TAPATURMAKATSAUS 2017 Jokilaaksojen pelastusalue
SAATTEEKSI Tapaturmassa äkillisen, odottamattoman ja tahattoman tapahtuman seurauksena henkilö menehtyy, loukkaantuu vakavasti tai saa lievemmän vamman. Tapaturma-käsitteeseen liittyy kaksi elementtiä, joista toinen on onnettomuustapahtuma ja toinen on tapahtumassa mukana olleelle henkilölle aiheutuva seuraus eli henkilövahinko. Tämä tapaturmakatsaus kuvaa onnettomuuksien aiheuttamia henkilövahinkoja eli tapaturmakuolemia ja vammoja sekä niistä aiheutuvaa hoitoa ja hoidon kustannuksia. Tapaturmat luokitellaan tavallisesti niiden tapahtumistilanteen perusteella liikenneonnettomuuksiin, työ-, koti- ja liikuntatapaturmiin sekä muihin vapaa-ajan tapaturmiin. Tapaturmakatsaukseen on koottu perustiedot alueen tapaturmatilanteesta: millaisia tapaturmia alueella sattuu ja paljonko niitä on koko maahan verrattuna. Katsauksen sisältämää tietoa kannattaa hyödyntää kunta- ja seutukuntakohtaisessa turvallisuustyössä. Sen avulla voidaan määritellä painopisteet turvallisuustyölle ja arvioida turvallisuustyön vaikutuksia. On tärkeää, että alueen turvallisuustoimijat, asukkaat ja luottamushenkilöt saavat tietoa alueen tapaturmista. Tapaturmakatsauksien sisältämiä asioita kannattaa käsitellä paikallisissa tilaisuuksissa, esimerkiksi turvallisuussuunnittelun tai hyvinvoinnin - ja terveyden edistämisen työryhmissä sekä koulutustilaisuuksissa. Paikallisesta tapaturmatilanteesta on tärkeää hyvä viestiä laajasti alueen eri toimijoille, organisaatioille ja kansalaisille. Tämä voi tapahtua esimerkiksi nostamalla oman alueen tapaturmakatsauksen tietoja paikallisten toimijoiden ja kunnan omalle verkkosivustolle sekä tiedottamalla tapaturmatilanteesta paikallismediassa ja sosiaalisessa mediassa. Tapaturmakatsaukset päivitetään vuosittain. Ideoita julkaisun kehittämiseksi ja palautetta voi toimittaa sähköpostitse osoitteeseen (tapaturmat@thl.fi). Tietoa tapaturmien ehkäisystä ja ideoita tapaturmatiedon hyödyntämiseksi on saatavissa myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Tapaturmat-verkkosivustolta osoitteesta www.thl.fi/tapaturmat Kiitämme kaikkia, joilta olemme saaneet arvokkaita kommentteja katsauksen valmistelun eri vaiheissa. Toukokuussa 2016 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen -yksikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
SISÄLLYS Sisältö SAATTEEKSI... 2 1 KÄYTETYT AINEISTOT JA TIETOSUOJA... 4 2 TAPATURMAT SUOMESSA... 5 2.1 Missä ja kenelle tapaturmia tapahtuu?... 6 2.2. Tapaturmatyypit... 8 4 TAPATURMAISET KUOLEMAT ALUEELLA... 11 5 VUODEOSASTOHOITOA VAATINEET TAPATURMAT... 13 5.1 Tapaturmien aiheuttamat hoitopäivät, hoitojaksot ja tapaturmapotilaat... 13 6 TAPATURMAT KUNNITTAIN... 22 7 TAPATURMISTA JOHTUVAN SAIRAALAHOIDON KUSTANNUKSET... 29 8 PALOTAPATURMAT... 30
1 KÄYTETYT AINEISTOT JA TIETOSUOJA Tämän katsauksen aineistolähteet ovat seuraavat: kuolemat: Suomen virallinen tilasto (SVT): Kuolemansyyt (lähde: Tilastokeskus) sairaalahoitojaksot, -potilaat ja -hoitopäivät: Hoitoilmoitusrekisteri (lähde: THL). Katsauksen luvut perustuvat rekisteripohjaisiin tietoaineistoihin. Suomessa rekisteröidään (Ahvenanmaata lukuun ottamatta) erittäin kattavasti tapaturmaiset kuolemat ja vuodeosastohoidosta hoitojaksot sekä potilaiden ja hoitopäivien määrät. Kuolemien osalta tiedot ovat hyvin luotettavia. Vaikka Hoitoilmoitusrekisteriin tulee käytännössä kirjata jokainen vuodeosastohoitojakso, sairaalassa ei aina kirjata riittävän tarkasti kaikkia tapaturmiin liittyviä tietoja. Joissakin katsauksen taulukoissa tiedot tapaturmien ja fyysisen väkivallan aiheuttamasta hoidosta esitetään yhteenlaskettuina. Tämä johtuu siitä, ettei sairaaloiden vuodeosastohoitoja kuvaavissa aineistoissa aina ole määritelty, onko vamma syntynyt tapaturmatilanteessa vai väkivallan uhriksi joutumisen yhteydessä. Tämän katsauksen tuloksia tulkittaessa pitää ottaa huomioon edellä mainitut aineistoon liittyvät seikat. Tietosuojan vuoksi taulukoissa pienimpien lukumäärien kohdalla kuntakohtaisten viittä pienempien lukumäärien tarkat arvot on salattu. Tietosuojan varmistamiseksi sovelletaan seuraavia sääntöjä Kaikki alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 Rivien ja sarakkeiden summaluvut (yhteensä arvot tai koko aluetta koskevat arvot) pyöristetään lähimpään kymmeneen. Nämä säännöt koskevat vain niitä katsauksen osia, joissa käsitellään kuntatasoista tietoa tai joista olisi pääteltävissä kuntatasoisia lukumääriä.
2 TAPATURMAT SUOMESSA Vuonna 2014 tapaturmissa kuoli 2 408 suomalaista: 1 532 miestä ja 876 naista. Tapaturmat ja väkivalta olivat suomalaisten neljänneksi yleisin kuolemansyy. Yleisin syy tapaturmakuolemaan on putoaminen tai kaatuminen. Myös myrkytykset ovat yleisiä. Tapaturmakuolemat kotona ja vapaa-ajalla ovat lisääntyneet runsaan 20 vuoden aikana, mutta viime vuosina kehitys on ollut myönteistä. Liikenne- ja työtapaturmakuolemat ovat olleet laskussa jo pidemmän aikaa (kuvio 1). Alkoholi on usein osallisena tapaturmissa. Lähes joka kolmas tapaturman vuoksi kuollut oli päihtynyt. Saunan kuumuuteen, myrkytyksiin, hukkumisiin, tulipaloihin ja kylmyyteen kuollaan useimmiten päihdyksissä. Kuvio 1. Tapaturmaisesti kuolleet vuosina 1988 2013, N. Lisää tietoa Suomen tapaturmatilanteesta ja tapaturmien ehkäisystä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Tapaturmat-verkkosivustosta: www.thl.fi/tapaturmat
2.1 Missä ja kenelle tapaturmia tapahtuu? Tässä katsauksessa käsitellään vakavimpia, eli kuolemaan tai sairaaloiden vuodeosastohoitoon johtaneita tapaturmia (Kuvio 2). On kuitenkin hyvä muistaa, että iso osa tapaturmista hoidetaan polikliinisesti. Katsaus ei käsittele polikliinisesti hoidettavia tapaturmapotilaita, koska niistä ei toistaiseksi ole saatavilla riittävän luotettavaa tietoa rekistereistä. Esimerkiksi liikuntavammat ovat väestötasolla yleisiä ja niiden yhteiskunnalliset seuraukset ovat merkittäviä. Niistä voi seurata pitkiä poissaoloja työstä, merkittävää haittaa päivittäiseen elämään, pitkäaikaisia kiputiloja tai työkyvyttömyyttä vasta useiden vuosien viiveellä. Siihen saakka kunnes valtakunnallisista rekistereistä saadaan kattavaa ja luotettavaa tietoa tapaturmien polikliinisesta hoidosta, on paikallistasolla tärkeää seurata myös polikliiniseen hoitoon johtavien tapaturmien määrää ja aiheuttamia vaikutuksia. On tärkeää, että paikallisessa turvallisuussuunnittelussa asetetaan tavoitteita ja määritetään keinoja sekä vakavimpien että runsaasti terveydenhuollon eri yksiköitä kuormittavien tapaturmien ennaltaehkäisemiseksi. Seuraavaa laskutapaa käyttämällä voidaan arvioida, kuinka paljon tapaturmia alueella kaikkiaan tapahtuu: jokaista tapaturmakuolemaa kohti voidaan arvioida aiheutuvan noin 30-kertainen määrä tapaturmista johtuvia vuodeosastohoitoja ja 200-kertainen määrä polikliinisesti hoidettuja tapaturmia 1. Kuvio 2. Tapaturmat, joita katsauksessa käsitellään. 1 Olyckor i siffror: en rapport om olycksutvecklingen i Sverige. Karlstad: Räddningsverket/NCO, 2007:7. Antal sidor: 242. Statistik.
