Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (29) Kokoustiedot Aika 02.10.2012 tiistai klo 18:00-19:40 Paikka Kaupunginhallituksen kokoushuone Lisätietoja Saapuvilla olleet jäsenet Jarmo Rosama, puheenjohtaja Raimo Kumpula Valio Suominen, varapuheenjohtaja Janne Koskelainen Pia Räikkä Helena Sukari Marja-Leena Kivikko Merja Salo Kari Laakso, saapui klo 18.10 Satu Rantanen Eveliina Korpela Kari Hanka Muut saapuvilla olleet Antti Korte, tekninen keskus Vesa-Matti Eura, kunnallistekniset palvelut Outi Pekkala, maankäyttöpalvelut Mervi Nyman, tilapalvelut Jari Sulander, tilapalvelut Anne Rantala esittelijä kaupungininsinööri maankäyttöpäällikkö ruokapalvelupäällikkö rakennuttajainsinööri pöytäkirjanpitäjä Asiat 157-170 Allekirjoitukset Jarmo Rosama puheenjohtaja Anne Rantala pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan tarkastus Raisio, 4.10.2012 Valio Suominen Satu Rantanen Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä Raisio, 5.10.2012 Anne Rantala pöytäkirjanpitäjä
Raision kaupunki Pöytäkirja 2 (29) Käsitellyt asiat Nro Liite Otsikko Sivu 1 157 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 3 2 158 Pöytäkirjantarkastajien valitseminen 4 3 159 Esityslistan hyväksyminen 5 4 160 Valtuustoaloite ilmastoinneista kouluissa ja päiväkodeissa sekä muissa julkisissa rakennuksissa 5 161 Valtuustoaloite: mopoilla ajon kieltäminen kevyenliikenteen väylillä ja valvonnan tehostaminen 6 162 1-2 Nuorikkalanmetsä 3, asemakaavan muutosehdotus 12 7 163 3-4 Nuorikkalanmetsä 4, asemakaavan muutosehdotus 14 8 164 5-6 Meri-Nuorikkala 2 asemakaava ja asemakaavan muutos 16 9 165 7-8 Keskuskeittiön asemakaava ja asemakaavan muutos 18 10 166 Määrärahan varaaminen kunnallisteknisiin pientöihin v. 2012 19 11 167 9 Tikanmaan talvikunnossapidon alueurakka 2012-2015 20 12 168 Teknisen lautakunnan talousarvio 2013 ja taloussuunnitelma 2014-2015 13 169 Viranhaltijapäätökset 1. - 31.8. 2012 25 14 170 Ilmoitusasiat 26 Muutoksenhaku 157-170 Muutoksenhakuohje 27 6 11 22
Raision kaupunki Pöytäkirja 3 (29) 157 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätösehdotus Päätös Tekninen lautakunta toteaa kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Tekninen lautakunta hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti.
Raision kaupunki Pöytäkirja 4 (29) 158 Pöytäkirjantarkastajien valitseminen Päätösehdotus Päätös Tekninen lautakunta valitsee tämän kokouksen pöytäkirjantarkastajiksi Valio Suomisen ja Kari Laakson. Tekninen lautakunta valitsi tämän kokouksen pöytäkirjantarkastajiksi Valio Suomisen ja Satu Rantasen.
Raision kaupunki Pöytäkirja 5 (29) 159 Esityslistan hyväksyminen Päätösehdotus Päätös Tekninen lautakunta käsittelee asiat laaditun esityslistan mukaisessa järjestyksessä. Tekninen lautakunta hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti.
Raision kaupunki Pöytäkirja 6 (29) Asianro 402/10.03.02.00/2012 160 Valtuustoaloite ilmastoinneista kouluissa ja päiväkodeissa sekä muissa julkisissa rakennuksissa Tiivistelmä Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 5.3.2012 lähettää valtuutettu Kimmo Nurmen ym. valtuutettujen aloitteen ilmastoinneista kouluissa ja päiväkodeissa sekä muissa julkisissa rakennuksissa teknisen keskuksen valmisteltavaksi. Yksiselitteisen vastauksen, saati konkreettisen toimenpide-ehdotuksen, antaminen kyseiseen valtuustoaloitteeseen on mahdotonta, koska eri asiat ja tavoitteet ovat ristiriidassa keskenään. Teknisen keskuksen lausunnossa pyritään lähinnä valottamaan Raision koulujen ja päiväkotien ilmanvaihtojärjestelmien nykytilaa ja käyttöaikoja, yleisellä tasolla rakennuksen painesuhteiden syntymistä, erilaisten ilmanvaihdon käyttöaikojen vaikutusta sisäilman laatuun, aloitteen mukaisen ilmanvaihdon käyttötavan vaikutuksia, toteuttamismahdollisuuksia ja energiakustannuksia sekä kuntien energiansäästövelvoitteita ja Raision kaupungin tavoitteita. Kiinteistöpäällikkö Kalevi Laitinen ja talotekniikan asiantuntija Reijo Vasama 5.9.2012: Valtuutettu Kimmo Nurmi jätti 27.2.2012 valtuustolle seuraavan aloitteen: "Koulujen ja päiväkotien sekä monen muun julkisen tilan ilmastoinnit keskeytetään energiansäästösyistä hetkinä, jolloin tiloja ei käytetä. Monet alan asiantuntijat esimerkiksi Radio 1 ykkösaamussa 27.12.11 professorit Matti Pentti ja Tuula Putus ovat kuitenkin sitä mieltä, että koneellista ilmanvaihtoa ei saisi keskeyttää yö- ja muiksi ajoiksi kokonaan. Rakennukseen voi syntyä kosteutta, jota ei saada päiväsaikaan enää kuvatuksi, voi syntyä alipainetiloja, joka voi lisätä maaperästä tai viemäreistä tai muista kosteista tiloista tulevaa kosteuspitoisuutta ja haitallisia mikrobeja, sekä ilmanvaihtokanaviin voi tiivistyä kosteutta ja haitallisia mikrobeja. Seurauksena näistä voivat olla sisäilman laatuongelmat ja sitä kautta ihmisten terveydelliset ongelmat. Ehdotan, että koulujen ja päiväkotien ilmastoinnit pidetään vähintään kolmasosateholla jatkuvasti päällä myös niinä ajankohtina, jolloin tiloja ei käytetä. Myös muiden julkisten tilojen ilmanvaihtotarve tulisi selvittää uudelleen ajankohtina, jolloin tiloja ei käytetä, samoin periaattein. Raisiossa 26.02.12 Kimmo Nurmi Merja Salo Raimo Sulonen Juha Hellstén Veli Jalonen Anita Ruusuranta Veli-Matti Salminen Satu Hildén Jarmo Rosama Hannele Lehto-Laurila Janne Laulumaa Teuvo Helenius Anneli Kivijärvi Noora Tammi"
