KANSALLINEN AUDIOVISUAALINEN ARKISTO NATIONELLA AUDIOVISUELLA ARKIVET NATIONAL AUDIOVISUAL ARCHIVE Opetus- ja kutttuuriministerlö Asia: KAVAn työnantajavirkamiesten kommentit HE:stä Viite: KAVA+MEKU HE-luonnos 14.12.2012 "o. 07. 01. 2013 Jl^JU^jkQ 7.1.2013 Dnro: 1/01/2013 Opetus- ja kulttuuriministeriö Kulttuuripolitiikan osasto Jukka Liedes, johtaja YLEISTÄ KAVA-MEKU-fuusiota valmisteleva virastojen yhteinen suunnitteluryhmä aloitti työnsä maaliskuun alussa 2012. Ryhmä on kokoontunut tiiviisti, työryhmiä on perustettu ja teemakokouksia pidetty. Virastojen kokonaiskartoitukseen perustuva virastoanalyysi on tehty. Sitä varten on koottu tiedot lainsäädännöstä, toiminnoista, henkilöstöstä, taloudesta ja palkkausjärjestelmistä. Samalla on pohdittu mahdollista synergiaa. Viraston rakenteen muodostumista on osaltaan ohjannut OKM/KUPO. Lakiluonnos perusteluineen sisältää muutaman periaatteellisen ongelman tai puutteen, jotka läpäisevät koko esityksen. Seuraavassa analysoimme ne ensiksi. Näiden ongelmien (kokoero, synergia) korjaaminen HE-fuonnoksessa ei tapahdu kevyesti muuttamalla, vaan vaatii koko perusteluosan läpikäymistä ja lisäkirjoittamista. Virkoja ja virkojen määräaikaisuutta koskeva tarkastelu liittyy lakiin yleisemmin ja koskee koko fuusiota. Lopuksi esitämme joitakin selvästi osoitettavissa olevia korjauksia, muutoksia, poistoja. Uuden laitoksen nimi KAVA on aikaisemmin tullut tunnetuksi Suomen elokuva-arkistona (SEA). Arkiston nimi muutettiin vuonna 2008 alkaen Kansalliseksi audiovisuaaliseksi arkistoksi (KAVA). Viiden vuoden järjestelmällisen tiedotustyön tuloksena asiakaskunta on tottunut tuntemaan arkiston "Kansallisena", joten viraston nimenä "Kansallinen audiovisuaalinen instituutti" (KAVI) olisi helpommin tiedotettavissa, ja uusi viraston nimi olisi paremmin yhdistettävissä edeltäjäänsä. Lisäksi Suomen audiovisuaaliselle instituutille sopivat internet-domain-nimet on varattu muiden käyttöön (SAVI, SAI). KAVA on varannut KAVIn varmuuden vuoksi. Synergia KAVA-MEKU-työryhmä on päätynyt siihen, että virastojen yhdistymisessä synergia sekä mahdolliset säästöt ja hyödyt toteutuvat hallintopalveluissa, kun talous- ja henkilöstöhallinto, ICT sekä yleisellä tasolla viestintä liukuvat yhteen. Tämä todetaan myös HE-luonnoksessa. Molempien virastojen substanssilait säilyvät ja virastojen nykyiset toiminnot jatkuvat entisellään. Näin ollen ei ole nähtävissä muisti- ja kulttuuriorganisaation (KAVA) ja lastensuojelullisen kuvaohjelma- ja mediakasvatuskeskuksen (MEKU) yhdistämisessä substanssiin liittyviä mainittavia synergiaetuja. KANSALLINEN AUDIOVISUAALINEN ARKISTO NATIONELLA AUDIOVISUELLA ARKIVET NATIONAL AUDIOVISUAL ARCHIVE PUH/TEL +358 9 615 400 FAX +358 9 6154 0242 SÖRNÄISTEN RANTATIE 25 A, PL 16, FI-00501 HELSINKI, FINLAND
Esimerkiksi MEKUn toiminnoista kuvaohjelmaluokittelu on ominaislaatunsa vuoksi pidettäväkin erillään muista toiminnoista, aivan kuten HE:ssä todetaan ja organisaation rakenne-ehdotuksessa alleviivataan. Myöskään mediakasvatus-elokuvakasvatus-akselilla ei ole pystytty löytämään suuria synergiaetuja johtuen perustavasta lähtökohtaerosta. MEKUn toimintaa läpäisee lastensuojelunäkökulma - se on kuvaohjelmaluokittelun ainoa lakisääteinen perustelu. Tämä lähestymistapa suuntaa myös MEKUn mediakasvatukseen liittyvää toimintaa (lastensuojelullinen mediakasvatus). Lisäksi mediakasvatus on määritetty "koordinoivaksi toiminnaksi", varsinaista mediakasvatusta laki ei anna MEKUIIe harjoitettavaksi. Lain perustelutekstissä toistuva MEKUn "mediakasvatustehtävä" onkin siten harhaanjohtava, ja tarkempi ilmaus olisi "mediakasvatukseen liittyvät tehtävät". KAVAn muiden yhteistyötahojen kanssa harjoittama elokuvakasvatus lähtee historia11is-esteettisestä perustasta, jossa elämyksellisyys ja taiteellisen kokemuksen välittäminen lapsille ja nuorille ovat keskeinen edellytys taiteen syvällisemmälle ymmärtämiselle. Tämän historiallis-esteettisen ja MEKUn lastensuojelullisen lähestymistavan yhdistäminen on periaatteellisesti hankalaa, ainakaan mitään synergiaa siitä ei koidu. MEKU koordinoi mediakasvatusta lastensuojelullisin perustein, KAVA harjoittaa käytännöllistä elokuvakasvatusta, jonka osuus KAVAn esitystoiminnasta on lisäksi verrattain pieni. Koska edellä esitetysti yhteen liitettävien virastojen media- ja elokuvakasvatuksen toimintojenkin päällekkäisyys on varsin vähäistä, lakiesityksen perusteluissa olisi syytä olla esittämättä kuvitteellisia synergiaetuja. Erityisesti yleisperustelujen johdannon lopussa esitetty ajatus siitä, että yhdistymisellä olisi jotain vaikutusta digitaalisuuden mahdollisuuksien hyödyntämiseen "nykyistä paremmin" on täysin vailla perää. Yhteiskunnallisten vaikutusten kohdalla on myös lipsuttu tosiasiallisen perustelun sijasta puhtaaseen spekulaatioon arvailemalla että tulevia synergiaetuja "ei välttämättä vielä nähdä". Tällaiset epämääräiset viittaukset tulee kokonaan poistaa. Kokoero Perustelujen faktaosiossa käydään läpi mm. virastojen kokoja toiminnot. Perustelutekstistä piirtyy kuitenkin kuva kahden tasakokoisen viraston liittymisestä yhteen, vaikka virastojen yhdistämisessä on lukujen valossa yksinkertaisesti kyse pienemmän liittämisestä isompaan. KAVAn nettobudjetti on kymmenkertainen MEKUn budjettiin verrattuna; henkilöstöä/htv KAVAIIa on noin seitsemän kertaa enemmän; MEKUIIa on kaksi toimintoa, KAVAIIa elokuva-arkistointia, radio- ja tvarkistointia, kulttuuritoimintaa sekä museotoimintaa harjoittavana laitoksena toimintoja on valtava määrä; KAVAn toimitilat, elokuvateatteri Orion ja Elävän kuvan museon näyttelytila ovat yhteensä 3 700 m 2, MEKUn toimitilat puolestaan 694 m 2. KAVAIIa on lisäksi varastotiloja noin 4 500 m 2. 2/7 www.kava.fi
Elokuva-arkistointi 34 htv 3 560 000 Hallintopalvelut 9,5 htv 907 000 Radio- ja tv arkistointi 12 htv 1 304 000 Mediakasvatus ja kuvaohjelmien luokittelu 11,5 htv 524 000 Elävän kuvan museo 4 htv 371 000 AV-kulttuurin edistäminen ja viestintä 13 htv 876 000 viipaleen kulma = htv viipaleen pinta-ala = nettomenot Luvut 2012 mukaan 2,5 htv siirretty palkkamenoineen Mekusta hallintopalveluihin Kuva 1. KAVAn ja MEKUn resurssivertailu JMMMM Kotimainen elokuvakokoelma Elokuvien esittäminen ZIZ Talous Mediakasvatuksen koordinointi Ohelsaineistokokoeima Ulkomainen elokuvakokoelma Luettelointi ja dokumentointi Digitaaliset palvelut Tutkimus ja julkaisut I Kirjasto Viestinta ja tiedotus x: Näyttelyt Luettelointi a dokumentointi TULOSALUEET Luetteloin* ja dokumentointi Näyttelyt Tilat :::[;:: ATK E Kuljetus ja huolinta Kuvaohjelmien luokittelu ja valvonta RekU>terl ärk«telmien ylläpito ja kehitys Tutkimus- Ja kulttuuritoiminnot Asiantuntlja- a tiedotustehtävät YKSIKÖT Kokoelmatutkimus Esitystoiminta muu Suomi TOIMINNOT Elokuvateatteri Orion Arkistopalvelut Muut palvelut Kuva 2. KAVAn ja MEKUn toimintovertailu Yhdistäminen on olemukseltaan epäsymmetrinen fuusio, mikä tulee HE:ssä vahvistetuiksi myös, kun todetaan, että yhdistämisen perusteena on Rauno Anttilan selvityksen (2008) sekä konserniselvitysmiesten näkemyksen ("Yhdessä enemmän"-selvitys) mukaisesti se, että MEKU on "kooltaan pieni ja erikoistunut viranomainen, eikä ole tarkoituksenmukaista säilyttää sitä erillisenä virastona". Yhdistämisen tavoitteena on hallinnonalan kokonaisuuden vahvistaminen ja virastokentän kokoaminen yhteen (HE, s. 10). Ainoa, riittävä, konkreettinen ja käypä peruste virastojen yhdistämiselle on mittakaavaperuste. Tämä konkreettinen ja vaikuttava seikka jätetään eksplikoimatta läpi HE:n ja kuitenkin se on mitä olennaisin asia. Esitämme, että HE:n lukuun 2.4. Nykytilan arviointi olisi yhteenvedonomaisesti lisättävä maininta virastojen selkeästä ja kiistattomasta kokoerosta. Toiseksi esitämme lisäystä esim. lukuun 4.2. Vaikutukset viranomaisten toimintaan, että nykyiset Kavan toiminnot ja tehtävät siirtyessään uuden virastonimikkeen alle ovat olennaisesti suurin osa koko virastosta ja sen toiminnasta. 3/7 www.kava.fi
Virat Uudessa virastossa KAVAn nykyiset lakisääteiset toiminnot säilyvät selkeästi suurimpina. Tämä näkyy HE:ssä eksplisiittisesti vain siinä, että KAVAn laki säilyy ja MEKU-laki kumotaan, jolloin MEKUn työntekijät siirtyvät tulevaan virastoon, kavalaiset jatkavat viroissaan. Johdonmukaista on, että tämä koskee myös KAVAn johtajan virkaa. OKM.ssä 15.11.2012 pidetyssä kokouksessa johtaja Tuula Lybeck kuitenkin kertoi, että johtajan virka aiotaan täyttää julkisen hakumenettelyn kautta. Tietoa muunlaisesta menettelystä ei ole saatu. KAVAn työnantajavirkamiesten ja KAVAn johtokunnan kanta on, ettei tähän ole perustetta, vaan lain siirtymäsäännöksissä tulee todeta, että KAVAn johtaja jatkaa tehtävässään myös liitoksen jälkeen. Jatkoa voidaan perustella seuraavin argumentein: - KAVAn resurssit ja toiminnot edustavat yhdistyvän viraston resursseista ja toiminnoista n. 90 %. Viraston tehtävät eivät oleellisesti muutu liitoksessa. - Laki Suomen elokuva-arkistosta uudistettiin vuonna 2008, kun viraston toimintaa laajennettiin uudella toimintayksiköllä, josta muodostettiin radio- ja tv-arkistoinnin tulosalue. Uudessa laissa viraston nimi muutettiin Kansalliseksi audiovisuaaliseksi arkistoksi. Asetuksen 7 :ssä Henkilöstön nimittäminen ja ottaminen määriteltiin johtajan asema seuraavasti: "Johtajan nimittää opetusministeriö." Johtajaa ei nimitetty uudelleen. Meneillään oleva muutosprosessi on samankaltainen kuin vuonna 2008 toteutettu. KAVAn lakia uudistetaan, toimintaa laajennetaan uudella toimintayksiköllä ja viraston nimi muutetaan. - Voimassa olevan valtion virkamieslain mukaan KAVAn johtaja voi jatkaa tehtävässään liitoksen jälkeen. Tämä voidaan todeta virkamieslain lähemmällä tarkastelulla. Valtion virkamieslakiin 1994/750 on muutoksella 2011/1548 lisätty 2 lukuun uudet 5a - 5f, jotka koskevat valtionhallinnon toimintojen uudelleenjärjestelyä. Uusi 5 a koskee tilannetta, jossa virka siirtyy toiseen virastoon: toimintojen uudelleenjärjestelyn yhteydessä virat ja niihin nimitetyt virkamiehet siirtyvät samaan virastoon tai samoihin virastoihin kuin tehtävät siirtyvät. 