PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen 31.07.2008 Dnro ESA 2008 Y 151 114 ASIA YMPÄRISTÖNSUOJELULAIN 78 :N MUKAINEN PÄÄTÖS PI LAANTUNEEN MAAPERÄN PUHDISTAMISEKSI TEHDYSTÄ IL MOITUKSESTA ASIAN VIREILLETULO Asia on tullut vireille Etelä Savon ympäristökeskukseen 08.07.2008. ILMOITUKSEN TEKIJÄ Savon Voima Verkko Oy PL 1024 70781 KUOPIO Yhteyshenkilö Arvi Kääriäinen, puh. 0290 223 423 TOIMINNAN ILMOITUSVELVOLLISUUS JA VIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulain 78 :n mukaisesti pilaantuneen maan puhdistamiseen voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus alueelliselle ympäristökeskukselle. ILMOITUS PILAANTUNEEN MAAPERÄN PUHDISTAMISESTA Pilaantuneen alueen sijainti Pieksämäen kaupunki Naarajärvi, Vartiokuja Kiinteistötunnus: 593 435 8 217 Jääkärinkatu 14 50100 Mikkeli www.ymparisto.fi/esa Jääkärinkatu 14 FI 50100 St. Michel, Finland www.miljo.fi/esa
Kiinteistön omistaja 2/12 Franke Finland Oy Vartiokuja 1 76850 NAARAJÄRVI Alueen maankäytön tilanne ja rajautuminen Naarajärven entinen kyllästämö sijaitsee Pieksämäen Naarajärvellä, noin 1 km Naarajärven taajamasta lounaaseen. Nykyisin entinen kyllästämöalue on varvikkoa ja koivuntaimia kasvavaa alavaa tienvarsialuetta. Kyllästämöalueen yli kulkee länsi itä suunnassa 110 kv:n avojohto ja alueen pohjoisreunan yllä 20 kv:n avojohto. Välittömästi kyllästämöalueen pohjoispuolella sijaitsee Franke Oy:n parkkipaikka ja tehdasalue. Valtatie 23 kulkee kyllästämöalueen läheisyydessä sen eteläpuolella. Kyllästämöalueelle ei toistaiseksi ole suunnitteilla nykyisestä poikkeavaa käyttöä. Tiedot maaperän pilaantumisesta Kyllästämötoimintaa kohteessa on harjoitettu kolmena kesänä vuosina 1959 1961. Siirrettävällä painekyllästyslaitteistolla toteutetussa toiminnassa kyllästysaineena käytettiin CCA kyllästettä, joka sisälsi tehoaineina kuparioksidia, kromitrioksidia ja arseenipentoksidia. Pylväitä on kyllästetty yhteensä noin 1000 k m 3 ja CCA kyllästysainetta on kulunut yhteensä noin 6000 kg. Kunnostuskohteen maaperän, pohja ja pintavesitietojen kuvaus Maaperätiedot Maan pinta entisellä kyllästämöalueella on varsin tasainen. Alueella ei ole tehty pohjatutkimuksia, mutta kesäkuussa 2008 toteutetun maaperätutkimuksen yhteydessä tehtyjen havaintojen perusteella maa aines on pääasiassa hiekkaa.