Raision kaupunki Pöytäkirja 7 (29) Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 5.3.2012 lähettää valtuutettu Kimmo Nurmen ym. valtuutettujen aloitteen teknisen keskuksen valmisteltavaksi. Raision koulujen ja päiväkotien ilmanvaihtokoneiden ohjaustavat Raision koulujen ja päiväkotien ilmanvaihtojärjestelmien käynnin ohjaukset on toteutettu pääosin kahdella eri tavalla: Vanhemmat ilmanvaihtokoneet Vanhemmat ilmanvaihtokoneet ovat ns. 2-nopeuskoneita. Nämä koneet käyvät kellonajan ja ulkolämpötilan mukaan ohjattuna joko täydellä tai puolella teholla tai ovat täysin pysähdyksissä. Uudemmat ilmanvaihtokoneet Uudemmat ilmanvaihtokoneet on varustettu taajuusmuuttajakäytöillä. Näitä koneita voidaan ohjata esim. kellonajan, ulkolämpötilan, sisälämpötilan tai hiilidioksidipitoisuuden mukaan käymään portaattomasti eri tehoilla tarpeen mukaan. Taajuusmuuttajakäytöllä ilmanvaihdon käytettävissä oleva minimiteho on n. 25 % täydestä tehosta. Ilmanvaihtokoneiden nykyiset käyttöajat Nykyisin ilmanvaihtokoneita käytetään pääosin siten, että koneet (tulo- ja poistoilma) käynnistyvät aamulla noin tuntia ennen rakennuksen varsinaisen käytön alkua jollekin säädetylle teholle. Koneet pysäytetään noin tunti tilojen käytön päättymisen jälkeen. Keskimäärin ilmanvaihtokoneet ovat käynnissä arkisin klo 06.00-17.00 välisenä aikana. Ns. likaisten tilojen (wc:t, siivoustilat, varastot ym.) poistoilmanvaihtokoneet käyvät aina. Rakennuksen painesuhteet Rakennukset suunnitellaan jonkin verran alipaineisiksi ulkoilmaan nähden, jotta tilojen käytöstä syntyvää sisäilmaan sitoutunutta vesihöyryä ei kulkeutuisi rakenteisiin. Yleisilmanvaihto suunnitellaan yleensä niin, että luokkien, käytävien ym. toimintatilojen tulo- ja poistoilmamäärät ovat tasapainossa tai lähellä sitä. Tarvittava alipaine tuotetaan edellä mainitulla likaisten tilojen poistoilmanvaihdolla. Rakennukseen syntyvän alipaineen voimakkuuteen vaikuttaa siten rakennuksessa olevien wc-, siivous- ja varastotilojen ilmanvaihtotarpeen määrä. Rakennukseen syntyvään alipaineen määrään vaikuttaa lisäksi merkittävästi tuloilmakoneiden suodattimien likaantumisen aiheuttama tuloilmamäärän pieneneminen. Näistä syistä alipaine vaikuttaa rakennuksessa myös normaalin käytön aikana ilmanvaihdon ollessa päällä normaalin käyttötarpeen mukaisesti. Myös voimakas tuuli voi aiheuttaa painesuhteiden muutoksia rakennuksen vaipan yli. Nykyisten käyttöaikojen vaikutus sisäilman laatuun Ilmanvaihdon normaalin toiminnan aikana rakenteiltaan terveessä rakennuksessa oikein mitoitettu ilmanvaihtojärjestelmä pystyy laimentamaan ja poistamaan tilan käytöstä syntyvät ja siellä olevista materiaaleista sisäilmaan haihtuvat epäpuhtaudet ja kosteuskuorman. Myös alipaineen vaikutuksesta rakenteista tai ympäröivistä tiloista sisäilmaan kulkeutuvat epäpuhtaudet huuhtoutuvat hyvin toimivan ilmanvaihdon mukana tehokkaasti.
Raision kaupunki Pöytäkirja 8 (29) Kun yleisilmanvaihto pysäytetään öiden ja viikonloppujen ajaksi, jäävät tilan pinnoilta haihtuvat ja alipaineen vaikutuksesta sisäilmaan siirtyvät epäpuhtaudet laimentamattomina sisäilmaan ja aiheuttavat huonoa sisäilmaa. Ilmanvaihtokoneiden käynnistysvaiheessa rakennuksessa syntyvän painevaihtelun vaikutuksesta saattaa sisäilmaan päästä normaalia käyttötilannetta enemmän epäpuhtauksia. Näiden haittojen pienentämiseksi ilmanvaihtojärjestelmien käyntiajat on niin määritelty, että tilojen sisäilma pystytään vaihtamaan ainakin kerran ennen kuin käyttäjät tulevat tiloihin. Edellä mainittua riskiä voidaan pienentää myös järjestämällä tarvittavalle korvausilmalle puhtaita tuloreittejä esim. ikkunoiden uusimisen yhteydessä asennettavien rakoventtiilien kautta. Näin on myös toimittu. Poikkeustilanteissa ilmanvaihtokanaviin saattaa ainakin teoriassa syntyä olosuhteet, joissa kosteus tiivistyy kanavan sisäpintaan. Tämä edellyttää kuitenkin puutteita ilmanvaihtokanavien lämmöneristyksessä ja kanavassa olevan ilman aiheuttamaa kosteuskuormaa kanavan sisäpuolella. Käytännössä tällaista tilannetta ei ole Raision kaupungin kiinteistöissä havaittu. Valtuustoaloitteen mukaisen ilmanvaihdon käyttötavan vaikutus sisäilmaan Ongelmattomassa rakennuksessa edellä kerrotun mukainen toimintatapa on toimiva ratkaisu, jota on käytetty kymmeniä vuosia. Se on taloudellinen, eikä aiheuta terveysongelmia tilojen käyttäjille. Rakennuksissa, joissa koetaan sisäilman laatuun liitettyä oireilua tai, jos rakennuksessa on merkittäviä riskirakenteita ja vaipan epätiiviyskohtia, olisi aloitteen mukainen ilmanvaihdon ohjaustapa yksi mahdollinen keino pienentää sisäilmaan liittyviä riskejä. Aloitteessa esitetty ilmanvaihdon jatkuva käyttö vähintään kolmasosateholla ei muuttaisi tilannetta rakennuksen painesuhteiden osalta, vaan rakennus olisi edelleen alipaineinen ulkoilmaan nähden. Huonetilan pinnoilta haihtuvien ja tilaan alipaineen vaikutuksesta kertyvien epäpuhtauksien määrää ilmanvaihtokoneiden jatkuva käyttö todennäköisesti pienentäisi merkittävästi. Myös riski kosteuden tiivistymisestä ilmanvaihtokanaviin poistuisi. Osassa rakennuksia koneiden jatkuvasta käytöstä saatavaa hyötyä pienentää ilmanvaihdon tuloilmalaitteiden heittopituuden lyheneminen. Ilmamäärän pienentyessä öisin ja viikonloppuisin suunnitellusta, tuloilmalaitteen ilmasuihku hidastuu, eikä kanna huoneen vastakkaiselle seinälle, vaan syntyy ns. oikosulkuvirtaus. Tällöin merkittävä osa tuloilmasta oikaisee suoraan lähimpään poistoilmaventtiiliin, jolloin tilaan puhallettava ilmavirta ei huuhtele tilaa kunnolla, eivätkä epäpuhtaudet poistu sisäilmasta. Oikosulkuvirtauksen syntymiseen vaikuttavat mm. ilmanjaon toteutustapa ja ilman puhallusnopeus. Valtuustoaloitteen mukaisen ilmanvaihdon käyttötavan toteutusmahdollisuudet Aloitteen mukainen ilmanvaihtolaitteiden käyttö jatkuvasti vähintään kolmasosateholla voitaisiin teknisesti toteuttaa helposti rakennuksissa, joissa ilmanvaihdon puhaltimia ohjataan taajuusmuuttajilla. Rakennuksissa, joissa on 2- nopeuskoneet olisi käyttötehoksi valittava ns. puoliteho tai vaihtoehtoisesti pitäisi puhaltimet vaihtaa taajuusmuuttajakäytölle. Muutostöiden aiheuttamat investointikustannukset olisivat tällöin yhteensä n. 50.000-100.000 euroa.
