Kuntien kilpailuedut Kriittiset elinvoimatekijät Toimenpiteet Visio Uusi elinvoimainen alue. Alavieska. Kalajoki. Merijärvi.

Samankaltaiset tiedostot
Kuntien kilpailuedut Kriittiset elinvoimatekijät Toimenpiteet Visio Uusi elinvoimainen alue. Alavieska. Kalajoki. Merijärvi.

Alavieska. Kunnan kilpailuedut, jotka seudullisen ja alueellisen vetovoiman kehittämisen kannalta ovat oleellisia ja arvioituja kitkatekijöitä

Ylivieskan seutukunnan rakennemuutosstrategia

KUNTALÄHTÖISEN SEUDULLISEN YRITYSNEUVONNAN PÄÄLINJAUKSET

Vetovoimainen Ylivieska 2021 hyvinvointia koko alueelle

Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja

LTK:n es. TA 2018 TS 2019 TS Selite TA 2017 Raami 2018

Elinvoimainen Ylivieska 2021

Kasvupalvelut ja monialainen yhteistyö. Jari Aaltonen Vastuuvalmistelija, kasvupalvelut

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

Pyhäjoella virtaa Pyhäjoen kuntastrategia

Inkoo

Miten maakuntauudistus muuttaa työhakijoiden ja yritysten palveluja?

Joensuun seudun tuleva elinkeino-ohjelma uudella tavalla kohti tulevaisuutta. Valtuusto- ja yrittäjäseminaari Jarmo Kauppinen, JOSEK Oy 5.9.

Elinvoimaa monialaisista maakunnista

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA 2040 JA MAAKUNTAOHJELMA : MAAKUNTAOHJELMAN KYSELYTUNTI

IISALMEN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN 2010

Alueiden kilpailukyky 2011

Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari

Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla. Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari Diakonialaitos Martintalo

SAVONLINNAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOSILLE Kansainvälinen kulttuuri- ja sivistyskaupunki Saimaan sydämessä

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA

1. HYTE: 2. Matkailu: 3. Teollisuus 4. Kasvupalvelut:

Miten kunnissa valmistaudutaan tulevaan

Kasvupalvelu-uudistus

Strategia Luotsaa hyvinvointia

Työvoima- ja yrityspalveluiden alueellinen kokeilu Tampereen kaupunkiseudulla ja Sastamala-Punkalaidun alueella

Kotkan-Haminan seudun elinkeinostrategia

SEUTUKUNNAN ESITYKSET LÄHIVUOSIEN TOIMENPITEIKSI

Mäntsälän maankäytön visio Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Aluekehitysrahoitus. Aluekehityspäällikkö Heikki Ojala

Lahden ammattikorkeakoulun strategia 2020

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma

KAUPUNKISTRATEGIA Homma hoidetaan

Hyvinvointia ja kilpailukykyä hyvillä yhteyksillä

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa

UUDENKAUPUNGIN STRATEGIA

Strategiset tavoitteet ja toiminta. Jussi Rämet Maakuntajohtaja

LOIMAAN JUTTU Strategian uudistaminen / päivitys Kh oheismateriaali Loimaan kaupunki Jari Rantala 1

Kaupunkistrategiasta ja elinkeinopolitiikasta. Kari Kankaala

Kirkkonummen kuntastrategia

YLIVIESKAN SEUTUKUNTAYHDISTYS SIVU 1 SEUTUHALLITUS 9 ( ) PÖYTÄKIRJA. Kokouspaikka: Kalajoen kaupungintalo, valtuustosali, Kalajoentie 5

Palveluportaat- Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen

ELY-keskuksen tulossopimuksen tarkistus vuodelle Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Juha Levy

Palveluportaat. Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen

Toimintasuunnitelma. Hämeen Yrittäjät ry.

Palvelut, pk-yritysten kasvunäkymät

OULUN SEUDUN LIIKENNE Pasi Heikkilä

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Piispala Saarijärven Viitasaaren seutu. Eero Ylitalo

2 ( ) Sivu 1 / 5 PÖYTÄKIRJA. Kokouspaikka: Sievin kunnantalo, kunnanhallituksen huone, Haikolantie 16

MAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN

Kaupunkistrategia

Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelman laatiminen vuosille (TOPSY )

Kasvupalvelut ja Uudenmaan erillisratkaisu. Valtuustoseminaari Tuula Antola

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2017

Tampereen strategian lähtökohdat elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta

ELINVOIMAOHJELMA Hämeen ripein ja elinvoimaisin kunta 2030

KUNTASTRATEGIA

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi Pohjois-Pohjanmaan liitto - Aluekehitys

Yritykset kantavat Suomea ja lisäävät hyvinvointia Keski-Pohjanmaalla vihdoin päätösvalta!

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

Marja-Riitta Pihlman

Ajankohtaista maakuntauudistuksesta kulttuurin näkökulmasta

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu

Elinkeino-ohjelman painoalat

Valkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017

Infra-alan kehityskohteita 2011

KUNTASTRATEGIA

Kasvupalveluilla työllisyyttä ja hyvinvointia Päijät-Hämeeseen

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

YLIVIESKAN SEUTUKUNTAYHDISTYS SIVU 1 SEUTUHALLITUS 6 ( ) PÖYTÄKIRJA. OAMK Oulaisten kampuksen auditorio, Kuntotie 2, Oulainen

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2015

TULOSKORTTI 2016 Lasten ja nuorten liikunta Suomessa

ämsä 2025 Arvot I Visio ja toiminta-ajatus I Strategiset tavoitteet ja toimenpiteet

Jämsän elinvoimapalvelut

Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström

<Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien strategia > Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien strategia

YRITYSTEN KASVUN SUUNTA 2017

Kainuun Liikunta ry STRATEGIA

Suunittelujärjestelmän tulevaisuus kommenttipuheenvuoro kaupunkiseutujen roolista

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi

Elinvoima- ja osaamislautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelma Esittely, elinvoima- ja osaamislautakunta

Kenelle kuuluu elinvoima? Kunnallisjohdon 24. seminaari Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala

Seutuhallituksen kokous Seutusihteeri Pohjonen Vuoden 2016 toiminnan toteutuminen

Kaupunginvaltuusto

Kuntajohdon seminaari

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2016

Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS

Parasta kasvua vuosille

TULEVAISUUDEN KASVUPALVELUT

ELO-EGLO -seminaari Valtiosihteeri Perttu Puro

Leader ja maakuntauudistus. Uusia mahdollisuuksiako? Elinkeinojohtaja Marko Mäki-Hakola

Transkriptio:

Kuntien kilpailuedut Kriittiset elinvoimatekijät Toimenpiteet 2017-2018 Visio 2019 Alavieska Kunnallisten palveluiden sujuva, ketterä ja joustava järjestäminen kunnan omana tuotantona, kuntayhteistyöllä tai ostopalveluna Kuntaselvitykset kuntakohtaisesti tai kuntien yhteistyönä ja kehityskäytävän 88627 vahvistaminen, uusi elinvoimainen kunta Uusi elinvoimainen alue Kalajoki Merijärvi Oulainen Sievi Positiivinen suhtautuminen yrittäjyyteen ja kuntien/alueen toimialarakenteen monipuolistaminen Kilpailukyvyn lisääminen II-asteella ja amk-koulutuksessa sekä TKI-toiminnassa alueella ja yliopisto-osaamisen vahvistaminen Pääradan ja Savon radan, 8-, 27- ja 86/63 teiden, tieyhteyksien Pyhäjoelle, Kalajoen sataman ja tietoliikenneyhteyksien kilpailukyvyn vahvistaminen Avointa sektoria kehittävien alueen julkisten yritysneuvontapalveluiden ennakoiva kehittäminen ja tuloksellinen toteuttaminen OEK:n osaamisstrategian päivittäminen ja toteuttaminen Tunnistetaan ennakoiden avainkohteiden kehittämistarpeet ja vaiheittainen edistäminen Vahvistaa ja kehittää seudun ja alueen kriittisiä elinvoimatekijöitä: tavoitteena 2019 nykyistä paremmin toimintaympäristön muutoksiin reagoivat kunnalliset ja alueelliset palvelut ja aluerakenne Pohjois-Pohjanmaan eteläosassa Ylivieska Alueellisen edunvalvonnan ja yhteistyön tehostaminen 4 seutukunnan yhteistyörakenteen selvitys ja edunvalvontastrategian laatiminen/toteuttaminen