Pinta ja pohjavesitiedot 3/12 Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella eikä alueella ole kaivoja. Lähin pohjavesialue, Naarajärvi (I luokka), sijaitsee kohteelta noin 560 m länteen. Lähin pintavesistö, Naarajärven Siilinsalmi, sijaitsee kyllästämöalueelta 200 metriä länteen. Kyllästämöalueella ei ole pintavesiä kerääviä tai ohjaavia ojia, joten alueen sadevedet imeytyvät pääosin maaperään ja kulkeutuvat sitä kautta vesistöön. Tehdyt tutkimukset ja maaperän pilaantuneisuus Tutkimukseen liittyvät maastotyöt suoritettiin 4.6.2008. Tutkimuksessa entiseltä kyllästämäalueelta otettiin maanäytteitä yhteensä 17 näytepisteestä lapiolla tehdyistä koekuopista (NP1 NP17). Yhteensä maanäytteitä otettiin 37 kpl. Kaikista näytteistä määritettiin CCA peräisten raskasmetallien (As, Cu, Cr) pitoisuudet Niton XRF analysaattorilla. XRF analyysien perusteella valittiin neljä näytettä, jotka lähetettiin varmentavaan laboratorioanalyysiin (ICP AES menetelmä) SGS lnspection Services Oy:n laboratorioon. Lisäksi näytteistä, jotka edustivat ns. voimakkaasti pilaantunutta maa ainesta (As pitoisuus > 100 mg/kg) muodostettiin kokoomanäyte, jolle tehtiin laboratoriossa Vna 202/2006 mukainen kaatopaikkakelpoisuustestaus 2 vaiheisella ravistelutestillä (SFS EN 12457 3). Maanäytteenoton yhteydessä tehdyissä aistinvaraisissa tarkasteluissa ei havaittu merkkejä haitta aineiden esiintymisestä. Niton XRF analyyseissä suurin arseenipitoisuus (1 323 mg/kg) todettiin näytepisteessä NP10 syvyydellä 0 10 cm. Samassa näytteessä todettiin myös suurin kromipitoisuus (858 mg/kg). Suurin kuparipitoisuus (405 mg/kg) todettiin samaisessa näytepisteessä syvyydellä 10 20 cm. Laboratorioanalyysitulokset vastasivat Niton XRF analysaattorin mukaisia tuloksia. Toimenpidealueella arvioidaan olevan pilaantunutta maata yhteensä n. 400 m 3 ktr (800 t). Pilaantuneen alueen pinta alaksi arvioidaan yhteensä n. 1 500 m 2. Kohteen maaperässä todetut kohonneet haitta ainepitoisuudet edellyttävät maaperän kunnostustoimenpiteitä, joilla poistetaan alueen maankäytön rajoittuneisuus, estetään haitta aineiden leviäminen ympäristöön sekä poistetaan altistumismahdollisuus maaperän haitta aineille.
4/12 Ennen Groundia Oy:n vuonna 2008 suorittamaa tutkimusta entisen kyllästämöalueen maaperän ja pohjaveden pilaantuneisuutta on tutkittu vuonna 1998. Kunnostussuunnitelma Riskiarvio, kunnostustavoite ja aikataulu Koska kohde ei sijaitse tärkeällä pohjavesialueella eikä kiinteistön talousvettä hyödynnetä talousvetenä, kohteessa ei harjoiteta ravintokasvien laajamittaista tuotantoa, kohteessa ei sijaitse leikkipuistoa tai päiväkotia, kohteella ei ole erityistä suojeluarvoa eikä kohteen maaperässä esiinny haihtuvia yhdisteitä, voidaan VNa 214/2007 mukaisten kynnys ja ohjearvojen katsoa soveltuvan kohteen maaperän pilaantuneisuuden ja kunnostustarpeen perusarviointiin. Riski kohteen maaperässä oleville haitta aineille altistumiselle suoran ihokosketuksen tai suun kautta nykyisellään on olemassa, erityisesti mikäli pilaantuneilla alueilla suoritetaan kaivutöitä. Haitta aineet voivat pitkän ajan kuluessa pohjaveden välityksellä levitä ympäristöön ja erityisesti pohjaveteen. Lisäksi pilaantuneeksi luokiteltavan maa aineksen kaivu ja käsittely ovat YSL:n mukaista, luvanvaraista toimintaa, joten kohonneiden haitta ainepitoisuuksien voidaan katsoa rajoittavan alueen maankäyttöä. Maaperän kunnostuksen tavoitepitoisuudeksi esitetään Valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisia alempia ohjearvoja seuraaville kohteessa todetuille haitta aineille: Arseeni (As): 50 mg/kg Kupari (Cu): 150 mg/kg Kromi (Cr): 200 mg/kg Mikäli em. tavoitepitoisuuksiin ei joltakin osin kohtuudella päästä, tarkastellaan jatkotoimenpiteitä erikseen laadittavan riskiarvion perusteella. Työt on suunniteltu toteutettavaksi syksyn 2008 aikana.