Tässä katsauksessa kuvataan kyseisen alueen asukkaille tapahtuneita tapaturmia. Koska rekistereistä ei saada tietoa tapaturman tapahtumapaikasta, tapaturma sijoitetaan alueelle henkilön kotikunnan mukaan. Siten esimerkiksi kotkalaisen henkilön Lapissa sattunut tapaturma kirjautuu Kymenlaakson alueen tapaturmaksi. Taulukossa 1 on esitetty alueen kunnat vuoden 2015 kuntajaon mukaisesti sekä kuntien väestörakenne eri ikäryhmissä 2. Taulukko 1. Alueen kunnat (2015 kuntajako) ja väestörakenne 3 ikäryhmittäin (2015), N. Kunta 0 17 18 19 20 24 25 29 30 54 55 64 65 79 80 Yhteensä Koko maa 20% 2% 6% 6% 32% 14% 15% 5% 5 479 530 Koko alue 24% 3% 5% 5% 28% 15% 16% 6% 122 260 Alavieska 24% 3% 5% 5% 27% 15% 15% 7% 2 687 Haapajärvi 25% 3% 5% 4% 28% 15% 15% 5% 7 459 Haapavesi 25% 3% 5% 5% 27% 15% 14% 5% 7 171 Kalajoki 23% 2% 5% 5% 29% 14% 16% 6% 12 626 Kärsämäki 23% 2% 4% 4% 27% 15% 18% 6% 2 677 Merijärvi 28% 3% 7% 5% 22% 14% 15% 6% 1 142 Nivala 28% 3% 5% 5% 26% 13% 14% 6% 10 910 Oulainen 23% 3% 5% 4% 27% 15% 16% 7% 7 668 Pyhäjoki 22% 2% 4% 4% 27% 15% 18% 7% 3 250 Pyhäjärvi 17% 2% 5% 4% 25% 17% 21% 9% 5 534 Pyhäntä 25% 3% 4% 5% 25% 18% 15% 5% 1 574 Raahe 23% 2% 5% 5% 29% 15% 16% 5% 25 274 Reisjärvi 24% 3% 5% 5% 26% 15% 17% 7% 2 898 Sievi 32% 3% 5% 5% 27% 12% 12% 5% 5 139 Siikajoki 27% 2% 4% 4% 28% 16% 14% 5% 5 496 Siikalatva 19% 2% 4% 4% 28% 16% 19% 8% 5 747 Ylivieska 25% 2% 7% 7% 28% 13% 13% 4% 15 007 2 Väestötietotaulukot sukupuolittain sähköisessä muodossa: http://pxweb2.stat.fi/database/statfin/vrm/vaerak/vaerak_fi.asp 3 Lähde: Tilastokeskus.
Prosenttia (%) 0 10 20 30 40 50 2.2. Tapaturmatyypit Tapaturmien ehkäisytyön kohdentamiseksi tarvitaan tietoa muun muassa siitä, millaisille väestöryhmille tai missä ympäristöissä tai tilanteissa tapaturmia tapahtuu. Tätä tietoa saadaan sairaalahoidossa tapaturman vuoksi olleiden potilaiden taustatiedoista ja tapaturmasta kirjatuista tiedoista. Tapaturmatyyppi ilmaisee tapaturmaan liittyneen toiminnan tai tapahtumapaikan. Tapaturmien ehkäisytyön kannalta on tärkeää, että sairaaloissa tapaturmatiedot kirjataan huolellisesti. Vaikka useissa sairaaloissa kirjaamistarkkuus on parantunut vuosituhannen vaihteessa, liian usein edelleen nämä tiedot jätetään merkitsemättä tai tietoa kirjataan ehkäisevän työn kannalta vähän informaatiota sisältävään luokkaan muu tai määrittämätön tapaturma. (Kuvio 3) Tapaturmien hoidon kirjaamisen tarkkuudesta ja systemaattisuudesta tulisi keskustella terveydenhuollon toimijoiden kanssa, jotta jatkossa saadaan entistä luotettavampaa ja kattavampaa tietoa tapaturmien ehkäisytyön perustaksi. Tämä katsaus käsittää tietoja vain tapaturmien sairaalahoidosta. Katsauksen tarjoamien tietojen perusteella tehtävissä tulkinnoissa ja esimerkiksi ehkäisytoimien suunnittelussa ja kohdentamisessa on huomioitava, että katsauksesta puuttuvat tiedot polikliinisesti hoidetuista potilaista. Esimerkiksi liikuntatapaturmia tapahtuu suomalaisille vuosittain yli 300 000, mutta niiden aiheuttama hoito ei tule kattavasti esiin tässä katsauksessa koska suuri osa liikuntatapaturmien seurauksista hoidetaan polikliinisesti. Kirjattu muu tai määrittämätön, pelastusalue Kirjattu muu tai määrittämätön, koko maa Tapaturmatyyppiä ei kirjattu, pelastusalue Tapaturmatyyppiä ei kirjattu, koko maa 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Kuvio 3. Tapaturmatyypin kirjaamisaktiivisuus alueella ja koko maassa vuosina 2002 2015, %.
Tapausten lukumäärä 0 500 1000 1500 Kuvio 4 kertoo miten alueen asukkaille sairaalahoitoon johtaneet tapaturmat jakautuvat kotona, urheilu- ja liikuntatilanteissa, liikennealueilla, työssä tai päiväkodissa/koulussa tapahtuneisiin tapaturmiin. Kuvio 5 kuvaa saman asian koko maassa. Kotitapaturma Kirjattu muu tai määrittämätön Muu vapaa-ajan tapaturma Liikenne Työtapaturma tai työhön liittyvä ulkoinen tekijä Urheilu- tai liikuntatapaturma Ei kirjattu Tapaturma sairaalassa tai sairaalaoloihin liittyvä ulkoinen tekijä Tapaturma koulussa tai päiväkodissa 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Kuvio 4. Sairaalahoitoon johtaneet tapaturmatyypit alueella vuosina 2002 2015, N.
