KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2380 Kehitysyhteistyötutkimus 2008 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ QUESTIONNAIRE This questionnaire is part of the following dataset, archived at the Finnish Social Science Data Archive: FSD2380 Development Cooperation Survey 2008 If this questionnaire is used or referred to in any publication, the source must be acknowledged by means of an appropriate bibliographic citation. More information: http://www.fsd.uta.fi/
1. Kehitysyhteistyˆll ja laajemmin kehityspolitiikalla tarkoitetaan kansainv list yhteistyˆt, joka t ht kehitysmaiden aseman kohentamiseen. T ss yhteistyˆss Suomen kaltaiset kehittyneet maat ovat rahoittamassa ja tukemassa kˆyhien maiden kehitysponnistuksia. Miten t rke n pid tte kehitysyhteistyˆt / kehityspolitiikkaa? Onko se...luetelkaa: a) Eritt in t rke b) Melko t rke c) Melko v h merkityksist d) Yhdentekev e) EOS 2. JOS VASTASI KYSYMYKSEEN 1 ERITTƒIN TƒRKEƒƒ/MELKO TƒRKEƒƒ: Miksi kehitysyhteistyˆ / kehityspolitiikka on mielest nne t rke? VASTAUSVAIHTOEHTOJA EI LUETELLA a) Kˆyhien maiden auttaminen on oikeudenmukaista b) Se hyˆdytt myˆs Suomea c) Rikkailla mailla on velvollisuus auttaa kehitysmaita d) Sill ehk ist n kˆyhyytt ja n lk e) Sill parannetaan kehitysmaiden terveydenhuoltoa f) Sill parannetaan koulutusmahdollisuuksia kehitysmaissa g) Se parantaa lasten asemaa kehitysmaissa h) Se parantaa naisten asemaa kehitysmaissa i) Se parantaa kehitysmaiden taloudellista asemaa j) Se parantaa ihmisoikeustilannetta kehitysmaissa k) Se edist demokratiakehityst l) Muu syy, mik? 3. Minne p in maailmaa Suomen kehitysyhteistyˆt pit isi eniten kohdistaa? Valitkaa yksi vaihtoehto. NƒYTƒ KORTTI a) Afrikka b) Aasia c) Etel - ja V li-amerikka d) Afganistan, Irak tai vastaavat j lleenrakennuskohteet e) Luonnonkatastrofeista k rsineet alueet g) V kivaltaisista kriiseist toipuvat alueet h) En osaa sanoa 4. Mille aloille kehitysyhteistyˆt pit isi ennen kaikkea suunnata? Valitkaa seuraavista aloista kolme mielest nne t rkeint. NƒYTƒ KORTTI a) Opetus b) Terveydenhuolto ja v estˆkysymykset c) Vesihuolto d) Ihmisoikeudet ja tasa-arvo e) Demokratiakehitys ja hyv hallinto f) Kaupan kehitys g) Teollinen ja teknologinen kehitys h) Maa- ja mets talous i) Ymp ristˆ ja energia j) Kriisinhallinta ja rauhan rakentaminen 1(7)
