Vastine tarkastuslautakunnan arviointikertomukseen

Kh 01.09.2014 160 Liite 2 Vastine tarkastuslautakunnan arviointikertomukseen vuodelta 2013 Sisällys 1. Kunnan talous ja yleinen kehitys... 2 2. Tavoitteet kokonaisuutena... 3 3. Palvelukeskusten toiminnan arviointi... 4 3.1 Konsernihallinnon keskus... 4 3.2 Hallintokeskus... 4 3.3 Sivistyskeskus... 5 3.4 Tekninen ja ympäristökeskus... 7 3.5 Vihdin vesihuoltolaitos liikelaitos... 9 4. Tarkastuslautakunnan kokonaisarvio... 9

2/9 1. Kunnan talous ja yleinen kehitys Kunnan tulisi ryhtyä toimenpiteisiin väestömäärän kasvutavoitteen saavuttamiseksi TAI arvioida kasvutavoite uudelleen. Vuonna 2014 hyväksytyssä strategiassa väestömäärän kasvutavoitteeksi on hyväksytty 1,5 %:n vuosittainen väestömäärän kasvu. Kasvu vaihtelee luonnollisesti vuosittain. Kasvun turvaamiseksi on panostettu uusiin asuntoalueisiin niin Nummelassa kuin Kirkonkylässä. Kasvutavoitteen toteutumiselle on edellytykset. Lisäksi on panostettu elinkeinoelämän tonttitarjontaan, jotta kasvavalle väestömäärälle on työpaikkoja Vihdissä. Vihdin kunnan vuosikate oli budjetoitua parempi. Pääosin parannus johtuu valtakunnallisesta tilitysmuutoksesta, joka aikaisti verotulojen kertymistä kunnalle. Edellä mainitusta huolimatta luvusta voi päätellä, että tulorahoitus on riittämätön. Omavaraisuusaste Hyvänä tavoitetasona voidaan pitää 70 %:n omavaraisuusastetta. Alle 50 %:n omavaraisuusaste merkitsee merkittävän suurta velkarasitetta. Vihdin kunnan omavaraisuusaste 2013 on 39,8 %. Vuonna 2013 lainamäärä nousi suunniteltua vähemmän, mutta se johtui lähinnä investointien viivästymisestä. Vihti tulee ylivelkaantumaan nopeasti, ellei lainanottoa saada kuriin. Vuoden 2013 budjetoitua parempi vuosikate johtui pääasiassa verotilitysjärjestelmän oikaisueristä ja aikaistetusta lisämaksujen tilityksestä. Tulorahoitus jäi tästä huolimatta liian alhaiseksi. Vuosikatteen tulisi kattaa vähintään poistot, jolloin tilikauden tulos jäisi positiiviseksi. Vihdissä tämäkään ei riitä, koska investointeja tulee tehdä huomattavasti poistoja suurempi määrä. Tulorahoituksen pitkäaikainen riittämättömyys on johtanut kunnan velkaantumiseen ja omavaraisuusasteen laskemiseen huolestuttavan alas, kriisikuntakiriteerin raja-arvon alapuolelle. Investointeja on runsaasti myös tulevina vuosina. Näiden rahoituksen turvaamiseksi tulee investointien tulorahoitusta nostaa huomattavasti. Tämä merkitsee tiukkaa kulukuria ja ns. rakenteellisia uudistuksia, joilla käyttömenojen kasvu saadaan pysäytettyä. Tämän lisäksi on välttämätöntä huolehtia riittävästä tulopohjasta. Vihdin kunnan investointien osuus jäi suunnitellusta Nummelanharjun koulun II vaiheen väistötilojen toteuttamatta jättäminen Ojakkalan, Myrskylänmäen ja Haimoon päiväkodin sekä Haimoon koulun vuodelle 2013 kohdistuvat kustannukset alittuivat Myös kunnallistekniikan rakentamisessa hankkeet menivät osittain tuleville vuosille Lisäksi kiinteän omaisuuden myynnissä jäätiin merkittävästi tavoitteesta. Osa vuoden 2013 investoinneista viivästyi ja siirtyi toteutettavaksi seuraavana vuonna. Kahdelle eri vuodelle ajoittuvien investointien budjetointi tarkasti eri vuosille on sinänsä ongelma. Investointien eteneminen riippuu monista tekijöistä, mm. teknisen ja ympäristökeskuksen henkilöstötilanteesta, urakoitsijoiden työn etenemisestä, päätöksenteon viivästyksistä, mahdollisista valituksista yms. Omaisuuden myyntitulot ovat pääasiassa tontinmyyntituloja ja pienemmässä määrin asuntoosakehuoneistojen myyntituloja. Tulojen kertymiseen vaikuttaa tarjonnan lisäksi merkittävästi