Tapausten lukumäärä 0 10000 20000 30000 40000 Kotitapaturma Muu vapaa-ajan tapaturma Kirjattu muu tai määrittämätön Liikenne Urheilu- tai liikuntatapaturma Työtapaturma tai työhön liittyvä ulkoinen tekijä Ei kirjattu Tapaturma sairaalassa tai sairaalaoloihin liittyvä ulkoinen tekijä Tapaturma koulussa tai päiväkodissa 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Kuvio 5. Sairaalahoitoon johtaneet tapaturmatyypit koko maassa vuosina 2002 2015, N. Taulukko 2. Tapaturman aiheuttamat hoitojaksot tapaturmatyypin mukaan vuosina 2002 2015 alueella. Tapaturmatyyppiä ei kirjattu 1 035 Liikenne 4 642 Kotitapaturma 16 468 Urheilu- tai liikuntatapaturma 2 220 Muu vapaa-ajan tapaturma 8 622 Tapaturma sairaalassa tai sairaalaoloihin liittyvä ulkoinen tekijä 1 043 Työtapaturma tai työhön liittyvä ulkoinen tekijä 2 968 Tapaturma koulussa tai päiväkodissa 342 Muu tai määrittämätön tapaturmatyyppi 7 585
4 TAPATURMAISET KUOLEMAT ALUEELLA Tämän katsauksen tiedot tapaturmaisista kuolemista saadaan Tilastokeskuksen kuolemansyytilastoista. Suomessa valtaosasta niin sanottuja ei-luonnollisia kuolemia, kuten tapaturmista, tehdään oikeuslääketieteellinen tutkimus, jossa määritetään kuolemansyy. Nuoren henkilön kuolemantapauksissa kuolemasyy tutkitaan lähes aina. Iäkkäiden henkilöiden tapaturmakuolemista ei ihan aina tehdä tutkintaa. Tällaisia ovat esimerkiksi sairaalassa tai laitoksissa tapahtuneen kaatumisen tai kaatumisen seurausten johdosta tapahtunut kuolema, josta lääkärillä on hyvät kliiniset tiedot. 4, Taulukko 3. Tapaturmaiset kuolemat alueella kymmenen vuoden aikana vuosina 2006 2015 iän ja sukupuolen mukaan. 5 6 7 0 17 18 19 20 24 25 29 30 54 55 64 65 79 80 Liikenne, kevyt <5 <5 <5 <5 <5 <5 6 <5 Liikenne, moottoriajoneuvot 12 9 9 6 27 11 14 <5 Kaatuminen ja putoaminen <5 <5 <5 <5 16 21 51 157 Hukkuminen <5 <5 <5 <5 6 9 5 <5 Tukehtuminen <5 <5 <5 <5 <5 <5 5 <5 Tulipalo <5 <5 <5 <5 5 <5 <5 <5 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 8 6 5 8 Alkoholimyrkytys <5 <5 <5 <5 52 42 11 <5 Muu myrkytys 8 <5 <5 5 <5 28 10 6 <5 Muut tapaturmat <5 <5 <5 <5 10 7 19 5 Yhteensä 20 10 20 10 160 120 120 180 Miehet Naiset Yht. Vertailu Liikenne, kevyt 12 9 20 - Liikenne, moottoriajoneuvot 73 18 90 +61% Kaatuminen ja putoaminen 142 105 250 - Hukkuminen 21 <5 20 - Tukehtuminen 8 5 10 - Tulipalo 10 <5 10 * Paleltuminen 18 9 30 +101% Alkoholimyrkytys 87 22 110 - Muu myrkytys 42 13 60 - Muut tapaturmat 36 9 50 - Yhteensä 450 190 640-4 Lunetta P, Lounamaa A, Sihvonen S (2007): Surveillance of injury-related deaths: medicolegal and autopsy rates and trends in Finland. Injury Prevention 2007;13:282 284 & Pasternack I, Laitinen R, Kauppila R. Oikeuslääkinnän vaikuttavuuden edellytykset Kirjallisuuskatsaus. THL, TYÖPAPERI 10/2014. 5 Vertailusarake kertoo, kuinka paljon alueella havaittu kuolemien määrä poikkeaa siitä kuolleiden määrästä, joka olisi odotettavissa, jos alueen kuolleisuus olisi samanlaista kuin koko Suomessa. Esimerkiksi +10 % kertoisi alueella tapahtuvan 10 prosenttia odotettua enemmän kuolemia. Vain tilastollisesti merkitsevät poikkeamat ilmoitetaan. Jos taulukossa esiintyy symboli -, joka tarkoittaa sitä, että vertailussa laskettu ero ei ole tilastollisesti merkitsevä. 6 Jos Vertailu-sarakkeessa esiintyy symboli *, se tarkoittaa sitä, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän ovat yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla joko merkitsevä tai ei-merkitsevä. 7 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen. 8 Muut myrkytykset ovat pääosin lääke- ja huumausainemyrkytyksiä.
Kuolemantapauksia 0 20 40 60 80 Liikenne, kevyt Liikenne, moottoriajoneuvot Kaatuminen ja putoaminen Hukkuminen Tukehtuminen Tulipalo Paleltuminen Muut tapaturmat pl. myrkytys 0 20 40 60 80 100 Päihtyneiden osuus (%) Kuvio 6. Päihtyneiden osuudet tapaturmissa kuolleista alueella vuosina 2005 9 2015, %. Liikenne Kaatuminen ja putoaminen Alkoholimyrkytys Muu myrkytys Muut tapaturmat 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Kuvio 7. Tapaturmissa kuolleet syyn mukaan alueella vuosina 2006 2015, N. 9 Kuolemansyytilastossa olevan päihtymystiedon luokitusmuutoksen (2005) takia vuosirajaus on tässä yhteydessä vuodesta 2005 eteenpäin mahdollisimman hyvän yhteensopivuuden varmistamiseksi.
Tuhansia hoitopäiviä 0 5 10 15 5 VUODEOSASTOHOITOA VAATINEET TAPATURMAT Tapaturmien ehkäisytyön suunnittelun ja kohdentamisen kannalta on tärkeää tarkastella paitsi tapaturmien lukumääriä mutta myös niissä tapahtuvia muutoksia. Tässä osiossa esitellään koko aluetta koskevia tapaturmatietoja. Eri alueiden tapaturmalukuja vertailemalla saadaan tietoa siitä, missä ennaltaehkäisevää työtä erityisesti tarvitaan. 5.1 Tapaturmien aiheuttamat hoitopäivät, hoitojaksot ja tapaturmapotilaat Kansalliset tietojärjestelmät kattavat tällä hetkellä sairaaloiden vuodeosastoilla tapahtuvan hoidon (hoitoilmoitusrekisteri). Tietojärjestelmässä noudatetaan kansainvälistä ICD-luokitusjärjestelmää. Kaikista sairaalahoidoista voidaan poimia ne, joissa hoidon syy on ollut vammojen hoitaminen. Vamma voi syntyä tapaturmaisessa onnettomuudessa, väkivallan seurauksena tai se voi olla itse aiheutettu. Sairaaloiden vuodeosastohoitoja kuvaavissa aineistoissa ei aina ole merkitty, onko vamma syntynyt tapaturmatilanteessa vai väkivallan uhriksi joutumisen yhteydessä. Siksi tässä osiossa esitetyissä luvuissa hoitopäivistä ja hoitojaksoista on laskettu yhteen sekä tapaturmien ja väkivallan aiheuttama hoito. Kuitenkin valtaosassa tapauksista (noin 85 %) hoidon syynä on tapaturma. Kaatuminen ja putoaminen, 75-vuotta täyttäneet Kaatuminen ja putoaminen, alle 75-vuotiaat Liikenne, moottoriajoneuvot Liikenne, kevyt Muu myrkytys Tulipalo Paleltuminen Hengitystä estävät tapaturmat Alkoholimyrkytys 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Veteen vajoaminen Kuvio 8. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta kertyneet hoitopäivät alueella vuosina 2006 2015, tuhansia päiviä.