Alavieska Kunnan kilpailuedut, jotka seudullisen ja alueellisen vetovoiman kehittämisen kannalta ovat oleellisia ja arvioituja kitkatekijöitä 12.12.2016 Seutustrategian päivitys, kuntakäynti johtopäätökset Alavieska/Timo Kiema

Ei ole eturistiriitaa, yhteisiä kaikille, seudullisen/alueellisen yhteistyön fokus Kilpailuetu 1: Kunnan palvelutuotanto omana ja x) ostopalveluna. Turvallinen asuinympäristö ja hyvät vapaa-ajanpalvelut x) Kohti strategista kumppanuutta Ennakoiva negatiivinen rakennemuutos: Iäkkään väestön osuus kasvaa ja syntyvyys heikko 2016 Ennakoiva positiivinen rakennemuutos: Maakuntauudistus selkeyttää pienen kunnan kannalta mahdollisuuksia keskittyä ja rajautua palveluosaamisen vahvistamisessa Miten reagoidaan? Onko tarvetta johonkin nopeaan kokeiluun? Korostetaan/kehitetään väljää asumista, kehitetään uuden tyyppistä kuntamarkkinointia, perusopetuksen, varhaiskasvatuksen ja päivähoitopaikkojen tarjonnan pitäminen hyvällä tasolla Edistetään työpaikkojen saatavuutta Alavieskassa, lähialueella ja etäyhteysmahdollisuuksia kunnassa 7.6.2016 Seutustrategian päivitys, kuntakäynti Alavieska/Timo Kiema

Erikoisosaamista kunnittain, joka helposti koetaan eturistiriidaksi ja aiheuttaa turhaa kilpailua Kilpailuetu 2: Sijainti valtatie 27 varrella, lähellä päärataa, Ylivieskan ja Kalajoen x) erikoispalveluita ja puolentoista tunnin ajomatkat lentokentille. x) Voidaan nähdä, että Alavieska on vaa an kieliasemassa kuntayhteisyössä eikä seudullista kokonaisuutta. Ennakoiva positiivinen tai negatiivinen rakennemuutos: Valmistuva kaksoisrata Ylivieskaan Lähi- ja asiointialueen perinteisen julkisen liikenteen tarjonnan kapeutuminen ja niukkeneminen Miten reagoidaan? Onko tarvetta johonkin nopeaan kokeiluun? Kuntien/alueen yhteistyökokeilulla julkiseen liikenteen kehittämiseen (uudet teknologiat/uudet tavat julkiseen liikkumiseen)? 7.6.2016 Seutustrategian päivitys, kuntakäynti Alavieska/Timo Kiema

Erikoisosaamista kunnittain, joka helposti koetaan eturistiriidaksi ja aiheuttaa turhaa kilpailua Kilpailuetu 3: x) Alueellisen ja seudullisen edunvalvonnan tehostaminen Pienten kuntien kannalta kiistaton etu, jossa saattaa kuitenkin kuntien kesken olla eri näkemyksiä, mikä heikentää edunvalvonnan tehoa. Ennakoiva positiivinen tai negatiivinen rakennemuutos: Erityisesti SOTE:n ja maakuntahallinnon uudistuksen vaikutukset, muuttaako negatiiviseen tai positiiviseen suuntaan seutuyhteistyötä/kuntayhteistyötä? Jedu, Centria työllistävät alavieskalaisia kuten SOTEpalvelut, jos niitä menetetään mene työpaikkoja, lähipalveluita ja osaamista Miten reagoidaan? Onko tarvetta johonkin nopeaan kokeiluun? Selvitys, miten seutukunta yhdessä kuntien kanssa on osana laajempaa yhteistyöaluetta, jolla edunvalvontaa ja palvelu/osaamisresursseja turvataan ja kehitetään 7.6.2016 Seutustrategian päivitys, kuntakäynti Alavieska/Timo Kiema

Alavieskan kunnan asemoituminen Alavieskan kunta on haastavassa asemassa, koska se tasapainottaa/vaa an kieliasemassa seudun kahden vahvan kunnan välissä. Alavieska tavoite on säilyttää kunnan perustehtävissä oma vahva palvelutuotanto ja täydentää omaa palvelutuotantoa sopivilla ostopalveluilla. Kunnan ja seudun vetovoiman kannalta strateginen kumppanuus kuntayhteistyössä on todella tärkeää Alavieskan kannalta, mitä sitten tapahtuukin kuntarakenteissa tulevaisuudessa. Pienten kuntien merkitys siinä, syntyykö seudullista voimakasta ja vetovoimaista kuntayhteistyötä, voi olla yllättävän merkittävä eikä ole taakka isoille kunnille Takaisin 7.6.2016 Seutustrategian päivitys, kuntakäynti Alavieska/Timo Kiema

Kalajoki Kunnan kilpailuedut, jotka seudullisen ja alueellisen vetovoiman kehittämisen kannalta ovat oleellisia ja arvioituja kitkatekijöitä 17.5.2016 Seutustrategian päivitys, kuntakäynti Kalajoki/Timo Kiema 7

Ei ole eturistiriitaa, yhteisiä kaikille, seudullisen/alueellisen yhteistyön fokus Kilpailuetu 1: Vahva yrittäjyys ja monipuolinen toimialarakenne Ennakoiva positiivinen: Fennovoima luo uutta yritystoiminnan kehittymistä Biotalouden mahdollisuuksiin tarttuminen Ennakoiva negatiivinen: Turkistalouden kielto (yksi vahva maaseutuselinkeino) SOTE-uudistus vahvasti keskittymistä vauhdittava uhka (naisten työpaikkojen vähentyminen) Miten reagoidaan? Onko tarvetta johonkin nopeaan kokeiluun? Jatkuva kehittäminen, Fennovoima hankkeen arviointi/toimenpiteet: mitä kv-toiminta vaikuttaa? Biohiilen (lanta, turve, komposti) kehittämisen Biokaari hanke käynnissä Luonnonvarakeskuksen kanssa SOTE:n edunvalvonta, pohdinta, mitä seutu/aluetasolla tehdään myös miten seutukunnan kannalta TE-toimiston palveluiden muutoksiin reagoidaan SOTE:n yksityisen palvelutuotannon kehittäminen/teknologian hyödyntäminen 17.5.2016 Seutustrategian päivitys, kuntakäynti Kalajoki/Timo Kiema 8

Erikoisosaamista kunnittain, joka helposti koetaan eturistiriidaksi ja aiheuttaa turhaa kilpailua Kilpailuetu 2: X) Yksi voimakkaimmin kasvavista matkailukeskuksista Suomessa X) Kalajoelle antaa erityispiirteen ja poikkeavan vetovoimatekijän suhteessa muihin kuntiin, mikä voidaan nähdä seudullisesti pikemmin erottavana tekijänä kuin vetovoimaa luovana tekijänä Ennakoiva negatiivinen rakennemuutos: Uhkana on imagon menettäminen ympäristöriskin toteutuessa (ympäristöriskit voivat olla yllätyksellisiä luonnon muutoksia, ei ihmisen aiheuttamina) Luonnon vetovoimatekijät eivät riitä nykypäivän matkailijalle Miten reagoidaan? Onko tarvetta johonkin nopeaan kokeiluun? Viestinnän hallinta, jos jotain tapahtuu (kriisiviestintä) ja ennakolta varautuminen niin, että ympäristö pidetään kunnossa Luonnon vetovoimatekijöiden lisäksi on rakennettava aina jotain uutta, näin myös Kalajoella (esim. Marinan alueen kaava) 17.5.2016 Seutustrategian päivitys, kuntakäynti Kalajoki/Timo Kiema 9