3/9 talouden suhdannetilanne. Vuonna 2013 tontinmyyntitulot arvioitiin talousarviossa liian suuriksi. Kriisikuntakriteerien tarkastelu Vaikka Vihdin kunta ei vielä täytä kriisikuntakriteerejä, niin se on vauhdilla menossa niitä kohti. Kunnan vuosikate oli positiivinen, mutta sitä nosti merkittävästi - kunnallisverojen uudistettu tilitysmalli - kaavoitussopimukset sekä maanmyyntituotot - Taseeseen kertynyt ylijäämä katoaa nykyisellä vauhdilla vuoteen 2016 mennessä - Vihdin veroprosentti (19,5 %) on korkealla maan keskiarvoon (19,38 %) nähden Vihdin kunnassa on täyttynyt kaksi kriisikuntakriteereistä, omavaraisuusaste ja suhteellinen velkaantuneisuus. Tilannetta on seurattu ja kriteereistä ja niiden täyttymisriskeistä on informoitu kunnanhallitusta ja kunnanvaltuustoa. Muista kriteereistä veroprosentti ja lainamäärä/asukas on sidottu muiden kuntien kehitykseen. Kuntien lainamäärä on kasvussa, joten kriteerin rajaarvo siirtyy eteenpäin. Vuonna 2013 kuntien keskimääräinen lainamäärä asukasta kohden oli 2 540 euroa ja Vihdin lainamäärä 2 661 euroa/asukas. Kriisikuntakriteerin raja 50 % yli kuntien keskimääräisen on siten 3 810 euroa/asukas. Lähivuosina Vihdissä on kuitenkin riski velkamäärän suureen kasvuun. Kuntien keskimääräinen veroprosentti vuonna 2014 on 19,74 ja Vihdin veroprosentti 20,00. Kriteeri täyttyy, jos veroprosentti on 0,5 prosenttiyksikköä yli kuntien keskimääräisen. Taseen ylijäämä tulee nykykehityksellä syötyä viimeistään vuonna 2016. Vuosikatteen negatiivisuus on vaarana, jos menot kasvavat enemmän kuin tulot. Kriisikuntakriteereiden täyttyminen merkitsee menettelyä, jossa kunnan oma päätösvalta talouden tasapainottamiseen ja palveluiden järjestämiseen merkittävästi vähenee. Uuden Kuntalakiehdotuksen mukaan menettely hiukan muuttuu ja aikataulu talouden tasapainottamiseen kiristyy. Jo ennen kriteereiden täyttymistä kunnan mahdollisuudet palvelujen järjestämiseen kaventuvat ja tosiasiallinen päätösvalta tai ainakin päätösvaihtoehdot vähenevät. Tästä syystä on tärkeää, että talouden tasapainotustoimia toteutetaan välittömästi. 2. Tavoitteet kokonaisuutena Aikaisemmissa arviointikertomuksissa on otettu kantaa tavoitteiden määrään. Pienempi määrä ei ole kuitenkaan vaikuttanut suhteelliseen toteutumiseen. Myös tavoitteiden selkeyteen, laatuun ja mitattavuuteen tulee edelleen kiinnittää huomiota. Eri hallintokuntien välisiä tavoitteita tulee pyrkiä tasamitallistamaan. Tavoitteiden selkeyttämistä ja mitattavuutta on pyritty parantamaan usean vuoden ajan. Tulokset eivät kuitenkaan ole olleet riittävän hyviä. Jälleen vuoden 2015 talousarvion laadinnan yhteydessä kiinnitetään huomiota tähän asiaan. Tavoitteet pyritään entistä paremmin johtamaan kunnan strategiasta. Yhteistyötä palvelukeskusten kesken on lisätty tavoiteasetannan terävöittämiseksi. Tavoitteiden melko korkea toteutumattomuus johtuu osittain tavoitteiden yleispiirteisyydestä. Aikajänne osalla tavoitteista on sellainen, että ne eivät toteudu yhden talousarviovuoden aikana. Mitattavuus osalla tavoitteista puuttuu, jos tavoite ei ole täysin toteutunut, on vaikea ilmaista tavoitteen toteutumisastetta.