Taulukko 4. Tapaturmien ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot kymmenen vuoden aikana vahinkotyypin, iän ja sukupuolen mukaan alueella vuosina 2006 2015, N. 10 Miehet 0 17 18 19 20 24 25 29 30 54 55 64 65 79 80 Yhteensä Liikenne, kevyt 133 8 10 20 195 105 121 47 640 Liikenne, moottoriajoneuvot 311 126 211 160 474 132 115 43 1 570 Kaatumis- ja putoamistapaturma 933 116 245 226 2 030 1 374 2 029 1 842 8 800 Veteen vajoaminen <5 <5 <5 <5 6 5 <5 <5 20 Hengitystä estävät tapaturmat 20 <5 <5 5 9 <5 5 6 50 Tulipalo 9 <5 6 7 29 15 18 <5 90 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 35 23 19 <5 90 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 42 <5 12 14 62 22 22 15 190 Alkoholimyrkytys 8 <5 <5 5 21 5 <5 <5 50 Muu tapaturma 768 162 404 428 2 526 1 463 1 680 628 8 060 Yhteensä 2 230 420 890 870 5 390 3 150 4 010 2 590 19 540 Naiset 0 17 18 19 20 24 25 29 30 54 55 64 65 79 80 Yhteensä Liikenne, kevyt 92 10 17 8 69 83 172 63 510 Liikenne, moottoriajoneuvot 134 66 62 41 134 69 96 31 630 Kaatumis- ja putoamistapaturma 626 36 90 97 1 077 1 138 2 928 4 980 10 970 Veteen vajoaminen <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 Hengitystä estävät tapaturmat 9 <5 <5 <5 9 <5 <5 7 40 Tulipalo <5 <5 <5 <5 8 8 7 7 30 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 <5 <5 8 12 30 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 30 <5 10 8 60 25 24 22 180 Alkoholimyrkytys 7 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 10 Muu tapaturma 494 65 155 195 1 476 977 1 666 1 113 6 140 Yhteensä 1 400 190 340 350 2 840 2 310 4 900 6 240 18 550 Yhteensä 3 620 610 1 230 1 220 8 230 5 460 8 920 8 820 38 100 10 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen.
Kartta 1. Vammojen ja myrkytysten aiheuttamat hoitojaksot alueen kunnissa vuosina 2011 2015, vertailutiedot koko maan tilanteeseen. Kartta: Maanmittauslaitoksen Yleiskartta 1:4 500 000, 2011. Kartta on aluehallintorajojen mukainen ja sisältää myös vesistöalueet. Kuntakoodi Kunnan nimi Kuntakoodi Kunnan nimi 9 Alavieska 748 Siikajoki 69 Haapajärvi 791 Siikalatva 71 Haapavesi 977 Ylivieska 208 Kalajoki 317 Kärsämäki 483 Merijärvi 535 Nivala 563 Oulainen 625 Pyhäjoki 626 Pyhäjärvi 630 Pyhäntä 678 Raahe 691 Reisjärvi 746 Sievi
Taulukko 5. Tapaturmien ja väkivallan seurauksena hoidetut potilaat kymmenen vuoden aikana vahinkotyypin, iän ja sukupuolen mukaan alueella vuosina 2006 2015, N. 11 Miehet 0-17 18 19 20 24 25 29 30 54 55 64 65 79 80 Yhteensä Liikenne, kevyt 97 8 9 15 136 72 80 29 440 Liikenne, moottoriajoneuvot 224 90 133 100 293 78 74 24 980 Kaatumis- ja putoamistapaturma 678 104 211 189 1 331 835 1 032 881 5 080 Veteen vajoaminen <5 <5 <5 <5 <5 5 <5 <5 10 Hengitystä estävät tapaturmat 16 <5 <5 <5 8 <5 5 6 50 Tulipalo 6 <5 6 6 26 14 8 <5 70 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 13 14 15 <5 50 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 40 <5 11 14 56 17 20 14 170 Alkoholimyrkytys 8 <5 <5 5 14 5 <5 <5 40 Muu tapaturma 631 140 333 339 1 836 991 918 337 5 350 Yhteensä 1 600 330 650 610 3 190 1 770 1 880 1 100 10 550 Naiset 0 17 18 19 20 24 25 29 30 54 55 64 65 79 80 Yhteensä Liikenne, kevyt 70 6 11 8 55 54 107 39 340 Liikenne, moottoriajoneuvot 98 57 48 24 95 44 58 19 440 Kaatumis- ja putoamistapaturma 465 34 78 74 744 730 1 519 2 180 5 630 Veteen vajoaminen <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 Hengitystä estävät tapaturmat 9 <5 <5 <5 8 <5 <5 7 30 Tulipalo <5 <5 <5 <5 7 <5 6 7 30 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 10 20 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 30 <5 10 6 51 23 19 20 160 Alkoholimyrkytys 7 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 10 Muu tapaturma 363 59 128 156 1 074 646 874 650 3 840 Yhteensä 980 160 260 260 1 840 1 350 2 220 2 500 9 120 Yhteensä 2 580 490 920 870 5 020 3 120 4 100 3 600 19 670 11 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen.
Taulukko 6. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta kertyneet hoitopäivät kymmenen vuoden aikana vahinkotyypin, iän ja sukupuolen mukaan alueella vuosina 2006 2015, N. 12 Miehet 0 17 18 19 20 24 25 29 30 54 55 64 65 79 80 Yhteensä Liikenne, kevyt 290 10 33 53 2 452 585 942 448 4 810 Liikenne, moottoriajoneuvot 1 367 633 2 309 1 403 3 730 1 003 1 152 608 12 210 Kaatumis- ja putoamistapaturma 1 455 242 461 436 8 001 7 064 17 767 19 268 54 690 Veteen vajoaminen <5 <5 6 <5 22 10 <5 <5 40 Hengitystä estävät tapaturmat 26 <5 <5 5 93 9 15 8 160 Tulipalo 26 <5 6 35 188 145 225 <5 630 Paleltuminen <5 <5 11 12 361 133 150 10 680 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 52 <5 16 22 123 43 94 43 390 Alkoholimyrkytys 10 <5 <5 5 255 19 20 19 330 Muu tapaturma 1 671 390 917 1 133 8 341 7 722 12 164 7 201 39 540 Yhteensä 4 900 1 280 3 760 3 100 23 570 16 730 32 530 27 610 113 480 Naiset 0 17 18 19 20 24 25 29 30 54 55 64 65 79 80 Yhteensä Liikenne, kevyt 201 65 223 61 2 000 294 1 608 2 431 6 880 Liikenne, moottoriajoneuvot 458 320 227 378 486 310 680 387 3 250 Kaatumis- ja putoamistapaturma 958 46 172 253 3 832 6 316 26 908 74 171 112 660 Veteen vajoaminen <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 10 Hengitystä estävät tapaturmat 9 <5 <5 <5 12 12 <5 19 60 Tulipalo 12 <5 <5 <5 55 38 28 33 170 Paleltuminen <5 8 <5 <5 87 10 111 44 260 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 40 6 12 14 122 57 111 65 430 Alkoholimyrkytys 8 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 10 Muu tapaturma 1 209 148 415 768 5 505 5 000 13 596 11 802 38 440 Yhteensä 2 900 600 1 050 1 480 12 100 12 040 43 040 88 950 162 160 Yhteensä 7 800 1 880 4 810 4 580 35 670 28 770 75 570 116 560 275 640 12 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen.