Ei ole eturistiriitaa, yhteisiä kaikille, seudullisen/alueellisen yhteistyön fokus Kilpailuetu 3: Kalajoen syväsatama, kunnan logistinen sijainti ja monipuoliset yhteydet Ennakoiva positiivinen tai negatiivinen rakennemuutos: Jäänmurtoasia toimii nyt, Rakennerahastouudistuksessa satamat jätettiin ulkopuolella, vaikka teihin ja siltoihin saadaan: uhkana, että TEN satamat saavat vain rahoituksen pienemmät eivät. Miten reagoidaan? Onko tarvetta johonkin nopeaan kokeiluun? Jos muutoksia jäänmurtoon, pitää hoitaa edunvalvonnalla Tulevalla rakennerahoituskaudella täytyy pitää edunvalvonnalla huoli, että myös muut kuin TENsatamat saavat rahoituksen 17.5.2016 Seutustrategian päivitys, kuntakäynti Kalajoki/Timo Kiema 10

Ei ole eturistiriitaa, yhteisiä kaikille, seudullisen/alueellisen yhteistyön fokus Kilpailuetu 4: Keskellä kehittyvää Meripohjolan/PMK kehitysvyöhykettä Ennakoiva positiivinen rakennemuutos: Rannikolle pakkautuu yritystoimintaa ja ihmisiä kuitenkin pidettävä huoli, ettei keskity vain Ouluun ja Kokkolaan (Raahen seutu vahvistaa Kalajokea seutukuntaa) Miten reagoidaan? Onko tarvetta johonkin nopeaan kokeiluun? Edunvalvonnallisesti pitää pitää Kalajokea ja seutukuntaa esillä sekä sellaisia vetovoiman kehittämisen toimenpiteitä, joilla yritystoimintaa ja ihmisiä saadaan Kalajoelle ja seutukuntaan 17.5.2016 Seutustrategian päivitys, kuntakäynti Kalajoki/Timo Kiema 11

Erikoisosaamista kunnittain, joka helposti koetaan eturistiriidaksi ja aiheuttaa turhaa kilpailua Kilpailuetu 5: X) Kalajoen Jedun ammattioppilaitos ja Centria ammattikorkeakoulun läheisyys X) Vaikka historialliset syyt ja Jedun Kalajoen yksikkö on paikkansa ansainnut, voidaan se kokea olevan väärässä paikassa alueellisesti Ennakoiva positiivinen tai negatiivinen rakennemuutos: Pidettävä huoli, ettei keskity vain Nivalaan, hyvä että on vahvat Jedun yksiköt 3 seutukunnan kesken, Ylivieska, Kalajoki ja Nivala Koulutuksessa voidaan joutua tilanteeseen, että on tehtävä vaikeita valintoja, painopisteitä uskallettava tarvittaessa muuttaa. Miten reagoidaan? Onko tarvetta johonkin nopeaan kokeiluun? Työnjaollista toimintaa kannattaa kehittää 3 vahvan yksikön kesken ja koulutus- ja yrityspalveluiden saatavuutta kehittää niin, että ovat 3 toimipisteessä jaettavissa asiakkaille Koulutuksen tarvetta on ennakoitava ja ohjattava työvoiman tarpeen mukaan joustavasti koulutussisältöjä kehittämällä (Kalajoen kaupunki ja seutukunta tuovat informaatiota elinkeinoelämän tarpeista) 17.5.2016 Seutustrategian päivitys, kuntakäynti Kalajoki/Timo Kiema 12

Ei ole eturistiriitaa, yhteisiä kaikille, seudullisen/alueellisen yhteistyön fokus Kilpailuetu 6: Asenteena ylläpitää ja kehittää sujuvaa kaupungin palvelutuotantoa ja myönteistä suhtautumista yrittäjyyteen Ennakoiva positiivinen tai negatiivinen rakennemuutos: Suurimpana uhkana SOTE siirtyminen maakuntakeskukselle, ei enää samassa organisaatiossa (tulee näkymään soteuudistuksissa, on näkynyt valtionosuusuudistuksissa) Uusia mahdollisuuksia luo Elyn aluekehittämistehtävien mahdollinen siirtäminen kunta/aluetasolle aluehallinnon uudistuksessa tai uhkana keskittyminen Ouluun Miten reagoidaan? Onko tarvetta johonkin nopeaan kokeiluun? Edunvalvonnalla pitää huoli, että tuotantovastuuta SOTE:ssa on Kalajoen kaupungin lähellä alueella, nykyisten toimintojen kehittäminen aluetasolla ja siitä kiinni pitäminen (kuntayhteistyö tärkeää) Aktiivinen ote kunnan elinkeinopolitiikassa ja seututasolla yhdessä kuntien kanssa Elyn tehtävien vastaan ottamiseen (niin, että siitä tule kunnille lisäkustannuksia), Elinkeinopolitiikan ohjauksen tulee olla kunnassa, liittyy maankäyttöön ja kaavoitukseen niin vahvasti 17.5.2016 Seutustrategian päivitys, kuntakäynti Kalajoki/Timo Kiema 13

Kalajoen kunnan asemoituminen Rannikolla sijainnin ja voimakkaan matkailun paikkakuntana poikkeaa muista kunnista profiililta ja sijainnilta => luo painetta verkottumiseen kansallisesti (=> tulevaisuudessa kv-verkottumisen paine kasvaa vrt. esim. Lapin matkailukeskukset) Fennovoiman suurhankkeeseen nähden seutukunnan kunnista on parhaimmat hyödyntämismahdollisuudet Selkeästi on Kokkola Kalajoki Pyhäjoki Oulu kehityskäytävässä Ei kuitenkaan pois sulje suuntaa Alavieska Ylivieska Nivala - kehityskäytävä Kalajoelle etu ja haaste meri, rajaa suuntaa länteen, luo myös sataman ja meren kautta muita etuja verrattuna sisämaan kuntiin. Takaisin 17.5.2016 Seutustrategian päivitys, kuntakäynti Kalajoki/Timo Kiema 14

Merijärvi Kunnan kilpailuedut, jotka seudullisen ja alueellisen vetovoiman kehittämisen kannalta ovat oleellisia ja arvioituja kitkatekijöitä 7.6.2016 Seutustrategian päivitys, kuntakäynti Merijärvi/Timo Kiema

Ei ole eturistiriitaa, yhteisiä kaikille, seudullisen/alueellisen yhteistyön fokus Kilpailuetu 1 Kunnalliset palveluiden, ketterä ja joustava palveluiden järjestäjä (luo edellytykset=> asumisen kunta) Ennakoiva positiivinen tai negatiivinen rakennemuutos: Mikä vaikutus on maakuntahallinnon uudistuksella kunnan kantokykyyn ja palveluiden saatavuuteen? Miten reagoidaan? Onko tarvetta johonkin nopeaan kokeiluun? Kokeiluna voisi harkita kotipalvelua, kotisairaanhoitoa jonkun kunnan kanssa kimpassa Digitalisaation soveltamisen kärkikunta (slogan viehättävä maaseutumainen asumisympäristö, joka kulkee digitalisaation kärjessä. ) Kärkitila pitää jollain toimilla ansaita => hyödyntää ketterästi olemassa olevia mahdollisuuksia ja satsata niihin älykkäästi ja viisaasti Centria/joku muu tarvittava yhteistyö 7.6.2016 Seutustrategian päivitys, kuntakäynti Merijärvi/Timo Kiema

Ei ole eturistiriitaa, yhteisiä kaikille, seudullisen/alueellisen yhteistyön fokus Kilpailuetu 2: Turvallinen asuinympäristö, vahva positiivinen paikallisuus ja yhteisöllisyys Ennakoiva positiivinen tai negatiivinen rakennemuutos: Miten reagoidaan? Onko tarvetta johonkin nopeaan kokeiluun? 7.6.2016 Seutustrategian päivitys, kuntakäynti Merijärvi/Timo Kiema

