1 SISÄLLYS JOHDANTO 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan ylläpitäjä ja yhteystiedot 1.3 Uimarantaa valvova viranomainen ja yhteystiedot 1.4 Näytteet tutkiva laboratorio ja yhteystiedot 1.5 Vesi- ja viemärilaitos ja yhteystiedot 2. UIMARANNAN TIEDOT JA SIJAINTI 2.1 Uimarannan nimi 2.2 Uimarannan lyhyt nimi 2.3 Uimarannan ID-tunnus 2.4 Uimarannan yhteystiedot 2.5 Koordinaatit 2.6 Kartat 2.7 Valokuvat 3. UIMARANNAN KUVAUS 3.1 Vesityyppi 3.2 Rantatyyppi 3.3 Rantavyöhyke ja lähiympäristö 3.4 Veden syvyydet ja virtaukset 3.5 Uimarannan pohja 3.6 Uimareiden määrä 4. UIMARANNAN VARUSTELU JA PALVELUT 4.1 Uimarannan varustelu ja palvelut 4.2 Huolto ja kunnossapito 4.3 Rantavalvonta 5. SIJAINTIVESISTÖ 5.1 Merialue 5.2 Vesistöalue 5.3 Vesienhoitoalue 5.4 Pintaveden ominaisuudet 5.5 Pintaveden laadun tila 6. UIMAVEDEN LAATU 6.1 Uimaveden laadun seurantakohta 6.2 Näytteenotto 6.3 Uimaveden laatu 6.3.1 Uimaveden mikrobiologisen laadun seuranta 6.3.2 Uimaveden mikrobiologinen laatu edellisinä uimakausina 6.3.3 Uimaveden aistinvarainen laatu ja sameus 6.4 Syanobakteerien (sinilevä) esiintyminen 6.4.1 Syanobakteerihavainnot edellisinä uimakausina 6.4.2 Lajisto- ja toksiinitutkimukset 6.5 Makrolevien ja/tai kasviplanktonin haitallinen lisääntyminen 6.6 Sääilmiöiden vaikutukset uimaveden laatuun 6.7 Hallintatoimenpiteet
2 7. KUORMITUSLÄHTEET 7.1 Jätevesijärjestelmät 7.2 Hulevesijärjestelmät 7.3 Muut pintavedet 7.4 Maatalous 7.5 Teollisuus 7.6 Maantie- ja raideliikenne 7.7 Satamat ja vesiliikenne 7.8 Eläimet ja linnut 7.9 Muut kuormituslähteet 7.10 Tärkeimmät kuormituslähteet 8. LYHYTKESTOISET SAASTUMISTILANTEET 8.1 Lyhytkestoiset saastumistilanteet 8.2 Hallintatoimenpiteet lyhytkestoisissa saastumistilanteissa 9. OHJEET JA TIEDOTTAMINEN 9.1 Uimareille annettavat ohjeet 9.2 Tiedottaminen normaalioloissa 9.3 Tiedottaminen eritystilanteissa 10. UIMAVESIPROFIILIN LAATIMISEN JA TARKISTAMISEN AJANKOHTA 10.1 Uimavesiprofiilin laatimisen ajankohta 10.2 Uimavesiprofiilin tarkistamisen ajankohta
3 JOHDANTO Uimavesiprofiilin tekeminen perustuu vuonna 2006 annettuun ns. uimavesidirektiiviin 2006/7/EY. Uimavesidirektiivin pohjalta on Suomessa laadittu Sosiaali- ja terveysministeriön asetus (177/2008) yleisten uimarantojen laatuvaatimuksista ja valvonnasta, joka on tullut voimaan 1.4.2008. Näiden säädösten soveltamisalaan kuuluvat yleiset uimarannat, joilla arvioidaan käyvän uimakauden aikana vähintään 100 uimaria päivässä. Käytännössä uimarirajaa sovelletaan siten, että mikäli oletetaan lämpimän päivän aikana 100 uimarin rajan ylittyvän, on kyseessä näiden säädösten piiriin kuuluva uimaranta. Lisäksi terveydensuojelulaissa (763/1994) annetaan yleisiä terveydensuojeluun liittyviä määräyksiä. Uimavesidirektiivissä ja STM:n asetuksessa on määrätty uimavesiprofiilin tekemisestä, säädösten mukaan uimavesiprofiilin laatii uimarannan omistaja tai haltija yhteistyössä kunnan terveydensuojeluviranomaisen kanssa. Uimavesiprofiilin tulee olla valmis 1.3.2011. Uimavesiprofiilissa tulee käsitellä ainakin uimaveden ja muiden lähialueen pintavesien kuvaus, mahdollisten saastumisten syiden määrittely ja arviointi, sinilevien, makrolevien/kasviplanktonin esiintymisen todennäköisyyden arviointi, lyhytkestoisen saastumisen todennäköisyyden arviointi ja syiden selvittäminen sekä uimaveden laadun seurantakohdan sijainti. Helsingin yleisten uimarantojen uimavesiprofiileissa on tietoa lisäksi mm. uimarannan varustukseen, palveluihin, kunnossapitoon ja käyttöön liittyen sekä uimareille annettaviin ohjeisiin ja tiedotukseen liittyen, koska nämä tiedot ovat sellaisia joista käyttäjät ovat todennäköisesti kiinnostuneet. Uimavesiprofiileissa on otettu huomioon veden aistinvarainen ja mikrobiologinen laatu sekä sinilevähavainnot viimeisen viiden vuoden ajalta. 