Virkistyskalastustoimintaa 50 vuotta Historiaa Seuran perustamisvuosi 1952 sattui historialliseen ajanjaksoon koko Suomen historiassa. Ankarien sotien jälkeen alkoi olot vakiintumaan, sotakorvausten myötä teollisuus elpyi ja esim. metalliteollisuuden kehityksen myötä Tikkakoskellekin kehittyi merkittävä teollisuuspaikkakunta, jota se toki oli jo sotien aikana ollut merkittävänä aseiden valmistajana. Tikkakosken mannekiini eli Suomi konepistoolihan valmistettiin Tikkakoskella. Sotien jälkeen tehtiin Tikka-ompelukonetta, jonka valmistus jäi kuitenkin aika lyhyeksi ja sen myötä hävisi Suomesta koko ompelukoneiden valmistus. Helsingin olympialaiset samana vuonna muistetaan edelleen hyvin, jotkuthan pitävät niitä edelleen viimeisinä aitoina olympialaisina, ilman kaupallisuutta ja ammattimaista urheilemista. Unohtaa ei sovi Armi Kuuselan samana vuonna voittamaa Miss Universum titteliä. 11.2.1952 joukko innokkaita kalamiehiä kokoontui ja päätti perustaa Tikkakosken Kalamiehet nimisen yhdistyksen, tämä nimihän on edelleen seuramme nimenä. Perustamisasiakirjan allekirjoittiva Jorma Kolima. Jäsenistöstä huomattava osa työskenteli Tikkakosken tehtailla, myöskin varuskunnassa työskenteli usea jäsen. Yhdistys päätti liittyä Suomen Kalamiesten Keskusliittoon, johon se tänä päivänäkin kuuluu. Yhdistyksen tarkoituksena oli vaalia ja syventää harrastusta järkiperäiseen kalastukseen ja kalavesien hoitoon sekä järjestää jäsenilleen tilaisuuksia virkistyskalastukseen. Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys harjoittaa sekä suullista että kirjallista valistus- ja neuvontatoimintaa järjestämällä kokouksia ja esitelmätilaisuuksia sekä julkaisemalla alaa käsittelevää kirjallisuutta sekä hankkii kalavesiä jäsentensä käyttöön. Näin tarkalleen sääntöjen 2 silloin sanoi. Kalastuslain säädännön rikkomuksista voi yhdistyksen kokous erottaa jäsenen, näin ei ilmeisesti ole tarvinnut menetellä. Alkuvaiheiden kokousten pöytäkirjat ovat menneet ilmeisesti jonkun muuttokuorman mukana. Sen sijaan tilit on silloinkin hoidettu tunnollisesti tilikirjaa pitäen. Seuran tulon lähteinä ovat olleet pääasiassa jäsenmaksutulot, mutta on lisäksi järjestetty iltamia ja myyty alan kirjallisuutta. Menopuolella ns. pyron pyörittäminen on vienyt silloinkin ison osan tuloista, palkinnot kilpailuihin on silloinkin pääosin ostettu, merkittävää on ollut kalanpoikasten istutukset, jota on harrastettu useana vuonna, joka toiminta myös toi tuloja seuralle. Perustajajäseniin kuuluva Teuvo Tajakka kertoo, että vuonna 1948 aloitettiin säännölliset käynnit pilkillä Tikkakosken tehtaiden Kuorma-autolla, jonka lavalle tehtyyn koppiin mahtui 25 henkilöä. Lisäksi kaksi pääsi kuljettajan lisäksi ohjaamon sisälle. Auto oli useimmiten täynnä. Kuljetukselle piti anoa joka kerta erikseen henkilökuljetuslupa nimismieheltä. Tehdas antoi auton veloituksetta käyttöön, mutta kuljettajalle maksettiin pieni korvaus. Pilkkireissut oli melkoinen sosiaalinen tapahtuma, jutut kiersi matkan aikana. Kerran kun oltiin menossa Kivijärvelle pilkille ilmoitti kuljettaja Saarijärven kohdalla, keli on nyt niin huono, että on syytä jäädä jo Pyhäjärvelle pilkille, niin sitten tehtiinkin. Kivijärvestä muodostuikin suosittu kalareissukohde, mutta käytiin sitä Konnevedellä, Keiteleellä,Pihtiputaan Kolimalla ja edellä mainitulla Saarijärven Pyhäjärvellä. Yksi tärkeä syy seuran perustamiseen oli se, että siihen aikaanhan piti olla kalastuslupa vieraspaikkakuntalaisten onkimiseen ja pilkintään. Jotkut kalastuskunnat eivät meinanneet myydä lupia kun pelkäsivät, että pilkkimiehet vievät heidän kaikki kalansa järvestä. Seuran perustamisella oli tarkoituis, niinkuin sääntöihinkin kirjattiin, hankkia kalavesiä jäsentensä käyttöön. Toiminnan katkos 13.2.1973 seuran vuosikokoukseen Kiilakievariin saapuneet kolme jäsentä totesivat, että edellytyksiä vuosikokouksen läpiviemiseen ei ole olemassa. Tästä toiminta hiipui seitsemäksi vuodeksi, toki ei kalastamista silloinkaan hylätty, mutta esim. kilpailutoimintaan se toi katkoksen.