Ei ole eturistiriitaa, yhteisiä kaikille, seudullisen/alueellisen yhteistyön fokus Kilpailuetu 3: Sijainti kaupunkikeskusten lisäarvopalveluiden lähellä (ammatilliset koulutus-, työvoimahallinnon palvelut kuntayhteistyössä ja kokeilut, Hanhikivihankkeen läheisyys) Ennakoiva positiivinen tai negatiivinen rakennemuutos: Sijainti mahdollistaa uusien asukkaiden saamisen. Ammatilliset koulutusmahdollisuudet heikkenevät (oppilaitosverkosto supistuu) tai monimuotoopetus/toteutus luo uusia mahdollisuuksia Maakuntahallinnon uudistus tuo uhkan työvoimapalveluille, mutta voi tuoda uusia kokeilumahdollisuuksia yhteistyössä muitten kuntien/seudun kanssa Miten reagoidaan? Onko tarvetta johonkin nopeaan kokeiluun? Pystyisikö siihen saamaan jonkun kokeilun, Pyhäjokivarteenhoukuttelevat tontti (maanomistuskysymykset voivat olla haastavia?) Digitalisaation mahdollisuudet markkinoida ja palvella Merijärven kuntaa => pilotti/ kunnat interaktiivisista webbisivuista => innovatiivisten/kuntamarkkinointivälineiden kehittäminen Monimuoto-opetuksen kokeilut ja digitalisaation luomat mahdollisuudet, työssäoppimisen edistäminen Digitalisaation työpaja peruskoulussa tai tähän liittyvä Uudet OPS => koodaus, monialaiset oppimiskokonaisuudet Langaton verkko kuidun kautta, välineitä 164 oppilasta, 30 tablettaja, läppäräitä 40, kalusto on, ohjelmointi mielenkiintoinen, koulutustaso alhainen, lukioon vetovoima vähän kasvanut, Centria toisi enemmän tietoa. Opon innovatiivisuus Nikulan Antti Työllistämispalveluiden uudet kokeilut 7.6.2016 Seutustrategian päivitys, kuntakäynti Merijärvi/Timo Kiema

Ei ole eturistiriitaa, yhteisiä kaikille, seudullisen/alueellisen yhteistyön fokus Kilpailuetu 4: Maaseutumaisuus, maaseutuyrittäjyys ja sen tuomat mahdollisuudet (rauha, kiireettömyys, luonnon läheisyys, maalaisasema, lähellä hyviä kuntakeskuksia) Ennakoiva positiivinen tai negatiivinen rakennemuutos: Luontoarvot ja maaseutumaisuus, kiireettömyys on nouseva trendi Miten reagoidaan? Onko tarvetta johonkin nopeaan kokeiluun? Laserkeilaus järven palauttaminen => uusia yllättävää historiallista näkymää uudelleen ja tarinaa kuntaan, uutta näkyvyyttä. Päätimme palauttaa järven luoda uutta yrittäjyyttä, etätyötä Muutakin maisemasimulointia voisi ideoida => vanhatie Kalajoelle, viehättävä kylänraitti, aittatori jne. sen nykyistä vahvempi hyödyntäminen 7.6.2016 Seutustrategian päivitys, kuntakäynti Merijärvi/Timo Kiema

Merijärven kunnan asemoituminen Muodostaa selkeästi oman profiilinsa maaseutumaisimpana kuntana alueella, pieni yhteisö, jossa yhteisöllisyys, talkoohenki korostuu, sijainniltaan edullinen lähellä kaupunkikeskuksia ja Hanhikiven voimalatyömaata. Asemaltaan kuntakentässä/seudulla => tasapainottava kunta (kun vain muistaa omista eduistaan puolensa pitämisen). Maaseutumaisuus, kiireettömyys nousevia trendejä, ympäristö, joka luo innovatiivisuutta vs. iso kaupunki (molemmat ääripäät) (nykyajan ongelma juostaan asiasta toiseen eikä ehditä ajattelemaan). Pienet kunnat tuovat lisäarvoa juoksuyhteiskuntaan, hetkinen ajatellaanpa vähän ennen kuin vedetään johtopäätös. Hyvät mahdollisuudet hyötyä Fennovoimahankkeesta 7.6.2016 Seutustrategian päivitys, kuntakäynti Merijärvi/Timo Kiema Takaisin

Oulainen Kunnan kilpailuedut, jotka seudullisen ja alueellisen vetovoiman kehittämisen kannalta ovat oleellisia ja arvioituja kitkatekijöitä 4.9.2017 Seutustrategian päivitys, kuntakäynti Oulaineni/Timo Kiema

Ei ole eturistiriitaa, yhteisiä kaikille, seudullisen/alueellisen yhteistyön fokus Kilpailuetu 1: Koulutustarjontana kaikki asteet myös monipuolinen vapaasivistystyö ja musiikkiopisto Ennakoiva positiivinen tai negatiivinen rakennemuutos: Kustannusleikkaukset, valtio-osuudet 10 % takaisin, mitä otetaan pois (kärkihankkeet) Oppilasmäärät eivät kasva ja alueellinen vetovoima heikkenee SOTE palveluiden yksityistäminen (uhka/mahdollisuus) Yritysyhteistyö/etäopiskelu mahdollisuudet => voi olla uhka/mahdollisuus Miten reagoidaan? Onko tarvetta johonkin nopeaan kokeiluun? Koulujen profiloituminen Aloitettu yhteistyö musiikkiviikkojen kanssa, valtakunnan tasolla saakka jo Varhaiskasvatuksen kehittäminen 4.9.2017 Seutustrategian päivitys, kuntakäynti Oulaineni/Timo Kiema

Ei ole eturistiriitaa, yhteisiä kaikille, seudullisen/alueellisen yhteistyön fokus Kilpailuetu 2: Työmoraali on korkea ja väestörakenteessa nuorten osuus on merkittävä Ennakoiva positiivinen tai negatiivinen rakennemuutos: Väestökehityksessä ikäpyramidin vääristyminen Pysyvästi nuoret syrjäytyvät Osaavan työvoiman rekrytointi vaikeutuu Erityisosaajien puute Puuttuu työkokemusta Miten reagoidaan? Onko tarvetta johonkin nopeaan kokeiluun? Innovatiivisuutta työpaikkakehitykseen, koulutustarjontaan ja investointien saamiseen Jelppi -tyyppisen toiminnan vahvistaminen Joustavat koulutusmetodit, Jedun/OAMK/Centri/YO osaamisen kehittämiseen ja työvoiman tarjontaan Työharjoittelujen/-kokeilujen kehittäminen Oppisopimusjärjestelmän reformaatio 4.9.2017 Seutustrategian päivitys, kuntakäynti Oulaineni/Timo Kiema

Ei ole eturistiriitaa, yhteisiä kaikille, seudullisen/alueellisen yhteistyön fokus Kilpailuetu 3: Sijainti/kulkuyhteydet Ennakoiva positiivinen tai negatiivinen rakennemuutos: Hanhikivi/Fennovoiman läheisyys Junaliikenne, kesällä ei bussiliikennettä, ei pääse Ylivieskaan päärata/kaksoisrata, lentokentän läheisyys Miten reagoidaan? Onko tarvetta johonkin nopeaan kokeiluun? Syöttöliikenne, pendelöinti, kesäajan liikenne, asiointiliikenteen kehittäminen 4.9.2017 Seutustrategian päivitys, kuntakäynti Oulaineni/Timo Kiema

Erikoisosaamista kunnittain, joka helposti koetaan eturistiriidaksi ja aiheuttaa turhaa kilpailua Kilpailuetu 4: Kulttuuritapahtumat jatuotanto, harrastusmahdollisuudet ja hyvinvointipalvelut Ennakoiva positiivinen tai negatiivinen rakennemuutos: Haastavaa korkeatasoista ja kansaa vetävää, monipuolista kulttuuritarjontaa Uusi uimahalli, hyvät tilat Juniorityö puuttuu, myös musiikkipuolella talkootyövoiman vähentyminen Centrian/OAMK:n mahdollisuudet + hyvinvointiteknologia Kulttuurin ja hyvinvoinnin yhdistäminen Julkisen SOTE:n keskittäminen/uudistus (Kokkola/Oulu) Miten reagoidaan? Onko tarvetta johonkin nopeaan kokeiluun? Luodaan määrätietoisesti mehenkeä, hyvä ja toimiva koordinaation ylläpitäminen, sukupolvenvaihdos on jo ja tulossa (talkkooväki), miten tähän reagoidaan.. opiskelijat mukaan Kuntouttavaa ja taidetoimintaa, perinteinen kuntoutustoiminta, taideliikuntaa, musiikin ja kuntoutuksen yhdistäminen 4.9.2017 Seutustrategian päivitys, kuntakäynti Oulaineni/Timo Kiema