Kunnostusmenetelmä ja jätteiden käsittely 5/12 Pilaantuneeksi luokiteltavat maa ainekset poistetaan kaivamalla. Tavoitepuhtauteen kaivettu alue tasataan ja / tai täytetään pilaantumattomilla muualta tuoduilla tai kohteesta kaivetuilla maa aineksilla. Kaivetut pilaantuneet maa ainekset kuljetetaan kuormat peitettyinä ao. luvan omaavalle vastaanottajalle käsiteltäväksi ja / tai loppusijoitettavaksi. Puhdistustavoitteen toteaminen ja laadunvalvonta Kunnostustyön toteutusta valvoo ja ohjaa pilaantuneiden maa alueiden kunnostuksiin perehtynyt asiantuntija, joka suorittaa myös näytteenotot maaperän haitta ainepitoisuuksien määrittämiseksi. Kaivettavien maa ainesten lajitteluun ja kaivurajojen määrittämiseen käytetään raskasmetallien mittaamiseen soveltuvaa kenttäanalyysilaitteistoa (esim. XRF analysaattori). Kunnostustavoitteen toteutuminen todennetaan kaivualueelta (pohja/seinämät) kerättävien kokoomanäytteiden laboratorioanalyysein, joista määritetään vähintään arseenin, kromin ja kuparin sekä tarvittaessa muiden kunnostustyön aikana mahdollisesti esiin tulevien haitta aineiden pitoisuudet. Laboratorionäytteitä otetaan riittävällä tiheydellä, jotta kenttäanalyysein todettu kunnostustavoite voidaan luotettavasti varmentaa. Ympäristöhaittojen ehkäisy Ulkopuolisten pääsy työmaa alueelle estetään varoituskyltein sekä tarvittaessa aitauksin / lippusiimalla. Tarvittaessa kaivettavaa maata kostutetaan pölyämisen estämiseksi. Haitta aineiden leviäminen ympäristöön vältetään estämällä autojen ja työkoneiden tarpeeton liikkuminen pilaantuneella alueella ja peittämällä kuormat. Pilaantuneiden maiden kaivutyö toteutetaan siten, että maa aineksia ei levitetä kaivun aikana puhtaalle alueelle. Kunnostustyön aikana noudatetaan yleisiä työturvallisuus ja työsuojeluohjeita.
ILMOITUKSEN KÄSITTELY 6/12 Tiedottaminen ja lausunnot Ilmoituksesta ei ole tiedotettu eikä pyydetty kirjallisia lausuntoja. ETELÄ SAVON YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Ympäristökeskus on tarkastanut Savon Voima Verkko Oy:n jättämän ilmoituksen ja hyväksyy maaperän puhdistamisen esitetyn ilmoituksen mukaisesti sekä antaa siinä esitetyn lisäksi kiinteistön puhdistamista varten seuraavat määräykset: Maaperän puhdistaminen 1. Maaperästä on puhdistettava pilaantuneet maat, joiden haittaainepitoisuus ylittää seuraavat Valtioneuvoston asetuksessa (214/ 2007) annetut alemmat ohjearvotasot: Arseeni (As): 50 mg/kg Kupari (Cu): 150 mg/kg Kromi (Cr): 200 mg/kg Maan puhdistaminen on tehtävä niin laajalti, että mainittuihin ohjearvopitoisuuksiin päästään. Puhdistustavoitteen toteutuminen ja maaperän puhtaus on varmistettava riittävällä määrällä tarkoitukseen soveltuvilla kenttämittauksilla ja riittävillä laboratoriomäärityksillä. (YSL 75 ja 78, Valtioneuvoston asetus 214/2007) 2. Puhdistustyön aloittamisesta on ilmoitettava sähköpostitse ennen työn aloittamista ja lopettamisesta välittömästi puhdistustyön loputtua Etelä Savon ympäristökeskuksen kirjaamoon sekä Pieksämäen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 78 ) 3. Puhdistustyö on tehtävä asiantuntevan vastuuhenkilön johdolla ja valvonnassa. Vastuuhenkilön yhteystiedot on ilmoitettava ennen työhön ryhtymistä sähköpostitse Etelä Savon ympäristökeskuksen kirjaamoon ja Pieksämäen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 78 )