4/9 3. Palvelukeskusten toiminnan arviointi 3.1 Konsernihallinnon keskus Konsernin hallintokeskuksessa on ollut merkittäviä hankkeita (yhdistymisselvitys, strategia, ym.). Näiden kauaskantoisten projektien tulokset tulevat näkymään vuosien päästä. Vuonna oli vireillä vapaa-ehtoinen kuntaliitoselvitys ja lisäksi yhdeksän kunnan liitoselvitys, metropoliselvitys ja soteuudistuksen valmistelu. Kaikki ovat vaatineet ja vaativat edelleen työpanosta, koska ne jatkuvat myös vuonna 2014. Tulokset näkyvät tarkastuslautakunnan toteamalla tavalla vuosien päästä. Näille hankkeille asetettavat tavoitteet ovat pitkän aikavälin tavoitteita. Niiden toteuttamiseksi tulee kuitenkin tehdä työtä, jotta Vihdin kunnan/vihtiläisten asema ja hyvinvoinnin edellytykset turvataan. Vihti pyrkii olemaan yrittäjäystävällinen kunta ja on osittain tässä onnistunut. Yritystonttien myynti on kasvanut ja neuvonta parantunut. Osataanko esim. kaavoituksessa jo riittävästi huomioida yrityselämän tarpeita? Yrityselämän tarpeiden tuntemisessa ja huomioon ottamisessa on parantamisen varaa. Tilannetta on pyritty parantamaan lisäämällä yrityskehittäjän ja kaavoituksen sekä kunnan ja yrityselämän yhteistyötä. Näin on tarkoitus jatkaa. Jotta Vihti säilyy kiinnostavana asuinkuntana, tulisi imagomarkkinointiin edelleen panostaa. Sosiaalista mediaa hyödynnetään Vihdissä hyvin ja sitä tulee edelleen kehittää. Kunnan markkinointiin on tarkoitus panostaa edelleen säästöistä huolimatta. Karviaisella on sote-palveluiden järjestämisvastuu ja kunta pystyy ohjaamaan sen toimintaa ainoastaan palvelutasosuunnitelman kautta. Vaikuttaa, että nykyisellä toimintamallilla Karviaisen kustannukset ylittyvät vuosittain. Kunnalla on oltava vahvempi rooli omistajaohjauksessa. Kunnassa tulisi olla resurssi, joka pystyy ammatillisesti arvioimaan Karviaisen palvelutasosuunnitelmaa sekä valvomaan alati kohoavia kustannuksia. Perussopimuksen mukainen ohjauskeino on palvelutasosuunnitelma. Valtuuston hyväksyy Karviaisen talousarvion ja taloussuunnitelman, joten myös sitä voi pitää ohjauskeinona. Palvelutasosuunnitelman sisältöön ja talousarvion sisältöön tulee siten kiinnittää huomiota myös taloudelliselta näkökannalta. Vihdin kunnanvaltuusto valitsee yli puolet jäsenistä Karviaisen hallitukseen, joten ohjausta on mahdollista toteuttaa myös sitä kautta. Vihdin kunnanhallituksen, Vihdin viranhaltijajohdon yhteydenpitoa tulee lisätä Karviaisen yhtymähallitukseen ja viranhaltijajohtoon. Viranhaltijajohdon välistä yhteistyötä on pyritty lisäämään, mutta järjestelmällinen ja toimiva yhteydenpito ja ohjaus vaativat vielä kehittämistä. Toiminnan sisällön ammatilliseen arviointiin ei Vihdin kunnan viranhaltijoilla ole riittävää ammattiosaamista. Karviaisen toimintakenttä on varsin laaja, joten sisällöllinen osaaminen vatisi alan laajamittaista tuntemista tai useamman henkilön. 3.2 Hallintokeskus Sisäisellä valvonnalla tulee saada selkeyttä prosesseihin ja niiden valvontaan.