Ei ole eturistiriitaa, yhteisiä kaikille, seudullisen/alueellisen yhteistyön fokus Kilpailuetu 5: Joustava päätöksenteko elinkeinoasioissa ja yritysmyönteisyys Ennakoiva positiivinen tai negatiivinen rakennemuutos: Jos ketteryys/joustavuus katoaa. Konsensus henki häviää, avoimuus pitää säilyttää ja tehtyihin päätöksiin pitää luottaa Miten reagoidaan? Onko tarvetta johonkin nopeaan kokeiluun? 4.9.2017 Seutustrategian päivitys, kuntakäynti Oulaineni/Timo Kiema

Oulaisten kaupungin asemoituminen Sijainti Ylivieska Oulainen - Oulu kehityskäytävällä, jossa vilkas tie- ja junaliikenne Hyvinvointi- ja terveyspalveluiden alueellinen keskittymä (Oulun ammattikoreakoulun koulutus ja PPSHP:n omistama Oulaskankaan sairaalan yksikkö sekä muut yksiköt tukevat keskittymää kuten Taukokangas, joka on verkostoitunut seudullisesti) Kulttuurituotannon ja tapahtumatuotannon erityisosaaja/alueellista ulottuvuutta, hyvät vapaa-ajan harrastusmahdollisuudet (hyvinvoinnin ja kulttuurin ja liikunnan yhdistäminen) Oulaisilla erinomaiset mahdollisuudet Pyhäjoen ydinvoimalahankkeen hyödyntämiseen (lähin työmaan rautatieasema ja toimiva ratapiha sivuraiteineen ja voimalahankkeeseen alihankintamahdollisuudet merkittävät) 4.9.2017 Seutustrategian päivitys, kuntakäynti Oulaineni/Timo Kiema Takaisin

Sievi Kunnan kilpailuedut, jotka seudullisen ja alueellisen vetovoiman kehittämisen kannalta ovat oleellisia ja arvioituja kitkatekijöitä 4.9.2017 Seutustrategian päivitys, kuntakäynti Sievi/Timo Kiema

Erikoisosaamista kunnittain, joka helposti koetaan eturistiriidaksi ja aiheuttaa turhaa kilpailua Kilpailuetu 1: Vahva teollinen keskittymä Ennakoiva positiivinen tai negatiivinen rakennemuutos: Teknologinen murros, teknologian mahdollisuudet teollisen toiminnan (toimivat ja start up yritykset) kehittämisessä Miten reagoidaan? Onko tarvetta johonkin nopeaan kokeiluun? Kerrotaan, että asiat ovat hyvin/viestinnän tehostaminen, digitalisaatio (kynttilä vakan alla liikaa takataskussa) Start up toiminnan kehittäminen Teollisen keskittymän vahvistaminen sen toimintaedellytyksiä parantamalla (esim. tuotantopuisto + infrapalvelut/muut palvelut/hintapoliittinen etu esim. sähkössä siirtohinta 4.9.2017 Seutustrategian päivitys, kuntakäynti Sievi/Timo Kiema

Ei ole eturistiriitaa, yhteisiä kaikille, seudullisen/alueellisen yhteistyön fokus Kilpailuetu 2: Seudullisen/alueellisen yhteistyön vahvistaminen, seudun/alueen kokonaiskuvan hyödyntäminen Ennakoiva positiivinen tai negatiivinen rakennemuutos: Alueellisten kuntakeskusten läheisyys (Kalajoki, Ylivieska, Kokkola, Nivala) Kiusaus kuntien lyhytnäköiseen oman edun tavoitteluun, jolla edistetään alueen sirpaleisuutta ja tätä kautta yhteistyön tulokset menetetään Sote-palveluiden keskittyminen Miten reagoidaan? Onko tarvetta johonkin nopeaan kokeiluun? Vahvistetaan yhteen hiileen puhaltamista kunnat/ yritykset isojen kysymysten kanssa ja samaa mallia tuodaan myös seutuyhteistyöhön, Esim. kunnat näkevät koulutuksen yhtenä osana viestinnässä, nostavat yhteisiä asioita viestintään, jolloin moninkertaistuu sanoman levittäminen ja vahvistaminen... 4.9.2017 Seutustrategian päivitys, kuntakäynti Sievi/Timo Kiema

Ei ole eturistiriitaa, yhteisiä kaikille, seudullisen/alueellisen yhteistyön fokus Kilpailuetu 3: Positiivinen suhtautuminen yrittäjyyteen Ennakoiva positiivinen tai negatiivinen rakennemuutos: Ollaan reilusti keskiarvoa ylemmällä, yrittäjyyskurssille hakeutuvia paljon ja kunnassa korkea työn tekemisen moraali silti työvoiman saatavuus ongelmia Miten reagoidaan? Onko tarvetta johonkin nopeaan kokeiluun? Esim. tuotantopuistoon seminaareja ja koulutuksia, Aktiivisesti, näkyvyyttä ja viestintää.. => saadaan varmistettua työvoiman saatavuutta 4.9.2017 Seutustrategian päivitys, kuntakäynti Sievi/Timo Kiema

Ei ole eturistiriitaa, yhteisiä kaikille, seudullisen/alueellisen yhteistyön fokus Kilpailuetu 4 Toimiva ja kehittyvä perhepalvelukeskus ja kouluverkko, siihen liittyvät palvelut, kyläkoulut ja urheilualue turvallinen ja toimiva kokonaisuus Ennakoiva positiivinen tai negatiivinen rakennemuutos: Asukasluvun lievä laskusuunta, vaikka kunta on periaatteessa iskukykyinen Miten reagoidaan? Onko tarvetta johonkin nopeaan kokeiluun? Ehdottomasti viestinnän tehostaminen, monipuolistaminen, Yhteistyötä viestinnässä seudullisesti esim. kohdennetusti, jolla ei kuntien brändeihin aiheuteta ristiriitaa, vaan ovat vahvuutena 4.9.2017 Seutustrategian päivitys, kuntakäynti Sievi/Timo Kiema

Ei ole eturistiriitaa, yhteisiä kaikille, seudullisen/alueellisen yhteistyön fokus Kilpailuetu 5: Maaperäainekset ja niitten mahdollisuudet Ennakoiva positiivinen tai negatiivinen rakennemuutos: Hyödyntämis- ja jatkojalostusmahdollisuudet Miten reagoidaan? Onko tarvetta johonkin nopeaan kokeiluun? 1. Nopeat kokeilut/ideoinnit, kiviaineksen jalostamiseen 2. Maa-aines => sen jalostaminen, non food ja food 4.9.2017 Seutustrategian päivitys, kuntakäynti Sievi/Timo Kiema

Sievin kunnan asemoituminen Portti pohjois- ja keski-pohjanmaan välillä, kiinteä osa Kalajoki Ylivieska Nivala kasvu/kehityskäytävää/pohjois-pohjanmaan eteläosaa, mutta rajapintaa Toholampi, Kokkola Avoin katsontakanta eri yhteistyösuuntiin case by case, näkee seudullisen ja alueellisen yhteistyön mahdollisuudet kunnan elinvoiman kehittämisessä Profiloituu huipputeollisuuden keskittymäksi yksityisen sektorin suuri osuus => innovatiivisuutta/yrittäjämyönteisyyttä Takaisin 4.9.2017 Seutustrategian päivitys, kuntakäynti Sievi/Timo Kiema

Ylivieska Kaupungin kilpailuedut, jotka seudullisen ja alueellisen vetovoiman kehittämisen kannalta ovat oleellisia ja arvioituja kitkatekijöitä