Uusi alku 7.2.1980 pidettiin O-Baarissa seuran ns. elvytyskokous, paikalla oli 12 innokasta kalakaveria. Toiminta lähtikin ripeästi käyntiin kilpailutoiminnan ohella tuli mukaan myös nuorisotoiminta. Yleinen seuratoiminta Toiminnan jälleen käynistyttyä oli jäseniä vuonna 1980 108 jäsentä, vuonna 1992 oli 380 jäsentä, joista nuoria alle 18 vuotiaita 82. Vuoden 2001 lopussa 270 jäsentä, joista nuoria 48. Jäsenistö on pääosin Tikkakosken alueelta, mutta myös muualta Keski-Suomesta heitä löytyy. Toiminta on ollut hyvin monipuolista, kilpailu- ja nuorisotoiminta on ollut pääosassa. Vuonna 1981 ostettiin seuralle vene jäsenien käyttöön Luonetjärvelle, joita on nykyisin kolme ja yksi vene sijaitsee Saarijärven Pyhäjärvellä. Vuonna 1981 seura sai oman hihamerkin, suunnittelijana Eino Friman. Vuonna 1983 hankittiin purkituskone, joka onkin ollut ahkerassa käytössä. Myöskin seuran nimellä varustetut hupparit ja lippikset ovat saavuttaneet suuren suosion. Erinäisillä talkootapahtumilla on saatu kartutettua seuran rahavaroja. On pudotettu lumia katoilta, istutettu puuntaimia, siirretty kalusteita, kaivettu kaapeliojaa, mm vuonna 1989 järjestettiin Jyväsjoen puhdistustalkoot, romuja löytyi hetekasta liikennemerkkeihin asti. Kalan poikasten istutuksia on edelleen jatkettu mm. vuonna 1992 Luonetjärveen ja Iso-Hirvaseen istutettiin yhteensä 3000 markalla. Useana vuonna ollaan oltu mukana eri kouluilla järjestetyissä ns. kalakummitapahtumissa ja järjestetty nuorten onkitapahtumia. On oltu mukana vapaa-päivät messutapahtumassa Jyväskylässä, osallistuttu maan ja Ween viljaa-tapahtumaan. Tikkakoski-päivien yhteydessä olemme järjestäneet onkikilpailuja. Osallistuttu Luonet-viestiin. Vuonna 1989 Ylämyllylampi-hanke kaatui toistaiseksi kunnan suunnitelmiin. Seuran tarkoitus oli saada ko. lampi nuorten kalapaikaksi. Ns. sanotussa kairan pesut keväisessä tapahtumassa on muistettu menestyneitä ja aktiivisia jäseniämme. Seuralla on oma palkitsemismitali puumitali. Seuramme aktiivijäsenet ovat osallistuneet erilaisiin SKKL:n järjestämiin koulutustapahtumiin. Seurastamme on ollut ja on edelleen vankka edustus niin Suomen Kalamiesten Keskusliiton kuin kalamiespiirin eri tehtävissä. Leppäveden kalastusalueella on ollut seurastamme virkistyskalastusedustaja. Vuonna 1989 kutsuttiin seuramme kunniajäseniksi Eero Hytönen ja Teuvo Tajakka. Ainaisjäsenyyden vuonna 1996 saivat Asta Honkonen ja Esko Taskinen. Kilpailutoiminta Seuramme jäsenten osallistuminen pilkki- ja onkikilpailuihin on ollut erittäin vilkasta ja ansiokasta. Pilkkikilpailuista mainittakoon: jokavuotiset MM-pilkki, PM-pilkki, maaottelu Suomi-Ruotsi-Norja, SM-pilkki, Kalamiespiirin Pm-pilkki, piirin pilkki-cup, kolmen seuran I-PKoon Koukun ja Paukun ja seuramme seuraottelu ja omat perinteiset