5 c määrää miten toimitaan, kun viran tehtävät muuttuvat uudelleenjärjestelyn yhteydessä olennaisesti ja viran tilalle perustetaan uusi virka: Uutta suoraan ministeriön alaisen viraston päällikön virkaa täytettäessä on käytettävä julkista ilmoittautumismenettelyä. Kavan ja Mekun yhdistämisessä on kysymys toimintojen yhdistämisestä ja virkajärjestelyistä, jotka toteutetaan muuttamalla lakia Kansallisesta audiovisuaalisesta arkistosta niin, että laitoksen tehtäväkenttä laajennetaan kattamaan myös nykyisen Mekun tehtävät Kavan tehtävien pysyessä ennallaan. Näin ollen vain Mekun virat siirtyvät, eikä Kavan virkamiehiin sovelleta (pitäisi soveltaa) siirtymistä koskevia säännöksiä. Virkamieslain 5 c koskee tilannetta, jossa viran tehtävät muuttuvat olennaisesti, minkä takia joudutaan perustamaan uusi virka. Kavan johtajan olemassa olevan virka ei muutu olennaisesti sen takia, että laitoksen hoitama tehtäväkenttä laajenee jonkin verran. Ei siis ole olemassa perusteita uuden viran perustamiseen. Lain perusteluissa HE 95/2011 todetaan 5 c osalta: Säännös mahdollistaa virkamiesten nimittämisen uusiin virkoihin siinäkin tapauksessa, että uusien virkojen tehtävät ja nimikkeet poikkeaisivat siinä määrin merkittävästi virkamiehen aikaisemmista tehtävistä ja nimikkeistä, että normaali virkamieslain mukainen viran muuttaminen ei olisi mahdollista. Virkamieslain 5 c on siis tarkoitettu koskemaan tilanteita, joissa viran tehtävät muuttuvat todella olennaisesti. Sitä ei voi soveltaa laitoksen johtajan tehtävien laajentuessa vain siten, että laitokseen perustetaan uusi, kokonaisuutta tarkastellessa verrattain pieni toimintayksikkö. Uuden johtajan viran perustamiselle ei ole olemassa laillista perustetta, vaan yhdistetyn KAVA- MEKUn johtajana jatkaa KAVAn nykyinen johtaja, mikä on mainittava säädöstekstissä. 4/7 www.kava.fi
Nimittäminen määräajaksi Asetusluonnoksen 7 :ssä Virkojen täyttäminen johtaja ja mediakasvatuksen toimintayksikön päällikkö esitetään nimitettäväksi "enintään viiden vuoden määräajaksi." KAVAn työnantajavirkamiehet ehdottavat viiden vuoden määräajan poistamista 7 :stä seuraavin perustein: - Voimassa olevaa säännöstä, joka velvoittaisi pienen viraston johdon määräajaksi nimittämiseen, ei ole. - Vertailun vuoksi voidaan todeta, että vuoden 2013 alusta toimintansa aloittaneen Kilpailu- ja kuluttajaviraston laissa (661/2012) ei ylimpien johtajien toimikausien pituutta ole rajoitettu. - KAVAn toiminta kulttuurialan muistiorganisaationa ja oman arkistoalansa asiantuntijavirastona on pitkäjänteistä ja johdonmukaista. Johtajan rooli viraston laajan toimialan asiantuntijana on keskeinen kaikilla toiminnan osa-alueilla. Muistiorganisaatiossa viraston johtaja edustaa alansa korkeinta asiantuntemusta (vrt. Kansallisarkistoja Museovirasto). Kypsä ja syvällinen asiantuntemus on mahdollista saavuttaa vain pitkän ehjän virkakauden aikana. Korjauksia, muutoksia ja poistoja Johdanto s. 3 KAVA on muistiorganisaatio. Pitäisi olla: KAVA on muisti- ja kulttuuriorganisaatio. s. 4 Digitaalisuus vaikuttaa... Poistetaan koko kappale liitokseen asiallisesti liittymättömänä. Nykytila, 2.1 Lainsäädäntö. KAVAn johtokunnasta olisi syytä mainita: s. 4 tehtävissä keskeinen vuosittaisen radio- ja tv-ohjelmien tallentamissuunnitelman hyväksyminen (Asetuksen 2 ) s. 4 jäsenet nimettävä niin, että johtokunnassa on edustettuna riittävä arkiston toimintaan liittyvien alojen tuntemus (Asetuksen 1 ). Nykytila, 2.2 Käytäntö s. 7 KAVAssa on 73 henkilötyövuotta. Pitää olla 71 henkilötyövuotta. (Ks. v.2013 talousarvio) s. 7 KAVAIIa on kuusi tulosaluetta. Pitää olla: KAVAIIa on neljä tulosaluetta sekä hallintopalvelut ja arkistopalvelut. s. 7 "MEKU toimii mediakasvatuksen kansallisena keskuksena ja toteuttaa mediakasvatukseen liittyvää tiedotusta, koulutusta ja tutkimusta." MEKUn lakisääteisiin tehtäviin kuuluu tällä hetkellä vain tutkimuksen edistäminen, ei sen "toteuttaminen". Ellei ole tarkoitus laajentaa tehtäväkenttää, täytyy lain 2 4 kohtaa myös täsmentää koskemaan tutkimuksen harjoittamisen osalta vain elokuva-, radio- ja televisiotutkimusta. Nykytila, 2.3 Vertailu Norjaan, Ruotsiin ja Tanskaan s. 8-9 Vertailusta on jätetty pois Islanti, vaikka se on Suomen lisäksi ainoa Pohjoismaa, jossa kuvaohjelmia ei ennakkotarkasteta viranomaisten toimesta. Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset, 3.2 Keskeiset ehdotukset s. 10 "Toimialaan liittyvä tutkimus" Onko tarkoitettu koskemaan uuden viraston koko toimialaa? Nykyisin tutkimus on lakisääteisenä tehtävänä vain KAVAn toimialalla. Esityksen vaikutukset, 4.1 taloudelliset vaikutukset 5/7 www.kava.fi
s. 11 Tutkimus on mainittu myös tässä kohdassa MEKUn tehtävänä. Esityksen vaikutukset, 4.3 Vaikutukset virastojen henkilöstöön s. 11 "MEKUsta Suomen audiovisuaaliseen instituuttiin siirtyvä henkilöstö sijoitettaisiin nykyiseen KAVAn palkkausjärjestelmään tehtäviensä vaatimusten mukaisesti." Uutta yhdistettyä virastoa varten rakennetaan uusi palkkausjärjestelmä, jonka pohjana käytetään KAVAn nykyistä palkkausjärjestelmää. Esityksen vaikutukset, 4.4 Yhteiskunnalliset vaikutukset s. 11 "KAVAn ja MEKUn yhdistymisen myötä syntyisi mahdollisuus kehittää Suomeen digitaalisen aikakauden audiovisuaalisen kulttuurin keskusta." Liian pyöreä ja spekulatiivinen muotoilu. Ehdotetaan poistettavaksi. s. 12 Poistetaan kappale: "Audiovisuaalisen kulttuurin edistämisen osalta voi nykyisen MEKUn ja KAVAn yhdistämisestä aiheutuvan synergian katsoa avaavan uusia mahdollisuuksia, joita nykyisessä rakenteessa ei välttämättä vielä nähdä." s. 12 "KAVAn elokuvakasvatustyön ja MEKUn mediakasvatustehtävän synergiaetujen hyödyntäminen..." Synergiaedut ovat vähäisiä. Ehdotetaan lause poistettavaksi. s. 12 "Mediakasvatus ja medialukutaidon edistäminen ovat keskeisiä keinoja lasten ja nuorten kehityksen ja hyvinvoinnin turvaamiseksi mediaympäristössä." Jos asetetaan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tulostavoitteiksi, miten näitä tulostavoitteita konkretisoidaan ja toteutumista mitataan? Ehdotetaan lause poistettavaksi. Lakiehdotuksen perustelut, 1.1 Laki Suomen audiovisuaalisesta instituutista /Lakiehdotus s. 13 ja 16 2. Tehtävät Ellei ole tarkoitus laajentaa tehtäväkenttää, täytyy lain 2 4 kohtaa myös täsmentää koskemaan tutkimuksen harjoittamisen osalta vain elokuva-, radio- ja televisiotutkimusta. 6) "Myös opetus- ja kulttuuriministeriö voisi instituuttia tulosohjaavana ministeriönä antaa virastolle tehtävä." 4) "edistää ja harjoittaa toimialansa tutkimusta sekä tarjota toimialaansa liittyviä palveluista;" Yleensä lisätehtäviä voidaan antaa virastolle vain asetuksella. Mikäli ministeriö saa valtuuden tehtävien antoon tulosohjauksessa, esitämme, että tehtävät sidottaisiin viraston toimialaan (lain 1 ) sekä niiden hoitoon osoitettaisiin virastolle erilliset lisäresurssit. s. 13 4 Neuvottelukunta Koska KAVAn tehtävät säilyvät entisellään, perusteet johtokunnan säilyttämiselle ovat edelleen voimassa. Johtokunnan merkitystä on tarkemmin selvitetty johtokunnan antamassa lausunnossa (liitteenä). Valtioneuvoston asetus s. 23 4 Johtajan tehtävät "Johtajan tulee lisäksi seurata yleistä kehitystä audiovisuaalisen arkistoinnin ja mediakasvatuksen alalla." 6/7 www.kava.fi
Pitää olla: Johtajan tulee lisäksi seurata yleistä kehitystä audiovisuaalisen arkistoinnin ja kulttuurin sekä mediakasvatuksen alalla. s. 24 7 Virkojen täyttäminen "Johtajan nimittää opetus- ja kulttuuriministeriö enintään viiden vuoden määräajaksi. Mediakasvatuksen toimintayksikön päällikön nimittää opetus- ja kulttuuriministeriö enintään viiden vuoden määräajaksi." Poistetaan myös lakiesi Poistetaan asetuksesta: enintään viiden vuoden määräajaksi. tyksen perusteluista. Määräajan poistamista puoltavat argumentit on esitetty tarkemmin tämän asiakirjan sivulla 4. kohdassa Nimittäminen määräajaksi. KAVAn johtokunnan lausunto (liitteenä) "Kansallinen audiovisuaalinen instituutti" on monesta syystä parempi nimiehdotus kuin "Suomen kansallinen av-instituutti"; - johtajan tehtävistä puuttuu "audiovisuaalisen kulttuurin seuraaminen"; - KAVAn johtokunnan olemassa olon perusteet eivät häviä toimialan laajentumisen myötä; siirtymäsääntöihin tulee lisätä KAVAn johtajan viran pysymistä koskeva maininta. 7Q 1^ KAVAn johtokunta otti kantaa vain laki-ja asetusluonnoksiin, koska HE:n perusteluja ei toimitettu sille riittävän ajoissa (Liite: KAVAn johtokunnan lausunto, 13.12.2012). Allekirjoittaneet, KAVAn työnantajavirkamiehet, ovat johtokunnan kannanoton takana johtokunnan esiin nostamissa seikoissa: ^P^r- Matti Lukkarila Mikko Kuutti Pirjo Hanhikorpi johtaja apulaisjohtaja hallintopäällikkö Jakelu Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjaamo Hakan Mattiin, ylijohtaja / KAVAn johtokunnan puheenjohtaja Rauno Anttila, johtaja Tuula Lybeck, johtaja Laura Mäkelä, ylitarkastaja KAVAn henkilökunta / luottamusmiehet Liitteet Johtokunnan lausunto (105/01/2012) Kommentoitu luonnos Hallituksen esitykseksi 7/7 www.kava.fi