Kilpailuedut Ei ole eturistiriitaa, yhteisiä kaikille, seudullisen ja alueellisen yhteistyön fokus 1. Rautatie/kaksoisrata/risteysasema 2. Kaupan keskittymä (suuret yksiköt pitävät pintansa) 3. Monipuolinen amk ja IIasteen koulutus 4. SOTE-palvelut/Kallio 5. Monipuolinen toimialarakenne Erikoisosaamista kunnittain, joka helposti koetaan eturistiriidaksi ja aiheuttaa turhaa kilpailua Ennakoiva positiivinen tai negatiivinen rakennemuutos: 1. Rautatieaseman kautta lähes 200 000 matkustajaa, miten asiakasvirrat pysyvät ja syöttöliikennettä ja asiakasvirtoja kasvatetaan 2. AMK koulutuksen jatkuminen Ylivieskassa (monimuoto-opetus uhka/onko myös mahdollisuus, miten laajuus ja monipuolisuus on mahdollista koulutuksessa alueen työvoiman tarpeen mukaan, miten TKI puoli kehittyy?) 3. Jedu:n yksikkö Ylivieskassa taloudellisesti hyvässä kunnossa, uhkana koulutusrakenteen muutokset, jotka koskevat myös lukiota/ii-astetta. Koulutus toimialana itsessään työllistää merkittävästi 4. Uhkana on julkishallinnon palveluiden/työpaikkojen keskittyminen Ouluun, jota koulutusrakenteiden muutokset edistävät 5. Uhkana toimialarakenteen supistuminen Miten reagoidaan? Onko tarvetta johonkin nopeaan kokeiluun? 1. 2018 ratapihan alituksen rakentaminen on käynnistymässä => uusia mahdollisuuksia kehittämiseen. Tulee miettiä sellaisia toimintoja, mitkä ratojen solmupisteeseen on edullisia (kuljetuksen terminaaliselvitys) Autolaaksoon liittyvä joku juttu Ylivieskalaiset yritykset vievät täältä, ei riitä täältä terminaali vain, vaan vietävään kohteeseen oltava myös Kalajoen matkailun kehittämiseen junayhteyden merkitys 2. AMK pitää olla isoissa hankerahoituksissa mukana. Tuotantotalous, sähkötekniikka palveleeko aluetta? TKI:n turvaaminen ja kehittäminen sekä ammatillinen koulutus turvattava/yritysten kehittyminen => Centria, 3. Yrittäjäystävällisyyden jatkuva vahvistaminen ja kehittäminen 4. SOTE:n yritystoiminnan kehittäminen + julkista palveluvarustusta säilytettävä. 5. Aktiivinen kaavoitustoiminta elinkeinotoiminnan tarpeisiin 4.9.2017 Seutustrategian päivitys, kuntakäynti Ylivieska/Timo Kiema 36

Ylivieskan kunnan asemoituminen Alueellinen kaupan keskittymä (suuryksiköitä), myös muita kauppaan ja yksityisiin palveluihin liittyvää monipuolista tarjontaa => palvelee vähittäistavarakaupassa 76 000 asukkaan, erikoiskaupassa yli 90 0000, markkina-aluetta Historiassa vahvoja kaupan perheyrittäjiä, jotka ovat luoneet kaupungin kaupallisen toiminnan erikoistumisen, jolla on kaupunkia huomattavasti laajempi vaikutusalue Logistisesti tärkeä pohjoisen etelän päärata kulkee Ylivieskan kautta, kaikki junat pysähtyvät Ylivieskaan Alueellinen keskus, johon on keskittynyt markkinaehtoisesti merkittävästi yksityisiä palveluita, koetaan uhkanakin muitten alueen kuntien vetovoiman kehittämiselle Rooli alueella asemoitumisen perusteella olla alueellisen yhteistyön moottori => vaatii diplomatiaa Takaisin 4.9.2017 Seutustrategian päivitys, kuntakäynti Ylivieska/Timo Kiema 37

Tuloskortti 1: Kunnallisten palveluiden sujuva, ketterä ja joustava järjestäminen kunnan omana tuotantona, kuntayhteistyöllä tai ostopalveluna Toimenpide: Kuntaselvitykset kuntakohtaisesti tai kuntien yhteistyönä, uusi elinvoimainen kunta Tavoite: Kuntien valmistautuminen maakuntahallinnon uudistukseen 2019, "Uusi elinvoimainen kunta" Vastuu: Seutukuntayhdistyk-sen jäsenkunta (Alavieska, Kalajoki, Merijärvi, Oualainen, Sievi ja Ylivieska) Seuranta: Kukin vastuutaho vastaa itse seurannasta ja työn etenemisestä. Päivitetyn seutustrategian seurannassa seutuhallituksessa 2 kertaa vuodessa on lyhyt katsaus kunnittain tilanteesta Tulosodotus: Seutukuntayhdistyksen jäsenkunnat yksin tai yhdessä seutukunnan sisällä tai yli seudullisesti omista lähtökohdista saavat aikaan "Uuden elinvoimaisen kunnan toimintakonseptin". Tark./huomiot: Ylivieska on käynnistänyt oman selvityshankkeen, uusi elinvoimainen Ylivieska, kunnat päivittävät strategioita ja muut PP:n kunnat kuin Oulu ja kehyskunnat ovat hakemassa rahoitusta Ylivieskan hallinnoimaan selvityshankkeeseen maakuntahallinnon uudistukseen liittyen. Tark./huomiot: Tark./huomiot: Tark./huomiot: Tuloserittely: Seutuhallitus 20.4.2017, Seutuhallitus syksy 2017, Seutuhallitus kevät 2018, Seutuhallitus syksy 2018 Takaisin

Tuloskortti 2: Positiivinen suhtautuminen yrittäjyyteen ja kuntien/alueen toimialarakenteen monipuolistaminen Toimenpide: Avointa sektoria kehittävien alueen julkisten palveluiden ennakoiva kehittäminen ja tuloksellinen toteuttaminen Tavoite: Katkeamaton palveluketju kunnallisesta ennakoivasta elinkeinoneuvonnasta maakuntahallinnon kasvupalveluihin Vastuu: YSK hanketiimi/kuntien elinkeinovastaavat ja seutujohtaja Seuranta: SK hanketiimin ja 4 seutukunnan seutujohtajien kokouksissa Tulosodotus: Maakuntahallinnon kasvupalvelulain uudistuksella ei vaaranneta ennakoivaa kuntien/alueen yritystoiminnan kehittämistä ja saadaan aikaiseksi toimiva palveluketju markkinaehtoisen kasvupalvelun ja kuntien/alueen ennakoivan yritystoiminnan kehittämisen välille. Tark./huomiot: Tark./huomiot: EU:n rakennerahastojen ja kansallisesti rahoitetut kehitysprojektit välineitä palveluketjun kehittämiseen Tark./huomiot: Tark./huomiot: Tuloserittely: 2017 syksyn ensimmäiseen seutuhallitukseen YSK hanketiimi antaa selvityksen prosessin etenemisestä Takaisin

Tuloskortti 3: Kilpailukyvyn lisääminen II-asteella ja amk-koulutuksessa sekä TKI-toiminnassa alueella ja yliopisto-osaamisen vahvistaminen Toimenpide: OEK:n osaamisstrategian päivittäminen ja toteuttaminen (sis. laajentamisen Raahen seudulle) Tavoite: Nykyistä kokonaisvaltaisempi strategian hallinnointi ja toteutus alueen ammatillisen koulutuksen ja TKI-toiminnan kehittämisessä ja rajapinnan vahvistamisessa elinkeinoneuvonnan katkeamattomaan palveluketjuun. Yrittäjyyskasvatuksen vahvistaminen peruskoulusta yo-tasolle. Vastuu: OEK:n johtoryhmä (laajennettuna Raahen seudun edustajilla) ja OEK-organisaatiot Seuranta: OEK:n johtoryhmä ja 4 seutukunnan kuntakokous Tulosodotus: Yhtenäinen ja kilpailukykyinen 4 seutukunnan alueen osaamisstrategia. Joustavien ammattillisen koulutuksen ratkaisujen kehittäminen OEK:n yhteistyönä ja verkottumalla laajemmin alueellisesti sopivien koulutusorganisaatioiden kanssa alueen elinkeinoelämän julkishallinnon tarpeisiin. Toimiva yhteistyöprosessi maakunnallisen/alueelliseen elinkeinoneuvonnan katkeamattomaan palveluketjuun (maakuntahallinnon uudistus kasvupalvelut). Yrittäjyyskasvatuksen toimintamalli on otettu käyttöön normaaliksi toiminnaksi (OPS:t ym. virallliset koulutusta ohjaavat asetukset/määräykset) peruskoulusta yo-tasolle. Tark./huomiot: Tark./huomiot: Tark./huomiot: Tark./huomio: Tuloserittely: OEK johtoryhmä antaa vähintään 2 kertaa vuodessa järjestettävässä 4 seutukunnan kuntakokouksessa katsauksen saavutettuihin tuloksiin. Takaisin