Lukumäärä 0 1000 2000 3000 4000 Kuten raportin luvuista voidaan havaita, vuoden aikana hoitoon tulleiden potilaiden määrä on pienempi kuin vuoden aikana alkaneiden hoitojaksojen määrä. Tämä johtuu siitä, että joissakin tapauksissa samasta tapaturmasta seurannutta vammaa saatetaan hoitaa sairaalassa useampia kertoja. Myös silloin, jos potilas siirtyy esimerkiksi yliopistollisesta keskussairaalasta aluesairaalaan tai terveyskeskuksen vuodeosastolle jatkohoitoon, samasta tapaturmasta muodostuu kaksi hoitojaksoa. Hoitojaksoja Potilaita 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Kuvio 9. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta syntyneet hoitojaksot ja hoidetut potilaat alueella vuosina 2006 2015, N.
Prosenttia (%) 0 10 20 30 40 50 60 70 Hoitokäytännöt ovat viime vuosina muuttuneet. Hoitojaksot ovat yleisesti lyhentyneet ja osa tapaturmavammoista, jotka aiemmin hoidettiin sairaalan vuodeosastolla, hoidetaan nykyään polikliinisesti avohoitona. Siksi pelkkä hoitojakson pituus ei enää kerro samalla tavoin vamman vakavuudesta, kuin aiemmin. Erityisesti vanhemman väestön tapaturmista johtuvat hoito on edelleen pitkäkestoista, mutta entistä useammin hoito jakautuu lyhyempiin hoitojaksoihin eri hoitopaikoissa. Edellä mainituista seikoista huolimatta, hoitojaksojen lukumäärä kuitenkin edelleen kuvaa kohtalaisen hyvin vakavien tapaturmien kehitystä pitkällä aikavälillä. 1 vuorokausi 2-7 vuorokautta 8 vuorokautta tai enemmän 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Kuvio 10. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta syntyneiden hoitojaksojen jakauma hoitojakson pituuden mukaan alueella vuosina 2006 2015, %.
Taulukko 7. Tapaturmien ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot kymmenen vuoden aikana vahinkotyypin ja hoitojakson pituuden mukaan alueella vuosina 2006 2015, N. 1 päivä 2 7 päivää 8 päivää Yhteensä % Liikenne, kevyt 509 455 189 1 153 3 Liikenne, moottoriajoneuvot 940 787 478 2 205 6 Kaatumis- ja putoamistapaturma 7 178 8 275 4 314 19 767 52 Veteen vajoaminen 6 11 0 17 0 Hengitystä estävät tapaturmat 63 23 1 87 0 Tulipalo 51 41 27 119 0 Paleltuminen 35 45 35 115 0 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 251 108 14 373 1 Alkoholimyrkytys 36 13 10 59 0 Muu tapaturma 6 563 5 213 2 424 14 200 37 Yhteensä 15 632 14 971 7 492 38 095 100
Taulukko 8. Sairaalat, joissa alueen asukkaat on hoidettu vuonna 2015, N. Tapaturmien ja väkivallan aiheuttamat hoitopäivät on laskettu vuoden alusta sairaaloissa, joissa oli vähintään 10 potilasta vuonna 2015. Yhdellä palveluntuottajalla voi olla useita toimipaikkoja. Lisätietoja: http://www.thl.fi/tietokannat/topi Palveluntuottaja Hoitojaksoja Potilaita Hoitopäiviä Hoitopäiviä / hoitojaksoja 50275 - Oulun yliopistollinen sairaala 1 429 1 124 6 194 4,3 40424 - Oulaskankaan sairaala 596 507 1 153 1,9 90643 - Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä 563 455 5 554 9,9 90735 - Peruspalvelukuntayhtymä Kallio/perusterveydenhuolto 336 249 4 880 14,5 90749 - Peruspalvelukuntayhtymä Selänne/terveydenhuolto 261 204 2 925 11,2 60768 - Suomen Terveystalo Oyj/Oulu 182 171 183 1,0 40315 - Keski-Pohjanmaan keskussairaala 177 159 446 2,5 90134 - Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi 197 152 1 667 8,5 90205 - Kalajoen terveyskeskus 86 78 1 568 18,2 90389 - Oulaisten terveyskeskus ja vuodeosasto 94 69 1 447 15,4 60818 - (nimi ei tiedossa) 22 16 162 7,4 60816 - (nimi ei tiedossa) 18 15 454 25,2 50250 - Kuopion yliopistollinen sairaala 13 13 55 4,2
6 TAPATURMAT KUNNITTAIN Tässä osiossa esitetään tapaturmiin liittyviä tietoja alueen kunnista tapaturman tyypin, ikäryhmien ja sukupuolen mukaan jaoteltuina. Tapaturmien ja väkivallan määrään vaikuttaa muiden muassa alueen asukkaiden ikärakenne ja sukupuolijakauma. Kuntien välisiin eroihin tapaturmien määrässä voivat vaikuttaa myös esimerkiksi alkoholin käyttö, työllisyys, alueella toimivien työnantajaorganisaatioiden työturvallisuus tai esimerkiksi kevyen liikenteen väylien määrä tai turvallisuus sekä alueella tehty tapaturmien ehkäisy ja turvallisuustyö. Katsauksen vertailuluvuissa näitä alueen eroihin vaikuttavia taustatekijöitä ei pystytä ottamaan huomioon, mutta eroja selittäviä syitä tulee kuitenkin pohtia paikallisen turvallisuustyön suunnittelussa ja tavoitteita määriteltäessä. Kun halutaan vertailla, poikkeavatko alueelliset luvut siitä, mitä niiden oletettaisiin koko Suomen lukuihin perustuvien tietojen perusteella olevan, voidaan ikä- ja sukupuolirakenteesta johtuvia eroja ottaa huomioon vakiointimenettelyllä. Tässä katsauksessa on käytetty epäsuoraa vakiointia. Tässä menetelmässä lasketaan ensin kyseiselle alueelle odotettu lukumäärä tapahtumia (esimerkiksi tapaturmista johtuvia kuolemantapauksia) sillä oletuksella, että alueen tapahtumatiheys (esimerkiksi kuolleisuus tapaturmiin) ikäryhmittäin ja sukupuolittain olisi samanlainen kuin koko Suomessa. Sen jälkeen on alueella todellisuudessa havaittua tapahtumamäärää verrattu alueelle odotettuun lukumäärään tapahtumia. Esimerkki 1: Jos taulukossa on luvun perässä prosenttiluku +10 %, se tarkoittaa, että alueella on kyseisen tyyppisiä tapahtumia 10 prosenttia odotettua enemmän. Esimerkki 1.1: Hoitojaksojen määriä sisältävässä taulukossa lukee Liikenneonnettomuus -sarakkeessa 712 27 %. Tulkinta: kuntalaisilla on ollut 712 liikenneonnettomuudeksi kirjattua hoitojaksoa, mikä on 27 % vähemmän kuin koko Suomen lukujen perusteella olisi odotettu. Esimerkki 1.2: Hoitopäivien määriä sisältävässä sarakkeessa