Lukiosanasto hajautettu yo tutkinto Ylioppilastutkinnon voi hajauttaa eri suorituskertoihin. Tutkinnon voi suorittaa enintään kolmena perättäisenä Lukiosanastoon on koottu joukko tärkeimpiä lukio-opiskeluun liittyviä käsitteitä. Sanastosta tutkintokertana. selviävät niin prelit kuin potkijaiset. Käsitteet ovat ryhmitelty aakkosjärjestykseen. A1-A2-kielet Ala-asteen 3. tai 5. luokalla alkaneet kielet (useimmilla englanti). abiturientti, abi Lukion kolmasluokkalainen, joka valmistautuu ylioppilaskirjoituksiin. hylätty kurssi Hylätty kurssi on kurssi, jonka arvosana on 4. hylätyn uusinta Hylätyn kurssin saa uusia osallistumalla kerran uusintakuulusteluun ja tekemällä muut kurssiin sisältyvät kurssin opettajan edellyttämät suoritukset tai käymällä kurssin uudelleen. arviointi Kurssi arvioidaan kokeiden, tuntiosaamisen, etätehtävien ja muiden näyttöjen perusteella. Oppiaineen arvosana määräytyy suoritettujen pakollisten ja syventävien kurssien keskiarvon mukaan. Soveltavat kurssit voivat olla arvosanaa korottavana lisänäyttönä. B1-kieli Peruskoulun 7. luokalla aloitettu kieli (useimmilla ruotisi). B2-kieli Peruskoulun 8. luokalla aloitettu valinnainen kieli (ranska, saksa tai venäjä) B3-kieli. Lukiossa alkava vieras kieli (ranska, saksa tai venäjä). hyväksilukeminen Muissa oppilaitoksissa suoritetut vähintään lukiotasoiset opinnot voidaan hyväksyä lukiokursseiksi. hyväksytyn uusinta Opiskelijalla on halutessaan oikeus yrittää kerran korottaa jo hyväksyttyä kurssia. Arvosanoista parempi jää voimaan. Hyväksytyn uusintoja varten järjestetään oma koepäivä kaksi kertaa vuodessa. itsenäinen opiskelu Opiskelija voi halutessaan suorittaa kursseja itsenäisesti. Tähän tarvitaan aineen opettajan lupa. jakso Lukuvuosi jakautuu kuuteen jaksoon. Kukin jakso kestää noin kuusi viikkoa. Jakson aikana opiskelija suorittaa työjärjestykseen merkityt kurssit. Suositeltava määrä kursseja jaksoa kohden on viidestä kuuteen kurssia. 1
jaksojärjestelmä Lukion oppiaineet on jaettu kursseiksi. Kurssi opiskellaan yleensä keskitetysti yhden jakson aikana. jaksotodistus Jokaisen jakson jälkeen suoritetut kurssit ja niiden arvosanat näkyvät opiskelijoille ja huoltajille sähköisessä muodossa Wilmassa. Varsinaista jaksotodistusta opiskelijalle ei anneta. kaksoistutkinto Lukio-opintojen rinnalla voi suorittaa ammatillisen tutkinnon. Tällöin opiskelija saa sekä ammatillisen tutkinnon että ylioppilastutkinnon todistukset. kurssi Jokaisen aineen oppimäärä on jaettu kursseihin, jotka ovat itsenäisiä kokonaisuuksia. Kurssien lukumäärä eri oppiaineissa vaihtelee. Kurssi on 33-38 tunnin mittainen opiskelukokonaisuus, jonka suorittamisesta annetaan arvosana tai suoritusmerkintä. pakollinen kurssi: Kaikille yhteinen kurssi. Pakollisia kursseja on lyhyen matematiikan lukijoilla 45 ja pitkän matematiikan lukijoilla 49. syventävä kurssi: Opiskelijalle valinnainen, pakollisia opintoja täydentävä kurssi. soveltava kurssi: Koulukohtainen yhteen tai useampaan oppiaineeseen liittyvä tai toisessa oppilaitoksessa opiskeltava kurssi. kertaustunti Koetta edeltävä tunti, jolla valmistaudutaan seuraavan päivän kokeisiin, kerrataan ydinasioita ja kokonaisuuksia. koeviikko Jakson lopussa on yleensä neljän päivän mittainen koeviikko. Tällöin noudatetaan muunnettua työjärjestystä. Kokeet alkavat kello yhdeksän. Ruokailuun voi osallistua kokeen päätyttyä. Kokeen jälkeen