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot Helsingin kaupungin kiinteistövirasto PL 2200, 00099 HELSINGIN KAUPUNKI Käyntiosoite: Katariinankatu 1, 00170 Helsinki Puh. (09) 310 1671 Fax. (09) 310 36512 Sähköposti: real.estate@hel.fi www.hel.fi/kv 1.2 Uimarannan ylläpitäjä ja yhteystiedot Helsingin kaupungin liikuntavirasto PL 4900, 00099 HELSINGIN KAUPUNKI Käyntiosoite: Toivonkatu 2 A, 00250 Helsinki Puh. (09) 310 8771 Sähköposti: liikuntavirasto@hel.fi www.hel.fi/liikunta 1.3 Uimarantaa valvova viranomainen ja yhteystiedot 1.4 Näytteet tutkiva laboratorio ja yhteystiedot Helsingin kaupungin ympäristökeskus PL 500, 00099 HELSINGIN KAUPUNKI Käyntiosoite: Viikinkaari 2 a, 00790 Helsinki Puh. Vaihde/uimarantavedet, puh. 09 310 1635 (ma - pe klo 8.15-16.00) Sähköposti: ymk@hel.fi www.hel.fi/uimavesi MetropoliLab Oy PL 550, 00099 HELSINGIN KAUPUNKI Käyntiosoite: Viikinkaari 4, 00790 Helsinki Puh. (09) 310 31602 Fax. (09) 31031626 Sähköposti: metropolilab@hel.fi www.metropolilab.fi
4 1.5 Vesi- ja viemärilaitos ja yhteystiedot HSY Vesi PL 301, 00066 HSY Käyntiosoite: Ilmalankuja 2 A, 00240 Helsinki Puh. (09) 15611 (vaihde) Fax. (09) 15612011 Sähköposti: hsy@hsy.fi www.hsy.fi 2. UIMARANNAN TIEDOT JA SIJAINTI 2.1 Uimarannan nimi Lauttasaari, Merikylpylä 2.2 Uimarannan lyhyt nimi Lauttasaari Merik. 2.3 Uimarannan ID-tunnus FI110910007 2.4 Uimarannan yhteystiedot Osoite: Särkiniementie, 00210 Helsinki Puh. (09) 310 71473 tai 050 323 8836 (rantavalvojat) 2.5 Koordinaatit 24.8712 (longitude), 60.1550 (latitude) (koordinaattijärjestelmä: WGS84) 2.6 Kartat Alueen kartta: http://www.hel.fi/palvelukartta/?l=1&id=7769 Uimarannan uima-alueen rajaus, veden syvyydet ja uimaveden laadun seurantakohta on merkitty liitteeseen. 2.7 Valokuvat Lauttasaaren Merikylpylän ranta kesällä 2010
5 Lauttasaaren Merikylpylän uimaranta, kuvassa myös ilmoitustaulu ja pelastusrengas Lauttasaaren Merikylpylän uimaranta syksyllä 3. UIMARANNAN KUVAUS 3.1 Vesityyppi Meri 3.2 Rantatyyppi Lauttasaaren Merikylpylän eli Lauttasaaren kasinonrannan uimaranta on alun perin luonnon muokkaama ranta, jota on muokattu vuosien saatossa. Rannalle tuodaan vuosittain lisää hiekkaa. 3.3 Rantavyöhyke ja lähiympäristö Ranta on noin 100 metriä pitkä ja hiekka alue noin 50 metriä leveä. Ranta rajautuu molemmin puolin kaislikkoon.
6 3.4 Veden syvyydet ja virtaukset Veden syvyys noin 30 metrin päässä rannasta, jossa turvallisen uima-alueen merkkipoijut ovat, on noin 1,5 metriä. Rannalla on runsaasti isoja kiviä. Veden pinnan vaihtelu voi vuositasolla olla jopa noin kaksi metriä, mutta uimakauden aikana veden pinta vaihtelee korkeintaan metrin verran. Vedessä ei ole turvallisuuteen vaikuttavia virtauksia. Yleisin tuulen suunta on etelälounaasta, mutta tuuli ei muodosta rantaveteen suuria aaltoja. Suurinkin aallon korkeus on alle puoli metriä. 3.5 Uimarannan pohja Uintialueen pohja on hiekkaa. Sukeltajat tarkistavat uintialueen pohjan vuosittain ennen uimakauden alkua. 3.6 Uimareiden määrä Uimareiden määrä vaihtelee 0 2000 päivässä riippuen säästä. Ruuhkaisin aika on yleensä klo 12 15 välisenä aikana. Uimarannalla on kävijöitä aamuvarhaisesta iltamyöhään. Ranta on poikkeuksellisen matala ja sen takia lapsiperheiden suosiossa. Rannalle johtavat kevyen liikenteen väylät ja rannalle savutaankin yleensä joko pyörällä tai jalan. 4. UIMARANNAN VARUSTELU JA PALVELUT 4.1 Uimarannan varustelu ja palvelut Rannan varustelutaso ja palvelut: - Tuvallinen uintialue on rajattu poijuilla - Vesikäymälät, pukuhuoneet, pukukopit ja ulkosuihkut - Lentopallokenttä - Beach -käsipallokenttä - Leikkialue lapsille - Kioski, jossa terassi - Neljä 600 litran jäteastiaa - Ranta on liitetty vesijohtoverkostoon (ns. kesävesi) - Jätevedet ohjataan viemäriverkostoon - Valvomo sijaitsee huoltorakennuksessa ja valvontapaikka rantaviivan tuntumassa - Rantavalvojilla on käytettävissään seuraavia pelastusvälineitä: pelastuslauta, heittoliina ja pelastusrenkaat. Lisäksi heidät on varustettu asianmukaisin ensiapuvälinein
7 Käymälärakennus Pukuhuone