k) Jokin muu, mik? l) En osaa sanoa 5a) Oletteko kuullut YK:n vuosituhattavoitteista? 1) En 2) Kyll JOS VASTASI KYS 5A KYLLƒ: 5b) Osaatteko nimet yhden tai useampia tavoitteita? VASTAUSVAIHTOEHTOJA EI LUETELLA 1) Poistaa rimm inen kˆyhyys ja n lk 2) Ulottaa peruskoulutus kaikille 3) Edist sukupuolten tasa-arvoa ja parantaa naisten asemaa 4) V hent lapsikuolleisuutta 5) Parantaa odottavien itien terveytt 6) Taistella aidsia, malariaa ja muita tauteja vastaan 7) Taata ymp ristˆn kest v kehitys 8) Luoda globaali kumppanuus kehitykseen 9) Joku muu, mik? SPECIFY 10) En osaa sanoa 6. YK:n yleiskokous hyv ksyi syyskuussa 2000 vuosituhatjulistuksen. Se asettaa konkreettisia kehitystavoitteita, joihin pyrit n vuoteen 2015 menness. Vuosituhattavoitteet muodostavat Suomen kehitysyhteistyˆn perustan. Seuraavaksi vuosituhattavoitteet sellaisina kuin ne ovat. Valitkaa niist kolme mielest nne t rkeint. NƒYTƒ KORTTI 1) Poistaa rimm inen kˆyhyys ja n lk 2) Ulottaa peruskoulutus kaikille 3) Edist sukupuolten tasa-arvoa ja parantaa naisten asemaa 4) V hent lapsikuolleisuutta 5) Parantaa odottavien itien terveytt 6) Taistella aidsia, malariaa ja muita tauteja vastaan 7) Taata ymp ristˆn kest v kehitys 8) Luoda globaali kumppanuus kehitykseen 9) EOS 10) Ei mik n n ist 7. Onko Suomessa saatavilla riitt v sti tietoa kehitysyhteistyˆst ja kehitysmaista? a) Kyll b) Ei 8. Mit mielt olette seuraavasta v itt m st : kehitysyhteistyˆ lis kansainv list turvallisuutta. LUETTELE VASTAUSVAIHTOEHDOT a) T ysin samaa mielt b) Jokseenkin samaa mielt c) Jokseenkin eri mielt d) T ysin eri mielt e) En osaa sanoa. 2(7)
9. Kehitysmaiden arvioidaan k rsiv n voimakkaimmin ilmastonmuutoksen seurauksista. Kehitysmailla on myˆs rikkaita maita huonommat mahdollisuudet varautua ja sopeutua ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sek taistella niit vastaan. Miten Suomen tulisi ottaa t m huomioon? Valitkaa mielest nne 1-3 t rkeint NƒYTƒ KORTTI a) Auttamalla Intian ja Kiinan kaltaisia teollistuvia kehitysmaita luomaan v h p stˆist tuotantoa. b) Tukemalla kaikkia kehitysmaita uusiutuvien energiavarojen k ytˆss. c) Auttamalla kˆyhimpi kehitysmaita varautumaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. d) Vaikuttamalla suomalaisten omiin kulutustottumuksiin ja elintapoihin e) V hent m ll Suomen hiilidioksidip stˆj f) Viem ll kehitysmaihin uutta ymp ristˆyst v llist teknologiaa. g) Antamalla rahaa yhteisiin rahastoihin h) Jokainen maa vastatkoon omista ilmastonmuutokseen liittyvist asioista. i) Jotenkin muutoin, miten? 