seuran mestaruuskilpailut. Onkikilpailuista: SM-onki, Pm-kilpaonki, Piirin onkimestaruuskilpailut, Kalamiespiirin onki-cup, haaste-onkikilpailu ja seuran onkimestaruuskilpailut. Keski-Suomen Kalamiespiirin tietomestaruuskilpailuihin on osallistuttu vuosittain ja menestyksen myötä myös aluelohkokilpailuihin. Vuonna 1985 aloitettiin Luonet-soutu vetouistelukilpailut. Seuramme jäsenillä on : yksi (1) maailmanmestaruusjoukkuepilkki-voitto vuodelta 1990, yksi (1) pohjoismaiden henkilökohtainen pilkkimestaruus vuodelta 1998 ja yksi (1) pohjoismaiden joukkuepilkkimestaruus vuodelta 1990, pilkkimaaottelusta Suomi-Ruotsi-Norja vuonna 1996 yksi (1) joukkuemestaruus. Suomen mestaruuksia ovat seuramme jäsenet kahmineet, yhdeksän (9) henkilökohtaista- ja kolme (3) joukkue pilkkimestaruutta. Kolme (3) henkilökohtaista- ja kolme (3) joukkue onkimestaruutta. Vuoden 2003 pilkkimaajoukkueeseen on valittu naisveteraanisarjaan Maija Pesonen ja nuorten sarjaan Joona Reinikka.
Nuorisotoiminta Vuonna 1987 perustettiin seuraan oma nuorisojaosto. Vuonna 1989 pidettiin seuran ensimmäinen nuorten leiri Kinnulan Pitkäjärvellä. Leiriä onkin pidetty vuosittain aina tähän päivään saakka. Seurastamme on oltu myös pohjoismaiden leirillä, SKKL:n leirillä ja piirin leirillä. Seuran järjestämät kalakerhot ovat saavuttaneet suuren suosion, joissa valistuksen ohessa on myös valmistettu kalastusvälineitä. Kouluilla järjestetyt kalakummitapahtumat ovat keränneet suuren osanottajamäärän. Nuorten onkitapahtumat ovat olleet hyvä keino valistuksen lisäämiseen.tätä kautta kalastustoiminta on virinnyt nuorison keskuudessa aina kilpailutoimintaan asti. Vuonna 1998 oltiin mukana järjestämässä Ranskalaisille vaihto-oppilaille pilkkiretkeä Päijänteelle, mukana 30 oppilasta, Ränssissä vuonna 1993 onkitapahtumaan osallistui seitsemän saksalaista nuorta, joten kansainvälistäkin toiminta on ollut. Esim vuonna 1992 on kirjattu 474 osallistumista erilaisiin tilaisuuksiin, vuonna 1993 499 kertaa. Vuonna 2001 osallistui Tikkakoskella järjestettyihin kalakerhoiltoihin osallistujaa, enemmänkin olisi tulijoita, jos vain vetäjiä saataisiin lisää. Kilpailutapahtumista mainittakoon maaottelu Suomi- Ruotsi-Norja, SM-pilkki, Kalamiespiirin Pm-pilkki, piirin pilkki-cup, Panda-pilkkikilpailu, seuran mestaruus-pilkki, SM-onki, piirinmestaruus-onki, seuran mestaruus-onki, haaste-onki kilpailu ja piirinmestaruus- ja lohkotietokilpailu sekä Pm-veneonginta ja Luonet-soutu. Näissä tapahtumissa kuin lukuisissa muissa kilpailuissa, on seuramme nuorisojäsenet olleet mukana ja menestystäkin on tullut. Vuodelta 1997 pilkkimaaottelusta Suomi-Ruotsi-Norja tuli yksi henkilökohtainen hopea ja joukkuehopea. Suomen mestaruuksia on : kolme (3) henkilökohtaista pilkki ja kaksi (2) henkilökohtaista