on luku 6 539 +33 %. Tulkinta: kuntalaisille on kertynyt tarkasteluajanjaksolla 6539 hoitopäivää, mikä on 33 % enemmän kuin koko Suomen lukujen perusteella olisi odotettu. Esimerkki 2: Jos taulukossa luvun jälkeen ei ole lisäksi prosenttilukua vaan sen tilalla symboli -, se tarkoittaa, että poikkeama odotetusta luvusta on niin pieni, ettei se ylitä riittävän paljon arvioitua satunnaisuudesta johtuvaa vaihtelua. Tällöin poikkeama ei ole tilastollisesti merkitsevä. Huomautus 1: Vaikka ero odotettuun määrään nähden olisi tilastollisesti merkitsevä, on hyvä pohtia kuinka suuri käytännön merkitys sillä on. Tilastollisesti merkitsevä ero tai muutos ei aina tarkoita käytännössä merkittävää eroa tai muutosta. Esimerkki: silloin kun hoitojaksojen määrä on esimerkiksi 15 ei 100 % odotettua enemmän ole yhtä painava tulos kuin 50 % odotettua enemmän silloin kun hoitojaksojen määrä on 15 000. Huomautus 2: Jos taulukossa luvun perässä on symboli *, se tarkoittaa, että tilastollista merkitsevyyttä ei ole voitu luotettavasti laskea. Tällöin kyse on yleensä pienistä havainto- tai väestömääristä. Katsauksessa käytetyt tilastomenetelmät on kuvailtu tarkemmin verkossa löytyvässä menetelmäselosteessa 13. 13 http://www.thl.fi/tapaturmat/alueraportit Menetelmäseloste
Taulukko 9. Tapaturmien ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot, potilaat, hoitopäivät ja kuolemat viiden vuoden aikana, 14 15 16 17 2011 2015. Kunta Hoitojaksoja Potilaita Hoitopäiviä Hoitopäiviä/ hoitojaksoja Kuolleita Koko alue 20 810 +31% 11 450 +19% 139 790 +11% 6,6 390 - Alavieska 490 +32% 245-3 321-6,7 6 * Haapajärvi 1 390 +43% 786 +32% 10 683 +40% 7,5 24 - Haapavesi 1 460 +57% 758 +35% 8 676 +19% 5,9 26 - Kalajoki 1 690-1 016-15 302-8,9 32-27% Kärsämäki 520 +39% 272 +21% 3 263-6,2 8 * Merijärvi 150-96 - 904 * 5,9 <5 * Nivala 1 880 +37% 1 021 +22% 10 181-5,3 30 - Oulainen 1 470 +40% 765 +23% 10 982 +26% 7,3 26 - Pyhäjoki 500-301 - 2 368-39% 4,7 8 - Pyhäjärvi 1 440 +66% 724 +43% 9 126-6,3 31 - Pyhäntä 260-134 - 1 347 * 5,2 <5 * Raahe 3 910 +24% 2 287 +18% 25 846-6,5 88 - Reisjärvi 560 +41% 311 +28% 4 483-7,9 16 - Sievi 910 +46% 476 +26% 6 262 +34% 6,8 6-61% Siikajoki 920 +30% 540 +25% 6 364-6,8 18 - Siikalatva 1 140 +31% 632 +23% 7 018-6,0 21 - Ylivieska 2 140 +23% 1 154 +6% 13 663-6,3 41-14 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 15 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 16 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 17 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen.
Taulukko 10. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot vahinkotyypin mukaan viiden vuoden aikana, 18 19 20 21 2011 2015. Kunta Liikenneonnettomuus Kaatumis- ja putoamistapaturma Väkivalta (itse tai toisen aiheuttama) Muu tapaturma Tietoa ei kirjattu Yhteensä Koko alue 1 600 +48% 9 800 +28% 870 +54% 8 290 +48% 250-74% 20 810 +31% Alavieska 43 * 244 +36% 37 * 163 +38% <5 * 490 +32% Haapajärvi 112 +80% 661 +41% 56 +92% 530 +54% 30-1 390 +43% Haapavesi 111 +95% 578 +30% 51 +97% 702 +114% 15-1 460 +57% Kalajoki 126-824 - 52-648 - 35-47% 1 690 - Kärsämäki 22-260 +42% 25 * 203 +57% 11 * 520 +39% Merijärvi 10 * 76 - <5 * 58 - <5 * 150 - Nivala 124 +45% 960 +45% 65 +50% 716 +48% 17-42% 1 880 +37% Oulainen 112 +84% 760 +46% 99 +219% 486 +35% 11-39% 1 470 +40% Pyhäjoki 31-244 - 13 * 206 +31% <5 * 500 - Pyhäjärvi 89 +99% 740 +64% 44 +135% 552 +91% 16 * 1 440 +66% Pyhäntä 19 * 109 - <5 * 120 +76% <5 * 260 - Raahe 307 +39% 1 682 +14% 200 +69% 1 668 +46% 49-64% 3 910 +24% Reisjärvi 53 * 261 +35% 16 * 229 +69% <5 * 560 +41% Sievi 86 +121% 431 +47% 30 * 348 +58% 11 * 910 +46% Siikajoki 79 +111% 394 +17% 33 * 403 +62% 10 * 920 +30% Siikalatva 70 +59% 530 +20% 30-499 +70% 14-1 140 +31% Ylivieska 208 +68% 1 046 +31% 115 +66% 757 +20% 14-68% 2 140 +23% 18 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 19 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tässä tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 20 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 21 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen.
Taulukko 11. Kaatumisen tai putoamisen aiheuttamat hoitojaksot viiden vuoden aikana, 22 23 24 25 2011 2015. Kunta Kaatuminen jäätai lumikelillä Kaatuminen samalla tasolla Kaatuminen tai putoaminen portailla tai portailta Muu putoaminen tai hyppääminen Määrittämätön kaatuminen tai putoaminen Yhteensä Koko alue 820 +46% 6 550 +18% 300-720 +33% 1 200 +84% 9 590 +27% Alavieska 17 * 172 +36% 8 * 17 * 24 * 240 +31% Haapajärvi 49 +70% 473 +43% 27 * 40 +125% 62 +91% 650 +41% Haapavesi 39 +59% 347-24 * 59 +146% 95 +184% 560 +28% Kalajoki 91 +95% 574-23 - 61-65 - 810 - Kärsämäki 15 * 181 +40% <5 * 31 * 23 * 250 +39% Merijärvi 9 * 47 - <5 * 5 * 11 * 70 - Nivala 51 +53% 729 +55% 25-61 +44% 82 +66% 950 +45% Oulainen 67 +120% 276-25% 20 * 43 +113% 342 +777% 750 +45% Pyhäjoki 40 * 144-9 * 27 * 18 * 240 - Pyhäjärvi 48 +94% 554 +66% 33 * 32-63 +112% 730 +63% Pyhäntä 20 * 61 - <5 * 14 * 12 * 110 - Raahe 173 +52% 1 139-56 - 129-139 - 1 640 +13% Reisjärvi 15 * 195 +44% 8 * 13 * 26 * 260 +31% Sievi 26 +93% 308 +56% 7 * 38 +135% 35 +86% 410 +44% Siikajoki 41 +103% 255-10 * 36 +122% 34 +64% 380 - Siikalatva 39-367 - 15 * 42 +136% 56 +90% 520 +17% Ylivieska 82 +58% 730 +29% 25-67 - 117 +74% 1 020 +29% 22 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 23 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 24 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 25 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen.