7/12 4. Maaperän kunnostuksen yhteydessä on varauduttava vesien käsittelyyn. Puhdistustyön aikana kaivantoihin kertyvä vesi on poistettava kaivannoista kokonaan ja toimitettava, mikäli todetaan saastuneeksi, käsiteltäväksi asianomaiseen käsittelyluvan omaavaan laitokseen tai käsiteltävä paikanpäällä niin, että se voidaan johtaa viemäriverkkoon tai maastoon. Viemäriverkkoon tai maastoon johtamiseen tarvitaan Pieksämäen vesilaitoksen ja Etelä Savon ympäristökeskuksen lupa. (YSL 78 ) Jätteen käsittely ja kuljetus 5. Massanvaihdolla poistettava pilaantunut maa aines, jonka haittaainepitoisuus ylittää määräyksessä 1 mainitut arvot, voidaan käsitellä asianmukaiset luvat omaavalla pilaantuneiden maiden käsittelypaikalla. Muu jätemateriaalisiksi luokiteltava jäte tulee myös toimittaa asianmukaiseen käsittelyyn tai loppusijoitukseen. (YSL 78 ) 6. Kunnostustyön yhteydessä tulee kunnostuksesta vastaavan varautua esittämään tiedot, joista ilmenee, että pilaantuneiden maiden vastaanottajalla ja / tai käsittelijällä on lupa ja kapasiteettia käsitellä ko. pilaantuneet massat. Tämän lisäksi lupa ja kapasiteettitiedot on esitettävä kohdan 13 tarkoittamassa loppuraportissa. Jätteiden kuljetuksesta on sovittava ennen kuljetukseen ryhtymistä jätteet vastaanottavan laitoksen kanssa. (YSL 78 ) 7. Jätteet on kaivettava ja kuljetettava siten, ettei niistä aiheudu vaaraa ympäristölle. Kaivetut massat on pyrittävä lastaamaan suoraan ajoneuvon lavalle ja ne on vietävä suoraan käsittelypaikkaan. Maamassoja voidaan lyhytaikaisesti työteknisistä syistä varastoida työmaalla, jolloin ne pitää peittää. Kokonaisuudessaan työ on suunniteltava ja toteutettava siten, että maan ja haitta aineiden pölyäminen ja leviäminen ympäristöön kaivun ja kuljetuksen aikana estetään. Poistettavat maamassat on peitettävä kuljetuksen ajaksi. (YSL 78 ) Puhdistushankkeen seuranta 8. Kaivettujen ja käsittelyyn vietävien maamassojen haitta ainepitoisuuksia on öljyhiilivetyjen ja raskasmetallien osalta seurattava kenttämittareiden avulla. Kenttämittaukset varmennetaan riittävällä määrällä laboratorionäytteitä. Maamassojen määristä ja haitta ainepitoisuuksista
8/12 on pidettävä kirjaa. Kirjanpito on liitettävä laadittavaan loppuraporttiin. (YSL 78 ) 9. Alueelle jäävien maiden haitta ainepitoisuudet on selvitettävä laboratorionäyttein ja tutkimustulokset on liitettävä laadittavaan loppuraporttiin. (YSL 78 ) 10. Näytteenotto ja kenttäanalyysit on tehtävä asiantuntevasti. Näytteenottajan yhteystiedot sekä käytettävät näytteenotto, käsittely ja kenttäanalyysimenetelmät on ilmoitettava ennen työhön ryhtymistä sähköpostitse Etelä Savon ympäristökeskuksen kirjaamoon ja Pieksämäen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 78 ) 11. Laboratorioanalyysit on tehtävä riittävän asiantuntemuksen omaavassa laboratoriossa. Käytettävän laboratorion nimi ja sen yhteystiedot sekä käytettävät analyysimenetelmät on ilmoitettava ennen työhön ryhtymistä sähköpostitse Etelä Savon ympäristökeskuksen kirjaamoon ja Pieksämäen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 78 ) 12. Tutkimustulokset on toimitettava välittömästi niiden valmistuttua lyhyesti kommentoituina tiedoksi Etelä Savon ympäristökeskukseen. (YSL 78 ) 13. Toteutuneista kunnostustoimenpiteistä ja tehdystä seurannasta samoin kuin kunnostustyön vaikutuksista maaperän laatuun on laadittava loppuraportti asetettujen kunnostustavoitteiden saavuttamisen jälkeen. Loppuraporttiin on sisällyttävä tutkimusraportit, työn lopettamisilmoitus, siirto asiakirjat ja mahdolliset työmaapöytäkirjat. Loppuraportti on toimitettava kirjallisena Etelä Savon ympäristökeskukseen sekä Pieksämäen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään kolme kuukautta kunnostustyön päättymisen jälkeen. (YSL 78 ) 14. Jos tehtävä seuranta osoittaa tai muutoin ilmenee, että tehdyt kunnostustoimenpiteet ovat olleet riittämättömiä ja alueelle on jäämässä kohdassa 1 esitettyjä pitoisuuksia suurempia pitoisuuksia pilaantunutta maata, on alueen puhdistamisesta vastaavan esitettävä riskinarviointi tai tarkistettu suunnitelma puhdistuksen jatkamiseksi Etelä Savon ympäristökeskukselle. (YSL 78 )
