r,r 't. /J,.r-: 1 7~ (

Samankaltaiset tiedostot
Kirkonlaattia 11 (Niilo Lammelan maalla, ].:etsärannan tl.) sijaitsee Rantalan asuinrakennllksista (nyk. kylmillään) suoraan pohjoiseen 750 m.

Kertomukseen kuulqu valokuvaliite,

TARKASTUSKERTOMUS KAUHAVA, (ALAHÄRMÄ), RINTAVAINIO Pronssikautisen hautaröykkiöalueen tarkastus. Kaisa Lehtonen MUSEOV I RASTO

Saarijärvi Rajalan teollisuusalueen ja Rajalantien eteläpuolisen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi Timo Jussila

e'cj'lzirf, rdo 21u/tCJ-~,tCU1

Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012

Kokemäki. Ylistaro, Koskioinen, rek. n:o 8 3 Omistaja mv. Niilo Huhtanen, Kokemäki, Ylistaro Peuuskartta Kokemäki

RAUMA Rauman sähköaseman ympäristön muinaisjäännösinventointi 2009

ULVILA Liikistö. Keskiaikaisen kappelinpaikan ja hautausmaan koekaivaus. Tiina Jäkärä Yksityinen tutkimuskaivaus

itä-kaakkoispuolella olevalla pellolla, kalliopohjaisella kumpareella, joka vieläkin on siellä havaittavissa. MyBskin löytötiedot

~POHJANMAAN MUSEO " ~ ÖSTERBOTTENS MUSEUM

LOVIISA Garpgård. Inventointi tulevalla soranottoalueella KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITO ARKEOLOGISET KENTTÄPALVELUT PETRO PESONEN DG2736:1

EESPOO, ESPOONKARTANO, MANKBY Liite 5 Georg Haggrén 2012

OULU. Inventointi, liite vuoden 1985 inventointikertomukseen

Kertomus Tutkimuksi sta Tyrvännön Retulansaaren rautakautisessa kalmistossa toukokuussa v Kertomukseen

-o ~t.1rj. Kylä: Kuortane Inv.nro: f--t(tl ~ lyd. Kunta: KUORTANE Nimi: Soukkakangasl. Kivikautisen asuinpaikan tarkastus: Sepänmaa 2000:

Kiuruvesi Rantakylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2008

Kertomus kolmen kiviröykki öhaudan tutkimisesta Porin mlk:n Tuoreniemessä o.

HÄMEENLINNA 21 AULANGONLINNA

Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012

Lapinlahti Alapitkän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009

Tampere Teisko Isosaari muinaisjäännösinventointi 2009

Leppäkorpi. Latomuksen 2 koekaivaus Muiden alueen latomusten tarkastus ja valokuvaus Matti Bergström -!CJBs-

JALASJÄRVI Kohtakangas. Kivikautisen asuinpaikan koekaivaus

RAUMA Rauman sähköaseman ympäristön muinaisjäännösinventointi. Tapani Rostedt Hannu Poutiainen Timo Jussila. * ~/J!f!lQ~!!!!~fl[

Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009

Vammala Kaukola Hiidenmäki rautakautisen muinaisjäännösalueen koekaivaus 2005

Ikaalinen Sarkkila Sarkinranta II suunnittelualueen muinaisjäännösinventointi 2011

KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa

Imatra Ukonniemen alueen sekä sen pohjoispuolisen rantaalueen ja kylpylän ranta-alueen muinaisjäännösinventointi 2012

Sisällys: Negatiiviluettelo 14 Dialuettelo 14

Rautujärven pohjoisrantaa kuvattuna sen itäosasta länteen. Perustiedot

Siikajoki Vartinojan tuulipuiston alueen muinaisjäännösinventointi 2011

Viljakkala Särkänmäki II asemakaavan ja Särkänmäki asemakaavan muutosalueen. muinaisjäännösinventointi Timo Jussila ja Timo Sepänmaa

SALO - RAASEPORI Näsenkartanon tuulivoimalahankkeen alueen muinaisjäännösinventointi 2010

hii denkiukaita muutamissa Rauman pitäjän kylissä. Työ muodostui nimisenä (omistajan nimi on Arvonen, ent. Forsman ). -

Sotkamon Taivaljärven kaivospiirin alueen arkeologinen inventointi

VARKAUS Konnasalon asemakaavoitettavan alueen muinaisjäännösinventointi 2006

Ruotsinpyhtää Tesjoki Skårbäcksmossen, sotilasleiripaikan kartoitus ja koekaivaus