5/9 Sisäisen valvonnan ohjeen päivittämisen ja jalkauttamisen yhteydessä on käyty lävitse kunnan prosessit. Toimintaprosessit kehittyvät jatkuvasti, joten ne tulee pitää ajan tasalla. Prosessien toimivuus ja valvonta on esimiesten keskeinen tehtävä. Sisäiseen valvontaan tulee jatkuvasti kiinnittää huomiota ja erityisesti uuden henkilöstön perehdytyksessä se on tärkeä osa-alue. Tarkastuslautakunta pitää ongelmallisena tietohallinnon ulkoistamista. Tietohallinnolla tarkoitettaan käytännössä tietotekniikkapalveluiden suunnittelua sekä tilaamista. Kyseistä tehtävää hoitavan henkilön tulee olla virkasuhteessa kuntaan nähden. Vihdin tapauksessa ongelman aiheuttaa se, että tilaaja esittää hankintoja samasta yrityksestä, jossa on itse töissä (Kuntien Tiera Oy). Tietohallinnon osa-aikaisuus (40 % työajasta) hankaloittaa myös keskittymistä asioiden kehittämiseen. Myös Kuntien Tieran taloudellinen tilanne tulisi huomioida kunnan riskejä arvioitaessa. Mikäli yrityksen toiminta keskeytyy, on kunnassa huomioitava se taloudellinen ja erityisesti toiminnallinen riski, mikä tähän kuuluu. Vihdin kunta ostaa tietohallintojohtajapalvelut Kuntien Tieralta. Tietohallintojohtaja toimii asiantuntijana ja tilaukset ja sopimukset kunnan puolesta hyväksyy luottamushenkilötoimielin tai virkasuhteessa oleva henkilö. Tiera Länsi-Uusimaa paikallispalvelut toimii kunnan tietotekniikkapalvelujen tuottajana, joten tietohallintojohtajan rooli tässä on kieltämättä ongelmallinen. Toiminnan valvonta ja sopimusasiat kuuluvat kuitenkin kuntaan virkasuhteessa oleville. Kuntien Tiera muutoin tuottaa asiantuntijapalveluita ja toimii kuntien yhteisenä hankintayksikkönä, joka kilpailuttaa tietotekniikkapalveluita ja tuotteita. Varsinaista muuta tietotekniikan palvelutuotantoa Tieralla ei ole. Tarkastuslautakunta on oikeassa siinä, että Vihdin kokoisessa kunnassa tarvittaisiin kokoaikainen tietohallintojohtaja toiminnan kehittämiseen ja valvontaan. Tällöin henkilö voisi olla suoraan kunnan palveluksessa virkasuhteisena. Nykyinen järjestely perustuu siihen, että tietohallintojohtajapalvelut ostettiin aikaisemmin Liikelaitoskuntayhtymä Puhdilta ja tietohallintojohtaja oli tällöinkin Vihdin, Karkkilan ja perusturvakuntayhtymä Karviaisen yhteinen. Kuntien Tieran taloudellinen tilanne on tiedostettu ja sitä seurataan jatkuvasti. Toiminnallinen riski koskee lähinnä Tiera Länsi-Uusimaan paikallispalvelujen toimintaa. Paikallispalvelujen asiakkaat seuraavat toimintaa myös yhteistyössä ja ylläpitävät valmiutta toiminnan uudelleenjärjestämiseen. Tällä hetkellä näyttää kuitenkin siltä, että Tierassa toimitaan määrätietoisesti taloudellisen tilanteen vakauttamiseksi. Ateria- ja puhdistuspalveluiden tulosalueen tavoitteet olivat selkeästi asetettuja ja myös mitattavissa. Ateria- ja pudistuspalveluissa on tehty pitkäaikaista ja määrätietoista kehitystyötä palvelujen kehittämiseksi. Tässä palvelujen tuotteistus ja kustannuslaskenta ovat olleet keskeisiä kehittämiskohteita. Tämän kehittämistyön myötä myös tavoiteasettelu on saatu selkeäksi ja mitattavaksi. 3.3 Sivistyskeskus Varhaiskasvatus ja koulutyö on saatu toteutetuksi kokonaisuutena sujuvasti ja hyvin. Arjen sujuvuuteen on panostettu varhaiskasvatuksessa. Varhaiskasvatuksessa panostetaan kunnan strategian mukaisesti sujuvan arjen mahdollistamiseen. Erityisopetusta ja huomiota vaativien oppilaiden määrä on huolestuttava