Päätöksen perustelut 9/12 Etelä Savon ympäristökeskuksen käsityksen mukaan alueella olevan pilaantuneen maan käsittely ilmoituksessa esitetyllä tavalla ja edellä mainituin ehdoin täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain pilaantuneen maaperän puhdistamiselle asettamat vaatimukset eikä työstä tai alueen maaperästä aiheudu jatkossa terveyshaittaa tai vaaraa ympäristölle. Kohteen maaperä on pilaantunut tehdyn selvityksen perusteella arvioiden kyllästämötoiminnan seurauksena. Alueen maaperän pilaantuminen on tapahtunut 1950 60 luvulla. Ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanolain (113/2000) 22.1 :n mukaan maaperän pilaantumiseen sovelletaan ympäristönsuojelulain (86/2000) 12 luvun säännöksiä. Lisäksi ennen ympäristönsuojelulain voimaantuloa tapahtuneeseen maaperän pilaantumiseen sovelletaan voimaanpanolain 22.2 :n nojalla ympäristönsuojelulain 14 :n nojalla annettavia säännöksiä. Tällainen säännös on valtioneuvosten asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007). Valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) on määrätty eri maankäyttötarkoituksiin hyväksyttäviä maaperän haitallisten aineiden suurimpia pitoisuuksia. Puhdistettava alue on nyt teollisuusaluetta, mutta alueen tulevasta käytöstä ei ole tarkkaa tietoa, jolloin puhdistuksen tavoitepitoisuuksiksi on määrätty alemmat ohjearvot. Kunnostustoimenpiteet poistavat huomattavan osan maaperän haittaaineista, eikä maaperään jäävistä, pitoisuuksiltaan alemman ohjearvot alittavista haitta ainemääristä ennalta arvioiden aiheudu haittaa jatkossa ympäristölle tai terveydelle. (Määräys 1) Asianmukaisen jätehuollon ja viranomaisvalvonnan järjestämiseksi on tarpeen määrätä kunnostustyössä syntyvien jätteiden käsittelystä ja kuljetuksesta. Samoin on ollut tarpeen määrätä jätteiden kuljetuksesta tiedottamisesta vastaanottavalle laitokselle. (Määräys 2 7) Jätehuolto on mahdollisuuksien mukaan hoidettava siten, että jätteet voidaan käyttää uudelleen tai muutoin hyödyksi ja ettei jätteistä aiheudu haittaa ympäristölle. Syntyvien jätteiden toimittaminen alueille tai laitoksiin, joilla on asian
10/12 mukaiset luvat käsittelylle, varmistavat, ettei jätteistä aiheudu haittaa tai vaaraa ympäristölle. ( Määräys 5) Jätehuollon järjestämiseksi siten, ettei jätteistä aiheudu haittaa ympäristölle, on ollut tarpeen määrätä kunnostusalueella tapahtuvasta sekä loppusijoitukseen ja muualle käsittelyyn menevien jätteiden laadun ja määrän seuraamisesta. Loppuraportointi on osa seurantaa. (Määräys 8 14) ONGELMAJÄTTEEN SIIRTOASIAKIRJA Etelä Savon ympäristökeskus toteaa, että hakijan on huomioitava jätelain (1072/93) 18 :n nojalla annettu valtioneuvoston päätös (659/96), jonka mukaan toimitettaessa ongelmajätettä, kuten pilaantuneita maamassoja, hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi on ongelmajätteen haltijan (luovuttajan) laadittava ongelmajätettä koskeva siirtoasiakirja. Siirto asiakirjan on oltava mukana jätteen siirron aikana ja se on luovutettava jätteen vastaanottajalle. Siirtoasiakirjasta tulee ilmetä seuraavat asiat: ongelmajätteen tuottajan, haltijan (luovuttaja), kuljetuksen suorittajan ja vastaanottajan nimi ja yhteystiedot; kuljetusajankohta sekä pakkaus ja kuljetustapa; ongelmajätteen nimi, tunnusnumero, määrä, koostumus, olomuoto ja ominaisuudet; jätteen hyödyntämis ja käsittelypaikka sekä käsittelymenetelmä; ongelmajätteen haltijan vakuutus annettujen tietojen oikeellisuudesta ja allekirjoitus ja päiväys. Ongelmajätteen vastaanottajan on vahvistettava jätteen vastaanotto asiakirjaan tehdyllä päivätyllä allekirjoituksellaan. Luovuttajan ja vastaanottajan on säilytettävä allekirjoittamansa siirtoasiakirja tai sen jäljennös kolmen vuoden ajan allekirjoituksesta. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 14, 63, 75, 78 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 24, 25, 26, 27 Laki ympäristölainsäädännön voimaanpanosta (113/2000) 22 Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/2006)