KANSALLINEN AUDIOVISUAALINEN ARKISTO ff NATIONELLA AUDIOVISUELLA ARKIVET {( } NATIONAL AUDIOVISUAL ARCHIVE V^k)^ Dno: 105/01/2012 KAVAn johtokunnan lausunto Suomen audiovisuaalisen instituutin laki- ja asetusluonnoksesta 15.11.2012 Kansallisen audiovisuaalisen arkiston johtokunta on tänään pitämässään kokouksessa käsitellyt työjaostonsa aloitteesta OKM.n 15.11.2012 valmistelemaa laki-ja asetusluonnosta Suomen audiovisuaalisesta instituutista. Virallista lausuntopyyntöä johtokunnalle ei ole esitetty. Johtokunta kuitenkin haluaa nyt säädöksen ollessa vielä luonnosvaiheessa lausua seuraavista asiakohdista. Lakiluonnoksessa (1 ) esitetään yhdistyvän viraston nimeksi Suomen audiovisuaalista instituuttia. KAVA on aikaisemmin tullut tunnetuksi Suomen elokuva-arkistona (SEA). Arkiston nimi muutettiin vuonna 2008 alkaen Kansalliseksi audiovisuaaliseksi arkistoksi (KAVA). Asiakaskunta on tottunut "Kansalliseen", joten viraston nimenä "Kansallinen audiovisuaalinen instituutti" (KÄVI) olisi enää pieni muutos. Lisäksi sopivat domainit on varattu (SAVI, SAI). KAVA on varannut KAVIn varmuuden vuoksi. Johtokunnan nimiesitys on Kansallinen audiovisuaalinen instituutti. Neuvottelukunta (4 ) korvaisi KAVAn johtokunnan. KAVAn lakisääteiset tehtävät eivät KAVA-MEKUyhdistymisen myötä tule muuttumaan, jolloin nykyiset perustelut johtokunnan olemassaololle pätevät edelleen. Johtokunta edustaa "omistajan ääntä": KAVAn kokoelmien omistajuus lakisääteisessä tallettamisessa säilyy, vapaaehtoisessa tallettamisessa (esim. ulkomaiset elokuvat) omistajuus on vielä vahvempi. Omistusoikeuden säilyminen talletettuihin aineistoihin on poikkeuksellista av-arkistossa verrattuna muihin muistiorganisaatioihin. MEKUssa on sen sijaan jo siirrytty neuvottelukuntaan. AV-arkistoille ominaisen kaksinkertaisen "omistajan äänen" kuuluville saaminen puoltaisi statukseltaan neuvottelukuntaa "vahvemman"johtokunnan säilyttämistä. Asetusluonnoksen (3 ) mukaisesti johtajan tehtäviin kuuluu seurata yleistä kehitystä audiovisuaalisen arkistoinnin ja mediakasvatuksen alalla. Johtokunta ei katso ilmaisun riittävästi kattavan yhdistetyn viraston koko toimialaa, vaan esittää kohdan muutettavaksi muotoon: KANSALLINEN AUDIOVISUAALINEN ARKISTO NATIONELLA AUDIOVISUELLA ARKIVET NATIONAL AUDIOVISUAL ARCHIVE 1 PUH/TEL +358 9 615 400 FAX +358 9 6154 0242 SÖRNÄISTEN RANTATIE 25. 5. KRS, PL 16, FI-O0501 HELSINKI, FINLAND www.kava.fi
KANSALLINEN AUDIOVISUAALINEN ARKISTO NATIONELLA AUDIOVISUELLA ARKIVET NATIONAL AUOIOVISUAL ARCHIVE "Johtajan tulee seurata yleistä kehitystä audiovisuaalisen arkistoinnin ja kulttuuritoiminnan sekä mediakasvatuksen alalla." Asetusluonnoksessa (6 ) säädetään virkojen täyttämisestä siten, että OKM nimittäisi johtajan enintään viiden vuoden ajaksi. Johtokunta on kiinnittänyt huomiota siihen, että yhdistyvän viraston hallintolaki toteutetaan KAVAn voimassa olevaa lakia muuttamalta. KAVA ei siis virastona lakkaa nimen muutoksesta huolimatta. KAVAn nykyiset lakisääteiset tehtävät säilyvät, eikä muutoksilla ole vaikutusta KAVAn henkilöstön asemaan. Johtokunta katsoo, että kysymyksessä on tältä osin fuusion kaltainen kahden viraston yhdistyminen, joka edellyttää, että KAVAn nykyinen johtaja säilyttää johtajan tehtävät. Lain kohtaan Voimaantulo ja siirtymäsäännökset (10 ) tulisi ottaa KAVAn nykyistä johtajaa koskeva siirtymäsäännös: "Kansallisen audiovisuaalisen arkiston virassa oleva johtaja toimii Kansallisen audiovisuaalisen instituutin johtajana." Helsingissä 13.12.2012 KAVAn johtokunta varapuheenjohtaja KANSALLINEN AUDIOVISUAALINEN ARKISTO NATIONELLA AUDIOVISUELLA ARKIVET NATIONAL AUDIOVISUAL ARCHIVE 2 PUH/TEL +358 9 615 400 FAX +358 9 6154 0242 SÖRNÄISTEN RANTATIE 25, 5. KRS. PL 16, FI-00501 HELSINKI, FINLAND www.kava.fi
Luonnos 14.12.2012 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kansallisesta audiovisuaalisesta arkistosta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan kahden audiovisuaalisen kulttuurin alalla toimivan viraston, Kansallisen audiovisuaalisen arkiston ja Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskuksen yhdistämistä yhdeksi virastoksi, jonka nimi olisi.kansallinen audiovisuaalinen instituutti. Kansallisesta audiovisuaalisesta arktstosta annetun lain uusi nimi olisi laki.kansallisesta audiovisuaalisesta instituutista. Lakiin lisättäisiin Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskuksen toimialaa, tehtäviä sekä kuvaohjelmaluokittelijarekisteriä ja luokitteluohjelmistoa koskevat säädökset. Lailla kumottaisiin Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskuksesta annettu laki..kansallisen audiovisuaalisen instituutin toimiala ja tehtävät vastasivat nykyisiätcänsallisen audiovisuaalisen arkiston ja Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskuksen toimialoja ja tehtäviä. Laissa säädettäisiin, että elokuvien ja televisio-ja radio-ohjelmien säilyttämistä ja niihin liittyvää tutkimusta sekä kuvaohjelmien tarjoamisen valvontaa ja kansallinen mediakasvatuksen koordinointia ja edistämistä varten on.kansallinen audiovisuaalinen instituutti, joka on opetus- ja kulttuuriministeriön alainen. Kansallisen audiovisuaalisen arkiston henkilöstö jatkaisi ^Kansallisen audiovisuaalisen instituutin henkilöstönä. Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskuksen henkilöstö siirtyisi instituutin henkilöstöksi. Laissa olisi asetuksenantovaltuus, jonka nojalla opetus- ja kulttuuriministeriölle säädettäisiin toimivalta nimittää jcansallisen audiovisuaalisen instituutin johtaja viiden vuoden määräajaksi. Laissa olisi myös asetuksenantovaltuus, jonka nojal UT opetus- ja EnttuurimTnisteriöfle säädettäisiin toimivalta nimittää instituuttiin mediakasvatuksesta vastaavan toimintayksikön päällikkö, jolla olisi ratkaisuvalta kuvaohjelmakin mukaisissa asioissa. Yhteistyön edistämiseksi toimialalla laissa säädettäisiin Jvansallisen audiovisuaalisen Jinstituutin_ neuwtterijcunnasta. JCansallisen audiovisuaalisen Irkiston johtokunnasta luovuttaisiin. Laissa olisi lisäksi organisaatiota, henkilöstöä, virkoja ja hallintoa koskevat asetuksenantovaltuudet sekä tarvittavat viittaussäännökset ja Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskuksen asioita ja henkilöstöä koskevat siirtymäsäännökset. Esitys^ liittyy vuoden 2014 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteftävälcspsen yhteydessä. Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1. päivänä tammikuuta 2014. KAVA 7.1.13 11.17 I Deleted: Suomen audiovisuaalisen KAVA 7 1,13 11.19 [Deleted. Suomen audiovisuaalinen KAVA 7.1.13 11 02 I Deleted: Suomen KAVA 7.1.13 11.17 [Deleted: Suomen audiovisuaalisen KAVA 7.1 13 11 03 [Deleted: Suomen KAVA 7.1.13 11 03 (Deleted: Suomen KAVA7.1.13 11.17 S Deleted: Suomen audiovisuaalisen
2 SISÄLLYS muodostetaan lopuksi
YLEISPERUSTELUT 1 Johdanto Esityksen lähtökohtana on opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan kokonaisuuden vahvistaminen ja virastokentän kokoaminen yhteen. Opetus- ja kulttuuriministeriön toimialaan kuuluvat koulutus ja tiede; taide, kulttuuri, liikunta ja nuorisotyö; arkisto-, museo- ja yleinen kirjastotoimi; evankelisluterilainen kirkko, ortodoksinen kirkkokunta sekä muut uskonnolliset yhdyskunnat; opintotuki ja tekijänoikeus. Esitys liittyy kulttuuripolitiikan alalla audiovisuaalisen kulttuurin toimialaan. Kulttuuripolitiikan tavoitteena on edistää taidetta ja kulttuuria, luovaa toimintaa ja taloutta, kulttuurista moninaisuutta kulttuurin ja tiedon saatavuutta ja saavutettavuutta sekä vaalia kulttuuriperintöä. Audiovisuaaliseen alaan kuuluvat muun muassa elokuvat, animaatioja peliteollisuus, televisiotoiminta, mediataide ja muu audiovisuaalinen kulttuuri- ja sisällöntuotanto jakelukanavista tai tallennusalustoista riippumatta sekä mediakasvatus ja medialukutaito. Nykyisin opetus- ja kulttuuriministeriön alaisuudessa toimii audiovisuaalisen kulttuurin alalla kaksi virastoa, Kansallinen audiovisuaalinen arkisto, jäljempänä KA VA ja Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus, jäljempänä MEKU. Esityksessä ehdotettavaan.kansalliseen audiovisuaaliseen instituuttiin yhdistyisivät näiden kahden omätta osaltaan audiovisuaalisen kulttuurin alalla toimivan viraston toiminnot. KAVA on muisti- ja kulttuuriorganisaatio, joka ottaa vastaan, säilyttää ja edistää kotimaista elokuva-, televisio- ja radiokulttuuria ja -perintöä. KAVA muodostettiin vuonna 2008, kun sen edeltäjän, Suomen elokuvaarkiston toiminta laajeni käsittämään radioja televisio-ohjelmien tallentamisen ja arkistoinnin. Arkisto ottaa vastaan talletuksina ja hankkii kokoelmiinsa elokuvia ja televisio- ja radio-ohjelmia sekä niihin liittyvää esineistöä ja muuta aineistoa, tallentaa ja arkistoi televisio- ja radio-ohjelmia sekä entistää kokoelmissaan olevia aineistoja. Arkisto edistää ja harjoittaa tutkimusta sekä tarjoaa toimialaansa liittyviä palveluja. Lisäksi arkisto edistää toimialansa kulttuurin tuntemusta saattamalla elokuvia ja ohjelmia yleisön saataville kulttuuri-, koulutus- ja tutkimustarkoituksessa ja harjoittamalla niiden esitystoimintaa sekä asettamalla näytteille toimialansa aineistoja. MEKU on mediakasvatus- ja valvontaviranomainen, joka toimii lasten ja nuorten kehityksen ja hyvinvoinnin turvaamiseksi mediaympäristössä. MEKU perustettiin vuonna 2012 Valtion