8 Lasten leikkivälineitä Lauttasaaren rannalla 4.2 Huolto ja kunnossapito Huollosta ja ylläpidosta vastaa Helsingin kaupungin liikuntavirasto. Uimakauden aikana ranta siivotaan päivittäin. Uimakauden ulkopuolisina aikoina siistiminen tapahtuu viikoittain. Rannan huollosta pidetään erillistä huoltovihkoa. 4.3 Rantavalvonta Rantavalvojien valvonta-ajat uimakaudella 2010 olivat 7.6. 15.8 kello 10 18. Valvojia oli vuorossa 1-2. Rantavalvojat ovat käyneet Suomen uimaopetus- ja hengenpelastusliiton (SUH) rantapelastajakurssin. Yhteystiedot valvojille, p. (09) 310 71473 tai 050 323 8846. 5. SIJAINTIVESISTÖ 5.1 Merialue Itämeri 5.2 Vesistöalue Suomenlahti, alue kuuluu Suomenlahden sisäsaaristoon. Uimaranta sijaitsee Lauttasaari saarella, jota erottaa manner-helsingistä Lauttasaarensalmi. Merikylpylän uimaranta sijaitsee Lauttasaaren eteläpuolella Hevosenkenkälahdella. 5.3 Vesienhoitoalue Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue Vesienhoitoalueen tunnus: FIVHA2 5.4 Pintaveden ominaisuudet Suomenlahti osa Itämerta, joka on pieni ja matala meri Atlantin valtameren koillisreunalla. Itämeri on lähes suljettu, ainoa yhteys valtameriin on Tanskan kapeiden salmien kautta. Tämän vuoksi veden vaihtuvuus Itämeressä on hidasta. Arvioidaan, että koko Itämeren veden vaihtumiseen menee 30 50 vuotta. Itämerellä on kuitenkin suuri valuma-alue, josta mereen tulee makeaa vettä jokia pitkin. Itämeri on murtovettä eli sen vesi on sekoitus jokien tuomaa makeaa vettä ja merten suolaista vettä. Itämeren keskisuolaisuus on alle 10 promillea, kun yleensä meriveden suolapitoisuus on noin 3,5 prosenttia. Suomen rannikoilla suolaisuus voi olla vielä pienempi. Yksi Helsingin merialueen tilan jatkuvaan seurantaan liittyvä havaintopaikka sijaitsee Lauttasaaren pohjoispuolella
9 Laajalahdella. Laajalahdella veden suolaisuus on ollut keskimäärin välillä 3,5 5 promillea. Itämeren veden pinta pysyy samalla tasolla, joten sinne tulevan ja lähtevän veden määrä on suunnilleen sama. Itämerellä sadanta ja haihdunta ovat myös suunnilleen samansuuruiset. Suomen rannikoilla Itämeren veden korkeuden vaihtelut ovat suuria, jopa kaksi metriä. Vaihtelut ovat paikallisia ja liittyvät sään vaihteluihin. Suurimmat vaihtelut eivät kuitenkaan tapahdu yleensä kesäisin. Suomessa vuoroveden vaikutus meriveden korkeuteen on pieni, vain muutamia senttimetrejä. Itämeren suurimpana uhkana pidetään typpi- ja fosforipitoisuuden kasvun aiheuttamaa rehevöitymistä ja sen aiheuttamaa syvänteiden happikatoa. Suomenlahdessakin rehevöityminen on merkittävä ongelma. Suomenlahden typpipitoisuus on kasvanut 1970 ja 1980 -luvuilla, jonka jälkeen pitoisuus on hieman laskenut. Suomenlahden fosforipitoisuus taas on kasvanut 1990- luvulta lähtien. Ravinnepitoisuuksille on asetettu tavoitearvot, joista Suomenlahdella ollaan vielä kaukana. Kasviplanktonin määrää arvioidaan mittaamalla veden klorofylli-a pitoisuutta. Itämeressä Suomen rannikoilla veden klorofyllipitoisuus on kasvanut viimeisen 30 vuoden aikana rehevöitymiskehityksen myötä. Suurinta kasvu on ollut Suomenlahdella. Itämerellä tavataankin jatkuvasti leväkukintoja. Näkösyvyys, joka kuvaa veden kirkkautta, on yhteydessä rehevöitymiseen ja kasviplanktonin esiintymiseen vedessä. Suomenlahden ja koko Itämeren näkösyvyys on pienentynyt rehevöitymisen seurauksena. Samalla veden sameus on lisääntynyt. 5.5 Pintaveden laadun tila Pintavesiä luokitellaan niiden tilan ja käyttökelpoisuuden perusteella. Järvet, joet ja rannikkoalueet luokitellaan viiteen luokkaan: erinomainen, hyvä, tyydyttävä, välttävä ja huono. Suomenlahden rannikkovedet luokitellaan pääosin tyydyttävään tai välttävään luokkaan. Rannikkovesien tilaa heikentää suuri ravinnekuormitus, jota tulee erityisesti maa- ja metsätaloudesta ja haja-asutuksesta. Helsingin edustalla olevat merialueet luokiteltiin vuosien 2004 2006 tietojen perusteella pääosin tyydyttävään luokkaan, mutta osa Helsingin edustan lahtialueista luokiteltiin välttäväksi. Lauttasaaren uimarannan edustan alue on luokiteltu tyydyttävään luokkaan. 6. UIMAVEDEN LAATU 6.1 Uimaveden laadun seurantakohta Lauttasaaren Merikylpylän uimarannan uimaveden laadun seurantakohta, josta vesinäytteet otetaan, sijaitsee rannan keskellä, kiipeilytelineen kohdalla. Näytteenottopaikka on merkitty liitteenä olevaan karttaan. Kyseinen näytteenottopaikka on valittu, koska se sijaitsee keskellä rantaa joten voidaan olettaa, että suuri osa uimareista menee suunnilleen siitä kohden uimaan.