onkimestaruutta Kunnalta saatu nuorisoavustus on ollut kovasti tarpeen nuorten leiri- ja kurssitoiminnassa. Seura on maksanut nuorten osallistumis- ja matkakustannuksia SM, Pm, cup ym kilpailuihin. Menestymiset Kansainvälisillä vesillä Maailmanmestaruuskilpailut 1990 pilkkijoukkue 1. Suomi (Kari Honkonen) Pohjoismaiden mestaruuskilpailut 1990 pilkkijoukkue-naiset 1. Suomi (Anne Huttunen) 1990 pilkkijoukkue-miehet 2. Suomi (Juha Manninen) 1998 pilkki naiset 1. Asta Honkonen Maaottelu Suomi-Ruotsi-Norja 1996 pilkkijoukkue-naiset 1. Suomi (Asta Honkonen) 1997 pilkki naiset 2. Asta Honkonen 1997 pilkkijoukkue-naiset 2. Suomi (Asta Honkonen) 1997 pilkki nuoret 2. Ossi Hannula 1997 pilkkijoukkue-nuoret 2. Suomi (Ossi Hannula)
Suomen mestaruuskilpailu menestymiset pilkki 1985 naiset 3. Asta Honkonen 1988 miesveteraanit 2. Rauno Heinonen 1988 joukkue-miesveter 2. (Rauno Heinonen, Roine Hiiri, Reino Hantunen) 1991 miehet 1. Veli Pöysti 2. Mauri Kytöjoki nuoret 12 v 1. Ossi Hannula joukkue-miehet 1. (Veli Pöysti, Mauri Kytöjoki, Kari Honkonen, Pentti Hänninen, Matti Hult) 1992 nuoret 15 v 1. Sami Karppinen joukkue-naiset 1. (Hilkka Hänninen, Anne Huttunen, Asta Honkonen) 1994 nuoret 15 v 1. Ossi Hannula nuoret 12 v 2. Tommi Hannula miehet 3. Antero Heinonen joukkue-nuoret 3.? 1995 miehet 1. Keijo Kuisma joukkue-miehet 2. (Keijo Kuisma, Antero Heinonen, Kauko Pöppönen, Pentti Hänninen, Kari Honkonen) 1996 nuoret 15 v 2. Tommi Hannula nuoret 18 v 3. Ossi Hannula joukkue-nuoret 3. (Ossi Hannula, Tommi Hannula, Ilkka Taipale) 1997 naisveteraanit 1. Anni Puusaari 3. Alli Välilehto naiset 3. Maija Pesonen joukkue-nuoret 2. (Sami Karppinen, Ossi Hannula, Tommi Hannula) joukkue-naisveter 2. (Anni Puusaari, Alli Välilehto, Tyyne Hantunen) joukkue-naiset 3. (Maija Pesonen, Asta Honkonen, Marja Taipale) 1998 nuoret 12 v 3. Jussi Sahi 1999 laituripilkki-naisvet 1. Maija Pesonen 2000 naiset 2. Asta Honkonen laituripilkki-naisvet 1 Alli Väilehto 2001 joukkue-naisveter 3. (Anni Puusaari, Alli Välilehto, Maija Pesonen) laituripilkki-miehet 3. Aimo Mansikkamäki 2002 naisveteraanit 1. Anni Puusaari 2. Asta Honkonen joukkue-naisvet 1. (Anni Puusaari, Asta Honkonen, Maija Pesonen)
Suomen mestaruuskilpailu menestymiset Onki 1988 joukkue-miesveter 2. (Rauno Heinonen, Roine Hiiri, Leo Huotari) 1992 miehet 1. Raimo Kotilainen naiset 2. Kirsti Mansikkamäki joukkue-miehet 1. (Raimo Kotilainen, Markku Karppinen, Aimo Mansikkamäki, Kalevi Pietikäinen) joukkue-naiset 2. (Kirsti Mansikkamäki, Mirja Kotilainen, Asta Honkonen) 1993 nuoret 15 v 1. Sami Karppinen mies-veteraanit 3. Roine Hiiri joukkue-miesveter 2. (Roine Hiiri, Viljo Laitinen, Kalevi Piekäinen) 1994 naiset 2. Asta Honkonen mies-veteraanit 3. Esko Taskinen joukkue-naiset 1. (Asta Honkonen, Kirsti Mansikkamäki, Maija Pesonen) joukkue-miehet 3.? 1995 joukkue-naiset 3.? 1996 joukkue-nuoret 3. (Ilkka Taipale, Ossi Hannula, Sami Karppinen) 1997 joukkue-naiset 3.? 1998 nuoret 12 v 1. Eini Taipale naiset 2. Asta Honkonen joukkue-naiset 3. Asta Honkonen, Marja Taipale, Maija Pesonen) 1999 joukkue-naisveter 1. (Alli Välilehto, Maija Pesonen, Kirsti Mansikkamäki) 2000 nuoret 2. Eini Taipale