Pudasjärven Kollajan allasalueen inventointi 2008

Parkano Vatusen ja Pahkalan kaavamuutosalueiden muinaisjäännösinventointi 2012

ARKEOLOGISEN KOHTEEN TARKASTUS - lomake arkeologisen kohteen tarkastamiseen (ks. täyttöohje lopussa)

HAUSJÄRVI VANTAA HOKANMÄKI

Hattula Petäyksen ranta-asemakaavan muutos- ja laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2011

Tervola Varevaaran tuulivoimalahankkeen alueen muinaisjäännösinventointi 2010 Ver 2 Tapani Rostedt Hannu Poutiainen Timo Jussila

D Vuokrattu, ks huomautukset ARKEOLOGISEN KOHTEEN TARKASTUS. 1 T arkastuslöydöt: 1-II. Tunnistetiedot. Sijaintitiedot

Askola Monninkylä voimajohtolinjan muinaisjäännösinventointi 2011.

Kutveleen kanavan tiesuunnittelualueen muinaisjäännösinventointi Taipalsaaren ja Ruokolahden kunnissa syksyllä 2000

Kirkkonummi Öfvergård kiinteistöjen 2:94, 2:8 ja 3:34 muinaisjäännösinventointi 2016

LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006

Laitila Hartikkalan-Kylänpään asemakaavoitettavan alueen muinaisjäännösinventointi. Jahtivoudintie 2 epäm. röykkiöiden ympäristön tutkimus 2006

Siuntio Klobben -saaren muinaisjäännösinventointi 2010

ALAVUS Alavuden pohjoisosan järvien rantaosayleiskaava-alueiden

NUMMI-PUSULA Ranta-asemakaavojen muutosten arkeologinen inventointi

PISTOHIEKAN MUINAISJÄÄNNÖKSET

Määrlahden historiallinen käyttö

Lappeenranta Pajarila Kettukallio suunnitellun louhinta-alueen muinaisjäännösinventointi 2017

Tervahauta 4 ISOJOKI SAARENKANGAS S. Mjtunnus: kiinteä muinaisjäännös. valmistus: tervahauta

Peruskartta: RAT.JAT.A Pinta-ala x y= z= s_7_._s 4.18 km Huittisten kirkolta et elään Suunta ja etäisyys kirkosta tms.

Lapua Keskustaajaman ympäristön osayleiskaava-alueen 5 Ruha ja alueen 2 Keskustaajaman eteläosan muinaisjäännösten täydennysinventointi 2010

Pälkäne Tommolan puhdistamo muinaisjäännösinventointi 2012 Hannu Poutiainen Johanna Stenberg

Riihimäki Herajoki 110 kv voimajohtoreitin välillä Karoliinan sähköasema - Herajoki muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa

Lempäälä Päivääniemi arkeologinen valvonta 2013

Valkeakoski Lounaissuunnan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009

ALAVUS Edesjärvien ja Patasalmen rantaosayleiskaava-alueiden

Kivirauniot löytyivät Porin kaupungin mittaustoimiston suorittaessa palstoitusmittauksia Leppäkorven uudella asuntoalueella marras-joulukuun

Kiinteät muinaisjäännökset Palojoen osayleiskaava alueella. Historialliset muinaisjäännökset (kartassa siniset pisteet) 1) Kirkonkylän mylly

Parkano Vt. 3 parannusalue välillä Alaskylä vt. 23 liittymä muinaisjäännösinventointi 2011

Karkkila Nuijajoen ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2014

VÖYRI KAURAJÄRVI ISTANKANGAS

Nokia Kossikatu muinaisjäännösinventointi 2017

Kertomus U* P Sal on kaivaukåista

Tammela Kellarinmäki muinaisjäännöskartoitus 2013

Ikaalinen Mt , Jyllintie parannusalueen muinaisjäännösinventointi 2011

Siikajoki-Liminka voimajohtolinjausten muinaisjäännösten täydennysinventointi Siikajoella ja Limingassa 2010.

Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy Arkeologinen inventointi 14 Uusikaarlepyy ja Vöyri Storbötetin tuulivoimapuiston hankealue 7.11.

Ilomantsi Mekrijärvi Huohvanala Muinaisjäännösinventointi 2014

KOUVOLA VERLA Osayleiskaavan laajennusalueen inventointi

Reittiopas. Härkätie Hämeenlinnasta Turkuun. Rauno Huikari

Nokia Paperitehtaan alueen muinaisjäännösinventointi 2011.