10 Uimavesinäyte on otettu tästä samasta kohdasta vuodesta 2008 lähtien. Vuosina 2006 ja 2007 otettiin kaksi näytettä kerralla (rinnakkaisnäytteet), jolloin näytteet otettiin rannan molemmilta reunoilta. 6.2 Näytteenotto Nykyisen lainsäädännön mukainen vesinäytteiden vähimmäismäärä on neljä näytettä kesässä. Näytteistä yksi otetaan noin kaksi viikkoa ennen uimakauden alkua eli kesäkuun alussa ja loput jaetaan tasaisesti uimakaudelle (15.6. 31.8.). Lauttasaaren Merikylpylän uimarannalta on otettu vuosina 2006 2010 näytteitä kuusi kertaa kesässä. Vuosina 2006 ja 2007 näytteitä otettiin yhteensä 12 kpl, koska tällöin otettiin aina kaksi näytettä kerralla. Vuosina 2008 2010 näytteitä on otettu yhteensä 6 kpl. Uusintanäytteitä on otettu, jos veden laatu on ollut huono. Lauttasaaresta on otettu yhdet uusintanäytteet vuosina 2006, 2007 ja 2009. Jatkossa näytteitä otetaan kuten vuosina 2008-2010 eli 6 näytettä/kesä sekä tarvittavat uusintanäytteet. Näytteenotto suunnitellaan aina ennen uimakautta ja siihen laaditaan näytteenottosuunnitelma (seurantakalenteri), jossa on määritelty näytteenottopäivät. Näyte tulee ottaa neljän päivän kuluessa näytteenottosuunnitelmaan merkitystä päivästä. Kunkin kesän näytteenottosuunnitelma on nähtävillä ympäristökeskuksen internetsivuilla. 6.3 Uimaveden laatu Uimaveden laatua seurataan vesinäytteitä laboratoriossa analysoimalla sekä aistinvaraisesti näytteenottojen ja tarkastusten yhteydessä. 6.3.1 Uimaveden mikrobiologisen laadun seuranta Uimaveden mikrobiologista laatua on seurattu vuodesta 2008 lähtien määrittämällä vedestä ulosteperäisiä bakteereita (suolistoperäiset enterokokit ja Escherichia coli). Näille on kansallisessa lainsäädännössä (STMa 177/2008) määritetty toimenpiderajat (enterokokit 200 pmy/100 ml, Escherichia coli 500 pmy/100 ml), joiden ylittyessä viranomaisen tulee ryhtyä toimenpiteisiin. Käytännössä ensimmäinen toimenpide on uusintanäytteen ottaminen mahdollisimman pian tutkimustuloksen varmentamiseksi. Vuosina 2006 ja 2007 uimaveden mikrobiologista laatua seurattiin nyt kumotun STM:n päätöksen (292/1996) mukaan. Tämän päätöksen mukaisesti uimavesistä määritettiin fekaalisia streptokokkeja (nykyään enterokokit) ja fekaalisia koliformeja (nykyään Escherichia coli). Lisäksi määritettiin kolifomisia bakteereita, joiden määrittämisestä on nykyään luovuttu. Näille bakteereille oli määritetty raja-arvot (fekaaliset streptokokit <200 pmy/100 ml, fekaaliset koliformit <500 pmy/100 ml, koliformiset bakteerit <10 000 pmy/100 ml). Raja-arvojen ylittyessä uimaveden laatu luokiteltiin huonoksi. Uimarantojen veden laadun tutkimustulokset raportoidaan vuosittain EU:lle, joka arvioi veden laatua omilla kriteereillään. EU arvioi uimaveden laatua jo kumotun direktiivin 76/160/ETY mukaan, mitä kuitenkin sovelletaan vielä osittain kesään 2012 asti. Direktiivissä on määritelty uimaveden laadulle laatuvaatimukset (fekaaliset koliformit <2000 pmy/100) ja ohjearvot (fekaaliset streptokokit <100 pmy/100 ml, fekaaliset koliformit <100 pmy/100). EU luokittelee uimarannat tutkimustulosten perusteella luokkiin erinomainen, hyvä, huono tai uintikielto/ranta suljettu. Ranta pääsee
11 luokkaan erinomainen, jos kaikki tutkimustulokset täyttävät sekä laatuvaatimukset että ohjearvot. Veden laatu luokitellaan hyväksi, jos kaikki tutkimustulokset täyttävät laatuvaatimukset. Jos joku tuloksista ylittää laatuvaatimuksen raja-arvon, luokitellaan rannan veden laatu huonoksi. Luokkaan uintikielto luokitellaan rannat, joissa uinti on ollut kielletty tai ranta on ollut suljettuna uimakauden ajan. Helsingin ympäristökeskus on tehnyt oman sanallisen luokittelun rannoille, jota on käytetty rannoilla edellisen kesän uimaveden laadusta kertovissa tiedotteissa. Tässä luokittelussa on käytetty ilmaisuja; veden laatu on ollut hyvä, pääosin hyvä, ajoittain huono tai huono. Luokittelu on tehty sen mukaan kuinka suuri osa tutkimustuloksista on voimassa olevan lainsäädännön mukaan luokiteltu hyväksi. Kun hyväksi on luokiteltu näytteistä noin 80 100 %, on veden laatu ko. vuonna luokiteltu hyväksi. Kun näytteistä 60 79 % on ollut hyviä, on veden laatu luokiteltu pääosin hyväksi ja 35 59 % ajoittain huonoksi. Mikäli hyviä tuloksia olisi alle 35 %, olisi veden laatu luokiteltu huonoksi, mutta tällaisia ei viimeisen viiden vuoden aikana ole ollut. Vuoden 2011 uimakauden jälkeen veden laadun luokittelu muuttuu direktiivin 2006/7/EY (uimavesidirektiivi) mukaiseksi. Tällöin veden laatu luokitellaan luokkiin erinomainen, hyvä, tyydyttävä tai huono käyttäen luokittelussa kaikkia viimeisen neljän uimakauden tutkimustuloksia. 6.3.2 Uimaveden mikrobiologinen laatu edellisinä uimakausina Lauttasaaren Merikylpylän uimarannan veden mikrobiologinen laatu vuosina 2006-2010 on ollut hyvä. 2010 Näytteen otto pvm Veden laatu Lämpötila + o C Enterokokit pmy/100 ml Escherichia coli pmy/100 ml Sameus FNU 2.6.2010 HYVÄ 14 3 12 5,5 17.6.2010 HYVÄ 12 0 3 2,5 28.6.2010 HYVÄ 17 6 32 4,8 12.7.2010 HYVÄ 24 25 10 3,5 26.7.2010 HYVÄ 19 94 56 2,8 16.8.2010 HYVÄ 22 7 6 1,8 Veden laatu vuonna 2010 oli hyvä.
12 2009 Näytteen otto pvm Veden laatu Lämpötila + o C Enterokokit pmy/100 ml Escherichia coli pmy/100 ml Sameus FTU 3.6.2009 HYVÄ 14 3 10 4,3 15.6.2009 HUONO 13 > 200 > 2400 27 22.6.2009 HYVÄ 16 2 7 4,1 29.7.2009 HYVÄ 24 40 190 4,3 23.7.2009 HYVÄ 19 4 21 2,5 3.8.2009 HYVÄ 18 9 6 1,5 17.8.2009 HYVÄ 17 45 150 7,3 Veden laatu vuonna 2009 oli hyvä. Veden mikrobiologinen laatu oli huono ainoastaan yhdessä 15.6.2009 otetussa näytteessä, tällöinkin 22.6.2009 otettu uusintanäyte oli hyvä. 2008 Näytteen otto pvm Veden laatu Lämpötila + o C Enterokokit pmy/100 ml Escherichia coli pmy/100 ml Sameus FTU 5.6.2008 HUONO 19 200 440 4,8 18.6.2008 HYVÄ 14 10 16 2,3 1.7.2008 HUONO 18 270 820 3 23.7.2008 HYVÄ 20 46 44 7,7 6.8.2008 HYVÄ 14 7 17 6,8 19.8.2008 HYVÄ 17 130 350 8,9 Veden laatu vuonna 2008 oli pääosin hyvä. Kahden näytteen, 5.6.2008 ja 1.7.2008 otettujen, mikrobiologinen laatu oli huono. 2007 Näytteen otto pvm Veden laatu Lämpötila + o C Fekaaliset streptokokit pmy/100 ml Lämpökestoiset koliformit pmy/100 ml Koliformit pmy/100 ml 1 2 1 2 1 2 22.5.2007 HYVÄ 14 0 2 12 26 53 68 5.6.2007 HYVÄ 16 7 5 32 83 72 160 19.6.2007 HYVÄ 15 3 2 32 23 490 140 2.7.2007 HYVÄ 18 11 41 130 470 870 5200 16.7.2007 HUONO 19 72 58 540 550 4400 8100 17.7.2007 HYVÄ 19 24 7 130 130 9000 4600 2.8.2007 HYVÄ 16 96 100 110 250 1200 5200
13 Veden laatu vuonna 2007 oli hyvä. Yhden 16.7.2007 otetun näytteen mikrobiologinen laatu oli huono, mutta 17.7.2007 otetun uusintanäytteen laatu oli hyvä. 2006 Näytteen otto pvm Veden laatu Lämpötila + o C Fekaaliset streptokokit pmy/100 ml Lämpökestoiset koliformit pmy/100 ml Koliformit pmy/100 ml 1 2 1 2 1 2 18.5.2006 HYVÄ 10 5 13 27 22 88 46 7.6.2006 HYVÄ 9 110 110 160 280 370 520 19.6.2006 HYVÄ 18 14 35 52 78 210 200 4.7.2006 HYVÄ 21 36 6 210 33 2800 1100 17.7.2006 HUONO 17 8 16 36 37 20000 13000 19.7.2006 HYVÄ 11 4 15 6 19 2400 2900 31.7.2006 HYVÄ 19 8 25 28 120 48 68 Veden laatu vuonna 2006 oli hyvä. Yhden 17.7.2006 otetun näytteen mikrobiologinen laatu oli huono, mutta 19.7.2006 otetun uusintanäytteen laatu oli hyvä. EU:n tekemä veden laadun luokittelu EU:n luokittelun mukaan Lauttasaaren Merikylpylän veden laatu vuosina 2006 2009 on ollut muina vuosina hyvä (kuvassa vihreä palkki), paitsi vuonna 2009, jolloin se oli huono (punainen palkki) johtuen mikrobiologisten laatuvaatimusten ylityksestä yhdessä näytteessä. EU:n tekemä veden laadun luokittelu vuosina 2000-2009. Uimaveden laadun luokitus Uimaveden laatuluokka määritellään 2011 uimakauden jälkeen. Luokittelussa käytetään kaikkia vuosien 2008 2011 suunnitelmallisten näytteiden tuloksia. Luokittelussa veden laatu luokitellaan ryhmiin erinomainen, hyvä, tyydyttävä tai huono.
14 6.3.3 Uimaveden aistinvarainen laatu ja sameus Uimaveden laatua seurataan myös aistinvaraisesti näytteenottojen ja tarkastusten yhteydessä sekä valitusten perusteella. Aistinvarainen laadun seuranta käsittää mm. öljyjen, jätteiden ja muiden kelluvien materiaalien, pysyvän vaahtoamisen ja fenoliyhdisteiden (haju) esiintymisen seurannan. Lauttasaaren Merikylpylän rannalla vuosina 2006 aistinvaraisissa tarkasteluissa ei ole havaittu poikkeamia. 2010 tehdyissä Uimavedestä on määritetty veden mikrobiologisten analyysien lisäksi myös veden sameutta. Veden sameudella tarkoitetaan kiintoaineiden esiintymistä vedessä. Veden korkea sameus vähentää näkyvyyttä vedessä ja siten voi aiheuttaa haittaa tai vaaraa uimareille. Lisäksi normaalia tasoa korkeampi sameus voi olla yhteydessä veden saastumiseen. Lauttasaaren Merikylpylän uimaveden sameus on vaihdellut vuosina 2006 2010 välillä 0,94 27 FTU. Sameuden keskiarvo on ollut eri vuosina - 2006: 1,9 FTU (0,94 3,5 FTU) - 2007: 3 FTU (1,4 5 FTU) - 2008: 5,6 FTU (2,3 8,9 FTU) - 2009: 7,3 FTU (1,5 27 FTU) - 2010: 3,5 FNU (1,8 5,5 FNU) Lauttasaaren Merikylpylän veden sameus vaihtelee näiden tutkimusten perusteella kirkkaasta sameaan. 6.4 Syanobakteerien (sinilevä) esiintyminen Ympäristökeskus seuraa sinilevien esiintymistä näytteenottojen yhteydessä sekä tarvittaessa erillisillä tarkastuksilla. Lisäksi liikuntaviraston rantavalvojat seuraavat uimarantojen sinilevätilannetta päivittäin rannalla ollessaan ja ilmoittavat havainnoistaan ympäristökeskukseen. Sinilevän määrä arvioidaan asteikolla 0-3: 0 = EI LEVÄÄ: veden pinnalla tai rantaveden rajassa ei ole havaittavissa sinilevää. Näkösyvyys on normaali. 1 = VÄHÄN LEVÄÄ: levää on havaittavissa vihertävinä hiutaleina tai pieninä tikkuina vedessä. Levää näkyy, jos vettä ottaa läpinäkyvään astiaan. Rannalle on saattanut ajautua kapeita leväraitoja. Levä heikentää näkösyvyyttä. 2 = RUNSAASTI LEVÄÄ: vesi on selvästi leväpitoista tai veden pinnalle on kohonnut pieniä levälauttoja tai rannalle on ajautunut leväkasaumia. 3 = ERITTÄIN RUNSAASTI LEVÄÄ: levä muodostaa laajoja levälauttoja tai sitä on ajautunut rannalle paksuiksi kasaumiksi. Sinilevien esiintyminen Lauttasaaren Merikylpylän uimarannalla on mahdollista erityisesti keskikesällä heinä-elokuussa. Lämpimänä kesänä sopivien tuulten vallitessa sinilevää on joinain vuosina esiintynyt rannalla. 6.4.1 Syanobakteerihavainnot edellisinä uimakausina Lauttasaaren Merikylpylän uimarannalla sinilevää ei ole havaittu edes joka vuosi. Vuosina 2007 ja 2008 tehtiin muutamia sinilevähavaintoja, jolloin sinilevää havaittiin lähinnä pieniä (1) määriä. Vuonna 2007 sinilevää havaittiin lisäksi yhden kerran runsaasti (2).
15 Vuosina 2006 ja 2009 Lauttasaaren Merikylpylän uimarannalla ei havaittu sinilevää. Vuoden 2010 poikkeuksellisen lämpimänä kesänä Lauttasaaressa sinilevää havaittiin heinäkuun puolivälistä elokuun alkuun asti. Määrät olivat pieniä (1). 6.4.2 Lajisto- ja toksiinitutkimukset Lauttasaaren Merikylpylän uimarannalta otetuista sinilevänäytteistä on tehty mikroskooppinen lajistotarkastelu vuosina 2007 ja 2008. Mikroskoopilla tarkasteltaessa molemmissa näytteissä havaittiin myrkyttömiä Aphanizomenon -suvun leviä. Lisäksi kesällä 2007 otetussa näytteessä havaittiin myrkyllisiä Nodularia -suvun sinileviä. Näytteet tutki Helsingin ympäristökeskuksen ympäristönsuojelu- ja tutkimusyksikön tutkija. Näytteet konsentroitiin ja niitä tutkittiin käänteismikroskoopilla. 6.5 Makrolevien ja/tai kasviplanktonin haitallinen lisääntyminen 6.6 Sääilmiöiden vaikutukset uimaveden laatuun Makrolevien tai kasviplanktonin haitallinen lisääntyminen ei ole Lauttasaaren Merikylpylän rannalla todennäköistä. Makrolevien tai kasviplanktonin haitallista lisääntymistä ei ole Lauttasaaressa havaittu. Lämpötilan, tuulen, sateiden ja muiden sääilmiöiden vaikutusta veden laatuun ei ole erityisesti seurattu. Alla olevassa kaaviossa on esitetty Escherichia coli bakteerien määrät Lauttasaaren Merikylpylän uimarannan vesinäytteissä vuosina 2008-2010. Tuloksista kaksi, 1.7.2008 ja 15.6.2009 otetuista näytteistä, ylittävät nykyisen toimenpiderajan (500 pmy/100 ml). Toinen näistä näytteistä on otettu sateiseen ja toinen aurinkoiseen aikaan. Lisäksi pitoisuuden 100 pmy/100 ml ylittää neljä muuta näytetulosta. Näistä neljästä näytteestä vain yksi on otettu sateiseen aikaan. Näiden näytteiden veden tai ilman lämpötila ei poikennut normaalista. Näin ollen yksinkertaisella tarkastelulla ei ole havaittavissa sääilmiöihin liittyvää tekijää, jolla olisi merkittävä vaikutus uimaveden laatuun. E. coli pmy/100 ml 2600 2400 2200 2000 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 5.6.08 18.6.08 1.7.08 23.7.08 6.8.08 19.8.08 3.6.09 15.6.09 22.6.09 29.6.09 23.7.09 3.8.09 17.8.09 2.6.10 17.6.10 28.6.10 12.7.10 26.7.10 16.8.10 Lauttasaaren Merikylpylän rannan uimaveden E. coli bakteerien määrä vuosina 2008 2010
16 Tarkasteltaessa kaikkien 13 suuren yleisen uimarannan tuloksia ja vertaamalla niitä säähavaintoihin voidaan kuitenkin todeta sään sateisuudella olevan merkitystä veden laatuun. Rantojen kaikista E. coli ylityksistä (yli 500 pmy/100 ml) vuosina 2008 2010 on viisi näytteistä otettu sateisella säällä ja vain kaksi aurinkoisella sääjaksolla. Kaikista pitoisuuden 100 pmy/100 ml ylittävistä tuloksista yli puolet on otettu sateisella sääjaksolla. Kuitenkin sateisia säitä on ollut vain noin 20 25 % kaikista näytteenottokerroista. Voidaankin todeta, että sateisuus saattaa lisätä uimaveden mikrobimäärää johtuen sateen tuomasta huuhtoutumasta veteen. 6.7 Hallintatoimenpiteet Uimaveden laadun ollessa huono tai muissa erityistilanteissa terveydensuojeluviranomaisen tulee arvioida voiko tilanteeseen liittyä terveyshaittoja. Mikäli viranomainen arvioi, että terveyshaitta on mahdollinen, voidaan uimarannan haltijalle antaa määräys korjaaviin toimenpiteisiin ryhtymisestä sekä ohjeet ja määräykset terveyshaittojen ehkäisemiseksi. Tällainen määräys voi olla esimerkiksi uintikielto. Lauttasaaren Merikylpylän uimarannalle ei ole tehty hallintatoimenpiteitä. 7. KUORMITUSLÄHTEET 7.1 Jätevesijärjestelmät Suhteellisen lähellä Lauttasaaren Merikylpylän rantaa Nahkahousunlahdella on jäteveden tulotunnelin ylivuotopaikka. 7.2 Hulevesijärjestelmät Uimarannan läheisyyteen tulee kaksi sadevesiviemärin purkuputkea. 7.3 Muut pintavedet Uimarannalle tai sen läheisyyteen ei tule veden laatuun vaikuttavia pintavesiä. 7.4 Maatalous Uimarannan läheisyydessä ei ole maataloutta. 7.5 Teollisuus Uimarannan läheisyydessä ei ole teollisuutta. 7.6 Maantie- ja raideliikenne Uimarannan läheisyydessä ei ole merkittävää maantie- tai raideliikennettä. 7.7 Satamat ja vesiliikenne Lähin venesatama on noin 400 metrin päässä, mutta sekin on pieni (12 venepaikkaa). Koska Hevosenkenkälahti on erittäin matala ja kivikkoinen merenlahti on se veneilijöille varsin epäsuotuisaa seutua. Vesiliikenne rannan läheisyydessä onkin erittäin vähäistä. Kite-surffauksen harrastajat ovat ottaneet rannan omakseen ja tuulisilla keleillä rannalta merelle suuntaa usein paljonkin lajin harrastajia. Uimareita ko. harrastajat eivät häiritse. 7.8 Eläimet ja linnut Rannalla esiintyy jonkin verran lintuja kuten lokkeja ja hanhia. Ajoittain rannalla ja sen läheisyydessä on havaittu suuriakin (n. 100 kpl) hanhiparvia. Lintujen ulosteiden vaikutuksen normaalitilanteessa arvioidaan olevan suhteellisen pieni, mutta hanhiparven oleilu rantavedessä voi huonontaa uimaveden laatua hetkellisesti ja paikallisesti. Lintujen ruokinta rannalla on kielletty ja siitä ilmoitetaan kyltein. Lisäksi hanhia ajetaan rantavalvojien ja siivoojien toimesta pois rannalta.