10. Mik seuraavista v itt mist on l hinn n kemyst nne Suomen kauppa- ja kehityspolitiikan oikeasta suhteesta? NƒYTƒ KORTTI a) Kauppapolitiikan ja kehityspolitiikan tavoitteiden pit olla sopusoinnussa kesken n. b) Kauppapolitiikan pit tukea kehityspolitiikkaa, esim. kehitysmaatuontia edist m ll. c) Kauppapolitiikka ja kehityspolitiikka ovat kaksi eri asiaa, eik niit pid sekoittaa toisiinsa. d) Kehityspolitiikan pit tukea kauppapolitiikkaa, esimerkiksi suomalaisten yritysten vientiponnistuksia edist m ll. e) Ei mik n n ist f) Ei osaa sanoa. 11. Mink laista lis tietoa kehitysyhteistyˆst ja kehitysmaista kaipaisitte? Valitkaa seuraavista vaihtoehdoista yksi tai useampi. NƒYTƒ KORTTI a) Tietoa kehitysmaista ylip ns. b) Tietoa kehitysmaista ja ymp ristˆst. c) Tietoa Suomen m r rahojen k ytˆst. d) Tietoa EU:n kehityspolitiikasta e) Tietoa siit, miten globalisaatio vaikuttaa kehitysmaihin. f) Tietoa kehitysmaiden ihmisten el m st. g) Tietoa kehitysmaista ja maailmankaupasta h) Tietoa kriiseist ja konflikteista. i) Muuta tietoa, mit? j) En tarvitse lis tietoa. 12. Kuinka luotettavana pid tte seuraavilta tahoilta saamaanne tietoa kehitysmaista ja kehitysyhteistyˆst? NƒYTƒ VASTAUSVAIHTOEHDOT KORTILLA. a) Viranomaisten antama tieto 1) Eritt in luotettavaa 2) Melko luotettavaa 3) Ei kovin luotettavaa 4) Eritt in ep luotettavaa 5) En osaa sanoa b) Kansalaisj rjestˆjen antama tieto 1) Eritt in luotettavaa 2) Melko luotettavaa 3) Ei kovin luotettavaa 4) Eritt in ep luotettavaa 5) En osaa sanoa 3(7)
c) Tiedotusv lineiden antama tieto 1) Eritt in luotettavaa 2) Melko luotettavaa 3) Ei kovin luotettavaa 4) Eritt in ep luotettavaa 5) En osaa sanoa 13. Mist olette saanut tietoa kehitysyhteistyˆst ja kehitysmaista? Valitkaa enint n kolme vaihtoehtoa. NƒYTƒ KORTTI 1) Televisiosta 2) Radiosta 3) Sanomalehdist 4) Aikakauslehdist 5) Internetist 6) Puhetilaisuuksista, seminaareista, n yttelyist 7) Opintojen kautta 8) Tyˆpaikalta 9) Kirjoista 10) Omalta tuttavapiirilt 11) Kansalaisj rjestˆilt 12) Muualta, mist? 13) En osaa sanoa 14. Alla on lueteltuna Suomen kehitysyhteistyˆn muodot. Laittakaa ne t rkeysj rjestykseen aloittaen siit, jota pid tte t rkeimp n. NƒYTƒ KORTTI a) Monenkeskinen kehitysyhteistyˆ (esim. YK-j rjestˆjen ja kehitysrahoituslaitosten kautta teht v tyˆ) b) Kahdenv linen kehitysyhteistyˆ (Suomen ja kumppanimaan keskin iseen sopimukseen perustuva yhteistyˆ) c) Euroopan unionin kautta teht v kehitysyhteistyˆ d) Kansalaisj rjestˆyhteistyˆ e) Humanitaarinen apu f) Muu, mik? g) EOS 15. Paljonko Suomi arvionne mukaan maksoi kehitysapua vuonna 2007? Valitkaa yksi seuraavista vaihtoehdoista. NƒYTƒ KORTTI a) 348 miljoonaa b) 479 miljoonaa c) 746 miljoonaa d) 1147 miljoonaa e) En osaa sanoa 4(7)