11/12 Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (659/1996) Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) MAKSU 430 euroa Ympäristöministeriön asetuksessa alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista säädetään, että pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelystä peritään maksua 43 euroa/h. Tämän päätöksen käsittelyyn on kulunut aikaa 10 tuntia. PÄÄTÖKSEN JAKELU Päätös Savon voima Verkko Oy lasku mukana Tiedoksi Franke Finland Oy Pieksämäen kaupunginhallitus Pieksämäen ympäristönsuojeluviranomainen Suomen ympäristökeskus, sähköisesti Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla Päätös kuulutetaan Pieksämäen kaupungin ilmoitustaululla. MUUTOKSEN HAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto oikeuteen. Valitusoikeus päätöksestä on luvan hakijalla ja niillä, joiden etua asia saattaa koskea, sekä kunnanhallituksella ja viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua.
12/12 Muutosta voidaan hakea myös pelkästään käsittelymaksua koskevaan päätökseen. Käsittelymaksun muutosta haetaan Vaasan hallinto oikeudelta liitteenä olevan valitusosoituksen mukaisesti. Valitusosoitus on liitteenä. Ympäristölupainsinööri Ari Liimatainen Ympäristöinsinööri Mikko Rautio LIITTEET Liite 1 Valitusosoitus Liite 2 Asiakaskysely
LIITE 1 Etelä Savon ympäristökeskuksen päätökseen 31.07.2008 Dnro ESA 2008 Y 151 114 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta kirjallisella valituksella Vaasan hallinto oikeudelta. Päätös on annettu 31.07.2008. Valitusaika on 30 päivää päätöksen antopäivästä, sitä määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Tämän päätökseen valitusaika päättyy 01.09.2008. Valituksen toimittaminen Valitus on jätettävä Vaasan hallinto oikeuden kirjaamoon. Käynti ja postiosoite: Korsholman puistikko 43, 65100 Vaasa Telefax: 010 364 2760 Puhelin: 010 364 2611 Aukioloaika: klo 8.00 16.15 Valituksen on oltava perillä viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Lähettäjän vastuulla asiakirjat saadaan lähettää myös postitse tai lähetin välityksellä. Asiakirjat on jätettävä postiin niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan ja viraston aukioloajan päättymistä. Valituskirjelmän sisältö ja allekirjoittaminen Valitus on tehtävä kirjallisesti. Valituskirjelmässä on ilmoitettava: valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa päätös, johon haetaan muutosta muutos, joka päätökseen vaaditaan tehtäväksi sekä muutosvaatimuksen perustelut Valittajan, hänen laillisen edustajansa tai asiamiehensä on allekirjoitettava valituskirjelmä. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmän liitteet Valituskirjelmään on liitettävä: 1. päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä; 2. todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta; sekä 3. asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi; jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja tai yleinen oikeusavustaja, on liitettävä valituskirjelmään valtakirja, jollei valittaja ole valtuuttanut häntä suullisesti valitusviranomaisessa. Oikeudenkäyntimaksu Muutoksenhakijalta peritään Vaasan hallinto oikeudessa muutoksenhakuasian käsittelystä oikeudenkäyntimaksuna 82 euroa. Jääkärinkatu 14 50100 Mikkeli www.ymparisto.fi/esa Jääkärinkatu 14 FI 50100 St. Michel, Finland www.miljo.fi/esa