17 7.9 Muut kuormituslähteet Muita kuormituslähteitä rannalla ei ole. 7.10 Tärkeimmät kuormituslähteet Mahdollisella jäteveden ylivuodolla Nahkahousunlahdella voi olla vaikutuksia Lauttasaaren Merikylpylän rannan veden laatuun. Vaikutusten merkittävyys riippuu jätevesipäästön määrästä, tuulista ja virtauksista. Joka tapauksessa vaikutus tulisi olemaan nopeasti ohimenevä. Hulevesiviemärin purkuputkilla voi olla merkitystä rannan veden laatuun, jos rannan läheisyyteen pääsee runsaasti sadevettä. Sadeveden mukana rantaan voi huuhtoutua tällöin myös muita epäpuhtauksia. Läheinen venesatama voi myös lisätä kuormitusta, erityisesti onnettomuuden sattuessa. Jonkin verran kuormitusta voi lisätä myös hanhiparven oleilu rannalla. Lintujen aiheuttamaa kuormitusta pyritään vähentämään torjumalla hanhia uimarannalla. 8. LYHYTKESTOISET SAASTUMISTILANTEET 8.1 Lyhytkestoiset saastumistilanteet Lyhytkestoisen saastumisen käsite on tullut Suomen lainsäädäntöön uimavesidirektiivin myötä vuonna 2008. Lyhytkestoisella saastumisella tarkoitetaan normaalitilanteesta poikkeavaa suolistoperäistä saastumista, jonka syyt ovat tunnistettavissa ja jonka ei odoteta vaikuttavan uimaveden laatuun kauemmin kuin kolmen vuorokauden ajan. Tällainen tilanne voi olla esimerkiksi jäteveden ylivuototilanne. Lyhytkestoinen saastumistilanne liittyen jäteveden ylivuototilanteeseen on mahdollinen Lauttasaaren Merikylpylän uimarannalla, koska jonkin matkan päässä on jäteveden tulotunnelin ylivuotopaikka. Terveydensuojeluviranomainen saa tiedon ylivuototilanteista sähköpostilla viemärilaitokselta (HSY Vesi). Ylivuototilanteen kesto olisi todennäköisesti päivän tai pari. Ylivuototilanteet eivät ole todennäköisiä Lauttasaaren alueella eikä siellä ole ollut lyhytkestoisia saastumistilanteita. 8.2 Hallintatoimenpiteet lyhytkestoisissa saastumistilanteissa Lyhytkestoisen saastumisen ajan seurantakalenterin mukaiset näytteet jätetään ottamatta ja nämä näytteet korvataan myöhemmin otettavilla näytteillä. Lyhytkestoisen saastumisen seurantaa tehdään ylimääräisten näytteiden avulla. Mikäli terveyshaitta on mahdollinen ja asian hoitamiseksi on tarpeen, voi terveydensuojeluviranomainen antaa uimarannan haltijalle määräyksen korjaaviin toimenpiteisiin ryhtymisestä sekä ohjeet ja määräykset terveyshaittojen ehkäisemiseksi. Kun lyhytkestoisesta saastumisesta saadaan tieto, terveydensuojeluviranomainen tiedottaa asiasta uimarannalle vietävällä tiedotteella, ympäristökeskuksen internetsivuilla sekä lehdistötiedotteella.
18 9. OHJEET JA TIEDOTTAMINEN 9.1 Uimareille annettavat ohjeet Rannalla on ilmoitustaulu, jossa annetaan ohjeita ja tietoja uimareille: - turvallisuusohjeet (uimarannan nimi ja osoite, ylläpitäjän ja rantavalvojan yhteystiedot, alueen kartta uima-alueineen, toiminta- ja turvallisuusohjeet, ohjeet avun hälyttämiseksi) - tiedot viimeisestä tutkimustuloksesta - yhteenveto edellisen vuoden tutkimustuloksista - merkinnät veden syvyyksistä - tiedot valvonta-ajoista Uimarannan ilmoitustaulu Koirien tuominen on kielletty uimarannalle ja siitä ilmoitetaan useilla merkeillä ympäri rantaa. Lisäksi lintujen ruokkiminen rannalla on kielletty. Rannan äkkisyvyydestä varoitetaan erillisellä varoituksella. Liikuntaviraston internetsivuilla annetaan tietoa rannan varustelusta ja valvonta-ajoista. Kieltomerkki uimarannalla
19 9.2 Tiedottaminen normaalioloissa Ympäristökeskuksen internetsivuilla on mm. uimarantaluettelo, uimaveden näytteenottosuunnitelma, uimaveden näytteiden tulokset ja sinileväseurannan tulokset. Internetsivuja päivitetään uimakauden aikana useita kertoja viikossa. Ympäristökeskus laatii uimakauden ajan viikoittain lehdistötiedotteen, jossa tiedotetaan erityisesti uimaveden laadusta ja sinilevätilanteesta uimarannoilla. Liikuntavirasto tiedottaa mahdollisista uimaveteen merkittävästi vaikuttavista asioista internetsivuillaan. 9.3 Tiedottaminen erityistilanteissa Ympäristökeskus tiedottaa lyhytkestoisesta saastumisesta, epätavanomaisesta tilanteesta, annetuista määräyksistä ja muista erityistilanteista erillisellä uimarannalle vietävällä ilmoituksella. Lisäksi ympäristökeskus laatii erityistilanteista lehdistötiedotteen sekä tiedottaa asiasta ympäristökeskuksen internetsivuilla. Liikuntavirasto tiedottaa mahdollisista uimaveteen merkittävästi vaikuttavista asioista internetsivuillaan sekä rannalla olevalla ilmoitustaululla. Lisäksi rantavalvojat tiedottavat merkittävistä asioista suoraan rannan käyttäjiä. 10. UIMAVESIPROFIILIN LAATIMISEN JA TARKISTAMISEN AJANKOHTA 10.1 Uimavesiprofiilin laatimisen ajankohta Uimavesiprofiili on laadittu 13.12.2010. Profiili on päivitetty ympäristökeskuksen yhteystietojen osalta 11.6.2014. 10.2 Uimavesiprofiilin tarkistamisen ajankohta Uimavesiprofiilin tarkistamisen ajankohta määräytyy uimavesiluokan mukaan ja se määritetään uimakauden 2011 jälkeen.