6/9 Tarkastuslautakunta kiinnittää huomiota koulutuksen tulosalueen osalta erityisopetuksen määrään. Vihdin kunnan perusopetuksessa on ryhdytty aktiivisesti purkamaan erityisluokkia ja sijoittamaan erityisoppilaat tuettuina omiin lähikouluihinsa. Tukimuotoina käytetään samanaikaisopetusta, jonka toteuttamismuotoja on useita. Isoissa kouluissa vuosiluokan oppilaat voidaan ryhmitellä oppimisvalmiuksiensa mukaisesti erilaisiin oppimisryhmiin, joissa oppilasmäärä vaihtelee. Luokanopettajien lisäksi ryhmässä työskentelee erityisopettaja. Pienemmissä kouluissa samanaikaisopetusta järjestetään niin, että ryhmässä on joko kaksi luokanopettajaa tai luokanopettaja ja erityisopettaja. Lisäksi tukimuotona käytetään kouluohjaajaresurssia. Vihdin kunnassa toimii kuuden oppilaan hoidollispedagoginen luokka, kymmenen oppilaan joustavan perusopetuksen ryhmä sekä maahanmuuttaneille tarkoitettu valmistava luokka. Lisäksi kunnassa on yli 30 erityisluokkaryhmää sekä lastensuojelulaitoksissa toimivat opetusryhmät. Koulujen erityistehtävä lukuvuodelle 2014-2015 on toimenpiteet erityisryhmien vähentäminen sekä erityisoppilaiden opetusjärjestelyjen suunnittelu lähikouluissa. Syksyllä 2016 voimaan tuleva opetussuunnitelma edellyttää myös edellä mainittuja toimenpiteitä. Vihdin koulujen oppilasmäärät, perusopetusryhmien määrät, opettajien määrä sekä opettajakunnan pätevyys kouluittain raportoidaan kasvatus- ja koulutuslautakunnalle siinä yhteydessä, kun lautakunta hyväksyy koulujen lukuvuosittaiset toimintasuunnitelmat. Edellisten lukuvuosien tiedot on vuosittain esitelty kasvatus- ja koulutuslautakunnalle lukuvuosisuunnitelmien hyväksymisen yhteydessä. Hoidollispedagogisesta moniammatillisesta yhteistyöstä on saatu hyviä kokemuksia TVT-hanke on käynnistetty Vihdissä ja ensimmäisiä kokemuksia odotellaan Vihdin kunta on mukana Kuumakuntien TVT-hankkeessa, joka päättyy vuoden 2014 lopussa. TVT-hankkeen aikana on järjestetty opettajakunnalle tähän aihepiiriin liittyvää koulutusta, jolla on pyritty varmistamaan opettajakunnan valmiudet uuden opetussuunnitelman vaatimuksiin. Opettajakunnasta vuoden 2013 aikana on osallistunut n.22 % Kuuma TVT -hankkeen koulutuksiin. Tähän lukuun on laskettu myös esiopettajat. Koulutusten pääpaino on ollut paikallisissa lähikoulutuksissa, joita on ollut Ojakkalan, Pappilanpellon ja Kuoppanummen kouluissa. Näihin koulutuksiin osallistuivat kaikki koulun opettajat. Kaikki rehtorit osallistuivat syksyllä 2013 Rehtorit digiajassa -koulutukseen. Vihdissä järjestettiin talvella 2014 ipad-tablettilaitteiden opetuskäytön tukemiseen Kotisohvakoulutus, mihin osallistui opetushenkilöstöä esiopetuksesta lukioon. Lisäksi Vihdin yhteiskoulun opettajia on osallistunut omalla koulullaan ipad opetuskäytössä -koulutukseen sekä Digiajan opettaja -koulutukseen yhdessä Kuuma alueen opettajien kanssa. Lähtökohtaisesti koulutukset on pyritty järjestämään ns. täsmäkoulutuksena tietylle ryhmälle tarpeiden mukaan. Yleisiin koulutuksiin osallistumisia on vähennetty, toki niihinkin on opettajia Vihdistä osallistunut. Lisäksi opettajakunnalle on tehty OPEKA-kysely (http://opeka.fi/fi) syksyllä 2012 ja keväällä 2014. TVT-hankkeen aikana koulujen sekä päiväkotien laitekantaa on uudistettu ja lisätty. Vuonna 2013 laitekantaa on käytetty 146 715 euroa ja vuonna 2014 200 000 euroa. Nuorisopalvelut on saanut avustusta nuorisolain mukaiseen etsivään nuorisotyöhön sekä lisäksi työpajatoimintaan, joka on yksi toimintamuoto nuorisotakuun toteuttamisessa. Etsivässä nuorisotyössä ja nuorten työpajatoiminnassa on täsmennetty sitovia tavoitteita vuodelle 2014, jotta tavoitteet olisivat realistisemmat ja paremmin toteutettavissa. Haasteena on nuorten huonokuntoisuus, joka vaikuttaa opiskeluun ja työelämään sijoittumiseen sekä työpajajakson pituuteen. Vuonna 2014 on käynnistetty Portti työelämään- työllisyyshanke. Hankkeessa nuorten työllistymistä edistetään mm. kesäsetelein ja oppisopimuspaikoin. Nummelan Koulu: Huolimatta haastavista olosuhteista koulussa vallitsi positiivinen tunnelma. Viihtyvyyttä on yritetty luoda käytössä olevin keinoin. Henkilöstön motivaatioon pitää kiinnittää erityistä huomiota