16. Eri teollisuusmaiden kehitysyhteistyˆn suuruus vaihtelee 0,1ñ1 %:n v lill bruttokansantulosta. Suomi kehitysyhteistyˆm r rahat vuonna 2007 olivat noin 0,4 % BKT:sta. Mik olisi Suomelle sopiva prosenttiosuus? Valitkaa seuraavista vaihtoehdoista NƒYTƒ KORTTI: a) Ei yht n b) 0,1 % c) 0,3 % d) 0,4 % e) 0,5 % f) 0,7 % g) 1,0 % h) yli 1,0 % bruttokansantulosta i) En osaa sanoa 17 a. Pit isikˆ Suomen tulevaisuudessa kasvattaa kehitysyhteistyˆm r rahojaan? a) Kyll b) Ei c) EOS 17 b. JOS VASTASI KYS 17 A KYLLƒ: Miten kehitysyhteistyˆm r rahojen kasvu pit isi mielest nne rahoittaa? Valitkaa enint n kaksi vaihtoehtoa. a) Lis m ll valtion menoja. b) Leikkaamalla muista valtion menoista. c) Kansalaisker yksill ja muilla yksityisill lahjoituksilla. d) Luomalla kokonaan uusia rahoitusl hteit kuten lentomatkustajille suunnattu matkustajavero. e) Muulla tavalla, miten? g) EOS 18. Kuinka hyvin seuraava v itt m vastaa k sityst nne: Suomen kehitysyhteistyˆ on tehokasta ja tuloksellista. LUETTELE VASTAUSVAIHTOEHDOT a) Eritt in hyvin b) Melko hyvin c) Melko huonosti d) Eritt in huonosti e) En osaa sanoa 19. Mit seuraavista pid tte nykyisen kehitysyhteistyˆn vaikeimpana haasteena? NƒYTƒ KORTTI 1) Apua annetaan v r ll tavalla tai se on tehotonta. 2) Kehitysmaiden korruptio vaikeuttaa yhteistyˆt. 3) Apu ei ole riitt v. 4) Maailmankaupan rakenteet syrjiv t kehitysmaita. 5) Kehitysmaiden hallinto on heikko 6) Apu ei tavoita heit, jotka sit eniten tarvitsevat. 7) Kriisit ja konfliktit est v t kehitysyhteistyˆt. 8) Kehitysavulla ei saavuteta kest vi tuloksia. 9) Muu, mik? 5(7)
10) En osaa sanoa. 20. Suomen hallitus osallistuu humanitaarisen avun antamiseen luonnonkatastrofien ja kriisien uhreille. Oletteko yleisesti ottaen ollut tyytyv inen Suomen toimintaan erilaisten luonnonkatastrofien ja kriisien yhteydess? 1) Eritt in tyytyv inen 2) Melko tyytyv inen 3) Tyytym tˆn 4) Eritt in tyytym tˆn 5) En osaa sanoa 21. Mill tavoin uskotte voivanne yksitt isen ihmisen auttaa kehitysmaita? Valitkaa korkeintaan kolme tapaa. NƒYTƒ KORTTI a) Maksamalla veroja - joista osa menee valtion antamaan kehitysapuun. b) Tekem ll lahjoituksia hyv ntekev isyyteen tai kehitysmaiden hyv ksi j rjestett viin ker yksiin. c) Tukemalla yhteiskunnallisesti vastuullista yritys- ja sijoitustoimintaa. d) Osallistumalla kehitysmaiden hyv ksi toimivien j rjestˆjen tai ryhmien toimintaan. e) Matkailemalla kehitysmaissa. f) Vaikuttamalla poliitikkoihin, jotta valtion kehitysapua lis tt isiin. g) Vaikuttamalla poliitikkoihin niin, ett kehitysmaatuotteiden markkinoillep sy helpottuu. h) Ostamalla reilun kaupan tuotteita. i) Tukemalla kummilasta kehitysmaassa. j) Muulla tavalla. Miten? k) En usko pystyv ni auttamaan yksityishenkilˆn 22. Nykyinen kehitysapuj rjestelm alkoi muotoutua toisen maailmansodan j lkeen. Suomenkin kehitysavulla on jo yli 50 vuoden historia. Mik seuraavista v itt mist parhaiten kuvastaa n kemyst nne kehitysavusta ja sen merkityksest? NƒYTƒ KORTTI a) Kehitysyhteistyˆll on ratkaiseva merkitys kehitysmaiden nostamisessa pois kˆyhyydest. b) Kehitysyhteistyˆll on vaikutusta, mutta se ei yksin riit c) Kehitysyhteistyˆ voi lievitt v litˆnt h t, mutta sill ei aikaansaada pysyv kehityst d) Kehitysyhteistyˆll ei ole mainittavaa vaikutusta. e) Kehitysyhteistyˆ on haitallista. f) Ei mik n edellisist g) En osaa sanoa. 23. Mitk ovat mielest nne Suomen kehityspolitiikan t rkeimm t p m r t? Valitkaa korkeintaan kolme vaihtoehtoa. NƒYTƒ KORTTI a) Tasa-arvon ja ihmisoikeuksien edist minen b) Suomen ja kehitysmaiden v listen suhteiden vahvistaminen c) V estˆnkasvun hillitseminen d) Kˆyhyyden v hent minen e) Kest v n kehityksen edist minen f) Taloudellisen vuorovaikutuksen lis minen g) Terveyskysymykset h) Ymp ristˆuhkien torjuminen i) Rauhan ja turvallisuuden edist minen 6(7)
j) Joku muu, mik? k) Ei osaa sanoa. 24. Mill aloilla Suomella on mielest nne erityist annettavaa kehitysmaille? Mainitkaa enint n kolme alaa. NƒYTƒ KORTTI a) Ymp ristˆ ja energia b) Maa- ja mets talous c) Ihmisoikeudet ja demokratia d) Hyv hallinto e) Vesi ja sanitaatio f) Opetusala g) Tietotekniikka ja teknologia h) Terveydenhuolto i) Talous j) Muu ala, mik? k) Ei mill n aloilla l) EOS 25. Miten t rke n pid tte sit, ett Suomen rahoittamissa kehitysyhteistyˆhankkeissa n kyy se, ett apu on nimenomaan Suomesta? Pid ttekˆ sit Ö 1) Eritt in t rke n 2) Melko t rke n 3) Ei kovin t rke n 4) Ei lainkaan t rke n 5) EOS 26. Onko Teill viel jotain muuta kommentoitavaa kehitysyhteistyˆasioista? /Ttu 20.05.2008 7(7)
Sukupuoli: Ô ø ª Ó Ó ª Ikäryhmä: Ô ÔÎ Û ÓÏ Ú Ì Ó ÓÎ Û ÌÏ Ú Ì ÌÎ Û ÏÁ Ú Ï Î Û ÈÁ Ú Vastaajan ansiotyössäkäynti: Ô µ±µ± < < ß* < Ï Ó ± ø < < ß* < Ì ± ª ø ± ß* < Vastaajan ammatti/asema: Ô øø ª < Î Ó Ãß* ªµ < Ì fl ª ± ª µ * Ï «ª ± ª µ *Òø ø ø Î «Æ < < Í ± ø ø ø ª ø È ± < ÒÛ < Ë µª øù µ± ø ª Á <µª < ª Ô Ãß* * Perheen päähenkilön ammatti: Ô øø ª < È Ó Ãß* ªµ < Ì fl ª ± ª µ * Ï «ª ± ª µ *Òø ø ø Î «Æ < < Í ± ø ø ø ª ø È ± < ÒÛ < Ë µª øù µ± ø ª Á <µª < ª Ô Ãß* * Vastaaja on perheen eniten ansaitseva henkilö: Ô ß < Ë Ó Ì ± ª ø ß < ƪ ± Talouden elintarvike ja muista päivittäistavaraostoksista vastaa