Raision kaupunki Pöytäkirja 9 (29) Ilmanvaihdon aiheuttamat energiakustannukset Ilmanvaihdon osuus rakennuksen kokonaisenergiakustannuksista on merkittävä. Ilmanvaihdon käyntiaikoja on optimoitu näiden kustannusten alentamiseksi. Kun nykyisin ilmanvaihtokoneet käyvät keskimäärin arkisin klo 06.00-17.00 välisenä aikana täydellä teholla (55 h/viikko) tulisi aloitteen mukaisella toimintatavalla käyttötunteja lisää keskimäärin 113 h/viikko. Öisin ja viikonloppuisin käytettävän osatehon vuoksi käyttökustannusten nousu ei kuitenkaan kasva samassa suhteessa. Jos ilmanvaihtokoneita päätetään jatkossa käyttää aloitteen mukaisesti, merkitsee se ilmanvaihdon energiakustannusten nousemista vuositasolla koulujen ja päiväkotien kohdalla arviolta n. 200.000-250.000 eurolla. Arvioon sisältyy puhaltimien käyttöön tarvittava sähköteho, mutta eivät lisääntyvät huoltokustannukset. Kuntien energiansäästövelvoitteet ja Esco-projektin toteutuminen Suomi on Euroopan yhteisön jäsenvaltiona sitoutunut toukokuussa 2006 voimaan tulleeseen energiadirektiiviin energian loppukäytön tehokkuudesta ja energiapalveluista. Direktiivi asettaa jäsenvaltioille ohjeellisen yhdeksän prosentin energiansäästötavoitteen vuosina 2008-2016 ja velvoittaa samalla varmistamaan, että julkisella sektorilla on direktiivin mukaisessa energiansäästön edistämisessä esimerkillinen rooli. Edellä mainitun direktiivin perusteella Raision kaupunki sekä Työ- ja elinkeinoministeriö ovat tehneet vuosia 2008-2016 koskevan energiatehokkuussopimuksen, jonka mukaan Raision kaupunki on sitoutunut pienentämään energiankulutustaan 9 % sopimuskauden aikana. Aloitteen mukainen ilmanvaihdon käyttötapa nostaa kokonaisenergian kulutusta, jolloin asetettuun tavoitteeseen pääseminen muodostuu käytännössä mahdottomaksi. Sopimukseen perustuen aloitettiin vuonna 2009 energiansäästöhanke, joka toteutettiin kilpailuttamisen perusteella yhdessä Schneider Electric Buildings Finland Oy:n kanssa. Sopimukseen sisältyivät myös lämmityksen ja ilmanvaihdon käyntiaikojen ja -tehojen tarkastelu ja optimointi. Energiansäästösopimuksen mukaan Raision kaupunki on sitoutunut noudattamaan sopimuksessa mainittuja ilmanvaihdon käyntiaikoja. Käyntiaikojen muuttaminen edellyttää hankkeeseen sisältyvien kiinteistöjen osalta uutta laskentaa ja arviota saavutettavista säästöistä. Päätösehdotus Tekninen johtaja Antti Korte Tekninen lautakunta lähettää kaupunginhallitukselle kiinteistöpäällikkö Kalevi Laitisen ja talotekniikan asiantuntija Reijo Vasaman valmistelun mukaisen lausunnon valtuutettu Kimmo Nurmen ym. valtuutettujen tekemään valtuustoaloitteeseen.
