanoi Suominen kun kätilön uutisia odotteli. - Lasi kourassa teho pullossa, sanoi Heikki Han kun viidettä pullollista Cola.-juoma:a hörppäili saman pelin ääressä. "Neljän kaupungin ottelusta" Kajaanissa v. 1949. - Joensuulainen pelaaja tiedusteli ohimennen toiselta joukkueensa pelaajalta tilannetta ottelun aikana ja sai vastauks~n ettei.~u~rempll:a etua oltu saavutettu kuin kaksoissotilas vastapelaajalle. Tahan mainittu vastapelaaja puoleksi itsekseen huomautti: "No, eipä sen takia olisi kannattanut ainakaan Joensuusta Kajaaniin saakka matkustaa!" Tampereen Shakkiklubin peli-ilta v. 1950. - Vahtimestari saapuu pelihuoneeseen etsien shakkimestari V. Somerpuuta puhelimeen. Nimi sattui kuitenkin kiireessä unohtumaan, ja niinpä kuullaan: "Herra Shakkipuuta pyydetään puhelimeen!"

208 SUOMEN SHAKKI NUORTEN OSASTO ----, \-,-- i i.. Toimittaa A 1 t t i Salo i 1 a, Tikk._a_k_o_s_k_i. -----' 2. Eräitä avausopin pääpiirteitä Ennenkuin shakinpelaaja ryhtyy opiskelemaan teoriaa, hänen tulisi tuntea ainakin pääpiirteet niistä tavoitteista joihin pyritään. Tällöin hän alusta alkaen oppii kiinnittämään huomionsa tärkeimpiin yksityiskohtiin, muodostamaan niistä ajatuksissaan johdonmukaisen kokonaisuuden ja oma-aloitteisestikin omaksumaan esimerkeissä ja pe leissä esiintyviä opetuksia. Shakkipelin oppikirjoissa tällaiset periaatteet tavallisesti mainitaan lyhyinä toteamuksina, jollaisina ne helposti jäävät mieleen. Näistä näytteeksi muutamia. Suorita pelin liikekannallepano nopeasti. Välttämättömien sotilassiirtojen ohella uusi upseeri joka siirrolla peliin. Pyri saavuttamaan ylivoima keskustassa. Linnoittuminen - varsinkin avopeleissä - on viisainta suorittaa viivyttelemättä. Lyhyt linnoitus on turvalli:sempi kuin pitkä. Linjojen avautumisesta tavallisesti hyötyy paremmin kehittynyt puolue enemmän, joten aika- ja aluevoitto johtaa myös asemaetuun. Ensin asemapeli ja vasta sitten sommitelma. Sotilasylivoima on loppupelissä edullisempi D-sivustalla, koska vastustajan kuningas - lyhyen linnoittumisen jälkeen - on kauempana ja mahdollinen vapaasotilas voi siten käydä vaaralliseksi. Pelin avaus on myös keski- ja loppupelin valmistelua. Lukija voi itse mielensä mukaan täydentää luetteloa. Liikekannallepanon teknilliset toimenpiteet tapahtuvat,3uuenilleen seuraavanlaisessa kaavamaisessa järjestyksessä: 1) sotilasrungon muodostaminen 2) upseereiden sijoittaminen oikeille paikoille sekä hyökkäystä että puolustusta silmälläpitäen 3) linnoittuminen 4) taistelutoiminnan aloittaminen Jo avausvaiheen aikana pelaaja voi pyrkiä: vahvan sotilaskeskustan muodostamiseen, asemaetuun, aika- ja aluevoittoon, vastustajan kehityksen vaikeuttamiseen, linnoittumisen ps1.