elokuvatarkastamon tilalle. Samalla Suomessa luovuttiin kuvaohjelmien ennakkotarkastuksesta. Nykyisin ohjelmien ikärajojen luokittelun hoitavat pääosin ME KUn kouluttamat kuvaohjelmaluokittelijat, joiden toimintaa MEKU valvoo. MEKUn keskeinen tehtävä on mediakasvatuksen ja medialukutaidon edistäminen. Esitykseen virastojen yhdistämisestä ei ole päädytty tyhjältä pohjalta. Yhdistämistä on tarkasteltu kahdessa opetus- ja kulttuuriministeriön selvityksessä vuosina 2008 ja 2011. Vuoden 2008 selvitys, Kansallinen audiovisuaalinen arkisto - Valtion elokuvatarkastamo (Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2008:31) arvioi virastojen yhteistyön tiivistämistä. Selvityksessä nostettiin esille yhteinen toimitilaratkaisu, tukitehtävien yhteistyön tiivistäminen sekä mahdollisuudet ydintehtävien yhtenäistämiseen ja mediakasvatuksen vahvistamiseen ~~VaTtiön elokuvatarkastamon uudistamisen kautta. Vuoden 2011 selvityksessä, Yhdessä enemmän - selvitys opetus- ja kulttuuriministeriön konserniohjauksesta ja -rakenteesta (Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2011:6) esitettiin KAVAn ja MEKUn yhdistämistä osana ministeriön konsernirakenteen kehittämistä. Vuonna 2012 opetus- ja kulttuuriministeriö on julkaissut audiovisuaalista kulttuuria digitaalisessa ympäristössä koskevat poliittiset linjaukset (Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012: 31). Julkaisun mukaan digitaalisuus monipuolistaa audiovisuaalisen kulttuurin hyödyntämistä ja helpottaa aineis-
ton saatavuutta sekä kasvatustyön toteuttamista. 2 NykytTfä 2.1 Lainsäädäntö Laki kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä (1433/2007) Lain tarkoitus on Suomessa yleisön saataville saatettujen kansallisen kulttuurin aineistojen säilyttäminen tuleville sukupolville ja saattaminen tutkijoiden ja muiden tarvitsijoiden käyttöön. Laissa on säädökset elokuvan sisältävien tallenteiden luovuttamisesta, kotimaisen tuottajan valmistaman elokuvan alkuperäisaineiston tallettamisesta ja elokuvan esityskopion ja mainos- ja muun tiedotusaineiston tallettamisesta Kansalliseen audiovisuaaliseen arkistoon Laissa on lisäksi säädökset radio- ja televisioaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä. Lain 10 :n mukaan Kansallisen audiovisuaalisen arkiston tehtävänä on tallentaa televisio- ja radio-ohjelmistoja. Tallennettaviin ohjelmistoihin tulee sisällyttää edustavasti ja monipuolisesti eri aikoina yleisölle lähetettäviä televisio-ja radio-ohjelmistoja. Laissa säädetään myös KAVAn valvontatehtävästä. Lain 26 :n mukaan Kansallinen audiovisuaalinen arkisto valvoo lain 4 :ssä tarkoitetun elokuvan tallenteen luovutusvelvollisuuden sekä 11, 14 ja 15 :ssä tarkoitetun tallettamisvelvollisuuden noudattamista. Laki Kansallisesta audiovisuaalisesta arkistosta (1434/2007) Lain 1 :n mukaan elokuvien ja televisioja radio-ohjelmien säilyttämistä sekä niihin liittyvää tutkimusta varten on opetusministeriön alainen Kansallinen audiovisuaalinen arkisto. Lain 2 :ssä säädetään KAVAn tehtävistä. Pykälän mukaan: - Arkisto ottaa vastaan talletuksina ja hankkii kokoelmiinsa elokuvia ja televisio-ja radio-ohjelmia sekä niihin liittyvää esineistöä ja muuta aineistoa, tallentaa ja arkistoi televisio- ja radio-ohjelmia sekä entistää kokoelmissaan olevia aineistoja. - Arkisto edistää ja harjoittaa tutkimusta sekä tarjoaa toimialaansa liittyviä palveluja. - Arkisto edistää toimialansa kulttuurin tuntemusta saattamalla elokuvia ja ohjelmia yleisön saataville kulttuuri-, koulutus- ja tutkimustarkoituksessa ja harjoittamalla niiden esitystoimintaa sekä asettamalla näytteille toimialansa aineistoja. Lain 4 :ssä sekä valtioneuvoston asetuksessa Kansallisesta audiovisuaalisesta arkistosta (94/2008) säädetään KAVAn johtokunnasta. Johtokunnan jäsenet on nimettävä niin. että johtokunnassa on edustettuna riittävä arkiston toimintaan liittyvien alojen tuntemus. Asetuksen 2 :n mukaan johtokunnan tehtävänä on muun muassa käsitellä arkiston toiminnan kehittämissuuntia ja toimintalinjoja sekä tehdä niitä koskevia aloitteita, tehdä esitys suunnitelmaksi televisio- ja radio-ohjelmistojen tallentamisesta ja aineistojen tallettamisesta. hyväksyä arkiston työjärjestys, määrätä arkistonjohtajalle sijainen sekä edistää arkiston yhteistyötä eri sidosryhmien kanssa. KAVAn johtamisesta ja ratkaisuvallasta säädetään lain 5 :ssä. Pykälän mukaan arkistoa johtaa johtaja ja arkistolla on työjärjestys. Johtaja ratkaisee arkistossa ratkaistavat asiat, joita ei ole säädetty johtokunnan ratkaistaviksi taikka säädetty tai työjärjestyksessä määrätty arkiston muun virkamiehen ratkaistaviksi. KAVAn henkilöstöstä, johtajan tehtävistä, kelpoisuusvaatimuksista ja henkilöstön nimittämisestä ja ottamisesta on säädökset valtioneuvoston asetuksessa. Asetuksen 4 :ssä säädetään arkiston, hallintoyksikön sekä tulosalueiden päälliköistä. Asetuksen 6 :ssä säädetään arkiston johtajan, hallintopäällikön, tulosalueiden johtajan ja muiden virkamiesten kelpoisuusvaatimuksista. Asetuksen 7 :n mukaan arkiston johtajan nimittää opetusministeriö ja muun virkamiehen nimittää ja työsopimussuhteisen henkilökunnan ottaa johtaja. KAVAn maksuperustelain mukaisesti perittävistä maksuista säädetään opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksella Kansallisen au- KAVA 7.1.13 8.57 Deleted: Digitaalisuus vaikuttaa keskeisesti myös KAVAn ja MEKUn toimintaympäristöön. Ehdotettavassa virastojen yhdistymisessä Suomeen muodostuisi uudenlainen audiovisuaalisen kulttuurin alalla toimiva kansallinen keskus, jonka toiminnassa voisi nykyistä paremmin hyödyntää digitaalisuuden mahdollisuuksia audiovisuaalisen kulttuuriperinnön tallentamiseen, säilyttämiseen ja esittämiseen sekä media- ja elokuvakasvatuksen ja lasten ja nuorten me* dialukutaidon edistämiseen.
diovisuaalisen arkiston suoritteiden maksullisuudesta (1263/2011). Kuvaohjelmalaki (710/2011) Kuvaohjelmalaissa säädetään kuvaohjelmien tarjoamista koskevista rajoituksista lasten suojelemiseksi. Kuvaohjelmalla tarkoitetaan elokuvaa, televisio-ohjelmaa, peliä tai muuta liikkuvina kuvina teknisin keinoin katseltavaksi tarkoitettua sisältöä. Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain (744/1998) 19 :n mukaan lapsen kehitykselle haitallisten ohjelmien tarjoamisesta televisiotoiminnassa ja tilausohjelmapalveluissa säädetään kuvaohjelmalaissa. Laissa on säädökset kuvaohjelmien ikärajojen luokittelusta ja merkitsemisestä sekä ikärajan noudattamisesta. Lain 15 :n mukaan lapsen kehitykselle haitallisena pidetään kuvaohjelmaa, joka väkivaltaisuutensa tai seksuaalisen sisältönsä vuoksi tai ahdistusta aiheuttamalla taikka muulla näihin rinnastettavalla tavalla on omiaan vaikuttamaan haitallisesti lapsen kehitykseen. Ikärajat ovat 7, 12, 16 ja 18 vuotta. Laissa on säädökset kuvaohjelmaluokittelijoiden koulutuksesta ja hyväksymisestä sekä MEKUn velvollisuudesta valvoa kuvaohjelmaluokittelijoiden toimintaa. Lain 12 :n mukaan kuvaohjelman saa luokitella ainoastaan lain mukaisesti hyväksytty kuvaohjelmaluokittelija sekä MEKUn palveluksessa oleva virkamies, jonka tehtäviin luokittelu kuuluu. Laissa säädetään myös MEKUn valvontatehtävästä. Lain 20 jj:n mukaan Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus ottaa vastaan lapsen kehitykselle haitallisten kuvaohjelmien tarjoamista koskevaa yleisöpalautetta. Lain 21 jj:n mukaan MEKU ottaa kuvaohjelmia luokiteltavakseen. Lain 23 :n mukaan ME KU 11a on oikeus tehdä merkintöjen tarkastuksia kuvaohjelmien tarjoajien toimitiloissa. Laissa on säädökset veroluonteisesta valvontamaksusta, jota MEKU perii kuvaohjelmien tarjoamisen valvonnasta aiheutuvien kustannusten kattamiseksi Laissa säädetään lisäksi valtioneuvoston nimittämästä kuvaohjelmalautakunnasta, jolta haetaan muutosta MEKUn tekemään luokittelupäätökseen. Valtioneuvoston asetuksessa kuvaohjelmalautakunnasta (1030/2011) säädetään lautakunnan kokoontumisesta, puheenjohtajan tehtävistä, päätösten ja lausuntojen allekirjoittamisesta, jäsenten palkkioista sekä asioiden valmistelusta kuvaohjelmalautakunnassa. Laki Mediakasvatus-ja kuvaohjelmakeskuksesta (711/2010) Lain 1 :n mukaan kuvaohjelmien tarjoamisen valvontaa ja kansallista mediakasvatuksen koordinointia ja edistämistä varten on Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus, joka on opetus-ja kulttuuriministeriön alainen. Lain 2 :ssä säädetään MEKUn tehtävistä. Pykälän mukaan sen lisäksi, mitä kuvaohjelmalaissa säädetään, Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskuksen tehtävänä on: - Edistää mediakasvatusta, lasten mediataitoja ja lapsille turvallisen mediaympäristön kehittämistä yhteistyössä muiden viranomaisten ja toimialan yhteisöjen kanssa - Toimia asiantuntijana lasten mediaympäristön kehityksessä ja edistää toimialaan liittyvää tutkimusta sekä seurata alan kansainvälistä kehitystä - Tiedottaa lapsia ja mediaa koskevista asioista - Vastata kuvaohjelmaluokittelijoiden koulutuksesta ja kertauskoulutuksesta - Hoitaa ne muut tehtävät, jotka sille laissa tai valtioneuvoston asetuksessa erikseen säädetään tai jotka opetus- ja kulttuuriministeriö sille antaa. Lain 3 :ssä on säädökset MEKUn johtajasta. Valtioneuvoston asetuksessa Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskuksesta (976/2011) säädetään, että johtajan tulee seurata yleistä kehitystä audiovisuaalisen viestinnän ja mediakasvatuksen alalla. Lain 4 :ssä säädetään MEKUn neuvottelukunnasta. Pykälän mukaan neuvottelukunnan tehtävänä on tukea ja kehittää keskuksen toimintaa sekä tehdä aloitteita ja edistää yhteistyötä toimialalla. Tehtävistä säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Neuvottelukunnassa tulee säädöksen mukaan olla monipuolinen lapsen kehityksen, mediakas-
