Alkuperäistä selvitystä käsitelty Teknlk 18.12.2014 117, Khall 19.1.2015 27 Päivitykset lihavoidulla ja vinokursiivilla fontilla, vanhat tiedot yliviivattuna Tekninen lautakunta on päättänyt kokouksessaan 9.11.2013 70, että vuonna 2014 laaditaan selvitys, jossa saatetaan Ylä- ja Alakittilän kaava-alueiden ulkopuoliset tiet samanarvoiseksi muiden yksityisteiden kanssa. Selvitys: 1. Kunnan tienhoitovelvollisuudet nykyisen lain mukaan Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 84 mukaan asemakaavan mukaisen kadun kadunpidon järjestäminen kuuluu kunnalle. Kadunpidolla tarkoitetaan mm. kadun rakentamista sekä kunnossapitoa. Lain "kadun ja eräiden alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta" 4 mukaan kadun kunnossapito kuuluu kunnalle. Tontille johtavan kulkutien kunnossapidosta vastaa tontin omistaja. Yksityistielain (Yks.TL) 22 mukaan yksityisen tien tienpitovelvollisuus kuuluu tieosakkaalle. Tieosakkaalla tarkoitetaan tieoikeuden omaavaa kiinteistön omistajaa, omistajaan verrattavaa kiinteistön haltijaa sekä elinkeinonharjoittajaa, jolle on myönnetty tieoikeutta vastaava tienkäyttöoikeus. Yksityisen tien tienpidolla tarkoitetaan mm. tien rakentamista sekä kunnossapitoa. Yks.TL 3 mom.3 mukaan asemakaava-alueella on kunnan siitä alkaen, kun se on tullut velvolliseksi rakentamaan kadun, jolle yksityisen tien tai sen osan liikenne on tarkoitettu siirtyväksi, tai ryhtynyt sellaista katua rakentamaan, otettava tällaisen kadun tai sen osan tienpito hoidettavakseen. Yks.TL 95 mukaan kunta päättää sen varoista yksityisen tien tienpitoon myönnettävistä avustuksista, avustuksen ehdoista ja käytön valvonnasta samoin kuin yksityisen tien tekemisen tai kunnossapidon ottamisesta kokonaan tai osaksi kunnan suoritettavaksi.
Muutos: esitys uudeksi yksityistielaiksi 90. Kunnan avustus. Kunnat voisivat edelleen päättää vapaasti yksityisteiden tienpitoon myönnettävistä avustuksista voimassa olevan lain mukaisesti. Avustettavan yksityistien tulisi olla järjestäytynyt tiekunnaksi ja sitä koskevat yksityistierekisterin tiedot tulisi olla ajan tasalla, kuten myös 89 :ssä maakuntien avustuksista säädettäisiin. Avustuskriteereillä varmistettaisiin muun muassa tiekuntien hallinnollisen tiedon ajantasaisuus yksityistierekisterissä sekä kannustettaisiin järjestäytyneisyyteen, jonka katsotaan olevan tärkeä elementti yksityisteihin liittyvässä tehokkaassa ja ammattimaisessa tienpidossa. Kunnan velvollisuus kunnossapitää asemakaavan mukaisia katuja perustuu lakiin. Kunnan velvollisuus kunnossapitää yksityisiä ei perustu lakiin. Kunnan rooli yksityisten teiden hoidossa ja avustamisessa on nykyisen lain näkökulmasta vapaaehtoista. 2. Kunnan hoitamat muut tiet kuin asemakaavan mukaiset kadut, hoitosopimustiet tai avustettavat tiet Kunnan hoitamia muita teitä kuin asemakaavan mukaisia katuja tai hoitosopimusteitä tai erillisellä aurausavustuksella huomioitavia yksityisiä teitä on yhteensä noin 26km (42 kpl). Kittilän kirkonkylä: Ala-Kittilän kaava-alueen ulkopuoliset tiet - Ryttytie, Uusisalmentie, Fiiantie, Anttilantie, Latotie, Tuulentie, Vaaratie, Holopaisentie, Janintie, Marjalantie, 4 nimetöntä, Vaaratie vedenottamolle Ylä-Kittilän kaava-alueen ulkopuoliset tiet: - Palontie, Ylipalontie, Kangasojantie, Takalantie, Karilantie (ml.hummilan yks.tie osuus), Pumpputie, Kuuselantie, Mikkolantie, Vehkatie Asemakaava-alueen sisällä olevat tiet, jotka eivät kuitenkaan ole asemakaavan mukaisia katuja: - Arolantien jatke Kt79:lle (Linderintie) / Aholanperä