ämiseen, kiinnitysten ja kaksoisuhkausten luomiseen ja hyväl{sil{äyt- töön jne., sekä myöhemmin: aineellisen ylivoiman saavuttamiseen, heikkojen kohtien kuten aukkojen, eristettyjen sotilaiden, kaksoissotilaiden, takasotilaiclen jne.) aikaansaamiseksi vastustajan asemiin, avointen linjojen haltuunottoon yms. 3. Kuningatargambiitti Yleisimmin käytetyn avaussiirron 1. e4 lisäksi nähdään jokapäiväisessä turnauskäytössä useita muita avaussiirtoja. Näiden joukosta erottuu näkyvimmin esiin siirto 1. d4. Jos musta vastaa tähän 1 voi valkea tarjota vastapelaajalleen kuningatargambiittia siirtämällä 2. c4. Tämä avaus johtaa luonteeltaan rauhallisempaan ja turvallisempaan peliin kuin esim. 1. e4 avaukset. Kuningatargambiitissa on kuningas aluksi suojattu suuremmilta yllätyksiltä, joten pelaaja voi paremmin kohdistaa huomionsa oman asemansa luomiseen, vastustajan aseman yleiseen heikentämiseen ja avausvaiheen muihin valmis teluihin. Avauksessa esiintyvä asemapelin luonne johtaa sitäpaitsi tekemisiin sotilasrunkojen ja -asemien kanssa, jota seikkaa alottelevan pelaajan kannalta on pidettävä hyvin tärkeänä, koska kerran sanotaan, että sotilas on shakkipelin sielu. Kuningatargambiitin normaaleja jatkoja on kolme: 1) 2. - d5xc4 (Vastaanotettu kuningatargambiittil 2) 2. - e7-e6 (Oikeaoppinen puolustus) 3) 2. - c7-c6 (Slaavilainen puolustus) Näiden lisäksi on useita mutakin, kuten 2. - e7-e5 (Albinin vastagambiitti), 2. - Rb8-cG (Tshigorinin puolustus) ja 2. - Rg8-f5 (Marshallin puolustus), mutta näitä pelataan harvemmin. Tarkastelemme nyt aluksi vastaanotettua kuningatargambiittia. Ja t k u '1. Shakkiliittojen ja - yhdistysten osoiteluettelo Suomen Keskusshakkiliitto. Pj. V. Kivi, Lauttasaari, otavantie 5-7 B. Siht. V. Palomaa, Hki, Messeniuksenk. 3b A (72523 ko 93824). Suomen Shakkili.itto. Pj. A. Ilmakunnas, Hki, Mikonk. 15 (30671). Vpj. P. Lihtonen, Fredrikink. 60 A 24 (2.5851/332 ko 447075). Siht. S. Helle, Väinämöisenk. 9 B 25 (61841 ko 93452). Työväen Shakkiliit,to. Pj. L. Nordberg, Hki, 2. linja 1 B 61 (75083). Siht. E. Väkevä, Pitäjänmäki, Peltotie 16. Tal.hoit. A. Järvinen, Hki. Flemingink. 17 A 24. Suomen Tehtäväniekat. P.i. A. Rautanen, liki, Vyökatu 3 (25543 ko 28863). Siht.S. Linderborg, Mechelinink. 2a B 57 (45850). Akateeminen Shakkiliitto. Pj. O. Helkavaara, Hki, Et. Hesperiank. 28 C 51 (93930). Siht. M. Ruuskanen, Bulevardi 19 as. 10 Helsingin Shakkiliitto. Pj. Gerh. Lindström, Hki, Kasarmink. 8 D (35342). Siht. R. Nuotio, Munkkiniemi, Linnantie 22-24 (482879). Helsingi.n Shakkiklubi. Pj. P. Lihtonen (kts. Suomen Shakkiliitto). Siht. V. U. Mustonen, Hki, Valpurintie 3 (26646 ko 481383). Pelaa: Eerikink. 