6 vatuksen, kuvaohjelma-alan ja toimialan tutkimuksen asiantuntemus. MEKUn henkilöstöstä sekä johtajan ja luokittelu- ja mediakasvatustehtäviä hoitavien virkamiesten kelpoisuusvaatimuksista säädetään valtioneuvoston asetuksessa Mediakasvatus-ja kuvaohjelmakeskuksesta. Asetuksen 5 :n mukaan MEKUn johtajan nimittää opetus- ja kulttuuriministeriö enintään viiden vuoden määräajaksi. Muista kuin kuvaohjelmalain 26 :n mukaisesta veroluontoisesta valvontamaksusta säädetään opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksessa Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskuksen ja kuvaohjelmalautakunnan suoritteiden maksullisuudesta(1031/2011). 2.2 Käytäntö Kansallisen audiovisuaalisen arkiston toiminta KAVAn tavoitteena on toimia elokuva-, televisio- ja radiohistorian arkistoinnin ja säilyttämisen sekä esittämisen keskuksena ja museona. KAVA palvelee väestön kulttuurisia, tiedollisia ja tutkimuksellisia tarpeita sekä luovan talouden toimijoita asiakas- ja tietopalvelullaan. Lisäksi KAVA turvaa audiovisuaalisen kulttuuriperinnön näkymisen esittämällä taiteellisesti, historiallisesti tai muutoin merkittäviä elokuvia ja ohjelmia sekä harjoittamalla näyttely- ja julkaisutoimintaa. KAVA on vuodesta 1957 lähtien ollut Kansainvälisen elokuva-arkistojen liiton (FIAF) täysjäsen. KAVA on hyväksynyt liiton Eettiset säännöt (1998), jotka periaatteellisella tasolla vaikuttavat arkiston toimintojen linjaamiseen. Myös EU:n, Euroopan Neuvoston ja Unescon suositukset AV-perinnön tallettamisesta ja säilyttämisestä vaikuttavat arkiston toimintojen painopisteisiin ja määrittelyyn. KAVAn toiminta on kehittynyt ja uudistunut huomattavasti 2000-luvun aikana. Nitraattifilmin pelastuskopiointi on saatu päätökseen samalla kun koko arkiston toiminta on siirtynyt digitaaliseen aikakauteen. Elokuvien ja muiden aineistojen pitkäaikaisen säilyttämisen turvaamiseksi päätearkistotilat on remontoitu ja aineistojen säilytysolosuhteet saatu vaadittavalle tasolle. Radio- ja televisio-ohjelmistojen tallentaminen ja tallettaminen on vakiintunut osaksi arkiston toimintaa. Toimialan ja toimintaympäristön digitalisoitumiskehityksen myötä arkistoon on perustettu digitaalisten palveluiden yksikkö, jonka tehtävänä on kotimaisen elokuvakokoelman digitointi. Kotimaisten elokuvakokoelmien oikeuksien ostamisen kautta digitointi nopeutuu ja aineistojen välittäminen yleisölle helpottuu edelleen. Arkiston vastaanottaman aineiston digitalisoitumisen myötä arkiston painopiste ja olemus muuttuu yhä digitaalisemmaksi. Arkiston asiakaspalvelua on laajennettu ja syvennetty uutta tekniikkaa hyödyntäen. Myös elokuvien esitystoiminnassa filmin rinnalle on tullut digitaalinen tekniikka. KAVAn museon esine- ja perinnekokoelma on laajentunut merkittävästi, varastointia ja luettelointia on kohennettu ja näyttelyitä on järjestetty sekä omin voimin että yhteistyössä taidemuseoiden kanssa. Museokokoelmissa on 15 900 (2011) esinettä. Osa kokoelmasta on saatu lahjoituksena, osa esineistä on hankittu. Varastotilaa on 858,5 neliömetriä Senaatin vuokraamassa Pasilan virastotalossa. Toimisto- ja näyttelytilaa on 539 neliömetriä Vanhan talvitien vuokrakiinteistössä, jossa vuokrasopimus loppuu 31.12.2014. Pysyvä toiminta- ja tilaratkaisu odottaa toteutumistaan. Selvitysmies Kalle Kallio esittää valtakunnallisia erikoismuseoita koskevassa selvityksessään (OKM 2012:27), että "Teatterimuseo ja Kansallinen audiovisuaalinen arkisto voisivat perustaa työryhmän suunnittelemaan esittävien taiteiden museon perustamista. Opetus- ja kulttuuriministeriö voisi varautua ottamaan museon perustamisen seuraavan, vuonna 2015 alkavan hallituskauden kärkitavoitteisiin." KAVAn johtokunta ja henkilöstö suhtautuvat esitykseen myönteisesti. Ministeriö ei vielä ole ottanut kantaa siihen, miten selvitysmies Kallion ehdotuksia lähdetään toteuttamaan. Valtion vuoden 2013 talousarviossa KA- VAUe varatut toimintamenot ovat 6 844 000 euroa. Bruttotuloja KAVAlle on budjetoitu 340 000 euroa. KAVAssa on.71 henkilötyö- MHääEt^fflEMtKHKKEn^BBL [ Deleted: 73 J
KAVAIIa on jieljä tulosaluetta: elokuvaarkistointi, radio- ja tetevisioarkistöinti, audiovisuaalisen kulttuurin edistäminen ja vies- tintä, elävän kuvan musec^sekä hallintopalvelut ja arkistopalvelut. Elokuva-arkistoinnin tulosalueelle sisältyy mm. kotimaisen ja ulkomaisen elokuvakokoelman luettelointi, dokumentointi ja tutkimus sekä aineistojen digitointi. Radio- ja televisioarkistoinnin tulosalueella hoidetaan ko. kokoelman luettelointia, dokumentointia ja tutkimusta. Audiovisuaalisen kulttuurin edistämisen ja viestinnän tulosalueelle kuuluu elokuvien esittäminen, elokuvakasvatustoiminta, julkaisut, kirjasto, viestintä ja tiedotus. Elävän kuvan museo vastaa museokokoelmien ylläpidosta, luetteloinnista ja näytteille saattamisesta. KAVAIIa on noin 2 700 neliömetrin toimitilat osoitteessa Sörnäisten rantatie 25 A, 5. ja 6. kerros. Elävän kuvan museo (539 m2) toimii osoitteessa Vanha Talvitie 9. Elokuvateatteri Orion (459 m2) sijaitsee osoitteessa Eerikinkatu 15 17 B. Maakuntasarjoja esitetään kahdeksalla yliopistopaikkakunnalla. KAVAIIa on lisäksi varsinaisia päätearkistotiloja Otaniemessä (2726 m2), Pasilan virastotalossa (1353 m2), Tuusulassa (300 m2) ja Meilahdessa (129 m2), yhteensä noin 4500 m2. Opetus- ja kulttuuriministeriön määräajaksi 1.4.2011 31.3,2014 asettamassa Kansallisen audiovisuaalisen arkiston johtokunnassa on seuraavat edustajat: puheenjohtaja opetusja kulttuuriministeriöstä sekä jäseninä johtaja Kansallisesta audiovisuaalisesta arkistosta ja edustajat Kansallisen audiovisuaalisen arkiston henkilöstöstä, Museovirastosta, Oy Yleisradio Ab:stä, Suomen Audiovisuaalisen alan tuottajat ry:stä, Suomen elokuvatuottajien keskusliitosta ja Suomen Filmikamarista. Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskuksen toiminta Suomen kuvaohjelmalainsäädäntö ja Valtion elokuvatarkastamon toiminta uudistettiin hallituskaudella 2007 2011. Valtion elokuvatarkastamon tilalle perustettiin MEKU. MEKUlle siirrettiin Viestintävirastolta lasten kehitykselle haitallisten televisiolähetysten valvontatehtävä. MEKU on toiminut vuoden 2012 alusta lähtien. Toiminnan tarkoituksena on lasten ja nuorten kehityksen ja hyvinvoinnin turvaaminen mediaympäristössä. MEKUn toimintaa säätelevät edellä kuvatun mukaisesti kuvaohjelmalaki ja laki Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskuksesta sekä sen nojalla annettu asetus. MEKUn perustamisen taustalla oli digitaalisuuden ja internetin kehityksen myötä muuttunut lasten ja nuorten mediaympäristö, uudet median käytön tavat ja lisääntynyt ohjelmien tarjonta uusien jakelukanavien kautta. Kuvaohjelmien ennakkotarkastus ja ikärajojen luokittelu ei nykyisessä toimintaympäristössä ole riittävä keino lasten ja nuorten suojelemiseksi. Rajoittamisen lisäksi lapsia ja nuoria tulee vahvistaa aktiivisina ja valikoivina median käyttäjinä. Mediakasvatus on keskeinen vahvistamisen keino. Myös lasten huoltajat ja kasvattajat tarvitsevat tietoa ja tukea kasvatustyöhön mediaympäristössä. MEKUn perustamisen myötä Suomeen syntyi mediakasvatusta kansallisella tasolla edistävä viranomainen. Vastaavanlaisia viranomaisia on esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa. Medialukutaidon ja mediakasvatuksen edistäminen on myös yleiseurooppalainen tavoite. Euroopan unionin audiovisuaalisessa politiikassa medialukutaito liitetään muun muassa aktiiviseen kansalaisuuteen ja demokratiaan, audiovisuaalisen alan kulttuuriperintöön ja kulttuuri-identtteetin kehittymiseen sekä alaikäisten suojelemiseen. MEKU valvoo lastensuojelullisin perustein elokuvien, tallenteiden, televisio-ohjelmien sekä tietokone- ja videopelien tarjontaa ja ylläpitää pääosin yritysten käyttämää kuvaohjelmien ikärajojen luokittelujärjestelmää. MEKU toimii mediakasvatuksen kansallisena keskuksena ja toteuttaa mediakasvatukseen liittyvää tiedotusta, kuvaohjelmaluokittelijoiden koulutusta ja edistää toimialaansa liittyvää tutkimusta. MEKU toimii vuosina 2012 2014 kansallisena Safer Internet -keskuksena. Toimintaa rahoittaa osaksi Euroopan unionin komissio Safer Internet -ohjelmasta. Valtion vuoden 2013 talousarviossa ME KUlle varatut toimintamenot ovat 667 000 euroa. Bruttotuloja MEKUlle on budjetoitu 550 000 euroa vuodelle 2013. MEKUssa on