Raision kaupunki Pöytäkirja 10 (29) Päätös Tekninen lautakunta hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti. Pöytäkirjaan merkittiin, että Kari Laakso saapui kokoukseen tämän asian käsittelyn aikana klo 18.10. Tiedoksi Reijo Vasama, tilapalvelut Pentti Korrento, tilapalvelut Kaupunginhallitus
Raision kaupunki Pöytäkirja 11 (29) Asianro 336/08.00/2012 161 Valtuustoaloite: mopoilla ajon kieltäminen kevyenliikenteen väylillä ja valvonnan tehostaminen Tiivistelmä Kaupunginhallitus on 3.9.2012 316 lähettänyt teknisen lautakunnan valmisteltavaksi Veli-Matti Salmisen ym. valtuustoaloitteen: Mopoilla ajon kieltäminen kevyenliikenteen väylillä ja valvonnan tehostaminen. Suunnitteluinsinööri Marja Uusitalo 24.9.2012: Tekninen lautakunta on käsitellyt mopolla ajon sallimista kevyenliikenteen väylillä 19.10.2010 190. Päätöksen mukaan mopoilla ajo on sallittu Raision kaupungin hallinnassa olevilla kevyenliikenteen väylillä vain muutamien pääkatujen (Raisiontie Uudenkaupungin rataan saakka, Raisionkaari, Kuninkojantie ja Voudinkatu) varsilla. Raisiossa on useita ELY-keskuksen hallinnassa olevia teitä, joiden kevyenliikenteen väylien mopoilla ajosta päättää ELY-keskus. Näitä väyliä ovat kt. 40 (Nesteentie Ohikulkutie), Raisiontie Uudenkaupungin radasta Naantalin rajalle, Kustavintie sekä Kuninkojantie kt. 40 pohjoiseen Ruskon suuntaan. Kaupunki on ollut mopoiluasiasta yhteydessä ELY-keskuksen liikenneturvallisuusinsinööri Jaakko Klangiin. Klangilta saadun tiedon mukaan ELY-keskus saa tämän syksyn aikana valtakunnalliset ohjeet mopoilla ajosta kevyenliikenteen väylillä. Koska ELYn hallinnoimat kevyenliikenteen väylät sijaitsevat keskeisesti Raision kaupungin alueella, tulee mopoiluasia käsitellä yhteistyössä. Tekninen keskus esittää, että ELYn kanssa käydään talven aikana neuvottelu, jossa käsitellään mopoilun kieltämistä kevyenliikenteen väylillä Raision kaupungin alueella. Mahdolliset muutokset nykykäytäntöön pystytään sitten vielä toteuttamaan ennen ensi kevättä ja uutta mopoilukautta. Kevyenliikenteen väylillä tapahtuvan luvattoman mopoilun valvonta kuuluu poliisiviranomaiselle. Poliisi valvoo mopoilua resurssiensa puitteissa. Lainsäädännön perusteella kaupunki ei pysty valvontaa tekemään. Päätösehdotus Tekninen johtaja Antti Korte Tekninen lautakunta lähettää kaupunginhallitukselle suunnitteluinsinööri Marja Uusitalon valmistelun mukaisen lausunnon valtuutettu Veli-Matti Salmisen ym. tekemään valtuustoaloitteeseen. Päätös Tekninen lautakunta hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti. Tiedoksi Kaupunginhallitus
Raision kaupunki Pöytäkirja 12 (29) Asianro 265/10.02.03/2012 162 Nuorikkalanmetsä 3, asemakaavan muutosehdotus Kaupunginarkkitehti Olli Arvola 24.9.2012: Tekninen lautakunta käsitteli asiaa kokouksessaan 14.8.2012 seuraavasti: Kaupunginarkkitehti Olli Arvola 8.8.2012: Kaavamuutosalue sijaitsee Nuorikkalan kaupunginosassa Rantaniitynkadun loppupäässä, noin 2,5 km Raision ydinkeskustasta lounaaseen. Alue sisältää Nuorikkalanmetsän asemakaavan asuinkorttelin 953 sekä virkistysaluetta. Suunnittelualueen omistaa Hartela Oy, joka on rakentanut alueelle vain yhden erillispientalon, minkä jälkeen hanke on pysähtynyt. Koska alueen rakentumiselle voimassa olevan kaavan mukaisesti yhtiömuotoiseksi pientaloalueeksi ei rakennusliikkeen mukaan ole edellytyksiä, alue on tarkoitus kaavoittaa uudelleen omakotitalotonteiksi. Hartela Oy:n on tarkoitus myydä omistamansa kortteli 953 kaupungille. Voimassa olevan kaavan mukaisesti rakennettu yksi erillispientalo jää kuitenkin Hartela Oy:n omistukseen omalle tontilleen. Sen lisäksi suunnittelualueelle muodostuu neljä muuta omakotitalotonttia, jotka tulevat osaksi kaupungin tonttitarjontaa. Asemakaavan muutoksella ei lisätä alueen rakennusoikeutta eikä tonttimaan yhteenlaskettua pinta-alaa. Rantaniitynkatua jatketaan siten, että tarvittavat omakotitonttiliittymät saadaan rakennettua. Rakennusliikkeen jo rakentamaa kunnallistekniikkaa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan. Asemakaavan muutosprosessi voidaan toteuttaa vaikutukseltaan vähäisenä asemakaavan muutoksena, jonka hyväksyy tekninen lautakunta. Liitteinä ovat osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä asemakaavan muutosluonnos. Päätösehdotus: Tekninen johtaja Antti Korte: Tekninen lautakunta merkitsee Nuorikkalanmetsä 3:n osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä asemakaavan muutosluonnoksen tietoonsa saatetuiksi. Päätös: Tekninen lautakunta hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti. Nuorikkalanmetsä 3:n asemakaavan muutosluonnos oli nähtävillä 16. 29.8.2012. Asemakaavan muutosluonnoksesta ei annettu mielipiteitä eikä Fortum Sähkönsiirto Oy:n lausunnossa ollut huomautettavaa kaavamuutosluonnoksesta. Koska kyseessä on vaikutukseltaan vähäinen asemakaavan muutosta koskeva ehdotus, se asetetaan seuraavaksi nähtäville vähintään 14 päivän ajaksi.
Raision kaupunki Pöytäkirja 13 (29) Liitteinä ovat asemakaavan muutosehdotus ja selostus Liitteet 1 Nuorikkalanmetsä 3, kaavaehdotus 2 Nuorikkalanmetsä 3, selostus Päätösehdotus Tekninen johtaja Antti Korte Tekninen lautakunta hyväksyy Nuorikkalanmetsä 3:n asemakaavan muutosehdotuksen asetettavaksi julkisesti nähtäville maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 : n mukaan. Mikäli asemakaavan muutosehdotusta vastaan ei tehdä muistutuksia tai ehdotuksen tarkistaminen on niiden perusteella vähäistä, kaavamuutosehdotus saatetaan teknisen lautakunnan hyväksyttäväksi. Päätös Tekninen lautakunta hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti.