7/9 Iltapäiväkerho on järjestynyt kaikille halukkaille 1. luokkalaisille Kunnan saamat ulkopuoliset avustukset ja niiden kohdentaminen (esim. nuorisotyöhön) tulee raportoida selkeämmin. Nuorten työllistämishankkeen tavoitteet olivat epärealistisia. Saavutetut tavoitteet olivat hyvät Nuorisopalvelut on saanut avustusta nuorisolain mukaiseen etsivään nuorisotyöhön sekä lisäksi työpajatoimintaan, joka on yksi toimintamuoto nuorisotakuun toteuttamisessa. Etsivässä nuorisotyössä ja nuorten työpajatoiminnassa on täsmennetty sitovia tavoitteita vuodelle 2014, jotta tavoitteet olisivat realistisemmat ja paremmin toteutettavissa. Haasteena on nuorten huonokuntoisuus, joka vaikuttaa opiskeluun ja työelämään sijoittumiseen sekä työpajajakson pituuteen. Vuonna 2014 on käynnistetty Portti työelämään -työllisyyshanke. Hankkeessa nuorten työllistymistä edistetään mm. kesäsetelein ja oppisopimuspaikoin. Sivistyskeskuksen hankkeet on koottu taulukkoon, joka on tämän vastineen liitteenä. Taulukkoon on koottu hankkeen kokonaiskulut, kunnan omarahoitusosuus, hankerahoitus sekä määritelty se, miksi hanke on käynnissä. 3.4 Tekninen ja ympäristökeskus Tarkastuslautakunta kiinnitti arviointikertomuksessaan huomiota teknisen ja ympäristökeskuksen osalta siihen, että teknisen keskuksen organisaatiota on edelleen tehostettava ja selkiytettävä. Vihdin kunnan hallintosäännön 4 :n mukaan tulosalueet määrittelee kunnanhallitus ja vastuualuejaosta päättää palvelukeskuksen johtaja. Kunnanhallitus on päätöksellään 17.6.2013 178 hyväksynyt teknisen ja ympäristökeskuksen tulosalueet seuraavasti: tukipalvelut, kunnallistekniset palvelut, tilapalvelun taseyksikkö, maankäyttöpalvelut ja ympäristöpalvelut. Teknisen ja ympäristöjohtajan viranhaltijapäätöksellä 9.12.2013 9 on jaettu tulosalueet vastuualueisiin ja nimetty niiden esimiehet. Tekninen ja ympäristökeskuksen vastuualueet ja niiden esimiehet sekä sijaiset tulosalueittain ovat seuraavat: Tukipalvelut -tulosalue (esimiehiä ei nimetä erikseen) - Vastuualue 411 Tukipalvelut - Vastuualue 400 Pelastustoimi Kunnallistekniset palvelut -tulosalue - Vastuualue 420 Kunnallistekniikan suunnittelu ja rakennuttaminen: esimies Jarkko Riipinen - Vastuualue 440 Kunnallistekniikan kunnossapito ja rakentaminen: esimies Teuvo Vessman Tilapalvelun taseyksikkö -tulosalue - Vastuualue 450 Tilapalvelun rakennuttaminen: esimies Mikko Hytönen - Vastuualue 451 Tilapalvelun isännöinti: esimies Sami Männistö - Vastuualue 452 Kiinteistötekniikka: esimies Mikko Hytönen Maankäyttöpalvelut -tulosalue - Vastuualue 464 Kiinteistöpalvelut, esimies Petra Ståhl, ajalla 1.1.-30.11.2014 Mika Kukkula - Vastuualue 469 Kaavoituspalvelut, esimies Suvi Lehtoranta - Vastuualue 470 Paikkatieto- ja mittauspalvelut: esimies Jarmo Sirén, sijainen Veijo Turunen - Vastuualue 490 Kiinteistönmyynti- ja kaavoitussopimukset: esimies Petra Ståhl, ajalla 1.1.- 30.11.2014 Mika Kukkula

