1992 vp - HE :n muuttamisesta ESITYKSEN P ÅÅASIALLINEN SISÅLTÖ

Samankaltaiset tiedostot
PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

annetun lain muuttamisesta sekä Laki ulkomailla suoritettujen komeakouluopintojen tuottamasta vimakelpoisuudesta annetun lain muuttamisesta

1993 vp - HE 78 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

SISÄLLYS. N:o 232. Tasavallan presidentin asetus

Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan päivänä tammikuuta 1993.

HE 112/1996 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kiinteistörekisterilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1993 vp - HE Esityksen mukaan ympäristölle

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

Laki. terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta

muutos johtuvat Euroopan unionin neuvoston direktiivin muuttamisesta. Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä lokakuuta 1999.

1994 vp - HE 83 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1994 ~ - HE 113 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ YLEISPERUSTELUT

HE 27/2006 vp. Ehdotetuin säännöksin pantaisiin täytäntöön

HE 91/2016 vp. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.

1992 vp - HE 214. Hallituksen esitys Eduskunnalle kalastusvakuutusyhdistyksistä annetun lain 2 ja 5 :n muuttamisesta ESITYKSEN P ÅÅASIALLINEN SISÅLTÖ

Suomen liittyessä Euroopan talousalueeseen sekä myöhemmin Suomen liittymisestä Euroopan unioniin tehdyn sopimuksen yhteydessä

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 42/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 57/2007 vp. Hallituksen esitys laiksi terveydenhuollon ammattihenkilöistä. Asia. Valiokuntakäsittely.

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Esityksen tarkoituksena on toteuttaa Euroopan

1992 vp - HE 48 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1992 vp - HE 312 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

HE 17/2011 vp. täytäntöönpanokelpoisiksi säädetyt yhdenmukaistamisviraston

HE 167/1997 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

1992 vp- HE 84. lain ja kansanterveyslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

direktiivi on tarkoitus sisällyttää ETA-sopimukseen.

Ennen tilintarkastuslain säätämisen yhteydessä. mukaan avoimen yhtiön ja kommandiittiyhtiön. on aina velvollinen valitsemaan. yhden tilintarkastajan.

HE 165/1998 vp PERUSTELUT

1994 vp - HE 140 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi eräiden terveydenhuollon ammattien harjoittamista koskevien lakien muuttamisesta

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

HE 21/1996 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tieliikennelain 70 ja 108 :n muuttamisesta

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

HE 248/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1991 vp - HE 93. lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 79/1997 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ. ja henkilöstön edustuksesta yritysten hallinnossa YLEISPERUSTELUT

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 268/2006 vp. Esityksessä ehdotetaan kaupallisista tavarankuljetuksista

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

HE 87/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 193/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 35/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 217/2008 vp. kansanedustajain eläkelakia ja valtion eläkelakia. kuitenkin valita koko edustajantoimensa keslamenttivaaleissa,

HE 89/2006 vp. 2. Toiminnan tavoite Teknologian kehittämiskeskuksesta

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 169/2010 vp. Hallituksen esitys laiksi Suomen keskusviranomaisesta

kerta kaikkiaan annetun lain muuttamista ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ YLEISPERUSTELUT

HE 122/1995 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 191/2017 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi verotusmenettelystä annetun lain 14 d :n muuttamisesta

HE 305/2010 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 17 :n ja vakuutusoikeuslain

1991 vp - HE 38. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi mielenterveyslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 237/2009 vp. (1303/2004) täydennettiin lain säännöksiä

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

HE 196/1997 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kirldwlain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Päätös. Laki. terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta

1992 vp - HE 297 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÅLTÖ

saman lain 5 :n mukaan yleisenä syyttäjänä raastuvanoikeudessa ja maistraatissa. Nimismies tai apulaisnimismies toimii kihlakunnanoikeudessa

HE 168/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 69/2009 vp. säätää neuvontatehtävien hoidosta aiheutuvien kustannusten korvaamisesta maakunnalle.

HE 58/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi eräistä henkilöstön asemaa koskevista jätjestelyistä yksityistettäessä opetusministeriön

1990 vp. - HE n:o 155. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi markkinatuomioistuimesta annetun lain 2 ja 3 :n muuttamisesta

1981 vp. n:o 177. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion eläkelain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1992 vp - HE 354 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 67/2011 vp. Hallituksen esitys laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi.

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1. Nykytila. julkisuutta koskevalla lailla. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan samanaikaisesti. kuin laki viranomaisten toiminnan

Ammattipätevyysdirektiivin (2005/36/EY) muutokset

HE 18/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain 40 :n muuttamisesta

HE 41/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

1980 vp. n:o 125 ESITYKSEN P ÄÅASIALLINEN SISÄLTÖ.

HE 245/2009 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi yhteisöveron

1994 vp -- lie 271 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ YLEISPERUSTELUT

SISÄLLYS. koskevasta kirjanpidosta sekä markkinoille saatettujen kasvinsuojeluaineiden määrien ilmoittamisesta N:o 253.

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI

Ammattipätevyyden tunnustaminen Pirjo Pennanen Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira

Transkriptio:

1992 vp - HE 196 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi eläinlääkärintoimen harjoittamisesta annetun lain sekä eläinlääkintähuoltolain 3 ja 17 :n muuttamisesta ESITYKSEN P ÅÅASIALLINEN SISÅLTÖ Esityksessä ehdotetaan eläinlääkärintoimen harjoittamisesta annettuun lakiin ja eläinlääkintähuoltolakiin tehtäväksi Euroopan talousalueesta (ETA) tehdyn sopimuksen edellyttämät muutokset. Ehdotetuilla muutoksilla toteutettaisiin Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen määräykset Euroopan talousalueeseen kuuluvissa valtioissa suoritettujen eläinlääketieteellisten tutkintojen vastavuoroisesta tunnustamisesta ja eläinlääkäreiden ammatinharjoittamisvapaudesta. Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan samanaikaisesti Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen kanssa. Lakien voimaantulosta on tarkoitus säätää asetuksella. PERUSTELUT 1. Nykyinen tilanne ja ehdotetut muutokset 1.1. Laki eläinlääkärintoimen harjoittamisesta Eläinlääkärintoimen harjoittamisesta annetun lain ( 409/85) 1 :n 2 momentin ja 2 :n mukaan ainoastaan laillistettu eläinlääkäri on Suomessa pysyvästi oikeutettu harjoittamaan eläinlääkärintointa. Lain 3 :n mukaan laillistamisen edellytyksenä on, että asianomainen on eläinlääketieteellisessä korkeakoulussa Suomessa suorittanut eläinlääketieteen lisensiaatin tutkinnon ja maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintöosaston järjestämän laillistamistutkinnon sekä antanut eläinlääkärinvakuutuksen. Euroopan talousalueesta tehty sopimus (ETA-sopimus) sisältää sekä eläinlääkärintoimen harjoittamista suoranaisesti koskevia että siihen vaikuttavia määräyksiä. ET A-sopimuksen 30 artiklassa viitataan sopimuksen liitteeseen VII. Liitteen mukaan ETA-sopimukseen sisällytetään 18 päivänä joulukuuta 1978 annettu neuvoston direktiivi tutkintotodistusten, todistusten ja muiden muodollista kelpoisuutta osoittavien asiakirjojen vastavuoroisesta tunnustamisesta eläinlääketieteen alalla sekä eläinlääkintäpalvelujen aloittamisoikeuteen ja eläinlääkärin ammatin harjoittamisvapauteen liittyvien toimintojen tehokasta hoitamista edistävistä toimista (78/1026/ETY, muutettu direktiiveillä 8111057/ETY, 89/594/ETY ja 90/658/ETY). Direktiiviin liittyy neuvoston 23 päivänä joulukuuta 1978 antama lausunto 3 78 Y 1223(01) (EYVL n:o C 308, 23.12.1978). Direktiivi 78/1026/ETY, jäljempänä eläinlääkäridirektiivi, koskee oikeutta eläinlääkärintoimen harjoittamiseen ja sen tarkoituksena on edistää eläinlääkäreiden vapaata liikkumista ETA-valtioiden välillä. Direktiivin 2 artikla edellyttää, että jokaisen jäsenvaltion on tunnustettava sellaiset tutkintotodistukset, todistukset ja muut muodollista kelpoisuutta osoittavat asiakirjat, jotka on myönnetty jäsenvaltioiden kansalaisille toisessa jäsenvaltiossa direktiivin 78/1027/ETY 1 artiklan mukaisesti niin, että ne tuottavat toisen jäsenvaltion alueella saman oikeuden eläinlääkärintoimen harjoittamiseen kuin sen itsensä antamat todistukset. Edellä tarkoitetut tutkin- 321062F

2 1992 vp - HE 196 totodistukset, todistukset ja muut muodollista kelpoisuutta osoittavat asiakirjat on lueteltu eläinlääkäridirektiivin 3 ja 4 artiklassa. Euroopan vapaakauppaliittoon (EFTA) kuuluvien valtioiden osalta kyseiset tunnustettavat eläinlääketieteelliset tutkinnot ja todistukset on lueteltu ETA-sopimuksen liitteen VII kohdassa C 12. Eri valtioissa myönnettyjen tutkintotodistusten, todistusten ja muiden muodollista kelpoisuutta osoittavien asiakirjojen tunnustaminen toisessa valtiossa edellyttää, että niiden perusteena oleva koulutus on sisällöltään samankaltainen. Direktiivillä 78/1027/ETY, johon eläinlääkäridirektiivin 1 artiklassa on viitattu, on yhtenäistetty eläinlääkärin koulutuksen vähimmäisvaatimukset koulutuksen pääasiallisen sisällön ja vähimmäispituuden osalta. Suomalainen eläinlääketieteen lisensiaatin tutkinto täyttää direktiivin 7811027 /ETY vaatimukset. Eläinlääkäridirektiiviin sisältyy määräykset eläinlääkärin tutkintonimikkeen käytöstä. Eläinlääkärillä on oikeus käyttää sitä lainmukaista tutkintonimikettä, joka on käytössä siinä jäsenvaltiossa, josta hän on peräisin tai tulee. Vastaanottava jäsenvaltio voi vaatia, että nimikkeen jäljessä on mainittava sen myöntäneen oppilaitoksen tai tutkintolautakunnan nimi (5 artikla). Eläinlääkäridirektiivi sisältää lisäksi määräykset, joiden tarkoituksena on helpottaa sijoittautumisoikeuden ja palvelujen tarjoamisen vapauden tehokasta käyttämistä eläinlääkäreiden toiminnassa. Direktiivin 12 artiklan mukaan voi jäsenvaltion kansalainen, jolla on jäsenvaltiossa laillinen oikeus harjoittaa itsenäisesti eläinlääkärin ammattia, väliaikaisesti harjoittaa sanottua ammattia toisessa jäsenvaltiossa tehtyään vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle ilmoituksen palvelujen tarjoamisesta. ETA-sopimus edellyttää, että eläinlääkärintoimen harjoittamisesta annettua lakia muutetaan siten, että ETA-valtion kansalainen, joka on suorittanut jonkin eläinlääkäridirektiivissä tai sopimuksen liitteen VII kohdassa C 12 mainitun tutkinnon, saa saman oikeuden eläinlääkärintoimen harjoittamiseen kuin Suomessa eläinlääketieteen lisensiaatin tutkinnon ja eläinlääkärin laillistamistutkinnon suorittanut henkilö. Kielitaitovaatimuksia tai vaatimuksia vastaanottavan valtion eläinlääkintöalan lainsäädännön tuntemisesta ei eläinlääkäridirektiiviin sisälly. Neuvosto on kuitenkin 23 päivänä joulukuuta 1978 eläinlääkäridirektiivistä antamassaan lausunnossa ottanut asiaan kantaa. Lausunnon mukaan jäsenvaltiot voivat asettaa eläintautien ehkäisemistä ja eläimistä saatavien elintarvikkeiden tarkastusta koskevien tehtäväalueiden osalta ehdoksi, että muusta jäsenvaltiosta tuleva eläinlääkäri ei saa ryhtyä niillä toimimaan, ellei hän ole haastattelussa osoittanut asianomaiselle toimivaltaiselle viranomaiselle tutustuneensa vastaanottavan valtion kyseistä alaa koskevaan lainsäädäntöön. Neuvoston oman tulkinnan mukaan tähän sisältyy myös haastateltavan riittävän kielitaidon toteaminen. Suomessa kyseiset tehtävät kuuluvat lähinnä kuntien ja valtion palveluksessa olevien virkaeläinlääkäreiden tehtäviin. Tällöin tarvittavat kielitaito- ja muut pätevyysvaatimukset tulevat harkittaviksi kyseisten virkojen kelpoisuusehtoja koskevissa säännöksissä. ETA-sopimuksen vuoksi eläinlääkärintoimen harjoittamisesta annettuun lakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 3 a, jonka mukaan laillistetuksi eläinlääkäriksi voidaan hakemuksesta julistaa myös henkilö, joka on ETA-valtion kansalainen ja jolle on ETA-valtiossa myönnetty eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoa vastaavan tutkinnon suorittamista osoittava tutkintotodistus, todistus tai muu muodollista kelpoisuutta osoittava asiakirja. Eläinlääkäridirektiivissä ja ETA-sopimuksen liitteen VII kohdassa C 12 tarkoitetut tutkinnot, todistukset ja muodollista kelpoisuutta osoittavat asiakirjat yksilöitäisiin tarkemmin maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintöosaston päätöksellä. Edellä selostettua tutkintojen tunnustamista koskevaa menettelyä sovellettaisiin myös sellaiseen Suomen kansalaiseen, joka on jossakin ETA-valtiossa suorittanut kyseisen tutkinnon. Tällöin Suomen kansalaiset eivät joutuisi ETAvaltiossa suorittamaosa tutkinnon tunnustamisen osalta huonompaan asemaan kuin muiden ETA-valtioiden kansalaiset, jotka eläinlääkäridirektiivin nojalla ovat oikeutettuja saamaan tutkintonsa Suomessa tunnustetuksi. Eläinlääkäridirektiivin 12 artiklan edellyttämä määräys ETA-valtiosta tulevan eläinlääkärin mahdollisuudesta väliaikaisesti harjoittaa eläinlääkärintointa Suomessa ehdotetaan sisällytettäväksi eläinlääkärintoimen harjoittamisesta annettuun lakiin siten, että lakiin ottaisiin tätä koskeva uusi 3 b. Maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintöosasto antaisi väliaikaiseen toimenharjoittamiseen liittyvän ilmoi-

1992 vp - HE 196 3 tuksen tekemisestä ja palvelujen tarjoamisesta tarkemmat määräykset. Eläinlääkäridirektiivin määräykset ET A-valtiosta tulevan eläinlääkärin tutkintonimikkeen käytöstä ehdotetaan saatettaviksi voimaan siten, että eläinlääkärintoimen harjoittamisesta annettuun lakiin lisättäisiin uusi 3 c, jonka mukaan maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintöosasto voisi antaa asiasta määräykset. Eläinlääkärintoimen harjoittamisesta annetun lain 2 :n 3 momentin mukaan eläinlääkintöosasto voi määräämillään ehdoilla oikeuttaa sellaisen Ruotsissa tai Norjassa kunnan- tai kaupungineläinlääkärin virkaa vastaavaa tointa hoitavan eläinlääkärin, jonka toimialue rajoittuu Suomen rajaan, harjoittamaan eläinlääkärintointa sanottuun rajaan ulottuvissa Suomen kunnissa. Säännös ehdotetaan tarpeettomana kumottavaksi, sillä ETA-sopimuksesta johtuen Ruotsissa tai Norjassa suoritettu eläinlääkärin tutkinto tunnustettaisiin edellä esitetyn mukaisesti Suomessa ja asianomainen voisi tämän jälkeen toimia Suomessa eläinlääkärinä. Eläinlääkärintoimen harjoittamisesta annetun lain 2 :n 4 momentin säännöstä siitä, että eläinlääkintöosasto voi oikeuttaa eläinlääketieteen lisensiaatin tai vastaavan tutkinnon suorittaneen ulkomaan kansalaisen harjoittamaan eläinlääkärintointa Suomessa sen mukaan kuin siitä on kansainvälisissä sopimuksissa sovittu, ehdotetaan muutettavaksi siten, että se koskisi mahdollisia muita kansainvälisiä sopimuksia kuin ETA-sopimusta. ETA-sopimuksen eläinlääkärintoimen harjoittamista koskevan osuuden täytäntöönpanoon kyseinen 2 :n 4 momentin säännös ei voimassa olevassa muodossaan olisi soveltunut, sillä sen perusteella ei ulkomaan kansalaista voida julistaa laillistetuksi eläinlääkäriksi, mitä taas ETA-sopimuksen asianomainen kohta edellyttää. 1.2. Eläinlääkintähuoltolaki Eläinlääkintähuoltolain (685/90) 3 :n 9 ja JO kohta sisältävät lain soveltamisen kannalta tarpeelliset määritelmät yksityiseen eläinlääkintähuoltoon liittyvästä palvelujen tuottajasta ja itsenäisestä ammatinharjoittajasta. Mainittuihin lainkohtiin ehdotetaan tehtäväksi ETAsopimuksesta aiheutuvat muutokset. Lain 3 :n 9 kohdasta ehdotetaan poistettavaksi viittaus Suomen kansalaisuuteen tai suomalaiseen yhteisöön palvelujen tuottajana, sillä ETA-sopimuksen vuoksi palvelujen tuottajana voi olla muukin kuin Suomen kansalainen tai suomalainen yhteisö. Lain 3 :n 10 kohdassa ehdotetaan eläinlääkärintoimen harjoittamisesta annetun lain 2 :n lisäksi Viittavan myös eläinlääkärintoimen harjoittamisesta annettuun lakiin ehdotettuihin uusiin 3 a ja 3 b :ään. Eläinlääkintähuoltolain 17 :n 3 momentti sisältää säännökset itsenäisenä ammatinharjoittajana toimivan eläinlääkärin velvollisuudesta tehdä toimintaansa koskeva ilmoitus lääninhallitukselle silloin, kun toiminnan harjoittamista varten ei ole kiinteää toimipaikkaa. Jotta lainkohta ei olisi ristiriidassa eläinlääkäridirektiivin niiden määräysten kanssa, jotka koskevat eläinlääkärin väliaikaisesta toimenharjoittamisesta ilmoittamista, ehdotetaan 17 :n 3 momenttiin otettavaksi säännös siitä, että maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintöosasto antaisi määräykset kyseisen ilmoituksen tekemisestä eläinlääkärintoimen harjoittamisesta annettuun lakiin lisättäväksi ehdotetussa uudessa 3 b :ssä tarkoitettujen eläinlääkäreiden osalta. 2. Esityksen organisatoriset ja taloudelliset vaikutukset Esityksellä ei ole organisatorisia vaikutuksia. Taloudelliset vaikutukset ovat vähäisiä. Eläinlääkäreiksi Suomeen ammattiaan harjoittamaan hakeutuvien muista ETA-valtioista tulevien eläinlääkäreiden laillistamishakemukset käsitellään maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintöosastolla. Tästä aiheutuva tehtävien lisääntyminen lienee vähäistä ja on hoidettavissa nykyisillä henkilöresursseilla. 3. Esityksen valmistelu Esitys on valmisteltu virkatyönä maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintöosastolla. Valmistelun yhteydessä on oltu yhteydessä opetusministeriöön, sosiaali- ja terveysministeriöön, Eläinlääketieteelliseen korkeakouluun, Suomen Eläinlääkäriliittoon, Suomen Kunnallisliittoon ja Suomen Kaupunkiliittoon. Ehdotuksia on pidetty oikeansuuntaisina. 4. Riippuvuus muista esityksistä ja kansainvälisistä sopimuksista Esitys koskee ETA-sopimuksen voimaansaattamista.

4 1992 vp - HE 196 5. Voimaantulo Lakien voimaantulosta ehdotetaan säädettäväksi siten, että ne tulisivat voimaan asetuksella säädettävänä ajankohtana. Ennen lakien voimaantuloa voitaisiin ryhtyä niiden täytäntöön panemiseksi tarvittaviin toimenpiteisiin. Näitä olisivat muun muassa maaja metsätalousministeriön eläinlääkintöosaston päätöksen antaminen laillistetuksi eläinlääkä- riksi julistamisen edellytyksenä olevien ETAvaltioista tulevien eläinlääkäreiden tutkintotodistusten ja muiden muodollista kelpoisuutta osoittavien asiakirjojen tarkemmaksi määräämiseksi sekä väliaikaisesta eläinlääkäripalvelujen tarjoamisesta ilmoittamisesta. Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotukset 1. Laki eläinlääkärintoimen harjoittamisesta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan eläinlääkärintoimen harjoittamisesta 24 päivänä toukokuuta 1985 annetun lain ( 409/85) 2 :n 3 momentti, muutetaan 1 :n 2 momentti ja 2 :n 4 momentti sekä lisätään lakiin uusi 3 a-3 c seuraavasti: 1 Eläinlääkärintoimen harjoittajalla tarkoitetaan tässä laissa henkilöä, joka tämän lain 2 tai 3 a :n säännösten mukaan laillistettuna eläinlääkärinä taikka 2 tai 3 b :n säännösten mukaan väliaikaisesti oikeutettuna toimii eläinlääkärinä julkisessa virassa, toimessa tai tehtävässä tai yksityisessä tehtävässä taikka itsenäisenä eläinlääkärin ammatin harjoittajana. 2 Muissa kuin 3 a ja 3 b :ssä tarkoitetuissa tapauksissa eläinlääkintöosasto voi oikeuttaa eläinlääketieteen lisensiaatin tai vastaavan tutkinnon ulkomailla suorittaneen ulkomaan kansalaisen harjoittamaan eläinlääkärintointa Suomessa sen mukaan kuin siitä on valtioiden välisissä sopimuksissa sovittu. 3 a Sen lisäksi, mitä 3 :ssä säädetään, julistaa maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintöosasto hakemuksesta laillistetuksi eläinlääkäriksi Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion kansalaisen, jolle Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa saadun koulutuksen perusteella on siinä valtiossa myönnetty eläinlääkintöosaston tarkemmin määrittelemä tutkintotodistus, todistus tai muu muodollista kelpoisuutta osoittava asiakirja, joka sanotussa valtiossa vaaditaan oikeuden saamiseksi eläin-

1992 vp - HE 196 5 lääkärintoimen harjoittamiseen itsenäisenä ammatinharjoittajana. Hakemuksen epäämiseen sovelletaan, mitä 3 :n 2 momentissa säädetään. Hakijan on toimitettava maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintöosastolle tarpeelliset selvitykset. Hakemusta koskeva päätös on annettava kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun hakemukseen liittyvät selvitykset on esitetty. 3 b Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion kansalainen, jolle on myönnetty 3 a :ssä tarkoitettu tutkintotodistus, todistus tai muu muodollista kelpoisuutta osoittava asiakirja ja jolla on oikeus harjoittaa itsenäisesti eläinlääkärin ammattia Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa, voi sen estämättä, mitä 2-3 a :ssä säädetään, väliaikaisesti harjoittaa sanottua ammattia tehtyään maa- ja metsäta- lousministeriön eläinlääkintöosastolle ilmoituksen ennen palvelujen tarjoamista. Kiireeilisessä tapauksessa ilmoitus voidaan antaa mahdollisimman pian aloittamisen jälkeen. Ilmoituksen tekemisestä ja väliaikaisesta palvelujen tarjoamisesta määrää tarkemmin eläinlääkintöosasto. 3c Maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintöosasto antaa 3 a ja 3 b :ssä tarkoitettujen eläinlääkärintoimen harjoittajien osalta määräykset eläinlääketieteellisten tutkintonimikkeiden käytöstä. Tämä laki tulee voimaan asetuksella säädettävänä ajankohtana. Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöön panemiseksi tarvittaviin toimenpiteisiin. 2. Laki eläinlääkiotähuoltolain 3 ja 17 :n muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 17 päivänä elokuuta 1990 annetun eläinlääkintähuoltolain ( 685/90) 3 :n 9 ja 10 kohta sekä 17 :n 3 momentti seuraavasti: 3 Tässä laissa tarkoitetaan: 9) palvelujen tuottajalla yksittäistä henkilöä taikka yhtiötä, osuuskuntaa, yhdistystä, säätiötä tai muuta yhteisöä, joka ylläpitää yksityisiä eläinlääkintähuollon palveluja tuottavaa yksikköä, ei kuitenkaan itsenäistä ammatinharjoittajaa; ja 1 0) itsenäisellä ammatinharjoittajalla henkilöä, joka harjoittaa eläinlääkärintoimen harjoittamisesta annetun lain 2, 3 a tai 3 b :n nojalla vastaanottotoimintaa. 17 Mikäli itsenäisellä ammatinharjoittajalla ei ole toiminnan harjoittamista varten kiinteää toimipaikkaa, hänen tulee tehdä vastaava ilmoitus sen läänin lääninhallitukselle, jonka alueella hän pääasiallisesti aikoo harjoittaa yksityiseen eläinlääkintähuoltoon kuuluvaa toi-

6 1992 vp - HE 196 mintaa. Eläinlääkärintoimen harjoittamisesta annetun lain 3 b :ssä tarkoittujen eläinlääkäreiden osalta maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintöosasto antaa määräykset tässä momentissa tarkoitetun ilmoituksen tekemisestä. Tämä laki tulee voimaan asetuksella säädettävänä ajankohtana. Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöön panemiseksi tarvittaviin toimenpiteisiin. Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1992 Tasavallan Presidentti MAUNO KOIVISTO Maa- ja metsätalousministeri Martti Pura

1992 vp - HE 196 7 Liite 1. Laki eläinlääkärintoimen harjoittamisesta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan eläinlääkärintoimen harjoittamisesta 24 päivänä toukokuuta 1985 annetun lain ( 409/85) 2 :n 3 momentti, muutetaan 1 :n 2 momentti ja 2 :n 4 momentti sekä lisätään lakiin uusi 3 a-3 c seuraavasti: Voimassa oleva laki Ehdotus Eläinlääkärintoimen harjoittajalla tarkoitetaan tässä laissa henkilöä, joka tämän lain 2 :n säännösten mukaan siihen laillistettuna eläinlääkärinä tai väliaikaisesti oikeutettuna toimii eläinlääkärinä julkisessa virassa, toimessa tai tehtävässä tai yksityisessä tehtävässä taikka itsenäisenä eläinlääkärin ammatin harjoittajana. 2 Eläinlääkärintoimen harjoittajalla tarkoitetaan tässä laissa henkilöä, joka tämän lain 2 tai 3 a :n säännösten mukaan laillistettuna eläinlääkärinä taikka 2 tai 3 b :n säännösten mukaan väliaikaisesti oikeutettuna toimii eläinlääkärinä julkisessa virassa, toimessa tai tehtävässä tai yksityisessä tehtävässä taikka itsenäisenä eläinlääkärin ammatin harjoittajana. Eläinlääkintöosasto voi määräämillään ehdoilla oikeuttaa sellaisen Ruotsissa tai Norjassa kunnan- tai kaupungineläinlääkärin virkaa vastaavaa tointa hoitavan eläinlääkärin, jonka toimialue rajoittuu Suomen rajaan, harjoittamaan eläinlääkärintointa sanottuun rajaan ulottuvissa Suomen kunnissa. Eläinlääketieteen lisensiaatin tai vastaavan tutkinnon ulkomailla suorittaneen ulkomaan kansalaisen eläinlääkintöosasto voi oikeuttaa harjoittamaan eläinlääkärintointa Suomessa sen mukaan kuin siitä on valtioiden välisissä sopimuksissa sovittu. (3 mom. kumotaan) Muissa kuin 3 a ja 3 b :ssä tarkoitetuissa tapauksissa eläinlääkintöosasto voi oikeuttaa eläinlääketieteen lisensiaatin tai vastaavan tutkinnon ulkomailla suorittaneen ulkomaan kansalaisen harjoittamaan eläinlääkärintointa Suomessa sen mukaan kuin siitä on valtioiden välisissä sopimuksissa sovittu. 3a Sen lisäksi, mitä 3 :ssä säädetään, julistaa maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintöosasto hakemuksesta laillistetuksi eläinlääkäriksi Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion kansalaisen, jolle Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa saadun koulutuksen perusteella on siinä valtiossa myönnetty eläinlääkintöosaston tarkemmin määrittelemä tutkintotodistus,

8 Voimassa oleva laki 1992 vp - HE 196 Ehdotus todistus tai muu muodollista kelpoisuutta osoittava asiakirja, joka sanotussa valtiossa vaaditaan oikeuden saamiseksi eläinlääkärintoimen harjoittamiseen itsenäisenä ammatinharjoittajana. Hakemuksen epäämiseen sovelletaan, mitä 3 :n 2 momentissa säädetään. Hakijan on toimitettava maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintöosastolle tarpeelliset selvitykset. Hakemusta koskeva päätös on annettava kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun hakemukseen liittyvät selvitykset on esitetty. 3b Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion kansalainen, jolle on myönnetty 3 a :ssä tarkoitettu tutkintotodistus, todistus tai muu muodollista kelpoisuutta osoittava asiakirja ja jolla on oikeus harjoittaa itsenäisesti eläinlättkärin ammattia Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa, voi sen estämättä, mitä 2-3 a :ssä säädetään, väliaikaisesti harjoittaa sanottua ammattia tehtyään maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintöosastolle ilmoituksen ennen palvelujen tarjoamista. Kiireeilisessä tapauksessa ilmoitus voidaan antaa mahdollisimman pian aloittamisen jälkeen. Ilmoituksen tekemisesta ja väliaikaisesta palvelujen tarjoamisesta määrää tarkemmin eläinlääkintöosasto. 3c Maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintöosasto antaa 3 a ja 3 b :ssa tarkoitettujen elainlätikärintoimen harjoittajien osalta määräykset eläinlääketieteellisten tutkintonimikkeiden käytöstä. Tämä laki tulee voimaan asetuksella säädettävtlnä ajankohtana. Ennen ttimän lain voimaantuloa voidaan ryhtyti sen ttiyttintöön panemiseksi tarvittaviin toimenpiteisiin.

1992 vp - HE 196 9 2. Laki eläinlääkintähuoltolain 3 ja 17 :n muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 17 päivänä elokuuta 1990 annetun eläinlääkintähuoltolain (685/90) 3 :n 9 ja 10 kohta sekä 17 :n 3 momentti seuraavasti: Voimassa oleva laki 3 Tässä laissa tarkoitetaan: 9) palvelujen tuottajalla Suomen kansalaista taikka suomalaista yhtiötä, osuuskuntaa, yhdistystä, säätiötä tai muuta yhteisöä, joka ylläpitää yksityisiä eläinlääkintähuollon palveluja tuottavaa yksikköä, ei kuitenkaan itsenäistä ammatinharjoittajaa; ja 10) itsenäisellä ammatinharjoittajalla henkilöä, joka harjoittaa eläinlääkärintoimen harjoittamisesta annetun lain ( 409185) 2 :n nojalla vastaanottotoimintaa. Ehdotus 3 Tässä laissa tarkoitetaan: 9) palvelujen tuottajalla yksittäistä henkilöä taikka yhtiötä, osuuskuntaa, yhdistystä, säätiötä tai muuta yhteisöä, joka ylläpitää yksityisiä eläinlääkintähuollon palveluja tuottavaa yksikköä, ei kuitenkaan itsenäistä ammatinharjoittajaa; ja 1 0) itsenäisellä ammatinharjoittajalla henkilöä, joka harjoittaa eläinlääkärintoimen harjoittamisesta annetun lain 2, 3 a tai 3 b :n nojalla vastaanottotoimintaa. 17 Mikäli itsenäisellä ammatinharjoittajalla ei ole toiminnan harjoittamista varten kiinteää toimipaikkaa, hänen tulee tehdä vastaava ilmoitus sen läänin lääninhallitukselle, jonka alueella hän pääasiallisesti aikoo harjoittaa yksityiseen eläinlääkintähuoltoon kuuluvaa toimintaa. Mikäli itsenäisellä ammatinharjoittajalla ei ole toiminnan harjoittamista varten kiinteää toimipaikkaa, hänen tulee tehdä vastaava ilmoitus sen läänin lääninhallitukselle, jonka alueella hän pääasiallisesti aikoo harjoittaa yksityiseen eläinlääkintähuoltoon kuuluvaa toimintaa. Eläinlääkärintoimen harjoittamisesta annetun lain 3 b :ssä tarkoittujen eläinlääkäreiden osalta maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintöosasto antaa määräykset tässä momentissa tarkoitetun ilmoituksen tekemisestä. Tämä laki tulee voimaan asetuksella säädettävänä ajankohtana. Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöön panemiseksi tarvittaviin toimenpiteisiin. 2 321062F