Raision kaupunki Pöytäkirja 14 (29) Asianro 266/10.02.03/2012 163 Nuorikkalanmetsä 4, asemakaavan muutosehdotus Kaupunginarkkitehti Olli Arvola 24.9.2012: Tekninen lautakunta käsitteli asiaa kokouksessaan 14.8.2012 seuraavasti: Kaupunginarkkitehti Olli Arvola 8.8.2012: Kaavamuutosalue sijaitsee Nuorikkalan kaupunginosassa Sinikaislankadun ja Merituulenkadun välissä, noin 2,1 km Raision ydinkeskustasta lounaaseen. Alue sisältää Nuorikkalanmetsän asemakaavan asuinkorttelit 945 ja 946 sekä niiden välisen virkistysalueen. Suunnittelualueella korttelin 945 omistaa SRV Rakennus Oy ja korttelin 946 Raision kaupunki. Koska alueen rakentuminen voimassa olevan kaavan mukaisesti yhtiömuotoiseksi pientaloalueeksi ei ole toteutunut, alue on tarkoitus kaavoittaa uudelleen omakotitalotonteiksi. SRV Rakennus Oy:n on tarkoitus myydä omistamansa kortteli 945 takaisin kaupungille. Kortteliin voidaan suunnitella kuusi omakotitalotonttia. Viereiseen, kaupungin omistamaan asuinkortteliin omakotitalotontteja muodostuu seitsemän. Yhteensä suunnittelualueelle syntyy siis 13 omakototalotonttia, jotka tulevat osaksi kaupungin tonttitarjontaa sen jälkeen, kun tonttikohtaiset kunnallistekniikan liittymät on saatu rakennettua. Asemakaavan muutoksella ei lisätä alueen rakennusoikeutta eikä tonttimaan yhteenlaskettua pinta-alaa. Asemakaavan muutosprosessi voidaan toteuttaa vaikutukseltaan vähäisenä asemakaavan muutoksena, jonka hyväksyy tekninen lautakunta. Liitteinä ovat osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä asemakaavan muutosluonnos. Päätösehdotus: Tekninen johtaja Antti Korte: Tekninen lautakunta merkitsee Nuorikkalanmetsä 4:n osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä asemakaavan muutosluonnoksen tietoonsa saatetuiksi. Päätös: Tekninen lautakunta hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti. Nuorikkalanmetsä 4:n asemakaavan muutosluonnos oli nähtävillä 16. 29.8.2012. Asemakaavan muutosluonnoksesta ei annettu mielipiteitä eikä Fortum Sähkönsiirto Oy:n lausunnossa ollut huomautettavaa kaavamuutosluonnoksesta. Koska kyseessä on vaikutukseltaan vähäinen asemakaavan muutosta koskeva ehdotus, se asetetaan seuraavaksi nähtäville vähintään 14 päivän ajaksi.
Raision kaupunki Pöytäkirja 15 (29) Liitteinä ovat asemakaavan muutosehdotus ja selostus. Liitteet 3 Nuorikkalanmetsä 4, kaavaehdotus 4 Nuorikkalanmetsä 4, selostus Päätösehdotus Tekninen johtaja Antti Korte Tekninen lautakunta hyväksyy Nuorikkalanmetsä 4:n asemakaavan muutosehdotuksen asetettavaksi julkisesti nähtäville maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 : n mukaan. Mikäli asemakaavan muutosehdotusta vastaan ei tehdä muistutuksia tai ehdotuksen tarkistaminen on niiden perusteella vähäistä, kaavamuutosehdotus saatetaan teknisen lautakunnan hyväksyttäväksi. Päätös Tekninen lautakunta hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti.
Raision kaupunki Pöytäkirja 16 (29) Asianro 476/10.02.03/2012 164 Meri-Nuorikkala 2 asemakaava ja asemakaavan muutos Toimistoarkkitehti Juha Virola 21.9.2012: Meri-Nuorikkala 2:n kaava-alue on suuruudeltaan noin 12,5 hehtaaria ja se sijaitsee Nuorikkalan kaupunginosassa Alhaistenojankadun, Kaislatien, Santaahteentien ja Vanhan Nuorikkalantien rajaamalla alueella, Raision torilta n. 2 km länsi-kaakkoon. Kaava-alue koostuu pääosin asemakaavoitetusta alueesta ja vähäisemmältä osalta asemakaavoittamattomasta alueesta. Voimassaolevissa asemakaavoissa kaavanmuutosalue on pääasiassa asuinkerrostalojen korttelialuetta (AK-22 ja AK-29), yleisten rakennusten korttelialuetta (Y-12) ja lähivirkistysaluetta (VL). Raision yleiskaavassa 2020 kaavamuutosalue on asumispainotteista keskustatoimintojen aluetta, jolla on kaupunginosakeskus tai vähintään päivittäistavarakaupan palveluja tarjoava alue. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa on tarkemmin selvitetty alueen kaavatilannetta. Kaava-alueen rakentamattomat osat ovat pääasiassa Raision kaupungin omistuksessa. Yksityisessä omistuksessa olevasta kahdeksasta kiinteistöstä merkittävin on Turun Pelti ja Eristys Oy:n kiinteistö. Kaava-alueen asemakaavoitetut osat ovat täysin rakentamattomia. Alueen eteläosan vuonna 1993 vahvistettu asemakaava ei ole lähtenyt toteutumaan, vaikka korttelien 935 ja 936 asemakaavaa on muutettu vuonna 2007, jotta kerrostalorakentaminen olisi rakentajien kannalta houkuttelevampaa. Toisaalta pientalotonteille on tälläkin alueella jatkuvaa kysyntää. Pientalomaisemman rakentamisen voidaan myös katsoa sopivan paremmin pientalovaltaisen lähialueen rakennuskantaan. Kaavahankkeessa keskeisintä on asuinkerrostalojen korttelialueiden muuttaminen asuinrakennusten korttelialueeksi, jolle voi rakentaa kaksikerroksisia rivitaloja tai kytkettyjä taloja sekä erillispientalojen korttelialueeksi, jolle voi rakentaa omakotitaloja. Kaavoittamattomat alueet osoitetaan erillispientalojen korttelialueiksi ja asuinrakennusten korttelialueiksi. Yleisten rakennusten korttelialueet yhdistetään yhdeksi korttelialueeksi ja osa Y-12 korttelialueesta muutetaan lähivirkistysalueeksi ja/tai erillispientalojen korttelialueeksi. Samalla varmistetaan, että alueella on riittävästi lähivirkistysalueita, yleisen pysäköinnin alueita ja hyvät kevyen liikenteen yhteydet. Kerrostalokaavan muuttaminen pienempimittakaavaiselle rakentamiselle vähentää kaava-alueen rakennusoikeutta. Nykyisen kaavan AK-alueilla on rakennusoikeutta yhteensä noin 26 600 k-m². Kaavamuutoksen myötä vastaavalla alueella olisi rakennusoikeutta asuinrakennuksille noin 14 000 k-m² ja koko kaava-alueella noin 21 000 k-m². Tämä sisältää 35 uutta omakotitalotonttia (2 yksityisomistuksessa) ja noin 100 rivitaloasuntoa. Yleisille rakennuksille rakennusoikeutta olisi noin 2500 k-m² ja liikerakennuksille 400 k-m².