8 rav. AVec ma ja to 18.30-23. Helsingin Shakldmiehet. P.i. F. Laitinen, Hki, P. Robertink. 2 (28484 ko 21901), Siht. R. Kosonen, Yrjönk. 27 D 5b. Pelaa: Erottaja 4, Raken. Vanha sali ti ja pe 19-23. e Helsingin Shakkivei-, koto Pj. O. Lehtinen, ~ Hki, Hietalahdenk. 3 A 20 (23095). Siht. u. 47 Raesade, Hki, Laajasaio, Talousaitta. Pelaa: Albertinkatu 38, Ravintola Perämies 5 ke 18-23. Helsingin Työväen Shakkikerlw. Pj. U. Peltonen, Matinkylä, Gäddvik (887236). Siht. K. Marttinen, Hki. Kirjatyöntekijäink. 12 (69756). Pelaa: Söörnäisten rantatie 10, Ruokala Meri. Helsingin Yleinen Shakkis,eura. Pj, 1. Hörhammer, Hki, Keskusk. 1 (28071 ko 38041). Siht. K. Linden, Puistok. 9 A 12 (34947), Pelaa: Mikonk. 3, Ravintola Perämies ma ja to 18.45-22.45. Helsingin Raut,atieläisten Shakkikerho. Pj. Aarne Visa, Hki, Pääskylänrinne 7 A 49. Siht. E. Lönnqvist, Albertink. 7 (23315). Suomalainen Shakkikerho. Pj. R. Enarvi, Basis, Kaivok. 6 A, Hki (36393, kerhoon 36353). Pelaa: Vanha Hokki, Yrjönk. 3 ti ja to 19-23.

Hämeenlinnan Shakkikerho. Pj. K. Sipi, Hiekkak. 12 (3541 toimeen). Siht. H. Helminen, Birger Jaarlink. 12 (3778). Pelaa: Linnank. 2, Kansalliskerho ma 19. Iisalmen Shakkikerho. Pj. Eino Heilimo, Iisalmi (330). Pelaa: Savonkatu 22 Kahvitupa ke 18 alkaen. Imatran Shakkikerhot -48. Pj. lns. E. Lindblom, Imatran Voima Oy. (1370 ko 1372). Siht. O. Jonsson, Imatra, Rautatehdas B 97 (5021). Pelaa: Valtion Hotelli ma ja pe. Jyväskylän Shakkikerho. P.i. J. Yliselä. Vpj. E. Sundqvist, KeIjo (Jlä 2105 ko 2183/14). Pelaa: Kauppak. 35 Kauppalaisseura (011) ma 18. Kajaanin Shakkikerho. pj. V. Puumalainen, Kainuun Rauta (Rautayhtiö). Siht. A. Laakso, Asemaalue (101). Pelaa: Seurahuone to 19-24 ja su 14-18. Kouvolan Shakkikerho. Pj. V. Sipiläinen, Sammonk. 9 (2/08). Siht. L. Vallasvuo (kirj.vaihto), Salpausselänk. 57. Pelaa: Kymen Lukko ti ja Pe 19-22. Kotkan Työväen Shakkikerho. pj. Lauri Laakkonen, Saarnitie 18. Siht. Y. Rautiainen, Kotkank. 13. Pelaa: Tyttöjen Ammattikoulu su 10-14. ti ja pe 18-22. Kuopion Shakkikerho. Pj. Everstiluutn. M. Ryynänen. Siht. L. Tikkanen, Savonk. 30 (2440). Pelaa: PUijonk. 13 Puistokahvila ma 18-22. Kurun Shakkikerho. P.i. T. Unkila (26). Siht. H. Hainari (kirj. vaihto). Pelaa: Hotelli Kuru su 14-18. Käpylän Yleinen Shakkikerho. Pj. K. Mölder, Hki, Taivaskalliontie 4a (792387), Pelaa: Käpylän kansakoui. ti 18.30-21.30. Lahden Työväen Shakkikerho. Pj. Aarne Laaksonen, Kaupungintalo (4672). Siht. V. Mustonen, peisalantie 5. Rah.hoit. V. Mäkelä, Kirvesk. 