Tuloskortti 4: Pääradan ja Savon radan, 8-, 27- ja 86/63 teiden, tieyhteyksien Pyhäjoelle, Kalajoen sataman ja tietoliikenneyhteyksien kilpailukyvyn vahvistaminen Toimenpide: Tunnistetaan ennakoiden avainkohteiden kehittämistarpeet ja vaiheittainen edistäminen Tark./huomiot: Pendelöinnin tarve mm. Ylivieskan suunnasta Pyhäjoelle lisääntyy, jolloin bussiyhteyttä välille Ylivieska - Pyhäjoki on kehitettävä. Tietoliikenneyhteyksien kehittämisessä teknologian kehitys sekä aluetarpeet vaihtelevat. Mm. valokuidun, langattomien, ADSLyhteyksien parantaminen ja uudet teknologia-ratkaisut tulee ottaa huomioon yhteyksien parantamisessa, kun verkkoon siirtyy uusia sähköisiä palveluita. Tavoite: Kaksoisradan aseman järjestelyt Ylivies-kassa, Ylivieska - Iisalmi radan sähköistys, 8-tien parantaminen ydinvoimalatyömaan ja Kalajoen matkailun kannalta, 27-tien liikennejärjestelyt Ylivieskassa, 86/63-tien kunnon parantamnen liikennemäärien kasva-essa, 7890-tien kunnon parannus Pyhäjoelle Oulaisista, laajakaista-yhteyksien parantaminen Tark./huomiot: 86 tien liikennemäärät kasvavat, kun oletetaan, että 63 tien osuus Kaustiselta eteenpäin Evijärven osuus saadaan perusparannettua. 86 tien liikenteen kasvu ja tien parantamisen tarve ja rasitus tulevaisuudessa kasvavat (Kakepoli -strategia). Vastuu: Seutujohtaja kerää nykytilanteen ja jatkotoimet. Seuranta: Seutujohtaja arvioi ja seuraa tilannetta. Tulosodotus: Ennakoiva (proaktiivinen) reagointi infrakysymyksiin ja avainasioiden edistäminen. Tark./huomiot: Tark./huomiot: Tuloserittely: Seutujohtaja laatii raportin/katsauksen seutuhallitukseen kevään ja syksyn kokouksiin. Aineistoa hyödynnetään 4 seutukunnan edunavalvontastrategian toteutuksessa ja raportoinnissa kuntakokouksissa. Takaisin

Tuloskortti 5: Alueellisen edunvalvonnan ja yhteistyön tehostaminen Toimenpide: 4 seutukunnan Tavoite: Selvittää, millainen Vastuu: 4 seutujohtajan yhteistyörakenteen selvitys ja uusi alueellinen muodostama työryhmä. edunvalvontastrategian yhteistyörakenne Pohjoislaatiminen ja toteuttaminen Pohjanmaan etelä-osaan (4 seutukuntaa) kannattaa muodostaa, kun toimintaympäristö muuttuu maakuntahallinnon uudistuksessa. Laatia tehokas alueellinen edunvalvontastrategia, jolla vastataan tulevaisuden toimintaympäristömuutokseen. Seuranta: Seutujohtajat raportoivat selvityön eetenemisen seutuhallituksille tai vastaavilla Tulosodotus: Saadaan muodostettua vaiheittain uudistettu ja nykyistä tiiviimpi toimintatapa vuoden 2018 aikana 4 seutukunnan yhteistyöhön ja edunvalvontaan. Vuoden 2019 alustas, mikäli 4 seutukunnan tai yhden kuin useamaan seutukunnan kuntajohto päättää muodostetaan uusi tai olemassa olevaan organisaatioon alueen edunvalvontaan ja elinvoiman kehittämisen uusi organisoituminen Pohjois-Pohjanmaan eteläosassa. Tark./huomiot: Maakuntahallinnon uudistukseen ja kuntien uuteen rooliin elinvoiman kehittämisessä on käynnistymässä PP:n pois lukien Oulu ja Oulun kehyskunnat Ylivieskan kaupungin hallinnoima kuntaselvitys, jolla on ainakin edunvalvonnassa rajapinta 4 seutukunnan selvitystyöhön edunvalvonnassa sekä mahd. muihin rajapintateemoihin Tark./huomiot: Tark./huomiot: Tark./huomiot: Tuloserittely: Seutujohtajien muodostama työryhmä vaiheistaa selvitystyötä ja raportoi seutuhallituksille ja vastaaville 2017 ja 2018 työn etenemisestä. Järjestetään 2 kertaa vuodessa kuntakokous, jossa linjataan uudistustyön eteneminen 2018 nykyistä tiiviimpään toimintatapaan ja vuoden 2019 vuoden alusta uuteen organisoitumiseen. Takaisin

Pohjois-Pohjanmaan eteläosassa Ylivieskan seutukunnan kuntia/kaupunkeja koskevat tärkeimmät kehityskäytävät Kalajoki Oulainen Merijärvi Ylivieska Alavieska Klusterien/ekosysteemien merkittäviä osia/keskittymiä: Matkailu ja matkailua tukeva palvelutoiminta: Kalajoki Hyvinvointi- ja terveyspalvelut: Oulainen Kauppa ja kauppaa tukeva palvelutoiminta: Ylivieska Puu- ja metallituoteteollisuus: Sievi/koko seutukuntaa koskeva Maataloustuotanto/maaperä ja kaivannaisala/jalosteet: koko seutukuntaa koskeva Logistiikka (raide, satama, tiet ja solmukohdat): Kalajoki ja Ylivieska 27/rata -kehityskäytävä Sievi Takaisin

VISIO KUNTALÄHTÖISEN SEUDULLISEN YRITYSNEUVONNAN PÄÄLINJAUKSET VISIO: Ylivieskan seutukunnan kunnissa toimii tehokkaasti julkishallinnon katkeamaton yritysneuvonnan palveluketju kunnallisesta ennakoivasta yritysneuvonnasta maakuntahallinnon tuottamiin yritysten kasvupalveluihin. Yritysneuvonnan katkeamattoman palveluketjun saatavuutta, asiantuntemusta ja vaikuttavuutta kehitetään jatkuvasti yhteistyössä maakuntahallinnon kasvupalveluiden ja muitten seudun ja alueen sidosryhmien kanssa. YRITYSNEUVONNAN PAINOPISTEET JA PALVELUSISÄLLÖT PERUSNEUVONNAN VAHVISTAMINEN Liikeidean kehittämisen neuvonta, arviointi ja sparraus nopeilla kokeiluilla Sijoittuminen seudulle ja toimitilojen järjestäminen Työvoiman rekrytoinnin auttaminen Rahoitusneuvonta yrityksen käynnistämiseen ja kehittämiseen KANNATTAVA KASVUN VAUHDITTAMINEN Strategisen johtamisen ja henkilöstön osaamisen ja jaksamisen kehittäminen Toimintaympäristön muutoksiin reagoiminen Strategisten yritys- ja osaamisverkostojen kehittäminen Nykyisten ja uusien tuote/palvelukonseptien kehittäminen kasvaville markkinoille Markkinoinnin, myynnin, tuotteiden ja palveluiden kokonaisprosessin kehittäminen Jatkuva kehittämisen ja Lean ajattelun lisääminen Yritysten kasvun rahoittamisen neuvonta KANSAINVÄLISTYMISEN KASVATTAMINEN Vientimarkkinoiden kartoittaminen, messu- ja vientimatkojen ja asiakastapaamisten järjestäminen Yritysten kansainvälistymisvalmiuksien parantaminen Vientitoiminnan rahoituksen neuvonta OMISTAJANVAIHDOSTEN EDISTÄMINEN Yrityksen myyntikuntoon saattaminen Omistajanvaihdostuki jatkajalle ja luopujalle Rahoitusmahdollisuuksien neuvonta omistajanvaihdokseen Takaisin