Siikajoki-Liminka voimajohtolinjausten muinaisjäännösten täydennysinventointi Siikajoella ja Limingassa 2010.

Muinaisjäännökset Muinaisjäännösrekisterin mukaiset kohteet Kirmanseudun osayleiskaava alueella.

KUORTANE Mäyryn kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi. Timo Jussila. * ~~I!Qf!!T!!.fll. Kustantaja: Kuortaneen kunta

ESPOO 318 MANKKAA LUKUKALLIO AJOITTAMATTOMAN KIVILATOMUKSEN KAIVAUS Timo Jussila Espoon kaupunginmuseo

Valkeakoski Jutikkalan itäpuolen osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Timo Jussila

Laitilan Nästinristin muinaisjäännösalue. yleiskatsaus muinaisjäännöksiin ja löytöihin

Lieto Kukkarkoski I sähköpylväiden poiston arkeologinen valvonta 2017

Loppi Kaartjärvi Antinniemi

MUINAISJÄÄNNÖSSELVITYS

Hämeenkyrö Keskustan ohikulkutien linjauksen muinaisjäännösinventointi 2006

Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011

Ikaalinen Sarkkila, tien parannusalueen muinaisjäännösinventointi 2011

Tarkastuksia Kokemäellä p:nä kesäkuuta 1935.

Uusikaarlepyy Värnamo II ja Smedsbacka asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Timo Sepänmaa

Tampere Haihara Koekuopitus 2010

Pälkäne Äimälä vesihuoltolinjan inventointi 2009

JALASJÄRVI Jokipiin alueen muinaisjäännösinventointi 2006

Nokia Tottijärvi Pajulahti Vesihuoltoputkiston kaivannon koneellisen kaivamisen valvonta 2011 Tapani Rostedt

EURA KUKONMÄKI. Koekaivaus. Hanna-Mari Nieminen Pirkko-Liisa Lehtosalo-Hilander 191J'

Pihtipudas Niemenharju Kunnalliskoti kivik. asuinpaikan ympäristön kartoitus 2006

Transkriptio:

r,r 't. /J,.r-: 1 7~ ( Y M P o m a r k u n Riidanmäen hiidenkiuasalueen tarkastus 4. 5 1964. Kertomukseen kuuluu valokuvaliite, jonka filmit on -7 fl"';lf;;u 3.5_. N16 lueteltu seuraavasti: Ks. myös Unto Salon tarkastuskertomusta 11. 10 1963 sekä Killisen selontekoa Ulvilan kihlakunnan kiinteistä muinaisjäännöksistä, Bidrag till kännedom af Finlands natur och folk. H. 33-34, s. 138 (Helsingfors 1880). Poroarkun Lokakuussa 1963 ilmoitti opiskelija Risto Landvik, että Riidanmäen raunioalueelta oli ajettu kiviä tientekoaineeksi. Maisteri Unto Salo Satakunnan Museosta kävi tutustumassa tilanteeseen heti välittömästi ilmoituksen jälkeen, ja hän totesikin väitteen paikkansa pitäväksi. Allekirjoittaneen tehtäväksi jäi vielä tarkistaa alue kuluvan kevään aikana lumen ja roudan sulattua. Matka suoritettiin edellä mainittuna aikana. Oppaana oli maisteri Unto Salo. Kuten edellä jo on mainittu, Poroarkun Hiidenmäen pronssikautisista hautaraunioista on kihlakunnan kiinteitä muinaisjäännöksiä selvitys jo Killisen Ulvilan käsittelevässä luettelossa. Hänen tutkimustensa mukaan mäessä on ollut 11 rauniota Hiilenmäen torpan läheisyydessä. Killinen käyttää selonteossaan murrenimitystä Hiilenmäki Riidanmäen asemasta. Nimitys on aivan kauppat. outo kalmiston lähellä asuneelle ja kasvaneelle /maisteri.pauli (os. Uudenmaank. 39, A. Helsinki) Wirolle, 1 joka on aina kuullut puhuttavan vain Hiidenrnäestä. Maisteri Viro kertoi edelleen, Hiidenmäen ae--~ä~v~~tä!a pronssikautiset haudat -kehittmetke!i!aaaf että hän muistaa hyvin nämä puolivälistä 1920-luvun ~e~~i~~{-eh~t~aeeeaae