4. Pelaa: Savonk. 7 Oy. Työväentalo ma ja to 18.30-22. Lap,p'eenrannan Shakkikerho. Pj. B. Backmansson. Lauritsala (L:ranta 28 Jm 221). Siht. P. Valpas, Toikank. 12 (102). Pelaa: Hotelli Patria ma ja to 19-23. Ll.lonetjärven Shakkikerho. Pj. E. Vehniäinen (J:lä 1640). Siht. E. Kinnunen. Tikkakoski. Pelaa: Le. R 4:n Alipäällystökerho pe 19. Lovisa Shackklubb-Loviisan Shakkikerho. pj, H. Holmberg, Lov. Säästöpankki (869). Siht. V. Tallgren. Degerbydk. 21. Pelaa: Linja-autoasema ti ja pe 18.30-22.30. Mikkelin Shakkikerho. Pj. E. J. Pasanen, Maaherrank. 20 (633). Siht. E. Nuora (Valtion puh,) Pelaa: Suur-Savon Alaravintola ma ja to 19-23. Riihimäen Shakinyst.ävät. Pj. (kirj.vaihto) L. Toivonen, Kumela (982). Siht. L. Korpinen, Lasitehdas Pelaa: Riihimäen Lasi Oy: n Tehdasruokala ma ja. to 19-22. Tampereen Shakkiklubi. Pj. K. Kulmala, Tukku Oy. Pelaa: Hämeenk. 26, Tuotanto ti ja pe 19-23. Tampereen Työväen Shakkikerho. Pj. E. Hindberg, Rinnetie 18. Siht. A. Ahlstedt, EPilä, Kirj asto. Pelaa: Kuninkaank. 27 Ravintola Siro ke 18.30-22.30. Tampereen Lentokonetehtaan Shakkikerho. Pj. V. Vaden, Härmälä, Metsolank. 35. Siht. T. Pajunen, Tre, Väinölänk. 15 ovi 4. Turun Työväen Shakkil!:erho. Pj. F. Selenius, Matink. 4 D 55. Siht. T. Kerppo, Kristiinank. 5 (12190). Pelaa: Linnank. 19, Kahvila Elegant ma, ke, pe 18-22 ja su 13-17. Turun Shakinystävät. P.i. K. Kallio, Kauppiask. 5. Siht. K. Kyrki. Kristiinank. 11 D. Pelaa: Yliopistonk. 29 TurUn HOVi ma ja pe 19-23. Vaasan Shakkiseura. Pj. J. Lehto, Raastuvank. 47 (2567 ja 2796). Siht. T. Palomäki, Poliisilaitos (4048). Pelaa: Pitkäkatu 26, Kahvila Keskus ti ja pe 18.30-23. Virtain Shakki. Pj. E. Koskinen. Siht. M. Sallila (46). Pelaa: Virtain HOVi ma ja to 18.30-22. SUOlllell I-IELSINKI Pursimiehenk. 29-31 Puhelin 61991 (vaihde) C H A J' / K 7 T K l' L,. (..). /1 o...\ Jj.. ~.. J 11 Kaapelitehdas Oy- Herätyskelloistfl valmistettuja. Hinta 4300: - saatavana heti toimitukseen. Pyytäkää shakkitarvike hinnastomme. Vallilan Kirjakauppa,\T.!.J»AL01VIAA H f'~ 1" S 1 N K 1 Hanhontie 6

TIENVIITTA TUOREILLE Ul,=====~_ - = = : Jännilystäytteisinä ajankohtina, jolloin tapahtumat seuraavat toisiaan keskeymättämänä sarjana, kaivataan luotettavia ja tuoreita uutisia, UUSI SUOMl on ulottanut uutishankintansa yli maapallon. Lehden uutisaineisto onkin aina monipuolinen ja samalla luotettava. u U S 1 SUO M 1 uudeksi vuodeksi! Tilaushinnat sitoumuksetta maaseudulle: 1/1 vsk. 1.800: -, 1/2 vsk. 960: ja 1/4 vsk. 500:-. Helsingin jakelualueelie kotiinkanneituna: 1/1 vsk. 2.000:-,1/2 vsk. 1.068:- ja 1/4 vsk. 560:- 50: - Jyväskyl~ssä 1950 Osuuskunta Työn Voima LI.