voi olla edellisten kokeiden palautustunteja tai kertaustunteja seuraavan päivän kokeeseen. kompensaatio Ylioppilaskokeen hylätty arvosana voidaan korvata muiden kokeiden paremmista arvosanoista kertyvien kompensaatiopisteiden avulla. kurssin arviointi Kurssi arvioidaan sen päätyttyä. Kurssin arviointi perustuu mahdollisiin kirjallisiin kokeisiin, opintojen edistymisen jatkuvaan havainnointiin, opiskelijan tuotoksiin ja aktiiviseen läsnäoloon. Kurssi on hylätty, jos sen arvosana on 4. Hylätyn kurssin saa uusia osallistumalla kerran uusintakuulusteluun ja tekemällä muut kurssiin sisältyvät kurssin opettajan edellyttämät suoritukset tai käymällä kurssin uudelleen. kurssien suoritusjärjestys Kertoo missä järjestyksessä oppiaineen kurssit tulee suorittaa. Suoritusjärjestys noudattaa yleensä numerointia. Pakolliset kurssit on yleensä suoritettava ennen syventäviä kursseja. 2
hyppytunti Opiskelijoiden erilaisten kurssivalintojen takia työjärjestykseen jää usein aukkoja. opiskeltava kaikki pakolliset kurssit ja opiskelijan oman valinnan mukaan syventäviä ja soveltavia kursseja. lukihäiriö Jos opiskelijalla on todettu keskivaikea tai vaikea lukihäiriö, hän voi saada lisäaikaa ja apuvälineitä tai huojennusta arvosteluun. Kurssikokeiden erityisjärjestelyistä päättää rehtori. Ylioppilastutkinnon erityisjärjestelyjä anotaan ylioppilastutkintolautakunnalta yo-tutkintoon ilmoittauduttaessa. Hakemuksen liitteeksi tarvitaan erityisopettajan tai psykologon lukilausunto sekä foniatrian tai neurologian erikoislääkärin lausunto. lukiodiplomi Taito- ja taideaineissa, joissa ei ole ylioppilastutkintoa, voi osoittaa oppineisuutensa suorittamalla lukiodiplomin. Opiskelija saa diplomityöt suoritettuaan lukiodiplomin päättötodistuksen liitteeksi. lukion päättötodistus Lukion oppimäärän on 75 kurssia. Oppimäärän suorittaneelle opiskelijalle annetaan lukion päättötodistus. Muut lukiokursseja opiskelleet saavat todistuksen suorittamistaan opinnoista. lukujärjestys Kerimäen lukiossa opiskelijoille jaetaan jaksoittain vaihtuva lukujärjestys. OnEdu Verkossa oleva opiskeluympäristö. Sisältää opettajasta riippuen tietoa oppiaineen kursseista, muistiinpanoja, tehtäviä, lisämateriaalia jne. opinto-ohjelma Opiskelijan valitsemat kurssit (suunnitelma siitä mitä kursseja hän tulee suorittamaan). Opinto ohjelma on kullakin opiskelijalla yksilöllinen ja erilainen, hänen tekemistään valinnoista johtuen. Opintoohjelmaa voi muuttaa opintojen edetessä. opinto-opas Opinto-opas sisältää tietoa lukio-opiskelusta. Opinto-opas on lukio kotisivuilla, josta sen voi halutessaan tulostaa. lukuloma Lukuloma on keväällä vajaan kuukauden mittainen aika ennen ylioppilaskirjoituksia. Lukulomalla abit valmistautuvat yo-kirjoituksiin. lukion oppimäärä Lukion oppimäärän suorittamiseen vaaditaan yhteensä vähintään 75 kurssia. Jokaisesta oppiaineesta on opinto-ohjaaja Opinto ohjaaja auttaa ja ohjaa opiskelijoita opintojen suunnittelussa ja etenemisessä. Opinto ohjaajalta saa tietoja ja ohjausta jatko-opiskeluvaihtoehdoista ja työelämästä. Opinto ohjaaja pitää oppitunteja sekä antaa henkilökohtaista ohjausta. 3