Hiidenmäki sijaitsee Uudessa kylässä, 3-400 m Porin maantien varressa olevasta Heinäsuon talosta länteen, -2- valtamaantieltä länteen vievän kylätien eteläpuolella, Heinäsuon talon maalla. Heinäsuon talon omistaa mv Jaakko Heinäsuo, os. Hiilimäki. Killisen kertomuksessa mainittu Hiilenmäen torppa on ollut Hiidenmäen itälaidassa olevan pellon länsireunalla. Nykyään siitä ei ole muuta jäljellä kuin maastosta vaikeasti löydettävät perustukset. Kalmistomäen maanlaatu on karkeahkoa hiekkaa. Pinnassa se on somerikkoa, suorastaan mukulakiveystä, ja sen alla hienorakenteisempaa hiekkaa. Tästä karkeasta pintakerroksesta on ollut seurauksena, että mäelle on aikojen kuluessa kasattu epämääräisiä kivirykelmiä sieltä hiekkaa ajettaessa. Hiekan- ja kivien ajoa on siellä suoritettu monessa vaiheessa. Kuten maisteri Salon kertomuksesta selviää, on Hiidenmäestä ajettu kiviä mm. Granit yhtiön toimesta tämän vuosisadan alussa. Kyläteille sieltä on ajettu myös hiekkaa sekä viety kiviä mäen yli kulkevan sähkölinjan rakennusvaiheessa. Suurimman aukon on mäkeen kuitenkin tehnyt TVH ajaessaan mäeltä kiviä ja hiekkaa viime syyskuussa kahden kuukauden ajan. Tänä seurauksena on mäellä mäen keskusalueella nyt laaja kuoppa, jonka halkaisijat ovat useita kymmeniä metrejä ristiinsä. Killisen kertomuksen mukaan mäellä on ollut 11 raunio~ ta. Niistä on jäljellä todennäköisesti vain kaksi ehjää ja hyväkuntoista sekä yksi puolikas, joka sijaitsee aivan kuopan reunalla. Viimeksi mainittua ei saattanut täysin varmasti tunnistaa pronssikautiseksi haudaksi. Loput raunioista on ilmeisesti ollut mäen keski vaiheilla, alueella, jossa nyt ammottaa erittäin pahan-

-3- näköinen hiekkakuoppa repaleisine leikkauksineen ja suurista kivenlohkareista kasattuine röykkiöineen. Hiekanotosta säästyneiden raunioiden kuvaus on seuraava: Nro 2, Raunio sijaitsee hiekkakuopan itäpään eteläreunasta n. 4 m etelään, Hildenmäen itälaitaa myöten kulkevasta polusta n. 11 askelta luoteeseen ja Hiilimäen torpasta n. 40-50 m länteen. Raunio on rakenteeltaan erittäin säännöllinen ja kaunis. Sea on ladottu pään kokoisista kivistä. Selon va joama, vää reunakiveystä siinä ei voi havaita. Keskellä jossa on kasvanut puu. Raunion halkaisijat ovat ristiinsä 10 m Mahdollisesti on kyseessä Killisen luettelama raunio CXLVII. Kilsitä seuraavasti: 11 18 kyyn. läpim., 1 ~ kyyn. korkea, linen kuvaa keskelle kaivettu kuoppa, jossa kasvaa koivu. Killisen paikanvoi kuitenkaan varmuudella rin- määrittelyn perusteella sitä ei nastaa raunioon 2. Nro 3 Em. rauniosta n. 7 m etelään ja polusta 6 askelta luoteeseen on kaunismuotoinen raunio. Sen rakenne on säännöllinen. Erikoisempaa reunakiveystä siinä ei voi havaita. Keskellä ei ole vajoamaa. Halkaisijat ovat ristiinsä 6 m. Mahdollisesti on kyseessä Killisen luettelama raunio CXLVI. Nro 4. Kivikasarijäännös, joka sijaitsee 4 m numerosta 3 etelään entisen perunakellarin toisessa laidassa. Killisen luettelon mukaan yhden raunion (CLIV) keskelle on tehty perunakel- laria varten kaivanto, mutta kellarista on koska se ei pitänyt lämmintä. Nro 4 voi myöhemmin luovuttu, tuskin olla sama de, sillä Killisen paikanmäärittely ei siihen sovellu. koh~ kuopan 3,5 m. Nro 5. Numerosta 2 36 askelta länsiluoteeseen, hiekka reunassa on puoliksi tuhottu raunio. Sen halkaisija on Mahdollinen hautaraunio.