Raision kaupunki Pöytäkirja 17 (29) Liitteinä ovat osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä asemakaavaluonnos ja asemakaavan muutosluonnos. Liitteet 5 Meri-Nuorikkala 2_OAS 6 Meri-Nuorikkala 2_luonnos Päätösehdotus Tekninen johtaja Antti Korte Tekninen lautakunta merkitsee Meri-Nuorikkala 2 asemakaavan ja asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä asemakaavaluonnoksen ja asemakaavan muutosluonnoksen tietoonsa saatetuiksi. Päätös Tekninen lautakunta hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti. Tiedoksi Varsinais-Suomen ELY-keskus / Risto Rauhala
Raision kaupunki Pöytäkirja 18 (29) Asianro 458/10.02.03/2012 165 Keskuskeittiön asemakaava ja asemakaavan muutos Vs. toimistoarkkitehti Sanukka Lehtiö 24.9.2012: Kaavatyön tavoitteena on mahdollistaa Raision kaupungin keskuskeittiön rakentaminen Somersojan kaupunginosaan. Kustavintien pohjoispuolella sijaitseva suunnittelualue koostuu hehtaarin kokoisesta keskuskeittiön tulevasta tontista ja Karhutien katualueen jatkeesta. Tuleva tontti on kaupungin omistama ja se on vuokrattu 2013 lokakuun loppuun asti. Asemakaavaluonnoksessa alue on esitetty korttelina tuotantorakentamiseen, johon sijoittuvan toiminnan tulee ottaa huomioon asutuksen läheisyys. Olemassa olevaa Karhutien katualuetta jatketaan vireillä olevan Kantokankaan asemakaavan rajalle, mikä mahdollistaa ajoyhteyden Kankaantielle. Tontin lounaisreunaan on mahdollista rakentaa talousrakennus, katos, aita tai näiden yhdistelmä suojaamaan korttelin pihatoimintoja. Yleiskaavassa alue on osoitettu teollisuusalueeksi, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia. Alueella tapahtuva toiminta ei saa pilata ilmaa eikä sen keskiäänitaso saa rajalla ylittää valtioneuvoston suosituksia asuinalueen melutasoista. Laatimisvaiheen kuulemiseksi liitteenä oleva luonnosaineisto asetetaan nähtäville ja ilmoitus nähtävillä olosta postitetaan suunnittelualueen osallisille mielipiteiden ilmaisemista varten. Liitteinä ovat osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja asemakaavaluonnos Liitteet 7 Keskuskeittiö_OAS_021012 8 Keskuskeittiö_Luonnos_021012 Päätösehdotus Tekninen johtaja Antti Korte Tekninen lautakunta merkitsee Keskuskeittiön osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä kaavaluonnoksen tietoonsa saatetuiksi. Päätös Tekninen lautakunta hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti. Tiedoksi Varsinains-Suomen ELY-keskus / Risto Rauhala
Raision kaupunki Pöytäkirja 19 (29) Asianro 415/02.02.00/2012 166 Määrärahan varaaminen kunnallisteknisiin pientöihin v. 2012 Suunnitteluinsinööri Marja Uusitalo 18.9.2012: Vuoden aikana tulee useita kertoja rakennettavaksi erilaisia pieniä katu- vesihuolto- ja sadevesiviemäriosuuksia, joita ei voi luokitella kunnossapitoon kuuluviksi, mutta joista ei tarvitse tehdä erikseen vahvistettavia suunnitelmia. Mahdollisia rakentamiskohteita ovat esim. pienehköt avo-ojien putkitukset, vesi- ja viemärilinjojen jatkamiset talonrakentamisen takia sekä pienten kevyenliikenteen yhteyksien rakentaminen. Töiden sujuvuus lisääntyy, jos kunnallisteknisillä palveluilla on kaupungininsinöörin päätöksellä käytettävissä tietty summa rahaa tällaisiin töihin. Esitän, että kaupungininsinöörin päätöksellä tehtäviin ns. pientöihin varataan vuoden 2012 talousarviomäärärahoja seuraavasti: - Projektilta 963200 Muut katutyöt 20.000 - Projektilta 963700 Muut työt, vedenjakelu 10.000 - Projektilta 963800 Muut työt, viemäröinti 10.000 - Projektilta 963900 Muut sv-työt 25.000. Päätösehdotus Tekninen johtaja Antti Korte Tekninen lautakunta varaa kaupungininsinöörin päätöksellä tehtäviin ns. pientöihin vuoden 2012 talousarviomäärärahoja suunnitteluinsinöörin esittämällä tavalla. Päätös Tekninen lautakunta hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti. Tiedoksi Riku Järvinen, kunnallistekniset palvelut Marja Uusitalo, kunnallistekniset palvelut
Raision kaupunki Pöytäkirja 20 (29) Asianro 464/10.03.01.00/2012 167 Tikanmaan talvikunnossapidon alueurakka 2012-2015 Rakennuttajainsinööri Antti Hirvonen 26.9.2012: Kunnallistekniset palvelut on pyytänyt tarjouksia Tikanmaan alueen talvikausien 2012 2015 talvikunnossapidon alueurakasta, hankinta sisältää yhden optiovuoden ja on muotoa 3 + 1. Talvikunnossapitourakka sisältää Tikanmaan alueen katujen ajoratojen, kevyen liikenteen väylien sekä kaupungin kiinteistöpalvelujen hoidossa olevien pihojen talvihoitotyöt. Tehtävät on määritelty tarkemmin alueurakan yleisissä sopimusehdoissa. Urakkaan liittyvä hankintailmoitus on julkaistu Hilmassa 3.9.2012. Hankinnassa on käytetty avointa hankintamenettelyä. Urakoitsijaksi valitaan halvin laatukriteerit täyttävä urakoitsija. Tarjousten jättöaika oli 20.9.2012 klo 12.00 mennessä. Tarjouspyyntö lähetettiin yhdeksälle alan urakoitsijalle, joista neljä jätti tarjouksen määräaikaan mennessä. Yksi tarjous hylättiin puutteellisten asiakirjojen vuoksi. Liitteenä on urakkaa koskeva avauskokouksen pöytäkirja. Saatujen tarjousten keskiarvo oli noin 295.000 (alv. 0 %). Vertailuhinnaltaan halvimman tarjouksen jätti YIT Oyj 233.052 (alv. 0 %). YIT Oyj:n kanssa pidettiin sopimuskatselmus 25.9.2012. Neuvottelussa todettiin, että urakoitsija on ymmärtänyt tarjouspyynnön sisällön tilaajan tarkoittamalla tavalla ja että tarjous on tarjouspyynnön mukainen ja että edellytykset urakkasopimuksen solmimiselle ovat olemassa. Liitteet 9 Avaamiskokouksen pöytäkirja 20.9.2012 Päätösehdotus Tekninen johtaja Antti Korte Tekninen lautakunta päättää tilata Tikanmaan alueen talvikunnossapidon talvikausille 2012 2015 YIT Oyj:ltä. Lautakunta toteaa, että urakkasopimus ei synny tällä päätöksellä, vaan vasta myöhemmin tehtävällä urakkasopimuksella. Sopimus on tehtävissä, kun hankintapäätös on lainvoimainen. Päätös Tekninen lautakunta hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti.