oppimäärän arviointi Opiskelija on suorittanut tietyn oppiaineen oppimäärän, kun hän on suorittanut kaikki opinto ohjelmaansa kuuluvat kyseisen oppiaineen kurssit ja näistä vähintään kaksi kolmasosaa hyväksytysti, eikä viimeinen kursseista ole hylätty. penkkarit, penkinpainajaiset Keväisin ennen lukulomalle lähtöä abit juhlivat koulun päättymistä. poissaolot Opiskelijoiden läsnäoloa seurataan. Poissaoloon on pyydettävä koulun lupa. Poissaoloista on annettava Wilman kautta selvitys ryhmänohjaajalle. preliminäärit Abiturienteille järjestettäviä vapaaehtoisia ylioppilaskirjoitusten harjoituskokeita. päästötodistus Suoritettuaan vähintään 75 kurssia vaaditulla tavalla opiskelija saa lukion päästötodistuksen. ryhmänohjaaja Ryhmänohjaaja on opiskelijan lähiohjaaja. Hän perehdyttää opiskelijat koulun käytänteisiin, seuraa opintojen etenemistä ja poissaoloja. Ryhmänohjaaja tiedottaa koulun ajankohtaisista asioista ja on tarvittaessa yhteydessä opiskelijoiden huoltajiin. suoritusmerkintä Opiskelija voi pyytää päättötodistukseen numeroarvioinnin sijasta suoritusmerkinnän liikunnasta ja niistä oppiaineista missä hän on suorittanut vain yhden kurssin ja niissä vieraissa kielissä, missä hän on suorittanut vain kaksi kurssia. soveltava kurssi Koulukohtainen yhteen tai useampaan oppiaineeseen liittyvä tai toisessa oppilaitoksessa opiskeltava kurssi. syventävä kurssi Opiskelijalle valinnainen, pakollisia opintoja täydentävä kurssi. syystiedote Koulun kotisivuilla lukuvuoden alussa julkaistava tiedote. Sisältää koulun yhteystiedot, tietoa lukuvuoden työ- ja lomaajoista, opintososiaalisista eduista ja opintojen etenemisestä. tentit Lukio-opintojen loppuvaiheessa oppiaineiden arvosana voi yrittää korottaa. Tämä tapahtuu tenttien avulla. Samalla valmentaudutaan yo-kirjoituksiin. T-merkintä jaksoarvioinnissa T-merkintä tarkoittaa, että kurssin suorittaminen on kesken ja sitä tulee täydentää. Tällöin osa kurssiin liittyvistä töistä on tekemättä ja palauttamatta tai poissaoloja ei ole selvitetty. Poissaolot selvittämällä ja palauttamalla puuttuvat työt seuraavan jakson aikana T- merkinnän voi muuttaa arvosanaksi. Tämän jälkeen kurssi merkitään keskeytetyksi ja se on suoritettava kokonaisuudessaan uudestaan. 4
tuntijako Tuntijako on valtioneuvoston hyväksymä lukion oppiaineiden kurssien lukumäärä. Tuntijako määrittää paljonko ja minkälaisia (pakollisia, syventäviä) kursseja kussakin oppiaineessa on. ylioppilastutkinto, yo-tutkinto Yo-tutkinto on lukion oppimäärän suorittaneen opiskelijan valtakunnallisessa kokeessa osaamisestaan antama näyttö. Näyttö on annettu osallistumalla vähintään neljään ylioppilastutkinnon kokeeseen. uusintakuulustelu Uusintakuulustelu on hylätyn (4) kurssiarvosanan saaneelle tai sairauden tai muun hyväksyttävän syyn vuoksi varsinaisesta kurssikokeesta poissaolleella opiskelijalla tarkoitettu koetilaisuus. Uusintakuulusteluun ilmoittaudutaan aina kansliasta saatavalla lomakkeella. ylioppilastutkintotodistus Ylioppilastutkinnon hyväksytysti suorittaneelle opiskelijalle annettava todistus. vanhojen tanssit Lukion toisen vuosiasteen juhla, kun heistä on tullut koulun vanhimpia abien lähdettyä lukulomalle. Wilma Wilma on koulun hallintojärjestelmän www-liittymä. Sen kautta kulkevat ajankohtaiset tiedotteet. Sen avulla opettajat viestivät opiskelijoille ja opiskelijat opettajille. Wilmassa huoltajat kuittaavat opiskelijan poissaolot. Wilmasta opiskelija näkee kokeiden arvosanat ja kurssisuorituksensa. ylioppilaskirjoitukset Syksyisin ja keväisin järjestettävät valtakunnalliset päättökokeet. ylioppilaskokelas Ylioppilaskirjoituksiin osallistuva opiskelija. 5