8 14 henkilötyövuotta. Opetus- ja kulttuuriministeriö on esittänyt lisäystä viraston toimintamenoihin uusista mediakasvatustehtävistä aiheutuvien kustannusten kattamiseksi, mutta lisäykset eivät ole toteutuneet. MEKUlla on kaksi tulosaluetta: mediakasvatus ja tiedotus sekä kuvaohjelmien luokittelu ja valvonta. Mediakasvatuksen ja tiedotuksen tulosalueella tavoitteena on toimialan yritysten, järjestöjen ja virastojen yhteistyössä toteuttama tiedotus- ja koulutustoiminta, jolla edistetään lasten mediataitoja, kasvattajien tietoisuutta mediakasvatuksesta ja turvallista mediaympäristöä. Tavoitteena on myös tutkimus- ja asiantuntijatiedon sekä mediakasvatustoimijoiden ja MEKUn kokoaman kokemustiedon jäsentäminen ja levittäminen mediakasvatuksen edistämiseksi. Kuvaohjelmien luokittelun ja valvonnan tulosalueella tavoitteena on ammattitaitoinen ja luotettava kuvaohjelmien ikärajaluokittelijoiden ammattikunta, koulutuksen laadukkuus ja tehokkuus sekä toimiva, helposti käytettävä ja luotettava verkkopohjainen luokittelujärjestelmä. Tavoitteena on myös lapsille ja nuorille turvallinen sekä vanhemmille ja kasvattajille luotettava kuvaohjelmien markkinaympäristö. MEKUlla on 694 neliömetrin toimitilat osoitteessa Sörnäisten rantatie 25 A, 4. kerros. Opetus- ja kulttuuriministeriön määräajaksi 1.1.2012 31.12.2013 asettamassa Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskuksen neuvottelukunnassa on seuraavat edustajat: puheenjohtajana MEKUn johtaja sekä jäseninä edustajat Helsingin nuorisoasiainkeskuksesta, liikenne- ja viestintäministeriöstä, Nelonen Mediasta, Mannerheimin lastensuojeluliitosta, Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskuksen henkilöstöstä, Mediakasvatusseurasta, Opetushallituksesta, opetus- ja kulttuuriministeriöstä, Suomen Filmikamarista, Suomen peliohjelmista- ja multimediayhdistys FIGMAsta ja Tampereen yliopistosta. Valtioneuvosto on asettanut määräajaksi 1.1.2012 31.12.2014 kuvaohjelmalauta- kunnan, jonka toimistotehtävät hoidetaan MEKUssa. Kuvaohjelmakin 32 :n 3 mo- mentin mukaan lautakunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan tulee olla oikeustieteen ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita. Muista jäsenistä ja varajäsenistä tulee osan olla perehtyneitä lasten kehitystä koskeviin kysymyksiin ja osan kuvalliseen viestintään. Lautakunta voi käyttää apunaan asiantuntijoita. 2.3 Vertailu.inu iiii n Pohjoismaihin Norja Norjassa audiovisuaalisen kulttuurin alueella toimivat kulttuurihallinnon alaiset Norsk Filminstitutt, Nasjonalbiblioteket ja Medietilsynet. Norsk Filminstitutt tukee elokuvien, televisio-ohjelmien ja tietokonepelien tuotantoa sekä järjestää sektorin koulutusta. Instituutti tiedottaa norjalaisesta elokuvasta kotimaassa ja ulkomailla sekä suojelee ja edistää elokuvakulttuuria internet-sivustonsa. elokuvamuseonsa ja näyttelyidensä avulla. Instituutti harjoittaa esitystoimintaa kahdessa salissa Oslossa. Nasjonalbiblioteket vastaa radio- ja televisio-ohjelmien arkistoinnista sekä elokuvaarkistosta. Elokuva-arkisto siirrettiin elokuvainstituutista kansalliskirjastoon vuonna 2008. "Elokuva ja musiikki" on yksi kansalliskirjaston kahdestakymmenestä osastosta. Medietilsynet perustettiin vuonna 2005 yhdistämällä Statens filmtilsyn (elokuvatarkastus), Eierskapstilsynet (median omistuksen valvonta) ja Statens medieforvaltning (yleisradiotoiminnan ja lehdistön valvonta). Medietilsynet vastaa elokuvien ja pelien ikärajoista, lisää tietoisuutta lasten ja nuorten median käytöstä, valvoo sanomalehti-, radio- ja televisiotoimintaa ja tukee sanomalehtiä, erikoisjulkaisuja, mediatutkimusta ja kasvatusta sekä paikallisradio- ja televisiotoimintaa. Medietilsynet toimii Norjan Safer Internet -keskuksena. Ruotsi Ruotsissa audiovisuaalisen kulttuurin alueella toimivat kulttuurihallinnon alaiset Svenska Filminstitutet, Kungliga Biblioteket ja Statens Medieräd. Svenska Filminstitutenukee elokuvien tuotantoa ja tallentaa elokuvaperintöä. Instituutissa on elokuvaperinteen osasto Filmarvet, KAVA 7 1.13 12.35 [ Deleted: Norjaan, Ruotsiin ja Tanskaan J
joka sisältää kirjaston, arkiston ja laboratoriopalveluyksikön. Arkisto tallettaa mm. Ruotsissa julkisesti esitettävät elokuvat ja pitkät näytelmäelokuvat. Cinemateket järjestää elokuvaesityksiä kolmessa kaupungissa. Kungliga Bibliokteke[ hoitaa radio- ja televisioarkistoinnin. Kirjasto on vuodesta 2011 lähtien vastannut myös elokuvien arkistoinnista muiden kuin julkisen esityksen saaneiden elokuvien osalta. Statens Medieräd aloitti toimintansa vuoden 2011 alussa, kun valtion elokuvatarkastamo ja mediakasvatuksesta aikaisemmin vastannut Medierädet yhdistettiin. Viraston toiminnan tavoitteena on lasten ja nuorten vahvistaminen tietoisina mediankäyttäjinä sekä heidän suojelemisensa median haitallisilta vaikutuksilta. Tehtävänä on myös seurata lasten ja nuorten mediaympäristön kehitystä, tiedottaa ja opastaa lapsia, nuoria ja mediaa koskevissa asioissa sekä tarkastaa julkisesti esitettävät elokuvat. Medierädet toimii Ruotsin Safer Internet -keskuksena. Televisiotoimintaa koskevat asiat Ruotsissa hoitaa Myndigheten för Radio och TV. Tanska Tanskassa audiovisuaalisen kulttuurin alueella toimii kulttuurihallinnon alainen Danske Filminstitut, jonka osana on vuodesta 1997 lähtien toiminut Medierädet for Born og Unge. Danske Filminstitut tukee elokuvien, televisio-ohjelmien ja pelien tuotantoa, hoitaa elokuva-arkistoa ja harjoittaa elokuvien esitystoimintaa. Medierädet vastaa elokuvien ikärajoista sekä opastaa lapsiin, nuoriin ja mediaan liittyvissä asioissa. Medierädet toimii Tanskan Safer Internet -keskuksena. Televisiotoimintaa koskevat asiat hoitaa Styrelsen for Bibliotek og Medier, joka on osa kulttuurihallintoon kuuluvaa kokonaisuutta nimeltä Kultur Styrelsen. Islanti Islannin elokuva-arkisto Kvikmyndasafn islands on valtion laitos, jonka tehtävänä on elokuvaperinnön tallettaminen ja pienimuotoinen esitystoiminta. Kuvaohjelmien luokittelua varten oleva Kvikmvndaskodun on alan sisäinen luokitteluelin. Luokittelu perustuu Hollannin NI- CAMin (Nederlands Instituut voor de Classifi- catie van Audiovisuele Media) luomaan järjestelmään. Islanti on Suomen lisäksi ainoa Pohjoismaa, jossa alan tojmijat_itse_luokittelevat elokuvat, 2.4 {Nykytilan arviointi Laki Kansallisesta audiovisuaalisesta arkistosta on vuodelta 2007. Laki Mediakasvatusja kuvaohjelmakeskuksesta on vuodelta 2011. Kumpaakin virastoa koskeva lainsäädäntö on siten tuoretta, eikä varsinaisia tarpeita lainsäädännön ajantasaistamiseen ole. Virastojen toimialaa koskeva lainsäädäntö on niin ikään ajantasaista. Laki kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä on vuodelta 2007. Kuvaohjelmalaki on vuodelta 2011. Kuvaohjelmalainsäädännön kokonaisuudistuksen vaikutuksista laaditaan kuitenkin selvitys eduskunnan sivistysvaliokunnalle vuoden 2013 aikana. Viime vuosina KAVAn ja MEKUn toiminnassa on tapahtunut virastojen yhdistymistä tukevia muutoksia. Vuoden 2008 Kansallinen audiovisuaalinen arkisto - Valtion elokuvatarkastamo - selvityksessä tuotiin esille yhteinen toimitilaratkaisu, joka raportin mukaan toisi mukanaan myös jossakin määrin tukitehtävien yhteistyön tiivistämisen. Vuoden 2010 syyskuusta lähtien virastot ovat toimineet samassa rakennuksessa. Vuoden 2008 selvityksessä tuotiin esille, että Valtion elokuvatarkastamon toiminnan suuntaaminen jälkitarkastukseen ennakkotarkastuksen sijaan voisi avata mahdollisuuden virastojen ydintehtävien yhtenäistämiseen ja mahdollisesti myös mediakasvatuksen vahvistamiseen voisi löytyä voimavaroja. Vuoden 2012 alusta lähtien Suomessa on ollut voimassa uusi kuvaohjelmalainsäädäntö, jonka myötä ennakkotarkastuksesta luovuttiin ja Valtion elokuvatarkastamo muuttui MEKUksi. Vuoden 2008 selvityksen mukaan Suomesta puuttuu keskus, jossa olisi paitsi elokuvien esitystoimintaa, myös audiovisuaalisen alan
10 muita toimintoja ja palveluja. Lakiehdotus kahden audiovisuaalisen kulttuurin alalla toimivan viraston yhdistämisestä luo mahdollisuuden kehittää Suomeen uudenlaista audiovisuaalisen kulttuurin keskusta. Vuoden 2011 Yhdessä enemmän selvityksen mukaan MEKU on kooltaan pieni ja erikoistunut viranomainen, eikä ole tarkoituksenmukaista säilyttää sitä erillisenä virastona. Edelleen selvityksen mukaan virastojen tehtäviä tarkasteltaessa KAVAn ja MEKUn vastuulla olevat asiat liittyvät kiinteästi toisiinsa, erityisesti mediakasvatuksen osalta. Käytännössä virastojen ydintehtävissä ei kuitenkaan ole juurikaan päällekkäisyyksiä. Ehdotettavassa yhdistymisessä mahdollisia virastojen resursseja koskevia synergiaetuja syntyisi siten lähinnä hallinto- ja tukitehtävi- en osalta sekä jatkossa mahdollisuuksien mukaan viestinnässä, tiedotuksessa, tutki- muksessa ja media- ja elokuvakasvatuksessa. Vuoden 2011 selvityksen mukaan Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskuksen valvontatehtävän sijoittuminen on arvioitava virastoja yhdistettäessä. Edelleen selvityksen mukaan yhdistämistä valmisteltaessa valvonnan järjestäminen tulee hallinnollisesti suunnitella siten, että se voi toimia itsenäisesti ja riippumattomasti. Lastensuojelullinen kuvaohjelmamarkkinoiden valvontatehtävä on kiinteä osa MEKUn mediakasvatustehtävää. Valvontatehtävä on tarkoituksenmukaista järjestää virastojen yhdistyessä tämä yhteys huomioon ottaen. 3 Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset 3.1 Tavoitteet Esityksen lähtökohtana on opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan kokonaisuuden vahvistaminen ja virastokentän kokoaminen yhteen. Ehdotettu laki yhdistäisi kaksi audiovisuaalisen kulttuurin alalla toimivaa virastoa yhdeksi virastoksi. Yhdistyminen loisi mahdollisuuden kehittää Suomeen kansallista audiovisuaalisen kulttuurin keskusta. Yhdistyminen ei kuitenkaan ainakaan alkuvaiheessa toisi merkittäviä synergiaetuja muutoin kuin joidenkin hallinto-ja tukitehtävien osalta. Jatkossa kehittämismahdollisuuksia on esimerkiksi audiovisuaalisen kulttuurin edistämisen, viestinnän, tiedotuksen, tutkimuksen ja media- ja elokuvakasvatuksen alueilla. Valmiudet audiovisuaalisen kulttuurin keskittyvän museon perustamisen ovat jo olemassa. Taloudellisten resurssien salliessa yksi lähitulevaisuuden kehittämiskohteista voisi siten olla museotoiminta. Yhdistyminen ei vaikuttaisi nykyisiin KA VAn ja MEKUn toimialoihin ja tehtäviin. 