Levi: Asemakaava-alueen sisällä olevat tiet, jotka eivät kuitenkaan ole asemakaavan mukaisia katuja - Tunturitie väli Koutalaki - Levin huippu Osittain asemakaava-alueen sisällä olevat tiet, jotka eivät kuitenkaan ole asemakaavan mukaisia katuja - Tuomikuruntie väli Ahvenranta - Outokummun majat Asemakaava-alueen ulkopuoliset tiet - Suvannoisentien jatke väli Atri - Kätkä, Immeltie, Sirkkajärven pohjoispuolentie Pokka: - Takalontie, Pokkakirstintie, Almantie Kunnan tiehoito lopetettu 1.6.2016 lähtien (khall 24.11.2014 472, HO 16/0068/4 7.3.2016) Kaukonen: - Meijerintie ja Särestöntie Kunnan tiehoito Särestöntietä koskien lopetettu 1.6.2016 lähtien (khall 19.4.2016 108) Köngäs: - Siimeksentie (koululle menevä ent. "Kouluntie") Ym. teiden hoito perustuu selvityksen kohdissa 3 ja 4 mainittuihin käytäntöihin, vanhoihin sopimuksiin, kunnanhallituksen tai valtuuston päätöksiin. Ym. teistä yksityistielain mukaiset tiekunnat on Vaaratiellä, Sirkkajärven pohjoispuolentiellä, Immeltiellä sekä Särestöntiellä (Maunukairan metsätie ja Särestövaaran metsätie). Edellä kerrotuista tiekunnista jollain tapaa toiminnassa on pelkästään Vaaratien yksityistien tiekunta. Pysyvää asutusta em. teillä on vähintään 2kpl / tie lukuunottamatta Tuomikuruntientietä, Tunturitietä sekä Pokan teitä. Edellä mainitut tiet ovat sisältyneet aikaisemmin ja sisältyvät nykyäänkin kaava- ja hoitosopimusteiden ns. kokonaishintaperusteisiin alueurakoihin. Voimassa olevat alueurakat ovat voimassa vuoteen 2018 saakka. Hoitourakoista ja niiden sisällöstä on päätetty kunnanhallituksessa 26.8.2013 275 sekä 7.10.2013 320-321.
Pokan tiet eivät kuitenkaan sisälly kokonaishintaurakkaan. Teiden vuotuiset kunnossapitokustannukset ovat noin 105.000. Kustannuksista katetaan kaavateille varatuilla käyttömenoilla noin 80.000 (Kittilän kirkonkylän ja Levin tiet) ja yksityisteihin varatuilla käyttömenoilla noin 25.000 (Sirkkajärven pp-tie, Kaukonen, Pokka, Köngäs). 3. Kunnan käytännöt ja perusteet yleisesti yksityisten teiden hoidossa ja avustamisessa Kunnan rooli ym.yksityisten teiden hoidossa ja avustamisessa on vuosikymmenten ajan ollut, että osaa tiestöstä on hoidettu sopimuksella, osaa avustettu vain talviaurauksessa sekä osaa hoidettu kaavatiestöön rinnastettavina tai muutoin mm. matkailullisesti tai yhdyskuntarakenteen kannalta merkittävinä teinä. Vanhat ja pääosin irtisanotut 1980- ja 1990-luvuilla tehdyt hoitosopimukset rajasivat sopimuksen piiristä pois tietyt yksityiset tiet. Sopimustienä oleminen tarkoitti ja tarkoittaa edelleenkin, että kunta hoitaa tien käytännön kunnossapidon järjestämisen kaikilta osin (ml.urakoitsijan). Avustusteitä vain avustetaan