Raision kaupunki Pöytäkirja 21 (29) Tiedoksi Tarjouksen jättäneet urakoitsijat Vesa-Matti Eura, kunnallistekniset palvelut Antti Hirvonen, kunnallistekniset palvelut Heikki Mikkola, kunnallistekniset palvelut Pentti Korrento, tilapalvelut
Raision kaupunki Pöytäkirja 22 (29) Asianro 460/02.02.00/2012 168 Teknisen lautakunnan talousarvio 2013 ja taloussuunnitelma 2014-2015 Hallintopäällikkö Anne Rantala 21.9.2012: Tilaajan arvio Teknisen lautakunnan talousarvioehdotus 2013 ja taloussuunnitelma 2014 2015 on laadittu kaupunginhallituksen 11.6.2012 antamien suunnitteluohjeiden mukaisesti. Tilaajan arvion valmistelussa on käytetty seuraavia lähtökohtia - asukasluku 24.800 - palkankorotukset 1,46 + 0,6 % 1.2.2013 alkaen - palvelujen laatutaso on perustaso - toimintatulojen ja -menojen on arvioitu kasvavan 3 % vuodessa Tilaajan arvio lautakunnille sisältää ulkoiset toimintamenot ja -tulot. Teknisen lautakunnan määrärahojen kasvu tilaajan arviossa on toimintamenojen ja -tulojen osalta 2,7 % vuoden 2012 talousarvioon verrattuna. Teknisen lautakunnan tarjous Teknisen lautakunnan tarjouksessa ulkoisiksi toimintatuloiksi esitetään 12.116.079 euroa ja ulkoisiksi toimintamenoiksi -29.197.166 euroa, jolloin nettotulokseksi muodostuu -17.081.087 euroa. Teknisen lautakunnan toimintamenot ovat tilaajan arvion mukaiset -29.197.166 euroa, jolloin toimintamenojen kasvu on 2,7 % vuoden 2012 talousarvioon verrattuna. Talousarvion valmistelu tilaajan arvion 2,7 %:n kasvutavoitteeseen on vaatinut valmistelijoilta tiukkaa budjetointia. Toimintamenojen liikkumatila on pieni, mikäli toimintaympäristössä tapahtuu ennalta arvaamattomia muutoksia. Talousarvioehdotus ei sisällä uusia palveluja ja palvelutaso pysyy nykyisellä perustasolla. Rakenteellisena muutoksena teknisen lautakunnan talousarvioon sisältyy sähkökauppaan liittyvien toimintatulojen ja -menojen budjetointi vuoden 2013 talousarviossa konsernihallintoon. Vuoden 2012 talousarviota valmisteltaessa sähkökauppaan liittyvien määrärahojen käsittelystä talousarviossa oli epäselvyyttä, koska neuvottelut yhtiön perustamisesta olivat kesken. Talousarviossa varattiin teknisen lautakunnan kaukolämpöpalveluihin sähkökaupasta saatava nettotuloarvio 468.000 euroa. Yhtiön perustamisen yhteydessä vuodenvaihteessa kuitenkin päädyttiin ratkaisuun, jossa kaupungilta veloitetaan sähkökauppaa liittyvät kiinteät ja muuttuvat kulut ja vastaavasti yhtiö tulouttaa kaupungin osuuden sähkönmyyntitulosta. Konsernihallinto huomioi sähkökaupan toimintamenot ja -tulot em. rakenteen mukaisesti omassa talousarviossaan vuonna 2013.
Raision kaupunki Pöytäkirja 23 (29) Teknisen lautakunnan tuloarvio on tilaajan arviossa asetettu lisäämällä vuoden 2012 tuloarvioon 12,6 M 2,7 %:n kasvutavoite, jolloin lautakunnan tulotavoitteeksi muodostui 12,9 M. Tekninen lautakunta ei pääse sille tilaajan arviossa asetettuun tulotavoitteeseen, koska toimintatulot vähenevät usealla toimialalla vuoteen 2012 verrattuna. Ruokapalvelujen ateriamaksut vähenevät n. -100.000 euroa, koska kauppaoppilaitoksen ruokailijamäärä vähenee, isännöinnin vuokratulot pienenevät n. -50.000, tontinvuokratulot vähenevät n. -60.000 ja sähkönmyyntitulot n. -470.000 siirtyvät konsernihallinnon talousarvioon. Toimintatulot kasvavat kunnallisteknisten palvelujen tulojen, kaukolämpöverkoston korjauksesta saatavien tulojen sekä maankäyttö- ja kehittämiskorvausten osalta yhteensä 510.000 euroa. Näin ollen teknisen lautakunnan toimintatuloarvio vuoden 2013 talousarvioehdotuksessa on 12,1 M eli tilaajan arviossa asetutusta tavoitteesta jäädään noin 800.000. Talousarvion sopeuttamistoimenpiteenä on esitetty vesihuollon taksojen korottamista. Mikäli esitetyt korotukset perusmaksuun hyväksytään valtuustossa, vesihuoltopalvelujen myyntitulot lisääntyisivät vuonna 2013 n. 150.000 euroa tässä talousarvioehdotuksessa arvioidusta. Lisäksi Turun Seudun Veden (TSV Oy) toimittaman raakaveden hintaan sisältyy selkeä korotuspaine, jota tässä talousarviossa ei ole voitu vielä ennakoida. Talousarvioehdotuksessaan lautakuntien tulee määritellä kaupungin strategiasta johdetut sitovat tavoitteet. Teknisen lautakunnan sitovat tavoitteet on määritelty oheismateriaalin 1 kohdassa 1.1. Käyttötalousosaan sisältyvät esitykset henkilöstösuunnitelmaan. Teknisen lautakunnan esitys on oheismateriaalin 1 kohdassa 1.2. Valtuuston sitovat tavoitteet on laadittu tilausten muotoon Maisemamallin mukaisesti. Tilauksista käyvät ilmi palvelujen yksikköhinnat ja tuotantokustannukset. Teknisen lautakunnan tilaukset on esitetty oheismateriaalin 1 kohdassa 1.3. Investointiosa Talousarvioehdotuksen investointiosaan on sisällytetty esitykset käyttöomaisuusirtaimiston hankinnoista. Käyttöomaisuusirtaimiston hankintaesitykset ovat oheismateriaalin 1 kohdassa 2.1. Investointisuunnitelma 2013-2015 hankkeittain on esitetty oheismateriaalin 1 kohdassa 2.2. Teknisen lautakunnan investoinneiksi vuonna 2013 esitetään n. 11,6 M, josta kunnallistekniikan hankkeiden osuus on n. 8,1 M ja tilapalvelujen 3,5 M sisältäen käyttöomaisuusinvestoinnit. Lisäksi investointiosaan sisältyvät kunnallistekniikan ja tilahallinnon hankekohtaiset perustelut. Oheismateriaali 1 Teknisen lautakunnan talousarvioehdotus 2013
Raision kaupunki Pöytäkirja 24 (29) Päätösehdotus Tekninen johtaja Antti Korte Tekninen lautakunta esittää kaupunginhallitukselle ja valtuustolle oheismateriaalin 1 - kohdan 1.1 mukaiset teknisen lautakunnan sitovat tavoitteet - kohdan 1.2 mukaisen esityksen henkilöstösuunnitelmaan - kohdan 1.3 mukaiset teknisen lautakunnan tilaukset - kohdan 2.1 mukaiset käyttöomaisuusirtaimistohankinnat - kohdan 2.2 mukaisen investointisuunnitelman hankkeittain. Päätös Tekninen lautakunta hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti. Tiedoksi Kaupunginhallitus
Raision kaupunki Pöytäkirja 25 (29) 169 Viranhaltijapäätökset 1. - 31.8.2012 Asianro 82/00.02.04/2012 Teknisen lautakunnan tietoon saatetaan oheismateriaalin mukaiset viranhaltijoiden päätöspöytäkirjat. Oheismateriaali 2 Vh-päätökset 1.-31.8.2012 Päätösehdotus Tekninen johtaja Antti Korte Tekninen lautakunta merkitsee päätöspöytäkirjat tiedoksi. Päätös Tekninen lautakunta hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti.