8/9 Ympäristöpalvelut -tulosalue - Vastuualue 475 Rakennusvalvontapalvelut: esimies Kimmo Lehtola 7.1.2014 alkaen, sijainen Petri Teittinen - Vastuualue 480 Ympäristön suojelu- ja valvontapalvelut: esimies Minna Sulander, sijainen Mari Pihlaja-Kuhna. Hallintosäännön 28 :n mukaan palvelukeskuksen tulosalueiden esimiehet ja heidän sijaisensa nimeää palvelukeskuksen asianomainen lautakunta. Näiltä osin on meneillään hallintosäännön ja toimintasäännön muutokset ja tulosalueiden esimiehet ja sijaiset nimetään sen jälkeen hyväksyttävän käytännön mukaisesti. Henkilöorganisaatiotasolla varsinaiseen tulosaluejakoon ja organisaatioon ei tehty muutoksia. Palvelukeskuksen pitkäntähtäimen tavoitteena olleet päämäärät on saavutettu tulos- ja vastuualueiden välillä ja niiden sisällä. Nämä muutokset on hyväksytty keskuksen toimintasäännössä, joka tuli voimaan 1.2.2013. Teknisen ja ympäristökeskuksen toimintasäännön muutostarvetta tarkastellaan säännöllisesti ja tarvittaessa tehdään muutokset toimintasääntöön. Tarkastuslautakunnan valmistelun pohjalta kunnanvaltuusto päätti 30.9.2013 70, että tilivelvollisia toimialallaan teknisessä ja ympäristökeskuksessa ovat seuraavat viranhaltijat: tekninen ja ympäristöjohtaja, vesilaitoksen johtaja, tilapäällikkö, kaavoituspäällikkö, katupäällikkö, johtava rakennustarkastaja ja ympäristöpäällikkö. Kunnanvaltuusto oli vuonna 2011 määritellyt palvelukeskuksen tilivelvollisiksi teknisen ja ympäristöjohtajan, vesilaitoksen johtajan ja tilapäällikön. Tilivelvollisten viranhaltijoiden määrän lisääminen on osa sisäisen valvonnan tehostamista. Vuonna 2013 keskuksen palvelujen tuottaminen on ollut haasteellista johtuen henkilöstön vaihtuvuudesta. Tilapalvelujen tulosalueella vuonna 2013 on ollut pitkään henkilöstöresurssivaje. Tilapäällikön virka täytettiin 11.2.2013, mutta viranhoito päättyi koeaikana. Talotekniikkapäällikkö on toiminut avoimen viran hoitajana. Tilapäällikön virka on julistettu 17.6.2014 haettavaksi. Vastuualueella tilapalvelun isännöinti, kiinteistöisännöitsijän virka täytettiin 19.2.2013. Kiinteistöisännöitsijä siirtyi toisen kunnan palvelukseen ja virka julistettiin haettavaksi 30.4.2014. Viranhaltijapäätöksellä 18.6.2014 on valittu henkilö kiinteistöisännöitsijän virkaan. Vuoden 2013 lopussa saatiin käyttöön kiinteistötietojärjestelmä, joka tehosti kustannushallintaa sekä rakentamisessa että vuokrien hallinnassa ja samalla sisäinen valvonta tehostui. Ympäristöpalvelujen tulosalueella johtava rakennustarkastaja irtisanoutui 20.10.2013 hänen siirtyessään toisen kunnan palvelukseen. Teknisen ja ympäristöjohtajan 14.11.2013 7 viranhaltijapäätökselle valittiin johtava rakennustarkastaja, mutta viranhoito päättyi koeaikana viranhaltijan irtisanoutumiseen. Tarkastuslautakunta kiinnitti arviointikertomuksessaan huomiota teknisen ja ympäristökeskuksen osalta siihen, että oikaisuvaatimusten määrä on kasvanut huomattavasti. Tekninen ja ympäristöjohtaja teki vuonna 2013 yhteensä 53 suunnittelutarveratkaisupäätöstä, joista muutosta haki lautakunnalta kuusi asianosaista (11,32 %). Kaavoitus ja tekniselle lautakunnalle suunnittelutarveratkaisupäätöksistä yksityinen teki viisi oikaisuvaatimusta ja yksi oikaisuvaatimus oli Uudenmaan ELY-keskuksen tekemä. Lisäksi lautakunta antoi Helsingin hallinto-oikeudelle yhden lausunnon koskien ELY-keskuksen valitusta ympäristölautakunnan tekemään päätökseen oikaisuvaatimuksesta suunnittelutarveratkaisuasiasta. Uudenmaan ELYkeskus teki vuonna 2013 kaksi oikaisuvaatimusta suunnittelutarveratkaisupäätöksistä ympäristölautakunnalle ja lautakunta antoi Helsingin hallinto-oikeudelle yhden lausunnon koskien lautakunnan tekemää päätöstä oikaisuvaatimuksesta suunnittelutarveratkaisuasiasta. Vuoden 2013 maaliskuussa suunnittelutarveratkaisujen valmistelu siirtyi rakennusvalvonnasta kaavoitukseen. Johtava rakennustarkastaja teki vuonna 2012 yhteensä 32 suunnittelutarveratkaisupäätöstä, joista muutosta haki ympäristölautakunnalta yksi yksityinen ja yksi oikaisuvaatimus oli ELY-keskuksen tekemä oikaisuvaatimus (6,25 %). Lisäksi ympäristölautakunta antoi Hel-