ja teiden kunnossapidon järjestämisvastuu on tiekunnalla tai tien omistajilla. Kunnan roolia yksityisteiden kohtelussa on aikojen saatossa yritetty yhdenmukaistaa useamman kerran. Edellisen kerran merkittävämpää yksityisteiden avustusjärjestelmämuutosta käsiteltiin valtuustotasolla vuonna 2007 (k.valt 38 31.8.2007). Valtuuston päätös tarkoitti käytännössä, että vanhat yksityisteiden hoitosopimuskäytännöt jäivät voimaan muiden kunnan hoitamien teiden hoitoperusteet kirjattiin auki ja ne jäivät edelleen voimaan vahvistettiin minimi avustussumma sosiaalisin perustein avustettaville teille ja pihateille mahdollistettiin teiden kesäkunnossapidon avustaminen (kuitenkin vuosittaisten määrärahojen puitteissa) Valtuuston em. päätös vahvisti vuosia näkymättöminä mutta kuitenkin yleisesti tiedossa olleet perusteet Ylä- ja Ala-Kittilän sekä Tunturitien hoidolle: "Ylä- ja Ala-Kittilän tiet sijaitsevat kirkonkylän taajamarakenteen kannalta tärkeillä alueilla. Kittilän kunta on laiminlyönyt em. alueiden osalta kaavoitusvelvollisuuttaan jo pitkään, vaikka alueet ovat
tärkeitä kirkonkylän alueen maankäytön ja asutuksen kasvun ohjaamisen kannalta. Ylä- ja Ala-Kittilän yksityistiet on käsiteltävä em. syin tärkeinä taaja-asutuksen teinä, joiden kunnossapitovelvollisuus kuuluu kunnalle (tai vaihtoehtoisesti laadittava asemakaava alueille)." "Tunturitie on Levin alueen matkailun kannalta erittäin tärkeä maisematie, joka olisi syytä pitää Levin alueen kehityksen ja tien turvallisen liikennöinnin kannalta kunnan hoidossa." Jäljemmin em. perusteet on hyväksytty vuosittain teiden kunnossapitomäärärahoista päätettäessä. Yksityiset tiet ovat olleet keskenään aina eriarvoisessa asemassa. Eriarvoisuutta on kuitenkin viime vuosina vähitellen korjattu. Syksyllä 2012 kunnanhallitus (14.8.2012 210) päätti uudet hoitosopimustieja avustustie-ehdot otettavaksi käyttöön vuoden 2013 alusta. Nykyisten ehtojen mukaan kunta perii jatkossa sopimusteiltä vuosittain 20% omavastuuosuuden tien kunnossapitokuluista. Vanhoissa sopimusehdoissa tämä 20% rahallinen omavastuu oli tiekuntien mahdollista korvata tietyillä itse tekemillään töillä, jotka jäi pääosin tekemättä. Nykyisissä avustustie-ehdoissa on yksityisen tienhoidon avustusten kustannuspuoli järjestetty samanarvoiseksi hoitosopimusteiden kanssa. Avustusteiden kustannusperusteena on nykyisin kunakin vuonna hoitosopimusteiden toteutuneen kunnossapidon km-hinta huomioituna 20%:n omavastuuvähennyksellä. Lisäksi avustusteillä on nykyisin mahdollisuus hakea aurausavustuksen lisäksi kesähoitoavustusta (lanaus ja sorastus). Päätös ei muuttanut käytäntöjä esim. Levin ja Kittilän kirkonkylän kaava-alueiden ulkopuolisten teiden hoidossa. Nykyisten hoitosopimusteiden ja avustusteiden vuotuiset kustannukset kunnalle (vuoden 2014 TP2016 mukaan) ovat noin 155.000 135.000 Kunta avustaa hoitosopimusten muodossa yhteensä 21 kpl:tta yksityistiekuntia, joiden tiestön pituus on 60,5km. Näiden teiden vuotuiset kunnossapitokustannukset kunnalle ovat noin 70.000 TP 2016 50.000. Summassa on huomioitu tiekuntien omavastuuosuus 20%.