3.2 Keskeiset ehdotukset Esityksessä ehdotetaan, että KAVA ja MEKU yhdistetään yhdeksi virastoksi, jonka nimi olisi jcansallinen audiovisuaalinen instituutti. Laki Kansallisesta audiovisuaalisesta arkistosta muutettaisiin laiksi JCansallisesta audiovisuaalisesta instituutista. Nimen lisäksi lakia muutettaisiin lisäämällä Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskuksen toimialaa, tehtäviä sekä kuvaohjelmaluokittelijarekisteriä ja luokitteluohjelmistoa koskevat säädökset. Lailla kumottaisiin laki Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskuksesta. JCansallisen audiovisuaalisen instituutin toimiala ja tehtävät vastaisivat nykyisiä KA VAn ja MEKUn toimialoja ja tehtäviä. Laissa säädettäisiin, että elokuvien ja televisio- ja radio-ohjelmien säilyttämistä ja niihin liittyvää tutkimusta sekä kuvaohjelmien tarjoamisen valvontaa ja kansallinen mediakasvatuksen koordinointia ja edistämistä varten on jcansaljinen audiovisuaalinen instituutti, joka on opetus-ja kulttuuriministeriön alainen..kansallisen audiovisuaalisen instituutin tehtäviä olisivat audiovisuaalisten teosten (elokuvien, televisio- ja radio-ohjelmien) arkistointi, audiovisuaalisen kulttuurin edistäminen ja viestintä, mediakasvatus ja tiedotus, kuvaohjelmien ikärajaluokittelu ja kuvaohjelmamarkkinoiden valvonta lasten suojelemiseksi sekä toimialaan liittyvän tutkimuksen edistäminen sekä elokuva- sekä radio- ja telvisioalaan liittyvä tutkimus ja muut toimialaan liittyvät palvelut. KAVAn henkilöstö jatkaisi JCansallisen audiovisuaalisen instituutin henkilöstönä. KAVA 7.1.13 11 18 [ Deleted: Suomen audiovisuaalinen KAVA 7.1.131119 ( Deleted: Suomen KAVA 7 1.13 11.18 ^Deleted: Suomen audiovisuaalisen KAVA 7.1.13 11.18 ^ Deleted: Suomen audiovisuaalinen KAVA 7 1.13 11.18 [Deleted: Suomen audiovisuaalisen KAVA 7.1.13 10.30 [Deleted: toimialaan KAVA 7.1.13 10.31.Deleted: ja sen edistäminen ; KAVA 7 1.13 11 18 ^Deleted: Suomen audiovisuaalisen
11 MEKUn henkilöstö siirtyisi instituutin henkilöstöksi. MEKUn määräaikainen henkilöstö siirtyisi instituuttiin määräaikaisen palvelussuhteensa keston ajaksi. Siirtyvä henkilöstö säilyttäisi siirtymähetkellä aiempaan palvelussuhteeseen liittyvät oikeutensa ja velvollisuutensa. Laissa olisi asetuksenantovaltuus, jonka nojalla opetus- ja kulttuuriministeriölle säädettäisiin toimivalta nimittää jcmisalhseii^au; diovisuaalisen instituutin johtaja viiden vuo^ den määräajaksi. Laissa olisi myös asetuksenantovaltuus, jonka nojalla opetus- ja kulttuuriministeriölle säädettäisiin toimivalta nimittää instituuttiin mediakasvatuksesta vastaavan toimintayksikön päällikkö, jolla olisi ratkaisuvalta kuvaohjelmalain mukaisissa asioissa. Näin kuvaohjelmalakiin liittyvät viranomaistehtävät hoidettaisiin itsenäisesti instituutin sisällä. Mediakasvatuksen toimintayksikön päällikön ratkaisuvaltaan kuuluvia asioita olisivat esimerkiksi kuvaohjelmaluokittelijoiden hyväksyminen ja hyväksymisen peruuttaminen, valvontaan liittyvä kuvaohjelman ottaminen luokitelluksi perustellusta vaatimuksesta tai muusta laissa säädetystä syystä, ikäraja- ja sisältömerkintöjen tarkastaminen kuvaohjelman tarjoajan toimitilassa, uhkasakon asettaminen lain noudattamista koskevan kehotuksen tehosteeksi sekä valvontamaksun määrääminen. Laissa säädettäisiin JCansallisen audiovisuaalisen instituutin neuvottelukunnasta. Neuvottelukunnan tehtävänä olisi viraston toiminnan kehittämisen tukeminen ja yhteistyön edistäminen toimialalla. Nykyisin KAVAIIa on johtokunta ja MEKUlla neuvottelukunta. Virastojen johtokunnista on yleisesti pitkälti luovuttu, ja johtamisjärjestelyissä on painotettu virkamiesjohtamista. 4 Esityksen vaikutukset 4.1 Taloudelliset vaikutukset Vaikutukset valtion talouteen Kansallisen audiovisuaalisen arkiston toimintamenoille on varattu valtion vuoden 2013 talousarviossa momentti 29.80.06. Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskuksen toimintamenoille on varattu valtion vuoden 2013 talousarviossa momentti 29.80.07. KAVAn toimintamenomomentin nimi valtion talousarviossa muuttuisi JKansallisen audiovisuaalisen instituutin toimintamenomomentiksi. MEKUlle valtion talousarviossa varatut toimintamäärärahat siirrettäisiin JKansallisen audiovisuaalisen instituutin toimintamenomomentille. MEKUn toimintamenomomentti poistuisi talousarviosta. Nykyisissä MEKUlle valtion talousarviossa varatuissa toimintamäärärahoissa ei ole otettu huomioon mediakasvatustehtävästä virastolle aiheutuvia lisäkustannuksia. Kustannuksia aiheutuu mm. mediakasvatuksen ja sen tutkimuksen, verkkopalveluista ja tiedotuksesta sekä kahdesta mediakasvatuksen asiantuntijavirasta. Valmistelun yhteydessä tulee selvitettäväksi miten mediakasvatuksen edistämistehtävä saadaan tulevassa virastossa resursoiduksi. Opetus- ja kulttuuriministeriön audiovisuaalista kulttuuria koskevien poliittisten linjausten mukaan myös digitaalisuuden taloudelliset vaikutukset audiovisuaalisen kulttuurin pitkäaikaissäilyttämiseen ja mediakasvatustyöhön tulee ottaa huomioon KAVAn ja MEKUn resursoinnissa. 4.2 {Vaikutukset viranomaisten toimintaan) Lakiehdotuksella ei ole vaikutuksia viranomaisten toimintaan. "Nykyiset KÄVÄn ja \ MEKUn tehtävät siirtyisivät sellaisenaan eh- ^ dotetun.kansallisen audiovisuaalisen instituutin hoidettaviksi. Kuvaohjelmakin mu-a kaisten luokittelu-, valvonta- ja muiden tehtävien hoitamisesta vastaisi instituutin mediakasvatuksen toimintayksikön päällikkö. 4.3 Vaikutukset virastojen henkilöstöön KAVAssa on 70 henkilötyövuotta vuonna 2014, MEKUssa 14 henkilötyövuotta. JCansallisessa audiovisuaalisessa instituutissa henkilötyövuosia olisi siten yhteensä 84. KAVAn henkilöstö jatkaisi -Kansallisen audiovisuaalisen instituutin henkilöstönä. MEKUn henkilöstö siirtyisi kansallisen audiovisuaalisen instituutin henkilöstöksi. ^ Määräaikainen henkilöstö siirtyisi instituut- KAVA 7.1 13 11.1E Deleted: Suomen audiovisuaalisen KAVA 7.1.13 11.1 [Deleted: Suomen audiovisuaalisen KAVA 7.1.13 11.16 [Deleted: Suomen audiovisuaalisen KAVA 7 1.13 10.32 [Deleted: edistämisestä ja tutkimuksesta KAVA 7.1.13 12.36 Comment [2]: Nykyiset Kavan toiminnot ja tehtävät siirtyessään uuden virastommikkeen alle ovat olennaisesti suurin osa koko virastosta ja sen toiminnasta. Tämä olisi syytä mainita perustelutekstis- KAVA'7.1.13 11 18 Deleted: Suomen audiovisuaalisen KAVA 7.1 13 1.1.18 [Deleted: Suomen audiovisuaalisen KAVA 7 1.13 11.20 Deleted: Suomen KAVA 7 1.13 11.18 [Deleted: Suomen audiovisuaalisen KAVA 7 1.13 11.18 I Deleted: Suomen audiovisuaalisen
12 tiin määräaikaisen palvelussuhteensa keston ajaksi. Siirtyvä henkilöstö säilyttäisi siirtymähetkellä aiempaan palvelussuhteeseen liittyvät oikeutensa ja velvollisuutensa. Uutta yhdistettyä virastoa varten rakennetaan uusi palkkausjärjestelmä, jonka pohjana käytetään KAVAn nykyistä palkkausjärjestelmää. KAVAn ja MEKUsta Jvansalliseen audiovisuaaliseen instituuttiin siirtyvä henkilöstö sijoitetaan siihen tehtäviensä vaatimusten mukaisesti. 4.4 Yhteiskunnalliset vaikutukset yw-kulttuuriperinnön tallentamisen ja säilyttämisen osalta tilanne säilyy nykyisellään. Virastojen yhdistyminen ei vaikuta suoraan arkistointitehtävien ja -palveluiden toteuttamiseen. Jians^llinen mediakasvatusviranomainen on vasta perustettu, ja mediakasvatuksen alalla on edelleen useita kehittämistarpeita, jotka liittyvät muun muassa resursseihin, koordinaatioon ja yhteistyöhön sekä alueelliseen yhdenvertaisuuteen. JVledia- ja^ejokuvakasvatus tukee myös lasten ja nuorten itseilmaisua ja kulttuurista osallisuutta. 5 Asian valmistelu Opetus- ja kulttuuriministeriö käynnisti KAVAn ja MEKUn yhdistymisen valmisteluprosessin toimeksiannolla virastoille 2. päivänä maaliskuuta 2012 (Dnro. 4/010/2012). Toimeksiannon lähtökohtina olivat tässä esityksessä m selvitykset vuosilta 2008 ja 2011. Toimeksiannon mukaan yhdistymisen valmistelusta virastoissa vastasivat johtajat Matti Lukkarila ja Leo Pekkala. KAVA ja MEKU toimittivat selvityksen yhdistymisen valmisteluprosessin etenemisestä opetus- ja kulttuuriministeriölle 31. päivänä toukokuuta 2012. Selvityksen mukaan virastojen henkilöstöä oli informoitu yhdistymisprosessin etenemisestä tiedotus- ja keskustelutilaisuudessa luottamusmiehille ja kutsutuille virkamiehijle 11. päivänä toukokuuta 2012. Molempien vi- \ rastojen henkilöstö valmisteli myös kirjalliset \ kannanotot yhdistymisprosessista. Syksyllä 2012 KAVA ja MEKU valmistelivat yhteisen talous-ja toimintasuunnitelman vuosille 2014-2017. 6 Riippuvuus muista esityksistä ^ Esitys liittyy valtion vuoden 2014 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. KAVA 7.1.13 11.16 [ Deleted: Suomen audiovisuaaliseen KAVA 7.1.13 11.15 Deleted: naisiin nykyiseen KAVAn palkkausjärjestelmään KAVA 7.1.13 10.34 Deleted: KAVAn ja MEKUn yhdistymisen myötä syntyisi mahdollisuus kehittää Suomeen digitaalisen aikakauden audiovisuaalisen kulttuurin keskusta. Digitaalisuus monipuolistaa audiovisuaalisen kulttuurin hyödyntämistä ja helpottaa aineiston saatavuutta sekä media- ja elokuvakasvatustyön toteuttamista. Toisaalta digitaalisuus asettaa uusia haasteita lasten ja nuorten kehityksen ja hyvinvoinnin turvaamiselle ja tukemiselle mediaympäristössä. KAVA 7.1.13 10,34 Deleted: Audiovisuaalisen kulttuurin edistämisen osalta voi nykyisen MEKUn ja KAVAn yhdistämisestä aiheutuvan synergian katsoa avaavan uusia mahdollisuuksia, joita nykyisessä rakenteessa ei välttämättä vielä nähdä. KAVA 7,1,13 10.38 Deleted: KAVAn elokuvakasvatustyön ja MEKUn mediakasvatustehtävän synergiaetujen hyödyntäminen luo media-ja elokuvakasvatuksen aseman vahvistumiseue aikaisempaa paremmat edeuytyktlhftf);