Piirin mestaruuskilpailut seuran mitalistit tilasto v 1981-2001 pilkki Miehet 10 10 6 Naiset 18 9 8 Nuoret 14 12 14 Joukkue 34 13 7 Piirin mestaruuskilpailut seuran mitalistit tilasto v 1981-2001 onki Miehet 5 11 9 Naiset 12 12 9 Nuoret 11 21 11 Joukkue 19 13 12 Piirin cup-mestaruuskilpailut seuran mitalistit tilasto v 1981-2001 pilkki Miehet 7 10 10 Naiset 14 12 8 Nuoret 11 7 8 Piirin cup-mestaruuskilpailut seuran mitalistit tilasto v 1981-2001 onki Miehet 8 9 5 Naiset 7 9 6 Nuoret 10 5 6 Seuran mestarit v 1992-2001 pilkki v1992 Jukka Huttunen 7660 g v1997 Pentti Hänninen 8290 g v1993 Mauri Kytöjoki 4610 g v1998 Kari Honkonen 10300 g v1994 Olli Lahtinen 4305 g v1999 Mauri Rajala 9580 g v1995 Keijo Kuisma 8800 g v2001 Kalevi Piekäinen 4740 g v1996 Kaija Hannula 9695 g v2002 Anni Puusaari 4485 g Seuran mestarit v 1992-2001 onki v1992 Seppo Pakkanen 2165 g v1997 Kalevi Piekäinen 1025 g v1993 Kari Honkonen 1390 g v1998 Maija Pesonen 1100 g v1994 Seppo Pakkanen 1465 g v1999 Marja Taipale 4710 g v1995 Maija Pesonen 985 g v2000 Liisa Piekäinen 1875 g v1996 Aimo Mansikkamäki1055 g v2001 Kari Kuparinen 3125 g
Seuran suuren kalan kilpailun suurimmat Ahven Hauki v1991 Olli Lahtinen 1222 g v1991 Esko Taskinen 12800 g v1990 Olli Lahtinen 1052 g v1990 Jussi Lampinen 11500 g v1989 Olli Lahtinen 1050 g v2001 Sami Karppinen 10160 g v2001 Jouni Puusaari 925 g v1989 Kimmo Hakala 9460 g v1995 Jouni Puusaari 870 g v1992 Esko Taskinen 8500 g v1998 Jouni Puusaari 860 g v1997 Keijo Flyktman 7555 g Lohi Taimen v2001 Jouni Puusaari 15700 g v1995 Keijo Kuisma 3730 g v1987 Pertti Kauhanen 15000 g v2001 Pentti Hänninen 3722 g v1999 Jouni Puusaari 15000 g v1987 Risto Summanen 3500 g v1991 Pertti Kauhanen 14750 g v1990 Veijo Vastamäki 3500 g v1992 Juha Eloranta 14400 g v1992 Veijo Vastamäki 3100 g v1990 Pertti Kauhanen 14000 g v1999 Aulis Vornanen 2700 g nuoret nuoret Ahven Hauki v1997 Ilkka Taipale 540 g v1996 Sami Karppinen 6500 g v1998 Marko Puusaari 470 g v1993 Antti Suominen 4000 g v1996 Kari Lahtinen 420 g v2001 Marko ja Mika Flyktman 3200 g Seuran Toimihenkilöt 1980 2001 Puheenjohtaja 1980 Mauno Heikkilä 1981-95 Esko Taskinen 1996-99 Timo Karhunen 2000- Keijo Flyktman Sihteeri 1980-1995 Asta Honkonen 1996-2001 Matti Hult 2001- Jorma Keränen Rahastonhoitaja 1980-95 Asta Honkonen 1996 Anni Puusaari 1997-98 Markku Karppinen 1999-01 Asta Honkonen 2002- Matti Hult