Kunta avustaa vuosittain aurausavustusten muodossa noin 160 yksityistä tietä. Avustusteiden yhteispituus on noin 130km ja vuotuiset avustussummat yhteensä noin 50.000. Lisäksi em. hoitosopimus- sekä avustusteille kohdistuu vuosittain muita kustannuksia kuten kylien tievalojen ylläpitokustannuksia sekä henkilöstökuluja noin 35.000. Näitä ei laskuteta / huomioida tiekuntien hoitosopimusmaksuissa tai yksityisteiden avustamisessa. 4. Tiekohtaiset nykyiset perusteet kunnan suorittamalle tienhoidolle sekä tehdyt toimenpiteet kyseessä olevien teiden hoidon saattamiseksi samanarvoisiksi muiden vastaavien yksityisten teiden kanssa Sirkkajärven pohjoispuolentien hoidosta on kunnanhallituksen päätös vuodelta 1996 ( 549 10.12.1996). Päätös tarkoittaa, että huolimatta hoitosopimuksen irtisanomisesta kunta turvaa tien hoidon. Tekninen lautakunta on 12.2.2013 6 esittänyt kunnanhallitukselle Sirkkajärven pohjoispuolentietä koskevan vanhan hoitosopimuksen irtisanomista, siihen liittyvää kunnanhallituksen päätöstä vuodelta 1996 ( 549 10.12.1996) kumottavaksi sekä kehoittanut tiekuntaa järjestäytymään uudelleen tarjoten tiekunnalle uutta sopimusta samoin ehdoin kuin muillekin tiekunnille. Kunnanhallitus on kuitenkin päätöksellään 109 25.3.2013 päättänyt, että irtisanomisesta päätetään vasta tiekunnan uudelleen järjestäytymisen jälkeen. Tiekunta ei ole tehnyt asian eteen mitään eikä asiaa ole jäljemmin käsitelty. Vanhaa 1996 tehtyä kunnanhallituksen päätöstä ei siis kumottu eikä tiekunta ole jäljemmin järjestäytynyt uudelleen / kokoontunut käsittelemään kunnan esittämää uutta hoitosopimusta Sirkkajärven pohjoispuolentie on kuitenkin virallisesti yksityistie. Tie sijaitsee Sirkka-Levijärven eteläpuolisten asemakaava-alueiden sekä Akanrovan asemakaava-alueen välissä. Em. kaava-alueiden välillä tai läheisyydessä sijaitsee muitakin pysyvän asutuksen yksityisiä teitä (esim. Akanjärven- ja Akanrovan yksityistiet), joissa kunnan rooli on pelkästään avustuspohjainen. Tuomikuruntiestä on kunnanhallitus aikanaan tehnyt päätöksen, jossa kunta on sitoutunut hoitamaan tien kunnossapidon tienpäässä olevan kiinteistönomistajan peruskorjattua / asfaltoitua tien. Tie on osin asemakaavan mukainen katu, osin asemakaavan sisällä oleva tie ja osin yksityinen tie. Alueelle, jossa tie sijaitsee, on jo vireillä tai esitetty lähivuosille vireille tulevaksi asemakaavahankkeita. Näiden asemakaavahankkeiden yhteydessä tulee ratkaistavaksi tien
kaavallinen merkitys niiltä osin kuin se ei ole nykyisin asemakaavan mukainen katu. Tunturitie on asemakaavan mukaista katua Koutalaelle saakka. Tieosuus Koutalaelta Tunturinhuipulle ei ole asemakaavan mukainen katu vaikkakin tieyhteys on asemakaavan sisällä. Tien hoito perustuu edelleen tien tärkeään matkailulliseen merkitykseen, jonka valtuustokin on vahvistanut vuonna 2007 sekä yksityistielain 3 3 mom. tienpitovelvollisuuteen. Immeltie on ns. vanha hoitosopimustie, josta noin 0,4km pysyvän asutuksen osuus on jäänyt kunnan hoitoon Kätkänrannan kaavoituksen jälkeen eikä sopimusta ole irtisanottu. Tien hoito perustuu siis vielä vanhaan hoitosopimukseen. Alueelle, jossa tie sijaitsee on vireillä asemakaavahanke, jonka yhteydessä tien kaavallinen merkitys ratkaistaan. Täydennys: Immeltietä pitkin kulkee kunnan reitinpitovastuulla oleva ympärivuotinen patikka- ja maastopyöräreitti. Suvannoisentietä on hoidettu Kätkän kaavalle asti ennen Atrin kaavoitusta perusteella, että tiellä on ollut kunnan vuokra-asuntoja. Atrin kaavoituksen jälkeen tieosa Kätkän kaavalle on hoidettu ja hoidetaan edelleen tien yhdyskuntateknisen huollon merkityksen vuoksi (kunnossapidon logistiikka, vesi- ja jätehuolto, palo- ja pelastustoimi yms.). Kunnossapidon logistiikan näkökulmasta tieosuus yhdistää kunnossapitotoiminnot Atrin ja Kätkän kaavaalueiden välissä eikä kyseisen yhteysvälin kunnossapidosta aiheudu erityisiä kustannuksia. Tieosuuden kunnossapidosta hyötyy 6 pysyvästi asuttua taloutta. Pokan kyläteitä on hoidettu vuoden 2013 loppuun saakka kunnan toimesta perustuen siihen, että tienhoito on ollut ainoita kunnan palveluita kylälle. Pokan kyläteiden hoidon lakkauttamisesta on kunnanhallitus tehnyt päätöksen 9.12.2013 392. Päätöksestä tehtiin kyläläisten toimesta oikaisuvaatimus, joka on käsitelty kunnanhallituksessa 24.11.2014 472. Päätöksen mukaan ja sen lainvoimaiseksi tulemisen jälkeen kunnan rooli Pokan teiden hoidossa jatkossa on avustusperusteinen. Jollei päätöksestä valiteta, se saa lainvoiman aikaisintaan 8.1.2015. Em. syystä teiden suoraa hoitoa jatketaan kunnan toimesta kunnes asia on selvä. Täydennys: Pokan teitä koskeva lakkauttamispäätös saanut lainvoiman huhtikuussa 2016 ja kunnan tiehoito lopetettu 1.6.2016 alkaen.
Meijerintietä on hoidettu kunnan toimesta alkujaan tiellä olleen meijerin vuoksi ja jäljemmin tiellä sijaitsevien kunnan vuokraasuntojen vuoksi sekä samanarvoisena Kaukosen muiden kunnan hoitamien teiden kanssa. Meijerintien nykyinen hoito ei perustu siis hoitosopimuksiin. Kunnanhallitus on päättänyt 9.12.2013 393, että kunta yhtenä tieosakkaana hakee tielle tietoimitusta tiekunnan perustamiseksi ja, että tietoimituksen tekoon asti kunta vastaa tien kunnossapidosta. Päätöksen perusteena oli yhdenmukaiset vaatimukset hoitosopimustie-ehtojen täyttämisestä muiden vastaavien teiden kanssa. Yksityistietoimitus kokous pidetään maanmittauslaitoksen toimesta 18.12.2014. Täydennys: Meijenrintien yksityistietoimitus pidetty ja saanut lainvoiman tammikuun lopussa 2015. Kaukosen tiejärjestelyt tietoimitusten osalta edelleen kesken ja valmistuessaan aiheuttavat merkittäviä muutoksia kylän yksityistiejärjestelyihin ml. Meijerintiehenkin. Kunnan rooli Meijerintien hoidossa käsitellään yhdenvertaisesti muiden kylän yksityisteitä koskevien tietoimitusten jälkeen (arvio, syksy 2017). Särestöntien hoito on perustunut ja perustuu edelleenkin tienpäässä sijaitsevan museon toiminnan turvaamiseksi. Tämän perusteen on kunnanhallitus vahvistanut päätöksellään 9.12.2013 39. Päätöksen mukaan Särestöntien kunnossapito rahoitetaan Museosäätiölle varatuista kunnan avustusmäärärahoista. Täydennys: Kunta ei varannut vuoden 2016 talousarvioon Särestöntien hoitoon määrärahoja kuin kevään osalta. Tiehoito lopetettu kunnanhallituksen päätöksellä 19.4.2016 108, 1.6.2016 alkaen. Könkäällä Siimeksentien hoito on perustunut ja perustuu edelleenkin tien päässä olevan kunnan kiinteistön toimintojen turvaamiseksi (koulu, vuokra-asuntoja). Tien vuotuiset kunnossapitokustannukset ovat n.400. Tien hoidosta hyötyy kunnan kiinteistöjen lisäksi tien varrella oleva yksityinen palvelutalo sekä muutama pysyvästi asuttu kiinteistö sekä vapaa-ajanasunto. Täydennys: Kenttälän yksityistien tiekunta on kokouksessaan 12.1.2013 hyväksynyt kunnan tietä koskevan hoitosopimuksen. Tien hoito on otettu osaksi kunnan kilpailuttamaa 5-vuotista tienhoitourakka. Kenttälän yksityistie ei kuitenkaan ole maksanut yhtäkään kunnan vuosittain laskuttamaa tiekunnan omavastuuosuutta. Kunnanhallitus päätti 22.6.2015 233, että teknisen lautakunnan päätösten sekä kunnanhallitukselle osoittamien
esitysten 7.11.2014 102 sekä 28.11.2014 111 perusteella kunnanhallitus päättää, että kunta lopettaa Kenttälän tien kunnossapidon 1.5.2015 lukien. Kunnan kunnossapidon lopettaminen ei kuitenkaan vapauta tiekuntaa jo tehtyjen töiden omavastuuosuuksien maksamisesta. Mikäli tiekunta maksaa erääntyneet tienhoidon omavastuuosuutensa sekä toimittaa kuntaan allekirjoitetun tienhoitosopimuksen, kunta voi jatkaa tien kunnossapitoa. Muussa tapauksessa Kenttälän yksityistien tulee hoitaa tien kunnossapito itse ja halutessaan hakea kunnossapitoon kunnan avustusta. Tällä päätöksellä kunnanhallitus jatkaa kunnanvaltuuston hyväksymää käytäntöä yksityisteiden hoidossa. Kenttälän yksityistien tiekunta on valittanut kunnanhallituksen päätöksestä hallinto-oikeuteen. Asian käsittely hallntooikeudessa on vielä kesken. 5. Päätelmä Yksityisten teiden samanarvoisuus toteutuu nykyään pääosin kolmella (3) eri tasolla: 1. Hoitosopimustiet ovat samanarvoisia keskenään ja mahdollisten puutteiden osalta on ryhdytty tarvittaviin toimenpiteisiin 2. Avustettavat yksityiset tiet ovat samanarvoisia keskenään sekä avustusten kustannusperusteiden osalta samanarvoisia myös hoitosopimusteiden kanssa. 3. Taajamissa, Levin ja Kittilän kirkonkylän asemakaava-alueiden ulkopuolella tai sisällä olevat taaja-asutukseen rinnastettavat tiet ovat samanarvoisia keskenään. 6. Yhteenveto Kittilän kirkonkylälle on laadittu uusi osayleiskaava käsittäen mm. Ala- ja Ylä-Kittilän alueet. Osayleiskaava ei ole saanut kuitenkaan vielä lainvoimaa. Osayleiskaavan lainvoimaisuuden jälkeen em. alueiden asemakaavoitustarpeet tulevat kunnan päätettäväksi. Täydennys: Kirkonkylän osayleiskaava on saanut lainvoiman 18.3.2015. Ala- ja Ylä-Kittilän tiestön osalta on sidoksia vuoteen 2018 ulottuvaan Kittilän kirkonkylän katujen talvihoitourakkasopimukseen.
Kyseessä on tiestön hoidon kokonaisurakka ja sen sisältöön tehtävät muutokset ovat sovitusta urakasta poikkeavia ja siten kustannussidonnaisia. Kittilän kirkonkylän katujen talvikunnossapitourakassa Ylä-ja Alakittilän tiestön osuus on merkittävä (31%) urakan hoitoon sisältyvistä katukilometreistä. Levin alueen teiden osalta on tietyille alueille vireillä asemakaavahankkeita tai vähintäänkin suunnitteilla. Mm. Immeltien sekä Tuomikuruntien ratkaistaan vireillä olevissa asemakaavahankkeissa (Immeljärven pohjoispää) sekä lähivuosina vireille tulevaksi esitetyissä asemakaavahankkeissa (Ahvenjärvi). Täydennys: Immeljärven pohjoispään asemakaavoitus edelleen käynnissä ja Ahvenjärven alueen asemakaavoitushanke on vireillä. Tunturitien merkitys Levin alueen matkailulle kokonaisuudessaan on suuri. Tien olemassaolo ja sen kunnosspito on mahdollistanut tunturialueen määrätietoisen kehittämisen. Tieosuus Koutalaelta tunturin huipulle mahdollistaa tunturin huipun rinne- ja hissihuollon alati kasvavat tarpeet sekä tietoliikenne yms.tekniikan huollon. Tieosuus palvelee myös kolmea rinneravintolaa.tieosuuden kunnan hoitovelvollisuus määräytyy YkTL 3 3 mom. mukaisesti, koska kunta on tien rakentanut. Täydennys: Esitys uudeksi yksityistielaiksi 92. Kunnan oikeus yksityisen tien alueeseen. Jos yleiskaava-alueella yksityistielain (x/2017) 2 :n mukainen yksityistie tai tie, jonka maanomistaja on yhdyskuntarakentamisen yhteydessä varannut tiealueeksi, sijaitsee sellaisella alueella, joka kaavan mukaan on tarkoitettu liikenneväyläksi, kunnalla on oikeus korvauksetta panna kuntoon tiealue siihen kuuluvine ojineen ja asettaa siihen johtoja sekä luovuttaa se yleiseen liikenteeseen Levin