Raision kaupunki Pöytäkirja 26 (29) 170 Ilmoitusasiat Asianro 81/00.02.02/2012 Teknisen lautakunnan tietoon saatetaan seuraava ilmoitusluonteinen asia: 1. Kaupunginvaltuuston pöytäkirjanote 27.8.2012 81: Lainanottovaltuuden lisääminen investointien rahoittamiseksi. Päätösehdotus Tekninen johtaja Antti Korte Ilmoitusasia merkitään teknisen lautakunnan tietoon saatetuksi. Päätös Tekninen lautakunta hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti.
Raision kaupunki Pöytäkirja 27 (29) Muutoksenhakuohje Muutoksenhakuohje (157-170 ) Muutoksenhakukiellot Oikaisuvaatimusohjeet ja valitusosoitus Seuraavista päätöksistä ei saa tehdä oikaisuvaatimusta tai valitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa (Kuntalaki 91 ): 157, 158, 159, 160, 161, 162, 163, 164, 165, 166, 168, 169, 170. Muun lainsäädännön mukaan ei seuraaviin päätöksiin saa hakea muutosta valittamalla. Päätösnumerot ja muutoksenhakukiellon perusteet: Oikaisuvaatimusohje Oikaisuvaatimuksen ja kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Hallintovalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa. Yksityiskohtainen oikaisuvaatimusohje/valitusosoitus annetaan pöytäkirjanotteen liitteenä. Seuraavista päätöksistä voidaan tehdä kirjallinen oikaisuvaatimus (Kuntalain 89 :n mukaan päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla, vaan valitus voidaan tehdä vasta oikaisuvaatimukseen annetusta päätöksestä): Valitusosoitus Oikaisuvaatimuksen tutkiva viranomainen Raision kaupungin tekninen lautakunta Nallinkatu 2, PL 100, 21201 Raisio tekninen@raisio.fi faksi (02) 435 4379 puhelin (02) 434 3111 (vaihde) Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi vaatimus perusteluineen ja se on tekijän tai muun laatijan allekirjoitettava. Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, päätökseen saa hakea muutosta myös asianosainen sekä kunnan jäsen.
Raision kaupunki Pöytäkirja 28 (29) Muutoksenhakuohje Valitusviranomainen Turun hallinto-oikeus Sairashuoneenkatu 2 4, PL 32, 20101 Turku turku.hao@oikeus.fi faksi 010 36 42414 Kunnallisvalitus; pykälät Valitusaika 30 päivää Hallintovalitus; pykälät Valitusaika 30 päivää Muu valituselin (nimi ja postiosoite) Valitusaika x päivää Valitusaika alkaa päätöksen tiedoksisaantipäivästä. Valituskirja Valituskirjassa on ilmoitettava - valittajan nimi, ammatti, asuinkunta, postiosoite ja puhelinnumero - päätös, johon haetaan muutosta - miltä osin päätöksestä valitetaan ja muutos, joka siihen vaaditaan tehtäväksi - muutosvaatimuksen perusteet. Valituskirja on valittajan tai muun laatijan omakätisesti allekirjoitettava. Myös laatijan ammatti, asuinkunta ja osoite on mainittava. Valituskirjaan on liitettävä päätös, josta valitetaan alkuperäisenä tai viran puolesta oikeaksi todistettuna jäljennöksenä, todistus siitä päivästä, josta valitusaika on luettava sekä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi. Valituskirja on toimitettava valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä. Omalla vastuulla valituskirjat voi lähettää postitse, sähköpostilla, faksilla tai lähetin välityksellä. Valitusasiakirjat on jätettävä postin kuljetettavaksi niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan päättymistä. Hankintaoikaisu ja valitusosoitus markkinaoikeuteen (Hankintalain 15 :n mukaisen kansallisen kynnysarvon ylittävät hankinnat) Seuraavista päätöksistä voidaan tehdä hankintalain 80 82 :n mukainen hankintaoikaisu ja valitus markkinaoikeudelle: 167
Raision kaupunki Pöytäkirja 29 (29) Muutoksenhakuohje Hankintaoikaisun tutkiva viranomainen: Raision kaupungin tekninen lautakunta Nallinkatu 2, PL 100, 21201 Raisio tekninen@raisio.fi faksi (02) 435 4379 puhelin (02) 434 3111 (vaihde) Oikaisua on haettava 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Hankintaoikaisusta on käytävä ilmi vaatimukset perusteluineen ja sen on tekijän tai muun laatijan allekirjoitettava. Valituksen tutkiva viranomainen: Markkinaoikeus Radanrakentajantie 5, 00520 Helsinki puh.029 5643300 faksi 029 5643314 sähköposti: markkinaoikeus@oikeus.fi Valitus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista, ellei hankintalaissa ole säädetty tätä pidemmästä valitusajasta. Valitus on toimitettava markkinaoikeudelle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen markkinaoikeuden virka-ajan päättymistä. Valituksessa on ilmoitettava hankinta-asia, jota valitus koskee sekä valittajan vaatimukset perusteluineen. Valitukseen on liitettävä päätös, johon haetaan muutosta, tiedoksisaantitodistus tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta sekä ne asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi.