Lausuntopyyntö Kunnallishallinnon rakenne työryhmän selvityksestä sekä kuntauudistukseen liittyvistä muista uudistuksista Vastaajan tiedot Email kirjaamo@toivakka.fi Aloitusaika 23.3.2012 Lopetusaika 13.4.2012 1. Tietoja vastaavasta kunnasta Tietoja vastaavasta kunnasta Valitse 0 20 Akaa 0 5 Alajärvi 0 9 Alavieska 0 10 Alavus 0 16 Asikkala 0 18 Askola 0 19 Aura 0 46 Enonkoski 0 47 Enontekiö Enontekis 0 49 Espoo Esbo 0 50 Eura 0 51 Eurajoki Euraåminne 0 52 Evijärvi 0 61 Forssa 0 69 Haapajärvi 0 71 Haapavesi 0 72 Hailuoto Karlö 0 74 Halsua 0 75 Hamina Fredrikshamn 0 77 Hankasalmi 0 78 Hanko Hangö 0 79 Harjavalta 0 81 Hartola 0 82 Hattula 0 84 Haukipudas 0 86 Hausjärvi 0 111 Heinola 0 90 Heinävesi 0 91 Helsinki Helsingfors 0 97 Hirvensalmi 0 98 Hollola 0 99 Honkajoki 0 102 Huittinen 0 103 Humppila 0 105 Hyrynsalmi 0 106 Hyvinkää Hyvinge 0
283 Hämeenkoski 0 108 Hämeenkyrö Tavastkyro 0 109 Hämeenlinna Tavastehus 0 139 Ii 0 140 Iisalmi Idensalmi 0 142 Iitti 0 143 Ikaalinen Ikalis 0 145 Ilmajoki 0 146 Ilomantsi Ilomants 0 153 Imatra 0 148 Inari Enare 0 149 Inkoo Ingå 0 151 Isojoki Storå 0 152 Isokyrö Storkyro 0 164 Jalasjärvi 0 165 Janakkala 0 167 Joensuu 0 169 Jokioinen Jockis 0 171 Joroinen Jorois 0 172 Joutsa 0 174 Juankoski 0 176 Juuka 0 177 Juupajoki 0 178 Juva 0 179 Jyväskylä 0 181 Jämijärvi 0 182 Jämsä 0 186 Järvenpää Träskända 0 202 Kaarina S:t Karins 0 204 Kaavi 0 205 Kajaani Kajana 0 208 Kalajoki 0 211 Kangasala 0 213 Kangasniemi 0 214 Kankaanpää 0 216 Kannonkoski 0 217 Kannus 0 218 Karijoki Bötom 0 223 Karjalohja Karislojo 0 224 Karkkila Högfors 0 226 Karstula 0 230 Karvia 0 231 Kaskinen Kaskö 0 232 Kauhajoki 0 233 Kauhava 0 235 Kauniainen Grankulla 0 236 Kaustinen Kaustby 0 239 Keitele 0 240 Kemi 0 320 Kemijärvi 0 241 Keminmaa 0
322 Kemiönsaari Kimitoön 0 244 Kempele 0 245 Kerava Kervo 0 246 Kerimäki 0 248 Kesälahti 0 249 Keuruu 0 250 Kihniö 0 254 Kiikoinen 0 255 Kiiminki 0 256 Kinnula 0 257 Kirkkonummi Kyrkslätt 0 260 Kitee 0 261 Kittilä 0 263 Kiuruvesi 0 265 Kivijärvi 0 271 Kokemäki Kumo 0 272 Kokkola Karleby 0 273 Kolari 0 275 Konnevesi 0 276 Kontiolahti 0 280 Korsnäs 0 284 Koski Tl 0 285 Kotka 0 286 Kouvola 0 287 Kristiinankaupunki Kristinestad 0 288 Kruunupyy Kronoby 0 290 Kuhmo 0 291 Kuhmoinen 0 297 Kuopio 0 300 Kuortane 0 301 Kurikka 0 304 Kustavi Gustavs 0 305 Kuusamo 0 312 Kyyjärvi 0 316 Kärkölä 0 317 Kärsämäki 0 319 Köyliö Kjulo 0 398 Lahti Lahtis 0 399 Laihia Laihela 0 400 Laitila 0 407 Lapinjärvi Lappträsk 0 402 Lapinlahti 0 403 Lappajärvi 0 405 Lappeenranta Villmanstrand 0 408 Lapua Lappo 0 410 Laukaa 0 413 Lavia 0 416 Lemi 0 418 Lempäälä 0 420 Leppävirta 0 421 Lestijärvi 0
422 Lieksa 0 423 Lieto Lundo 0 425 Liminka Limingo 0 426 Liperi 0 444 Lohja Lojo 0 430 Loimaa 0 433 Loppi 0 434 Loviisa Lovisa 0 435 Luhanka 0 436 Lumijoki 0 440 Luoto Larsmo 0 441 Luumäki 0 442 Luvia 0 475 Maalahti Malax 0 476 Maaninka 0 480 Marttila 0 481 Masku 0 483 Merijärvi 0 484 Merikarvia Sastmola 0 489 Miehikkälä 0 491 Mikkeli S:t Michel 0 494 Muhos 0 495 Multia 0 498 Muonio 0 499 Mustasaari Korsholm 0 500 Muurame 0 503 Mynämäki 0 504 Myrskylä Mörskom 0 505 Mäntsälä 0 508 MänttäVilppula 0 507 Mäntyharju 0 529 Naantali Nådendal 0 531 Nakkila 0 532 Nastola 0 534 Nilsiä 0 535 Nivala 0 536 Nokia 0 538 Nousiainen Nousis 0 540 NummiPusula 0 541 Nurmes 0 543 Nurmijärvi 0 545 Närpiö Närpes 0 560 Orimattila 0 561 Oripää 0 562 Orivesi 0 563 Oulainen 0 564 Oulu Uleåborg 0 567 Oulunsalo 0 309 Outokumpu 0 576 Padasjoki 0 577 Paimio Pemar 0
445 Paltamo 0 578 Parainen 0 580 Parikkala 0 581 Parkano 0 599 Pedersören kunta Pedersöre 0 583 Pelkosenniemi 0 854 Pello 0 584 Perho 0 588 Pertunmaa 0 592 Petäjävesi 0 593 Pieksämäki 0 595 Pielavesi 0 598 Pietarsaari Jakobstad 0 601 Pihtipudas 0 604 Pirkkala Birkala 0 607 Polvijärvi 0 608 Pomarkku Påmark 0 609 Pori Björneborg 0 611 Pornainen Borgnäs 0 638 Porvoo Borgå 0 614 Posio 0 615 Pudasjärvi 0 616 Pukkila 0 618 Punkaharju 0 619 Punkalaidun 0 620 Puolanka 0 623 Puumala 0 624 Pyhtää Pyttis 0 625 Pyhäjoki 0 626 Pyhäjärvi 0 630 Pyhäntä 0 631 Pyhäranta 0 635 Pälkäne 0 636 Pöytyä 0 678 Raahe Brahestad 0 710 Raasepori Raseborg 0 680 Raisio Reso 0 681 Rantasalmi 0 683 Ranua 0 684 Rauma Raumo 0 686 Rautalampi 0 687 Rautavaara 0 689 Rautjärvi 0 691 Reisjärvi 0 694 Riihimäki 0 696 Ristiina 0 697 Ristijärvi 0 698 Rovaniemi 0 700 Ruokolahti 0 702 Ruovesi 0 704 Rusko 0
707 Rääkkylä 0 729 Saarijärvi 0 732 Salla 0 734 Salo 0 790 Sastamala 0 738 Sauvo Sagu 0 739 Savitaipale 0 740 Savonlinna Nyslott 0 742 Savukoski 0 743 Seinäjoki 0 746 Sievi 0 747 Siikainen 0 748 Siikajoki 0 791 Siikalatva 0 749 Siilinjärvi 0 751 Simo 0 753 Sipoo Sibbo 0 755 Siuntio Sjundeå 0 758 Sodankylä 0 759 Soini 0 761 Somero 0 762 Sonkajärvi 0 765 Sotkamo 0 768 Sulkava 0 775 Suomenniemi 0 777 Suomussalmi 0 778 Suonenjoki 0 781 Sysmä 0 783 Säkylä 0 831 Taipalsaari 0 832 Taivalkoski 0 833 Taivassalo Tövsala 0 834 Tammela 0 837 Tampere Tammerfors 0 838 Tarvasjoki 0 844 Tervo 0 845 Tervola 0 846 Teuva Östermark 0 848 Tohmajärvi 0 849 Toholampi 0 850 Toivakka 1 851 Tornio Torneå 0 853 Turku Åbo 0 857 Tuusniemi 0 858 Tuusula Tusby 0 859 Tyrnävä 0 863 Töysä 0 886 Ulvila Ulvsby 0 887 Urjala 0 889 Utajärvi 0 890 Utsjoki 0
892 Uurainen 0 893 Uusikaarlepyy Nykarleby 0 895 Uusikaupunki Nystad 0 785 Vaala 0 905 Vaasa Vasa 0 908 Valkeakoski 0 911 Valtimo 0 92 Vantaa Vanda 0 915 Varkaus 0 918 Vehmaa 0 921 Vesanto 0 922 Vesilahti 0 924 Veteli Vetil 0 925 Vieremä 0 926 Vihanti 0 927 Vihti Vichtis 0 931 Viitasaari 0 934 Vimpeli 0 935 Virolahti 0 936 Virrat Virdois 0 942 Vähäkyrö Lillkyro 0 946 Vöyri Vörå 0 972 YliIi 0 976 Ylitornio Övertorneå 0 977 Ylivieska 0 980 Ylöjärvi 0 981 Ypäjä 0 989 Ähtäri Etseri 0 992 Äänekoski 0
2. Maakunta 0 1 Valitse Uusimaa Nyland VarsinaisSuomi Egentliga Finland Satakunta KantaHäme Egentliga Tavastland Pirkanmaa Birkaland PäijätHäme Päijänne Tavastland Kymenlaakso Kymmenedalen EteläKarjala Södra Karelen EteläSavo Södra Savolax PohjoisSavo Norra Savolax PohjoisKarjala Norra Karelen KeskiSuomi Mellersta Finland EteläPohjanmaa Södra Österbotten Österbotten Pohjanmaa KeskiPohjanmaa Mellersta Österbotten PohjoisPohjanmaa Norra Österbotten Kainuu Kajanaland Lappi Lappland
3. Kuntanne yhteyshenkilön tiedot Titteli hallintojohtaja Nimi Sari LinturiSahlman Sähköposti sari.linturi@toivakka.fi Puhelin 050 4644 866 4. Kyselylomakkeen täyttäjän tiedot Titteli hallintojohtaja Nimi Sari LinturiSahlman Sähköposti sari.linturi@toivakka.fi Puhelin 050 4644 866 5. 1. Miten arvioitte tarvetta uudistaa kunta ja palvelurakennetta ja mitkä ovat kuntien näkökulmasta tärkeimmät syyt uudistuksen toteuttamiseen? Selvityksen luvussa 4 on perusteltu uudistuksen tarvetta ja tavoitteita. Luvussa esitettyjen tosiasioiden pohjalta kunta ja palvelurakenteen uudistaminen on välttämätöntä ja sen avulla varaudutaan näköpiirissä oleviin muutoksiin aina 2020 2030 luvuille asti. Kuntien näkökulmasta tuleva kestävyysvaje on myös kuntien ongelma. Ikääntymisestä aiheutuvista julkisten menojen nousupaineista noin puolet kohdistuu pääosin kuntien järjestämisvastuulla oleviin hoito ja hoivapalveluihin. Väestönkehitys, väestöllinen huoltosuhde, muuttoliike ja kuntien talouden kehittyminen edellyttävät uudistuksen käynnistämistä. Väestörakenne muodostaa pohjan kunnan taloudelle. Kaikessa uudistamisessa tulee ottaa huomioon kuntien erilaisuus. Kuntauudistuksessa yksioikoisena lähtökohtana on ollut suurkuntien muodostaminen ja keskittäminen. Vahva peruskunta ei riitä ratkaisuksi koko maan ongelmiin. Palvelurakenteen selvittäminen, erityisesti sotepalvelujen toimivuus tulevaisuudessa ja maaseutuvaikutusten (kaupunki maaseutu) selvittäminen ovat uudistuksessa tärkeimpiä lähtökohtia.
6. 1. Miten arvioitte kuntanne osalta työryhmän kuntarakennetarkastelussa käyttämiä tarkastelunäkökulmia ja kriteereitä: Väestökehityksen ja väestörakenteen osalta? Toivakan kunnan osalta väestömuutos 2010 2030 on + 6,5 %, huoltosuhde on 89,1 % vuonna 2030, mediaanikeskiikä 46 vuotta, yli 65 vuotiaita on vuonna 2030 28,7 % ja yli 75 vuotiaita on 15,8 %. Luvut vastaavat kunnan strategioita ja antavat edellytykset arvioida Toivakan kuntaa itsenäisenä kuntana. Kunnassa on noin 1200 (kesämökkiä) vapaaajan asuntoa, joiden kuntaan eri kautta tuoma elinvoima on laskelmissa unohdettu. Taloustarkastelunäkökulmien osalta? Taloustarkastelu on erittäin tärkeä ja tarkastelunäkökulmat ja kriteerit ovat oikeansuuntaisia. Jokaisen kunnan talouskehitykseen vaikuttavat oleellisesti valtiovallan tehdyt ja tulevat päätökset. Valtionosuusuudistus on suoritettava valtion ja kuntien tehtäväjaon pohjalta. Alueelliset erot ja erityistarpeet on otettava aina huomioon. Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta? Toivakan kunta oli Parashankkeessa mukana kaupunkiseutuselvityksessä, jossa käytiin läpi miten maankäyttöä, asumista ja liikennettä sekä palvelujen käyttöä voidaan parantaa kuntarajat ylittäen. Kuitenkaan Toivakan ja Jyväskylän kaupungin välillä ei ole yhtyeenliittyvää taajamarakennetta ja tehty selvitys ei ole todellisuudessa lisännyt yhteyksiä. Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja asioinnin osalta? Selvityksen mukaan Toivakan työssäkäynti Jyväskylään on 38 % ja Jyväskylän asiointialueeseen (erikoiskaupat) 66 %. Toimeentulon vuoksi kuntalaiset käyvät Jyväskylässä, mutta julkisten palvelujen mittareina pendelöinti ja asiointi ovat puutteellisia. Kuntalaiset haluavat asua hyvien palveluiden lähellä Toivakassa. Peruspalvelujen järjestämis ja tuotantoedellytyksien osalta? Toivakassa on hyvät peruspalvelut ja kunnan perusterveydenhuolto ja siihen kiinteästi liittyvän sosiaalitoimen tehtävien järjestämisvastuu on siirretty osaksi KeskiSuomen sairaanhoitopiirin toimintaa. Kunta siirtää lähes koko sosiaalihuollon palvelut yhteistoimintaalueelle viimeistään 1.1.2015. Palveluihin on oltu tyytyväisiä ja ne on hoidettu kustannustehokkaasti. Elinkeinotoimen kehittämisen osalta? Kunnalla on yhteistoimintasopimus Jyväskylän seudun kehittämisyhtiön kanssa ja Toivakan yrittäjät ry:n kanssa tehdään entistä tiiviimpää yhteistyötä elinkeinoelämän kehittämiseksi. Kaiken toiminnan lähtökohta on, että yrittäjyys kunnassa vahvistuu. Toivakan kunnan elinkeinorakenteen kehittämisnäkökulmasta esitetty kuntajako ei ole tarkoituksenmukainen. Toiminnallisen kokonaisuuden ja kokonaisarvioinnin osalta? Kunnallishallinnon rakennetyöryhmän esitys Jyväskylän ympäristön 9 kunnan jopa 11 kunnan suurkunnaksi yhdistämisestä ei ole realistinen eikä anna vastausta siihen, miten kuntien yhdistäminen todella parantaisi mahdollisuuksia turvata kuntalaisten palvelut koko alueella. Esitys on yleisluonteinen eikä huomioi sitä, että kunnat ovat resursseiltaan hyvin erilaisia ja tulevat tarpeet talouden, väestön ikääntymisen osalta ovat erilaisia. Kuntarajojen sijaan tulee ensin selvittää minkälaisia tehtäviä kunnilla on miten itse palveluja kehitetään Esityksessä ei ole arvioitu kuntakohtaisesti sitä, mitä esitetty kuntarakenneratkaisu merkitsee sosiaali ja terveydenhuollon järjestämisen näkökulmasta Monitoimialainen yhteistyö voi olla kuntaliitosten vaihtoehtona. Kunta on merkittävä alueellinen kehitysmoottori. Alueen tasapuolinen kehittäminen vaarantuu suuremmissa kunnissa. Jyvässeudun 9 kunnan jättikokonaisuus ei edistäisi alueen elinvoimaisuutta. Rakennetyöryhmän selvityksessä ei ole selkeitä laskelmia tai tietoa siitä, miten suurkuntauudistus vaikuttaisi
taloudellisesti palvelujen laadun, saatavuuden ja hallinnon sekä demokraattisen päätöksenteon kannalta. Kuntarajoja siirtämällä ei säästöjä synny. Paljonko todellista säästöä esitetyt suurkunnat toisivat? 7. 2. Vastaako työryhmän tarkastelunäkökulmien analyysi käsitystänne kuntanne tilanteesta? Kyllä Ei Yhteensä Keskiarvo Väestökehityksen ja väestörakenteen 1 0 1 1 osalta? Taloustarkastelunäkökulmien osalta? 1 0 1 1 Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta? 0 1 1 2 Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja 0 1 1 2 asioinnin osalta? Peruspalvelujen järjestämis ja 0 1 1 2 tuotantoedellytyksien osalta? Elinkeinotoimen kehittämisen osalta? 0 1 1 2 Toiminnallisen kokonaisuuden ja 0 1 1 2 kokonaisarvioinnin osalta? Yhteensä 2 5 7 2 8. 3. Mikäli vastasitte edellisen kysymyksen vaihtoehtoihin EI, niin mikä on oma analyysinne tilanteesta? Vastaukset osiossa 2.1. Rakennetyöryhmänselvityksessä esitetty 9 11 kunnan kuntakokonaisuus on liian laaja eikä vastaa Toivakan kunnan näkemystä siitä, miten uudistus tulisi toteuttaa. Toivakan kunta jatkaa itsenäisenä kuntana. 9. 4. Mitä edellä todettuja ja mahdollisia muita tarkastelunäkökulmia ja kriteerejä kuntanne näkemyksen mukaan tulisi soveltaa tarkasteltaessa kuntaliitoksen tarvetta kuntanne ja alueenne osalta? Ei vastauksia. 10. 1. Olisiko kuntanne valmis selvittämään yhdessä muiden kuntien kanssa kuntaliitoksen toteuttamista työryhmän esittämän erityisen kuntajakoselvityksen sijasta? 0 1 Kyllä Ei
11. Mikä olisi se alue, jolla kuntanne näkemyksen mukaan voitaisiin sitä selvittää? Ei vastauksia. 12. 2. Olisiko kuntanne valmis osallistumaan työryhmän esittämään ministeriön käynnistämään ja kustantamaan erityiseen kuntajakoselvitykseen? 0 1 Kyllä Ei 13. Mikä olisi se alue, jolla kuntanne näkemyksen mukaan voitaisiin toteuttaa työryhmän esittämä erityinen kuntajakoselvitys? 1. Jyväskylän ympärillä olevat maaseutumaiset kunnat, mikäli muu kunta tai kunnat sitä esittävät tai yhdessä päätetään. 2. Jyväskylän kaupunki. 3. Kuntajakoselvitykseen tulee liittää tasavertaiseksi osaksi selvitysalueen palvelurakenteiden selvittäminen. Toivakan kunta näkee tärkeänä kuntayhteistyön mahdollisuuksien selvittämisen yhteisten palvelurakenteiden kehittämisen nykyistä eheämmäksi kokonaisuudeksi. Kuntaliitosmallien rinnalle tarvitaan punnittu vaihtoehto kuntayhteistyön syventämiseksi. Erityiseen tulevaisuustarkasteluun olisi otettava sosiaali ja terveydenhuollon palvelukokonaisuudet maakunnallisessa laajuudessa. 14. 3. Katsooko kuntanne, että osaliitokset olisivat alueellanne tarpeellisia? 0 1 Kyllä Ei
15. Millä alueella ja millä tavoin osaliitokset olisivat alueellanne tarpeellisia? Ei vastauksia. 16. 1. Työryhmä on esittänyt raporttinsa selvitysosassa (selvityksen osa I) kuntauudistuksen toteuttamistapoja. Mikä on kuntanne näkemys näistä toteuttamistavoista? Kuntien itse käynnistämä selvitys Mikäli kuntien yhteinen tarve ja tahtotila löytyy. Joissakin tapauksissa tarkoituksenmukainen ratkaisu. Ministeriön käynnistämä kuntajakoselvitys Mikäli se tehdään, se tulee tehdä kaikissa vaiheissa tiiviissä vuorovaikutuksessa kunnan ja yhteistyössä kunnan/kuntien kanssa. Vapaaehtoisuuden pohjalta muodostuneet kuntaliitokset saavuttavat parhaan lopputuloksen. Yhdistymiset kuntien omaan päätöksentekoon perustuen. Palvelurakenteen selvittäminen on oltava jatkotyöskentelyssä painopistealueita. Kuntaliitosten taloudellinen tukeminen Tarvitaan aina, koska liitoksista aiheutuu merkittäviä kustannuksia. Valtionosuusjärjestelmän muuttaminen uudistuksiin kannustavaksi Valtionosuusjärjestelmää ei tule muuttaa siten, että kunnille tulee taloudellinen pakko liittyä yhteen. Uudistuksessa on turvattava kuntarajoista riippumatta ennen kaikkea lähipalvelut ja vaikuttaminen. Valtionosuusjärjestelmän avulla on varmistettava peruspalvelujen saatavuus kohtuullisella veroasteella koko maassa Uudistuksen ohjaaminen muutoin kuntien rahoitusjärjestelmän muutoksilla (esim. veropohja) Veropohjan käyttäminen muuttaa kuntarakennetta vastoin kuntien tahtoa. Kuntien verotulopohjaa on vahvistettava kuntatalouden vakauttamiseksi. Uudistuksen toteuttaminen palvelujen järjestämistä koskevien kriteerien perusteella Tulee olla jatkotyöskentelyssä painopistealueita. Uudistuksen toteuttaminen velvoittavalla lainsäädännöllä Toivakan kunta ei hyväksy missään tapauksessa lakiin perustuvia pakkoliitoksia. Muu, mikä? 17. 2. Mistä ajankohdasta lukien kuntaliitokset voitaisiin toteuttaa alueellanne? Ei vastauksia.
18. 3. Perustelunne aikataululle Kommentti aikataululle: Koko kuntauudistuksen lausuntovaiheen ja suunnitellun toteutusvaiheen sekä rakennelain jne. aikatauluvaatimukset ovat asian laajuuteen ja vaikuttavuuteen nähden epärealistisia. 19. 1. Millaiset valtion muutostuen keinot voisivat edistää uudistuksen toteuttamista omassa kunnassanne ja alueellanne? Muutostukea tarvitaan kuntaliitosselvityksen tekemiseen ja ylimääräisten liittymiskustannusten korvaamiseen. Tuki tulee suunnata vapaaehtoisuuteen perustuviin yhdistymisiin. 20. 1. Jos haluatte esittää esitettyjen kysymyksien ohella omia vaihtoehtoisia näkemyksiänne työryhmän selvitykseen, lisätkää se alla olevaan tilaan. Ei vastauksia. 21. 1. Mitkä ovat kuntanne näkemyksen mukaan kuntalain tärkeimmät uudistustarpeet? Kuntalain uudistuksessa tulee ottaa huomioon muutokset ja kehittämistarpeet palvelurakenteessa sekä valtakunnalliset alueelliset erot. Kuntien ja valtion väliset vastuunjaot tulee määritellä uudelleen kokonaisuutena niin, että lähipalvelut pystytään turvaamaan koko maassa. Tarkastelussa tulee punnita ne peruspalvelut, jotka jatkossakin pystytään tuottamaan ja karsia kuntien järjestämisvastuulla olevia palveluita lainsäädännön avulla. Kuntauudistuksen tulisi olla valtion ja kuntien välistä kehitys ja arvokeskustelua, ei lainsäädännöllä pakkokeinoin tapahtuvaa suoraa valtion ohjausta. Kuntien yhteistoimintaa koskevat säännökset tulee uudistaa kuntalaissa. 22. 2. Miten kuntanne näkemyksen mukaan lähidemokratiaa voitaisiin vahvistaa uudistamalla kuntalain osallistumis ja vaikuttamismahdollisuuksia koskevia säännöksiä? Jos Toivakan kunta yhdistyisi osaksi SuurJyväskylää, ei liitos nykyisellä lainsäädännöllä tukisi lähidemokratiaa. Pienen kunnan vahvuus läpinäkyvyydestä päätöksenteossa ja kevyt hallintorakenne menetettäisiin ja liitos kasvattaisi byrokratiaa. Kuntalain uudistuksen tavoitteena tulisi olla kunnallinen selkeä päätöksentekojärjestelmä, joka tukee toimivaa lähidemokratiaa. 23. 1. Mitkä ovat kuntanne näkemyksen mukaan kuntien rahoitus ja valtionosuusjärjestelmän tärkeimmät uudistustarpeet? Kuntien talouden hoidon varmuutta ja ennustettavuutta tulisi parantaa määrittelemällä ajoissa lopulliset valtionosuusmäärät kuntien taloussuunnittelun tueksi. Kuntien järjestämisvastuiden muutokset tulee ennakoida valtionosuuksissa ja niiden laskennallisten yksikköhintojen tulee vastata todellisia kustannuksia. Alueelliset erot tulee huomioida, jotta koko maassa pystytään tuottamaan peruspalvelut lähipalveluina.
24. 1. Mitä seikkoja tulisi ottaa huomioon seuraavia asioita arvioitaessa: Kuntien tehtävien mahdollinen vähentäminen Järjestämisvastuun ja rahoituksen osalta kalliiden palvelujen, kuten erikoissairaanhoito, tehtäväjakoa tulisi muuttaa. Valtion ja kuntien tehtävänjako Perusterveyden järjestämisvastuun tulee olla kunnilla ja kallis erikoissairaanhoidon järjestämisvastuu valtiolla. Koko palvelurakenne tulisi ottaa tarkasteluun ja vähentää kuntien järjestämisvastuuta. Määriteltäessä uusien kuntien tehtäviä Jos kuntajakoselvityksen tuloksena kuntia yhdistetään pakkokeinoin, tulee peruspalvelut lähipalveluina turvata lainsäädännöllä. Ilman lainsäädäntöä ei reunaalueiden lähipalveluja pystytä turvaamaan edes niissä nykyisissä kunnissa, joissa palveluntuottaminen on pystytty taloudellisesti hoitamaan hyvin ja jopa lähikuntia edullisemmin. 25. 1. Jos haluatte esittää esitettyjen kysymyksien lisäksi kuntauudistukseen liittyen muuta, lisätkää se alla olevaan tilaan. Kuntajakoselvityksen tulisi olla aito valtion ja kuntien välinen vuoropuhelu. Nyt esitetty selvitys ei ole aito kuntaja palvelurakenneselvitys vaan kuntajakoselvitys, jolla tähdätään yksioikoisesti suurkuntiin. Kuntien korkeat eläköitymisennusteet ja teknologian kehitys tarjoavat varsinkin pienille kunnille mahdollisuuden palvelurakenteiden uudistuksiin ja lähikuntien väliseen aitoon yhteistyöhön ilman kuntajakoa. Toivakan kunta on valmis kehittämään jo nyt tehtyä kuntarajat ylittävää yhteistyötä lähikuntien kanssa sekä selvittämään kuntaja palvelurakennetta, mutta kunnan ensisijainen pyrkimys on tuottaa itsenäisesti laadukkaat peruspalvelut kuntalaisilleen.