alueen em.tiestön osalta on sidoksia vuoteen 2018 ulottuvaan Levin katujen ja alueiden talvihoitourakkasopimukseen. Kyseessä on tiestön hoidon kokonaisurakka ja sen sisältöön tehtävät muutokset ovat sovitusta urakasta poikkeavia ja siten kustannussidonnaisia. Haja-asutusalueiden yksityisten teiden hoidon kuten esim. Pokan kylätiet sekä Kaukosen Särestöntie ja Meijerintie osalta on tehty päätöksiä sekä ryhdytty toimenpiteisiin niiden saattamiseksi samanarvoisiksi muiden vastaavien teiden kanssa. Tosin esim. Särestöntietä koskeva päätös tarkoitti, että ko. tien eriarvoisuutta muiden yksityisteiden suhteen vain korostettiin. Täydennys: Toimenpiteet voimassa 1.6.2016 lähtien.
Sirkkajärven pohjoispuolentien tiekuntaa on kehoitettu järjestäytymään uudelleen mahdollista uutta hoitosopimusta varten mutta tiekunta ei aio tehdä asialle mitään vedoten vuoden 1996 kunnanhallituksen päätökseen. Mikäli tietä vertaa kaava-alueen reunamilla oleviin nykysiin taaja-asutuksen teihin, tulisi tie olla samassa luokassa kuin esim. Ylä-ja Ala-Kittilän tiet pelkästään jo johtuen vielä voimassa olevasta kunnanhallituksen päätöksestä 549 10.12.1996. Könkäällä Siimeksentien hoito perustuu tien päässä olevan kunnan kiinteistön toimintoihin (koulu, vuokra-asuntoja). Tien hoidosta hyötyy myös tien varrella oleva yksityinen palvelutalo sekä muutama pysyvästi asuttu kiinteistö sekä vapaa-ajanasunto. Tiellä ei mm. ole tiekuntaa eikä tie täytä pituudeltaan nykyisiä hoitosopimustie-ehtoja. Jotta tie olisi samanarvoinen muiden vastaavien haja-asutusalueen yksityisten teiden kanssa jossa kunta osakkaana (esim. Meijerintie) tulisi tielle perustaa tiekunta ja saattaa tieasioiden hoito hoitosopimuksen edellyttämälle tasolle. Koska tie on vain 350m pitkä eli lyhyempi kuin hoitosopimusehdoissa (>1km) tulisi hoitosopimusehtoja täydentää tai tehdä erillispäätös näin lyhyen tien soveltumisesta hoitosopimustieksi. Ottaen huomioon tien vuotuiset kunnossapitokustannukset (n.400 ) em. toimenpiteet maksavat todennäköisesti useamman vuoden kunnossapidon verran. Tässä selvityksessä läpikäytyjen Ala- ja Ylä-Kittilän tiestön, Levin tiestön sekä haja-asutusalueen tiestön osalta kunnalla on sidoksia vuoteen 2018 saakka ulottuvien kunnossapitourakkasopimusten kautta (lukuunottamatta Pokan kyläteitä). Kyseessä on tiestön hoidon kokonaisurakat ja niiden sisältöön tehtävät muutokset ovat sovitusta urakasta poikkeavia ja siten kustannussidonnaisia. 7. Johtopäätös Koko kunnan laajuista yksityisten teiden samanarvoiseksi saattamista ei voida ratkaista muutoin kuin irtisanomalla kaikki hoitosopimukset (vanhat ja uudet), kumoamalla vanhat kuntaa sitovat tienhoitopäätökset sekä lopettamalla muulla perusteella kunnan hoitamien teiden hoito. Tasapuolisin tapa olisi pelkästään tukea yksityisiä teitä avustuksen muodossa mikä sekään ei ole lakiin perustuva velvoite. Liitteet: - karttaotteet selvitykseen sisältyvistä teistä TEKNINEN OSASTO 8.5.2017