Taulukko 12. Tapaturman aiheuttamat hoitojaksot tapaturmatyypin mukaan viiden vuoden aikana, 26 27 28 29 2011 2015. Kunta Kotitapaturma Urheilu- tai liikuntatapaturma Muu vapaaajan tapaturma Työtapaturma tai työhön liittyvä ulkoinen tekijä Muu tapaturma Tietoa ei kirjattu Yhteensä Koko alue 5 990 +38% 650-2 730-10% 850 +64% 10 200 +46% 390-20 810 +31% Alavieska 154 +52% 9 * 68-27 * 224 +41% 6 * 490 +32% Haapajärvi 427 +64% 49 +62% 179-50 +97% 658 +55% 26 +68% 1 390 +43% Haapavesi 322 +31% 44-165 - 65 +145% 823 +102% 38 +170% 1 460 +57% Kalajoki 446-45 - 218-30% 94 +78% 839 +15% 43-1 690 - Kärsämäki 162 +59% 7 * 79-30 * 236 +47% 7 * 520 +39% Merijärvi 53-5 * 20-5 * 61-5 * 150 - Nivala 705 +88% 73 +46% 266-60 +48% 746 +24% 32-1 880 +37% Oulainen 349-48 +51% 180-50 +71% 774 +70% 67 +235% 1 470 +40% Pyhäjoki 126-17 * 69-36 * 239-10 * 500 - Pyhäjärvi 485 +83% 17-205 +37% 43 +107% 671 +81% 20-1 440 +66% Pyhäntä 78 +88% 5 * 27-17 * 129 +51% <5 * 260 - Raahe 893 +11% 182 +48% 582-141 +32% 2 066 +47% 42-36% 3 910 +24% Reisjärvi 192 +81% 12 * 59-15 * 275 +64% 9 * 560 +41% Sievi 287 +78% 27-122 - 39 +150% 414 +52% 17 * 910 +46% Siikajoki 254 +36% 22-111 - 57 +173% 463 +50% 12 * 920 +30% Siikalatva 373 +47% 13 * 117-21% 43 +91% 579 +54% 18-1 140 +31% Ylivieska 679 +53% 79-266 -22% 79-1 002 +29% 35-2 140 +23% 26 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 27 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 28 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 29 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen.
Taulukko 13. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot iän mukaan MIEHILLÄ, viiden vuoden aikana vuosina 30 31 32 33 2011 2015. Kunta 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Koko alue 1 010-190 - 510 +27% 520 +37% 2 850 +31% 1 780 +28% 2 290 +38% 1 500 +27% 10 660 +27% Alavieska 23 - <5 * 15 * 18 * 63-48 - 59-43 - 270 +40% Haapajärvi 72-10 - 33-41 +98% 180 +33% 127 +49% 126-115 +71% 700 +37% Haapavesi 77-13 - 32-46 +103 % 193 +53% 151 +80% 180 +97% 117 +73% 810 +64% Kalajoki 87-19 - 58-46 - 243-133 - 153-124 - 860 - Kärsämäki 16-8 * 18 * <5 * 61-39 - 48-41 - 240 - Merijärvi 6 * <5 * <5 * <5 * 14-10 * 17 * 10-60 -27% Nivala 118-16 - 51-48 - 248 +36% 206 +84% 181 +37% 130-1 000 +37% Oulainen 48-21 * 30-44 * 200 +55% 118 +39% 149 +42% 99-710 +35% Pyhäjoki 25 - <5 * 9-6 * 60-57 - 64-36 - 260 - Pyhäjärvi 31-7 * 22-23 - 172 +80% 124 +62% 182 +67% 120 +51% 680 +56% Pyhäntä <5-85% <5 * 5 * 5 * 38-25 * 31 * 39 * 150 - Raahe 185-38 - 96-103 - 689 +46% 335-494 +46% 226-2 170 +27% Reisjärvi 27 - <5 * 8 * 12 * 37-27% 25-88 +103 % 49 * 250 - Sievi 71-5 * 29 * 15 * 117 +33% 36-104 +82% 43-420 +27% Siikajoki 46-15 * 6-61% 16 * 131 +30% 93-94 - 48-450 +19% Siikalatva 52-9 * 9-43% 20 * 107-110 +46% 141-138 +51% 590 +26% Ylivieska 121-21 - 87-75 - 300-143 - 177-125 - 1 050 +14% 30 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 31 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 32 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 33 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen.
Taulukko 14. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot iän mukaan NAISILLA, viiden vuoden aikana vuosina 34 35 36 37 2011 2015. Kunta 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Koko alue 740-120 - 220 +32% 210 +32% 1 570 +31% 1 230 +27% 2 680 +53% 3 400 +34% 10 15 +35% 0 Alavieska 15 * <5 * 9 * <5 * 19-14 * 62-92 - 220 - Haapajärvi 35 - <5 * 10 * 9 * 112 +45% 90 +52% 190 +82% 235 +52% 690 +48% Haapavesi 51-6 * 15 * 11 * 96 +41% 45-170 +75% 254 +72% 650 +49% Kalajoki 75 - <5 * 20-16 - 117-104 - 191-295 - 820 - Kärsämäki 13 * <5 * 5 * 9 * 52 +98% 33 * 70-101 +66% 290 +59% Merijärvi <5 * <5 * 7 * <5 * 5 * 20 * 17-32 - 90 - Nivala 87-16 * 11-19 - 116-97 - 246 +76% 292 +27% 880 +36% Oulainen 44-9 * 21 * 16 * 112 +44% 115 +84% 207 +72% 235-760 +45% Pyhäjoki 11 - <5 * 6 * <5 * 47-21 - 75-76 - 240 - Pyhäjärvi 18-5 * 16 * 9 * 77 +45% 89 +73% 240 +114% 306 +65% 760 +72% Pyhäntä 14 * <5 * <5 * <5 * 19 * 15-21 - 36 * 110 - Raahe 109-27 - 46-45 - 355 +40% 258 +18% 449 +26% 451-1 740 +20% Reisjärvi 17-7 * <5 * 9 * 55 * 29-96 +109% 98-320 +62% Sievi 44-5 * 8 * 13 * 71 +49% 37-108 +93% 200 +107% 490 +69% Siikajoki 74 * <5 * 8 * 13 * 84 +58% 67-110 +69% 110-470 +42% Siikalatva 28-8 * 11 * 6 * 82 +42% 57-151 +38% 214 +34% 560 +36% Ylivieska 96-16 * 20-31% 26-151 - 136-273 +50% 373 +50% 1 090 +32% 34 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 35 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 36 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 37 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen.