13 YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 1 Lakiehdotuksen perustelut 1.1 Laki.kansallisesta audiovisuaalisesta instituutista Lain nimi. Lain nimi olisi muutettava, koska viraston toimiala laajentuisi ja nykyinen arkistoon viittaava nimi ei enää kuvaisi kattavasti viraston koko toimialaa. 1. Toimiala. Säännös määräisi JCansalli- I I sen audiovisuaalisen instituutin toimialan. Säännökseen lisättäisiin se, mitä nykyisin säädetään Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskuksen tarkoituksesta keskuksesta annetun lain 1 :ssä. Näin instituutin toimiala vastaisi nykyisiä Kansallisen audiovisuaalisen arkiston ja Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskuksen toimialoja. 2. Tehtävät. Säännös määräisi.kansallisen audiovisuaalisen instituutin tehtävät. Säännökseen lisättäisiin Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskuksesta annetun lain 2 :ssä keskukselle määrätyt tehtävät. Näin instituutin tehtävät vastaisivat nykyisiä Kansallisen audiovisuaalisen arkiston ja Mediakasvatusja kuvaohjelmakeskuksen tehtäviä. Instituutin tehtävät eriteltäisiin säädöksen kohdissa 1 6. Kohdissa 1 ja 3 säädettäisiin niistä instituutin tehtävistä, joista nykyisin säädetään Kansallisesta audiovisuaalisesta arkistosta annetun lain 1 ja 2 momenteissa lukuun ottamatta KAVAn tutkimuksen edistämiseen ja harjoittamiseen sekä toimialan palvelujen tuottamiseen liittyvää tehtävää. Kohdissa 2 ja 5 säädettäisiin niistä instituutin tehtävistä, joista nykyisin säädetään Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskuksesta annetun lain 2 :n kohdissa 1 4 lukuun ottamatta MEKUn tutkimuksen edistämiseen liittyvää tehtävää. Säädöksen kohdassa 4 säädet- täisiin J<ansallisen audiovisuaalisen instituutin tutkimuksen edistämiseen ja harjoittamiseen sekä palvelujen tuottamiseen liittyvästä tehtävästä. Nykyisin Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskuksesta annetun lain 2 :ssä säädetään mediakasvatuksen, lasten mediataitojen ja turvallisen mediaympäristön edistämisestä nimenomaisesti yhteistyössä muiden viranomaisten ja toimialan yhteisöjen kanssa. Vaikka säädökseen ei enää tiiviyden vuoksi otettaisi mainintaa yhteistyöstä, yhteistyön jnerkitys osana mediakasvatuksen kansajin seitkoordinointiin ja edistämisen tehtävää ei muuttuisi. Säädöksessä ei myöskään nimenomaisesti mainittaisi kansainvälistä tai Euroopan unionin yhteistyötä, koska sen katsotaan ilman mainintaa sisältyvän instituutin tehtäviin. Säädöksen kohdassa 6 jätettäisiin mahdollisuus antaa instituutille myös muita tehtäviä lain tai valtioneuvoston asetuksen nojalle. Myös opetus- ja kulttuuriministeriö voisi instituuttia tulosohjaavana ministeriönä antaa virastolle tehtäviä.j 3. Lahjoitus- ja testamenttivarat. Säädöksessä muuttuisi viraston nimi. Myös Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskuksesta annetussa laissa on vastaava säädös. Pykälä on tavanomainen kulttuurin toimialan valtion virastoissa. Tarkemmin lahjoitusten ja testamenttien vastaanottamisesta säädetään yleismääräyksiksi lahjoitus-ja testamenttivarojen vastaanottamisesta ja käytöstä valtion virastoissa ja laitoksissa annetussa valtioneuvoston päätöksessä (35/1974). [4. Neuvottelukunta. Pykälässä säädettäisiin.kansallisen audiovisuaalisen instituutin neuvottelukunnasta. Neuvottelukunnan" tehtävänä olisi / momentin mukaan viraston toiminnan kehittämisen tukeminen ja yhteistyön edistäminen toimialalla. Nykyisin pykälässä säädetään KAVAn johtokunnasta, mutta esityksessä ehdotetaan, että KAVAn johtokunnasta luovuttaisiin. Yleisen käytännön mukaan virastojen johtokunnista on pääosin nykyisin luovuttu ja asioiden ratkaiseminen perustuu virkamiesjohtamiseen. KAVAn johtokunta on toiminut myös yhteistyön edistämiseksi toimialalla. Yhteistyön edistäminen voidaan järjestää neuvottelukunnanfc"äutta."medtätcasvauis- ja kuvaöhjelmakeskuksella on jo nykyisin neuvottelukunta!. Pykälän 2 momentissa olisi asetuksenantovaltuus säätää neuvottelukunnan kokoonpanosta valtioneuvoston asetuksella. Asetuksella olisi tarkoitus säätää opetus- ja kulttuuriministeriön toimivallasta nimittää kolmivuotiskaudelle neuvottelukunnan puheenjoh- KAVA 7.1.13 11.22 [ Deleted: Suomen KAVA 7 1.13 11.17 [Deleted: Suomen audiovisuaalisen KAVA 7.1.13 10.! Comment [3]: Yleensä lisätehtäviä voidaan antaa virastolle vain asetuksella Mikäli ministeriö saa valtuuden tehtävien antoon tulosohjauksessa, esitämme, että tehtävät sidottaisiin viraston toimialaan (lain I ) sekä nikkn hoitoon osoitettaisiin virastolle erilliset lisäresurssit. KAVA 7.1.13 11.17 [ Deleted: Suomen audiovisuaalisen KAVA 7.1.13 11.17 [Deleted: Suomen audiovisuaalisen KAVA 7.1.13 11 17 [ Deleted: Suomen audiovisuaalisen KAVA 7.1.13 10.57 Comment [4]: Koska KAVAn tehtävät säilyvät entisellään, perusteet johtokunnan säilyttämiselle ovat edelleen voimassa. Johtokunnan merkitystä on tarkemmin selvitetty johtokunnan antamassa lausun-
tajaja 15 jäsentä instituutin esityksestä. Asetuksella olisi tarkoitus säätää myös siitä, että neuvottelukunnan jäsenistöllä tulisi olla riittävän laaja toimialan asiantuntemus. 5. Johtaminen ja ratkaisuvalta. Pykälän / momentin säädöksessä muuttuisi viraston nimi. Pykälän 2 momentista poistettaisiin maininnat johtokunnasta ja siihen liittyvästä asetuksenantovaltuudesta. Momenttiin lisättäisiin maininta, että johtaja vahvistaa instituutin työjärjestyksen. Momentissa muutettaisiin lisäksi viraston nimi. Pykälään lisättäisiin 3 momentti, jossa olisi asetuksenantovaltuus säätää johtajan tehtävistä ja kuvaohjelmakin mukaisia asioita koskevasta ratkaisuvallasta. Asetuksen ratkaisuvaltaa koskevalla säädöksellä olisi tarkoitus erottaa kuvaohjelmakin mukaisten viranomaistehtävien ratkaiseminen instituutin muiden asioiden ratkaisemisesta valvontatehtävien itsenäisyyden vuoksi. 6. Maksut. Pykälässä muuttuisi viraston nimi. Lisäksi säädöksen muotoilu uudistettaisiin vastaamaan nykyistä viittauskäytäntöä maksuperustelakiin. 7. Kuvaohjelmaluokittelijarekisteri. Pykälässä säädettäisiin.kansallisen audiovisuaalisen instituutin ylläpitämästä kuvaohjelmaluokittelijarekisteristä. Säädös on lisättävä lakiin, koska nykyisin rekisteristä säädetään Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskuksesta annetun lain 5 :ssä. Rekisteriin on viittaus kuvaohjelmakin kuvaohjelmaluokittelijana toimimista koskevassa 14 :n 3 momentissa. 8. Luokitteluohjelmisto. Pykälässä säädettäisiin JCansallisen audiovisuaalisen instituutin ylläpitämästä luokitteluohjelmistosta. Säädös on lisättävä lakiin, koska nykyisin luokitteluohjelmistosta säädetään Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskuksesta annetun lain 6 :ssä. 9. Tarkemmat säännökset ja määräykset. Pykälän / momentissa olisi asetuksenantovaltuus säätää tarkemmin JCansallisen audiovisuaalisen instituutin organisaatiosta, henkilöstöstä, virkojen kelpoisuusvaatimuksista ja täyttämisestä, virkavapaudesta ja sijaisuudesta sekä valtion edustamisesta tuomioistuimissa ja muissa virastoissa. Organisaation osalta asetuksessa olisi tarkoitus säätää siitä, että instituutissa olisi toimintayksiköt elokuva-arkistoinnille, radio- ja televisioarkistoinnille, audiovisuaalisen kulttuurin edistämiselle ja mediakasvatukselle. Instituutissa voisi olla myös muita toimintayksiköitä, esimerkiksi hallintoyksikkö. Työjärjestyksessä voitaisiin tarkemmin määrätä esimerkiksi toimintayksiköiden nimistä. Virkojen täyttämisen osalta asetuksessa olisi tarkoitus säätää opetus- ja kulttuuriministeriön toimivallasta instituutin johtajan ja mediakasvatuksen toimintayksikön päällikön nimittämiseen viiden vuoden määräajoiksi. Kuvaohjelmakin mukaisten viranomaistehtävien ja mediakasvatustehtävien itsenäisen hoitamisen vuoksi myös mediakasvatuksen toimintayksikön päällikkö nimitettäisiin ministeriöstä. Pykälän 2 momentissa säädettäisiin, että työjärjestyksessä voidaan antaa tarkempia määräyksiä instituutin organisaatiosta, virkamiesten tehtävistä ja sijaisista, asioiden valmistelusta ja ratkaisemisesta, ilman esittelyä ratkaistavista asioista sekä instituutin muusta sisäisestä hallinnosta. 10. Voimaantulo ja siirtymäsäännökset. Pykälän / momentti sisältäisi tavanomaisen voimaantulosäännöksen. Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan 1. tammikuuta 2014. Pykälän 2 momentti kumoaisi Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskuksesta annetun lain. Pykälän 3 momentissa olisi viittaussäännös sekä Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskuksen asioita ja henkilöstöä koskevat siirtymäsäännökset. Henkilöstön osalta säädöksessä olisi viittaus valtion virkamieslakiin (750/1994). Säädöksen mukaan Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskuksen virkasuhteinen henkilöstö siirtyisi JCansallisen audiovisuaalisen instituutin henkilöstöksi. Määräaikainen henkilöstö siirtyisi instituuttiin määräaikaisen palvelussuhteensa keston ajaksi. Siirtyvä henkilöstö säilyttäisi siirtymähetkellä aiempaan palvelussuhteeseen liittyvät oikeutensa ja velvollisuutensa. Pykälän 4 momentissa olisi tavanomainen lain täytäntöönpanoa koskeva siirtymäsäännös. KAVA 7.1,13 1117 [ Deleted: Suomen audiovisuaalisen KAVA 7.1 13 11.17 Deleted: Suomen audiovisuaalisen Xi KAVA 7,1,13 11,17 [ Deleted: Suomen audiovisuaalisen KAVA 7.1.13 11.17 [ Deleted: Suomen audiovisuaalisen