9/9 singin hallinto-oikeudelle yhden lausunnon ELY-keskuksen valituksesta ympäristölautakunnan tekemään päätökseen oikaisuvaatimuksesta. Lukumääräisesti suunnittelutarveratkaisuista tehtyjä oikaisuvaatimuksia oli vähän eikä lautakunta katsonut olevan aihetta muutoksenhaun johdosta kumota teknisen ja ympäristöjohtajan asiassa antamia päätöksiä. Poikkeamisluvista tekninen ja ympäristöjohtaja teki vuonna 2013 yhteensä 20 päätöstä ja vuonna 2012 yhteensä 26 päätöstä. Poikkeamisluvista oikaisuvaatimuksia kaavoitus- ja tekniselle lautakunnalle vuonna 2013 yksityinen teki kolme ja lautakunta antoi kahdesta lausunnon Helsingin hallinto-oikeudelle koskien lautakunnan tekemiä päätöksiä yksityisten tekemistä oikaisuvaatimuksista poikkeuslupapäätöksiin. Lautakunta ei katsonut olevan aihetta muutoksenhaun johdosta kumota teknisen ja ympäristöjohtajan asiassa antamia päätöksiä. Maisematyölupapäätökset on tehnyt vuoden 2013 maaliskuusta alkaen kaavoituspäällikkö, yhteensä 43 päätöstä, joista ei tehty oikaisuvaatimuksia ympäristölautakunnalle. Alkuvuodesta tekninen ja ympäristöjohtaja teki kaksi maisematyölupapäätöstä, joihin ei haettu muutosta. Tarkastuslautakunta kiinnitti arviointikertomuksessaan huomiota siihen, että raakamaan hankinnassa jäätiin tavoitteista merkittävästi. Tavoitteena vuonna 2013 oli, että raakamaata hankitaan 20 35 ha vuodessa. Raakamaata ostettiin 6.7 ha. Kunnanhallituksessa päätettiin yhteensä noin 22 ha raakamaakaupoista, mutta niiden toteutumien jäi vuodelle 2014. Maankäyttöinsinöörin näkemyksen mukaan raakamaakaupat eivät neuvotteluista huolimatta toteudu tasaisesti vuositasolla, joten tämän tavoitteen toteutumista on syytä tarkastella pidemmällä aikajaksolla. Voimassa olevan Vihdin kunnan strategian mukaan raakamaata tulee hankkia vuosittain 20 35 hehtaaria. Strategian mukaan kaavavarantoa tulee olla strategiakauden loppuun mennessä (2017) noin viiden vuoden tarpeisiin sekä elinkeino-, palvelu- että asuinrakentamista varten. 3.5 Vihdin vesihuoltolaitos liikelaitos Vihdin Veden tulisi jatkossa kiinnittää huomiota päätöksien selkeyteen ja perusteluihin. Johtokunta on käsitellyt tilintarkastajan raportin, jossa oli kiinnitetty huomiota päätösten selkeyteen ja perusteluihin. Vastaisuudessa päätökset kirjoitetaan täsmällisemmin ja selkeämmin ja päätösten perustelut kirjoitetaan näkyviin itse päätöksiin. 4. Tarkastuslautakunnan kokonaisarvio Suomen julkinen sektori on haasteiden edessä, kun suuret ikäluokat ikääntyvät ja eläköityvät. Palveluiden tuottamista tulee tehostaa ja investoinneissa miettiä vaihtoehtoisia malleja. Ulkoistamisen mahdollisuuksia tulee arvioida siten, että kunnassa tulee olla riittävä osaaminen kyseisen palvelun ostamiseen. Vihdin tulee hyödyntää läheisyys pääkaupunkiseutuun ja tarjota viihtyisä asuinympäristö kohtuuhintaiseen asumiseen. Tarkastuslautakunnan havainnot julkisensektorin ja Vihdin kunnan talouden haasteista ovat oikeita. Palvelujen tuottamista tulee tehostaa ja arvioida myös tuotettavia palveluja ja niiden laatua. Etelä-Nummelan koulu- ja päiväkeskushankkeen osalta tehdään selvitys investointien toteuttamisen vaihtoehtoisista malleista. Ulkoistaminen edellyttää kunnalta riittävää asiantuntemusta ostamiseen ja palvelutuotannon valvontaan. Asiantuntemuksen turvaaminen erityisaloilla on vaikeaa, joten siinä täytyy turvautua myös kuntayhteistyöhön.