7 TAPATURMISTA JOHTUVAN SAIRAALAHOIDON KUSTANNUKSET Tapaturmavammat aiheuttavat usein pitkäaikaista hoidontarvetta ja ketjuuntuneita hoitojaksoja. Seurauksena on merkittäviä terveydenhuollon kustannuksia. Erityisesti vakavat tapaturma- ja väkivaltapotilaat hoidetaan kirurgian erikoisalalla, missä hoidon kustannukset ovat suuria. Vuonna 2011 Suomessa kirurgian erikoisalan hoitojaksot kestivät keskimäärin 3,0 vuorokautta 38 ja hoitojakson keskimääräinen kustannus oli 3605 39. Taulukossa 15 esitetään arvioita tapaturman ja väkivallan aiheuttamien hoitojaksojen kustannuksista erikoissairaanhoidon osalta. Koska luvut perustuvat koko Suomesta laskettuihin diagnoosiryhmäkohtaisiin hoitokustannuksiin ne eivät suoraan kerro alueen todellisia, toteutuneita kustannuksia mutta antavat viitteitä kustannusten suuruusluokasta. Tietoa käytetystä laskentamenetelmästä löytyy PERFECT-hankkeen menetelmäraportista. 40 Näitä kustannustietoja käytettäessä on huomioitava, että huomattava osa tapaturmien kustannuksista syntyy perusterveydenhuollossa ja sairauspoissaoloina. Näistä kustannuksista ei kuitenkaan toistaiseksi ole saatavilla valtakunnallisesti luotettavaa tietoa. Taulukko 15. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamien hoitojaksojen kustannukset vuonna 2015. Alue Hoitojaksojen kustannukset (tuhatta euroa) Koko Suomi 520 502 Koko alue 15 037 Alue Hoitojaksojen kustannukset (tuhatta euroa) Alavieska 381 Siikajoki 642 Haapajärvi 959 Siikalatva 826 Haapavesi 877 Ylivieska 1 637 Kalajoki 1 236 Kärsämäki 290 Merijärvi 161 Nivala 1 456 Oulainen 1 035 Pyhäjoki 388 Pyhäjärvi 1 530 Pyhäntä 144 Raahe 2 464 Reisjärvi 330 Sievi 680 38 Rautiainen H, Pelanteri S, Rasilainen J (2012): Somaattinen erikoissairaanhoito 2011. THL 12/2012. http://urn.fi/urn:nbn:fife2012121210293 39 Kapiainen S, Väisänen A, Haula T (2014): Terveyden- ja sosiaalihuollon yksikkökustannukset Suomessa vuonna 2011. THL Raportti 2014_003. http://urn.fi/urn:isbn:978-952-302-079-5 40 Peltola M, Juntunen M, Häkkinen U, Linna M, Rosenqvist G, Seppälä T, Sund R: PERFECT-menetelmäraportti, THL 2/2009. http://www.thl.fi/fi_fi/web/fi/tutkimus/hankkeet/perfect/julkaisut/perusraportit
8 PALOTAPATURMAT Tässä osiossa tarkastellaan sellaisia savun, tulen tai liekkien 41 aiheuttamia tapaturmia, joiden seurauksen on ollut henkilön kuolema tai joutuminen vähintään sairaalan vuodeosastohoitoon (mukaan lukien päiväkirurginen hoito). Lisäksi kuvataan tapaturmaisten tulipalojen johdosta tehtyjen hoitopäivien ja potilaiden määriä alueella kymmenen vuoden ajanjaksolla 2006 2015 (kuvio 11). Suomessa tapaturmaisissa tulipaloissa kuolleiden määrä on vuosien 1952 2007 aikana vaihdellut 50:stä ja 140:een henkilöön 42. Tulipalojen vuoksi sairaalahoitoon joutuvien henkilöiden määrä on tulipaloissa menehtyneiden määrään verrattuna moninkertainen. Tulipaloissa kuolleiden ja loukkaantuneiden sekä loukkaantumisista seuranneiden hoitopäivien määrissä on huomattavia eroja iän ja sukupuolen mukaan. Tulipaloissa kuolee ja loukkaantuu huomattavasti useammin miehet kuin naiset. Avohoidossa hoidettavien tulipaloissa vammoja saaneiden henkilöiden määrä on huomattavasti suurempi kuin sairaalahoitoon joutuvien tulipalojen uhrien määrä. Luotettavaa tietoa avohoidossa hoidetuista tulipaloihin liittyvien tapaturmien hoidosta ei toistaiseksi ole saatavilla ja siksi ne eivät mukana tässä katsauksessa. 41 Ilmaisulla halutaan tehdä ero varsinaisiin rakennuspaloihin, sillä terveydenhuollon rekistereistä saatava tieto kertoo pääasiallisesti vammautumisen mekanismin, mutta harvoin tapahtumapaikan. Loukkaantumisia koskevat luvut eivät siis kuvaa yksinomaan rakennuspaloissa loukkaantuneita, vaan niitä, joille loukkaantumisen syyksi on merkitty savu, tuli tai liekit. 42 Kokki E, Jäntti J (2009): Vakavia henkilövahinkoja aiheuttaneet tulipalot 2007 2008. B-sarja: tutkimusraportit 2/2009. Pelastusopisto.
Taulukko 16. Palokuolemat ikäryhmittäin vuosina 2007 2009 ja 2010 koko maassa, kokonaismäärät (N) ja kokonaismäärät suhteutettuna miljoonaa asukasta kohti vuodessa (N/inh). Lähde: Kokki E (2011): Palokuolemat ja ihmisen pelastamiset tulipaloissa 2007 2010. B-sarja: tutkimusraportit 3/2011. Pelastusopisto. Ikäryhmä Palokuolleet 2007 2009 Palokuolleet 2010 N N / inh N N / inh 0 9 3 1.7 1 1,7 10 19 10 5.2 1 1,6 20 29 12 6.0 6 9,0 30 39 21 10.8 2 3,1 40 49 42 18.7 16 21,7 50 59 73 30.8 15 19,6 60 69 81 44.8 20 30,5 70 79 34 28.8 10 24,7 80 89 20 33.5 9 41,7 90+ 2 22.0 0 0,0 Yhteensä 299 18.8 80 14,9 Taulukko 17. Savun, tulen ja liekkien aiheuttamat hoitojaksot miehillä ja naisilla ikäryhmittäin vuosina 2006 2015 koko maassa, N. Miehet Naiset Yhteensä 0 9 94 61 155 10 19 278 52 330 20 29 363 73 436 30 39 368 82 450 40 49 485 125 610 50 59 529 197 726 60 69 379 218 597 70 79 272 160 432 80 89 141 133 274 90+ 11 31 42 Yhteensä 2 920 1 132 4 052 Taulukko 18. Savun, tulen ja liekkien aiheuttamat hoitopäivät miehillä ja naisilla ikäryhmittäin vuosina 2006 2015 koko maassa, N. Miehet Naiset Yhteensä 0 9 412 152 564 10 19 2 133 205 2 338 20 29 2 150 408 2 558 30 39 3 333 483 3 816 40 49 4 857 1 059 5 916 50 59 5 508 2 187 7 695 60 69 4 200 2 542 6 742 70 79 3 622 1 708 5 330 80 89 1 674 896 2 570 90+ 133 249 382 Yhteensä 28 022 9 889 37 911
Hoitopäiviä 0 50 100 150 200 Hoitopäivät 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Kuvio 11. Savun, tulen ja liekkien aiheuttamat hoitopäivät alueella vuosina 2006 2015. Lisätietoa palotapaturmista ja niiden ehkäisystä Sosiaali- ja terveydenhuollon paloturvallisuuteen liittyvät käytännöt ja pelastuslaki (STEP) on THL:n vuosina 2012 2016 toteuttama tutkimus- ja kehittämishanke. www.thl.fi/step Savusta, tulesta ja liekeistä vammautumisen terveyskustannukset tutkimuksen tuloksia Haikonen K, Lillsunde PM, Lunetta P, Kokki E. Economic burden of fire-related deaths in Finland, 2000-2010: Indirect costs using a human capital approach. Burns. 2016;4:56-62. Haikonen K, Lillsunde PM, Vuola J. Inpatient costs of fire-related injuries in Finland. Burns. 2014;40:1754-60. Haikonen K, Lunetta P, Lillsunde PM, Sund R.Methodological challenges in using the Finnish Hospital Discharge Register for studying firerelated injuries leading to inpatient care. BMC Med Inform Decis Mak. 2013;13:36. Haikonen K, Lillsunde PM, Lunetta P, Lounamaa A, Vuola J. Fire-related injuries with inpatient care in Finland: a 10-year nationwide study. Burns. 2013;39:796-802.
Tapaturmat-verkkosivusto www.thl.fi/tapaturmat Tietoa ja työvälineitä ammattilaisille tapaturmien ehkäisyyn sekä turvallisuuden edistämiseen.