-4- Nro 1 Raunio sijaitsee varsinaisen hiekanottoalueen ulkopuolella, Hiidenrnäen lounaisrinteessä, n. 50 rn hiekkakuopan reunasta länsi-lounaaseen, metsään raivatun moisian pohjoisreunasta 4 m, polun pohjoispuolella, sähkölinjasta etelään. Raun~o on muodoltaan epämääräinen. See on 7 m leveä ja 10m pitkä. Erikoisempaa reunakiveystä siinä ei voi havaita. Nåiden edellä lueteltujen lisäksi on Hildenmäessä joukko epämääräisiä kivikasoja, jotka ilmeisesti ovat syntyneet vaiheessa, jolloin maanpintaa on kuorittu sitä peittäneestä mukulakiveyksestä. Erikoisen paljon on näitä kivikasoja sähkölinjan alla, hiekkakuopan lounaispuolella. 1920 - luvulla on sinne rakennettu kolmiomittaustorni, ja tässä yhteydessä Geodeettinen laitos on ilmoittanut Muinaistieteelliselle toimikunnalle tornin vieressä olleesta kivikasasta ; luullen sitä muinaishaudaksi. Keskustelussarnrne Heinäsuon vanhan ja nuoren isännän kanssa ei päästy selvyyteen siitä, miten ja kenen toimesta nämä muinaishaudat on hävitetty. Maanviljelijä Jaakko Heinäsuo ei ollut laisinkaan tietoinen Hiidenmäen muinaishautojen olemassaolosta. Ottaen huomioon, että Muinaistieteellisen toimikunnan Esihistoriallisen osaston ilmoitus maanomistajalle osoitetusta rauhoitusmääräyksestä on lähetetty Heinäsuon taloon jo ennen kuin Jaakko Heinäsuo on ottanut talon hoitoonsa, tämä väite on ymmärrettävä. Outoa on sen sijaan, että talon vanha isäntä Julius Heinäsuo ei ole ollut tietoinen Hildenmäen raunioiden olemassaolosta, vaikka hän on allekirjoittanut vastaanottaneensa Hildenmäen raunioita koskevan rauhoitusmääräyksen V 1948 Raunioiden hävitystä on tiedusteltu myös TVH:lta, joka on ajanut eniten maata mäestä. Insinööri Kalevi Rintamaan antamien kahden tietojen perusteella mäestä on ajettur-kuukauden ajan maata kuorma-

-5- kaupalla. Hänen käsityksensä mukaan hiekanottoalueella ei ole ollut raunioita. Yleensä Muinaistieteellisen toimikunnan Esihistoriallinen osasto on saanut vuosittain ennakolta tietoja näistä TVH:n rakennuspuolen hiekkakuopista, mutta valitettavasti tässä tapauksessa, jolloin on ollut kysymyksessä lyhytaikainen ja nopeasti tehty sitomus asianomaista tietoa ei ole saatu TVH:sta. Myöskään TVH:n rakennusmestari Peltola, joka on valvonut TVH:n hiekanajoa Pomarkussa, ei ole havainnut hiekanottoalueella raunioita. On nähdäkseni vaikea varmuudella väittää, että rauniot olisivat hävinneet nimenomaan tässä TVH: n toimeenpanemassa hiekanajossa, sillä vaikkakin TVH on ajanut mäestä kiviä, se on saanut niitä mäkeä kattavasta somarikosta yhtä hyvin kuin raunioista. TVH:n hiekanotto Riidanmäessä on lopetettu jo viime syksynä. Isäntä Heinäsuo kertoi TVH:n aikovan kunnostaa hiekkakuopan repaleisia reunoja. Nähdäkseni tämä on erittäin tarpeellista, sillä katerpillarin myllertämä kenttä ei ole muinaishaudoille soveliasta ympäristöä. Koska nämä haudat ovat melko lähellä hiekkakuopan reunaa, ovat ne yhä edelleen vaarassa joutua tuhotuksi, joskin TVH:n ja maanomistajan kanssa on sovittu niiden rauhoituksesta, sillä isäntä Haimisuo mainitsi, että kyläläisillä on tapana ajaa sieltä kiviä ja hiekkaa omiin tarpeisiinsa.. Tästä johtuen sovittiin isäntä Heinäsuon kanssa, että hän kiinnittää raunioihin Muinaistieteellisen toimikunnan rauhoituskilvet vastaisten erehdysten välttämiseksi. Helsingissä 11. 5.1964 r/l ~.J~ :.,-~ LL.~!nna-~iis~irviluoto ylimääräinen amanuenssi