PÄÄTAVOITE, TOIMINTAPA, VASTUUT JA TYÖNJAKO Päätavoitteena on monipuolistaa seutukunnan ja kuntien elinkeinorakennetta, uudistaa ja parantaa seutukunnan teollisen toiminnan kilpailukykyä ja lisätä seutukunnan palveluliiketoiminnan uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Tarttua elinkeinotoiminnan kehittämisessä uusiin teknologioiden hyödyntämiseen (esim. digitalisaatio, teollinen internet, uudet tuotantoteknologiat muut tulevat mahdollisuudet). Edistää työvoiman saatavuutta ja osaamisen kehittämistä. Edunvalvonnalla parantaa ja kehittää yritysrahoituksen mahdollisuuksia yritysten kasvun vauhdittamisessa. Kiinnittää erityistä huomiota pienten yritysten kasvunmahdollisuuksiin (mini- ja mikroyritykset). Ylivieskan seutukunnassa yritysneuvonnan Toimintapa on peruskuntalähtöinen ja verkostomaisesti toimiva. Yritysneuvonnan palvelutuotteet ovat saatavilla kaikissa kunnissa peruskunnan elinkeinotoimintaan liittyvien palveluiden kanssa (tilat, perusneuvonta jne.) ja ne tavoittavat hyvin ja kattavasti seutukunnan yritykset. Yritysneuvonnan toteuttamisessa on erilaisia rooleja, joita toteutetaan peruskuntien tarpeiden mukaisesti. Eri kunnissa ja seudullisesti voivat korostua eri tehtävät. Peruskunnat vastaavat kunnan elinkeinopolitiikasta ja sen tavoitteista. Seutukuntayhdistys vastaa seudullisista peruskuntien kanssa sovituista yhteisistä yritysneuvonnan palvelusisältöjen vahvistamisesta ja kehittämisestä: kannattavan kasvunvauhdittamisessa, kansainvälistymisen kasvattamisesta ja omistajanvaihdosten edistämisestä. Näitten palveluiden kehittämisessä ja tuottamisessa voidaan sopia tarpeen mukaan eri rooleja ja vastuita peruskunnan, seutukuntayhdistyksen ja muitten yrityspalveluiden tuottajien kanssa. Maakuntahallinnon kasvupalvelulain uudistuksella (laki aluekehittämisestä ja kasvupalveluista tulee lausunnolle helmi/maaliskuun 2017 vaihteessa). Kuntalähtöisessä seudullisessa yritysneuvonnassa pitää ehdottomasti pitää huoli, että maakuntahallinnon uudistus/uusi laki aluekehittämisestä ja kasvupalveluista) ei vaaranna ennakoivaa kuntien/alueen yritystoiminnan kehittämistä ja ehdottomasti tavoite on saada aikaiseksi toimiva palveluketju markkinaehtoisen kasvupalvelun ja kuntien/alueen ennakoivan yritystoiminnan kehittämisen välille. Tämän prosessin kehittymistä seurataan tarkoin seutukunnan hanketiimissä ja seutuhallituksessa. Yritysneuvonnan palveluiden ja palveluprosessit ovat saatavilla ja jaetaan seutukunnan perus- ja jäsenkunnissa. Seutukuntayhdistys joko seutukuntakohtaisesti tai yhdessä muitten seutukuntien ja tarvittavien erityisosaajien kanssa toteuttavat EU- tai muu lähtöisiä rahoitus projekteja yritysneuvonnan kehittämiseen. Peruskunnat kunnista lähtevien tarpeitten mukaan toteuttavat kehitysprojekteja, joitten valmisteluun seutukuntayhdistys antaa tarvittavaa apua. Takaisin

YLIVIESKAN, NIVALAN HAAPAJÄRVEN JA HAAPAVEDEN-SIIKALATVAN YHTEINEN OSAAMISSTRATEGIA (TAVOITTEENA YHTEISEEN STRATEGIAAN SAADA MUKAAN RAAHEN SEUTUKUNTA Alueen, seutujen, kuntien ja avoimen sektorin/yritystoiminnan laajat ja tärkeimmät strategiset elinkeinolliset osaamisalat, joitten kehittämisessä ammatillisen koulutuksen ja seudullisella/ alueellisella yhteistyöllä voidaan merkittävästi kehittää kuntien, seutujen ja alueen elinvoimaa. Takaisin

Erityisesti liikenneinfran edunvalvonnassa kiinnitetään huomiota: Tiet: o o o o 8-tien kunnostuksen etenemiseen, valtatien 27 liikennejärjestelyt Ylivieskassa, Oulainen Pyhäjoki tie/787/786 kunnossapito ja perusparannus Merijärvi Oulainen/786 talvikunnossapito Meriliikenne: o Kalajoen sataman toimintaedellytysten kehittämiseen, Raideliikenne (kauko- ja lähiliikenne): o o o o Iisalmi Ylivieska radan sähköistämiseen, Ylivieskassa kaksoisradan aseman järjestelyt Pendolinon lähdön aikaistamiseen Ylivieskasta (ehtii kokouksiin aamulla pääkaupunkiseudulle), kun kaksoisrata valmistuu 2017 Ylivieskaan saakka). Uutena haasteena on tullut junavuorojen muutokset, kun kaksoisrata on valmistumassa työpaikkaliikenteen kannalta, myös rahtiliikenteen järjestelyt voivat vaatia toimenpiteitä. Kokeilua bussilla on käynnistetty työpaikkaliikenteeseen Oulu Oulainen Ylivieska välille. Haasteena on ollut kannattavuus eikä julkista tukea ole voitu bussiliikenteeseen kohdistaa. Keskusteluissa on noussut esiin kiskobussin liikennöinnin kehittäminen. Kokkola Oulu välillä välipysähtymineen ja tavaraliikenteen osalta on noussut joitakin tarpeita. Keskustelua ja neuvonpitoa jatketaan maakunnan sisäisen ja erityisesti ja maakunnan eteläosan kannalta eri yhteyksissä ja tarvittavia selvityksiä tai prosesseja edistetään asian parantamiseksi. Takaisin

Erityisesti tietoliikenneyhteyksien edunvalvonnassa kiinnitetään huomiota: Kuituyhteyksien ja uusien teknologioiden mahdollistavat yhteydet kuten langattomien, ADSL-yhteyksien parantaminen ja uudet muut mahdolliset teknologia-ratkaisut: o Laajakaistan kattavuudesta on tehty alueellinen selvitys. Datan määrä lisääntyy huomattavasti tulevaisuudessa erilaisten palveluiden digitalisoituessa o Sievissä, Kalajoella ja Merijärvellä on aloitettu parantamaan laajakaistayhteyksiä kuidulla o Ylivieskassa, Oulaisissa ja Alavieskassa on alueita myös kaavoitetuilla kaupunkikeskustan alueilla, joissa kuituyhteyksiä ei ole. Edistetään kuitu-, uusien teknologioiden mahdollistavien yhteyksien saatavuutta/kattavuutta tarpeen mukaan myös ao. kunnissa Takaisin

Edunvalvonnan, yhteistyön ja alueellisen elinvoiman tiivistäminen neljän seutukunnan, Haapavesi Siikalatva, Nivala Haapajärvi, Raahe ja Ylivieska) yhteistyönä => selvitystyö Takaisin