pääasiallisesti: Ô ø øø ø ª Á Ó ø øø ø ß ºª < ± µ µø ø Ì ±µ µ ø øø ø Talouden tämänhetkinen elämäntilanne: Ô «µ < ø ± Ô Ó ø ª ± øæ Ì ø µ ø ± ø ß ÔËÛ Ú Ï Ãø ± Ù ± ø ø ø Kotona olevien lasten ikä: ÔÔ Ô Ú È Í Ú ÔÌ ÔÓ Ú Ó Ô Ú Ë È Ú ÔÏ ÔÌ Ú Ì Ó Ú Á Ë Ú ÔÎ ÔÏ Ú Ï Ì Ú Ô Á Ú ÔÍ ÔÎ Ú Î Ï Ú ÔÔ Ô Ú ÔÈ ÔÍ Ú Í Î Ú ÔÓ ÔÔ Ú ÔË ÔÈ Ú Alle 18 vuotiaiden kotona ÔÓ asuvien lasten lukumäärä: ª µ *< Talouden yhteenlasketut vuositulot veroja vähentämättä (TULOKORTTI): ÔÌ Ô fl ª Ô Ô ª ÆÒ ± Ó Ô Û ÔÎ ª ÆÒ ± Ì ÔÎ Ô Û Ó ª ÆÒ ± Ï Ó Ô Û ÓÎ ª ÆÒ ± Î ÓÎ Ô Û Ì ª ÆÒ ± Í Ì Ô Û ÌÎ ª ÆÒ ± È ÌÎ Ô Û Ï ª ÆÒ ± Ë Ï Ô Û ÏÎ ª ÆÒ ± Á ÏÎ Ô Û Î ª ÆÒ ± Ô Î Ô Û ÎÎ ª ÆÒ ± ÔÔ ÎÎ Ô Û Í ª ÆÒ ± ÔÓ Í Ô Û È ª ÆÒ ± ÔÌ È Ô Û Ë ª ÆÒ ± ÔÏ Ë Ô Û Á ª ÆÒ ± ÔÎ «Á ª ÆÒ ± ÔÍ ÕÙ ª µ< øø ø ª ø ø ± øø øæ ± ºø Talouden koko ÔÏ (vastaaja mukaanluettuna): ª µ *< Sanomalehtien lukeminen: ÔÍ Ô <Ƶ µ± µµ± ÿª Õø ± ø Ù flø ª Ù Ã Æ Õø ± ø Ó øø ª º à ª ø Ì ø ± ø ª Ï øûõø ± ø Î ø ª Í ø ø ª È << Ò ª ± øø ø ±ø Koulutus: (MERKITÄÄN VAIN YLIN ASTE): ÔÈ Ô ªÆ ÛÒµª µ ÛÒµø øûòµø ø ø µ± Ó fl ø ÛÒ ªµ ª ÛÒµø øµ± Ì «± ø Ò µ ± Ï ± ø ± Î fl ø µ±æµªøµ± Í «± ±Ù µ±æµªøµ± È ø ø ø ø ø Taloudessa on: Ô fl ± ÔÁ Ó Ãªµ ÛÃ Ì øø ª Û Ò ø ª µø ø ø Ï ª < *µµ Î ºª± Í Ãø ª ø ø Ò Û Ûæ± È Ã ª ±µ± ª Ë ø µø ª µ< ßµµ< Á øø øµø ø ªÆ ª Ûß ªß fl Õ Ò µøø ª Û ±ºªª Òµ ª * ß <Ò ø ø ± fl Ô ªÆ ª Ûß ªß ø ø ª ±ºªª Ò Õ ÔÔ ª< ª Ò ø µø ª ÔÓ Û ø ª Û ± ø Ûø ª ø ª ±µ± ªª ø ø ª µ± ªª ø ÔÌ Û Ò Ûæ± Ò Û ± ÔÏ µø ªÆø ÔÎ << < < Kaupparyhmittymä, josta elintarvikkeet yleensä ostetaan: (KAUPPA KORTTI) ÓÔ Ô ÛÆß < Ûª ÆøÙ Û ø浪 Ù Û ªÆ ø浪 Ù Û ß ø浪 Ó ÃÆøºªµø Ʊ ø浪 Ù ø ø ø ±Ù Õ ø Ì ÕÛÆß < Æ øù Õ±µ± ÒÕÛ ø浪 Ù fl ª øù Õø ªÙ Õ øæ Ï Æ ÃøÆ ±Û < µø ø Î º Í Õ ± µ ø Õ ± µ ø ÿªæµµ È Ûµª Ë Ù µ< Asunnon tyyppi: Ô øµ± ø ± Ò øø øûø ± ÓÓ Ó Œ ø ± Ò øæ ø ± Ì ªÆƱ ø ± Asuinkunnan asukasmäärä: Ô «Ô ø µø ø ÓÌ Ó Î Ô Û Ô ø µø ø Ì Ì Ô Û Î ø µø ø Ï Ô Ô Û Ì ø µø ø Î fl ª Ô ø µø ø Ô ø µ ÓÏ Ó µ ø Lääni: Ô ª <ÛÕ ± ª << ÓÍ Ó < ÛÕ ± ª << Ì <ÛÕ ± ª << Ï << Î ø << Haastattelukunta: ÓÈ Maakunta: Ô À øø ÌÈ Ó øæ ø ÛÕ ± Ì <ÛÀ øø Ï Õø øµ ø Î ø øûÿ< ª Í Æµø øø È < < Ûÿ< ª Ë ß ª øøµ ± Á ª <Û øæ ø ø Ô ª <ÛÕø ± ÔÔ ± ± ÛÕø ± ÔÓ ± ± Û øæ ø ø ÔÌ ª µ ÛÕ ± ÔÏ ª <Û ± ø øø ÔÎ ± ø øø ÔÍ ª µ Û ± ø øø ÔÈ ± ± Û ± ø øø ÔË ø ÔÁ ø Vastaajalla on oma matkapuhelin: Ô ß < Ó ÌÁ Vastaaja käyttää Internetiä: Ô ß < Ó Ï Vastaaja on yhteydessä Internetiin: Ô ± ±ø ÏÔ Ó Ãß* ø µø ø Ì µª ø µø ø Ï Õ µ ø ª ø ø ø ± ø Î Æ ø ± ø Í ± øµ ø øù < Vastaajan Internetin käyttöuseus: Ô < < ø < ª ÏÓ < << Ó < <<Òµµ Ó ÌÛÏ < < < µ± ø ÔÓÛÔÁ < <<Òµµ Ì ÔÛÓ < < < µ± ø ÏÛÔÔ < <<Òµµ Ï ÔÛÌ < < < µ µø ºª ø Î ÿøæ ª Í ± øø ø ±ø