Tilastokeskuksen Henkilöstötilinpäätös 2008 11.3.2009 Käsitelty 10.3.2009 Tilastokeskuksen johtoryhmän kokouksessa sekä yhteistyötoimikunnassa
Sisällysluettelo I HENKILÖSTÖKERTOMUS... 2 HENKILÖSTÖ VUONNA 2008... 2 Määrä ja rakenne... 2 Osaaminen... 3 Kehittyminen oppivana organisaationa...3 Rekrytointi ja vaihtuvuus...3 Hyvinvointi... 4 Henkilöstökysely...4 Työkyky...5 Työsuojelu...5 Palkitseminen... 5 Palkkausjärjestelmä...5 Sisäinen laatupalkinto...5 Muu palkitseminen...6 Johtaminen... 6 Johtamisen kehittäminen...6 II HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS... 8 A. NYKYISET HENKILÖSTÖPANOKSET... 8 1. Henkilöstömäärä... 8 1a. Henkilöstön lukumäärä...8 1b. Henkilötyövuodet...9 2. Henkilöstörakenne... 10 2a. Henkilöstön sukupuolijakauma...10 2b. Palvelussuhteen laatu...11 2c. Henkilöstön ikärakenne...12 2d. Henkilöstön koulutusrakenne...13 3. Työajan käyttö... 15 3a. Työajankäyttö päivinä...15 3b. Pitkät virkavapaudet...15 4. Työvoimakustannukset... 16 4a. Henkilöstökulut rahoituslähteittäin...16 4b. Palkkauskustannukset poissaoloittain...17 4c. Matkustusmenot ja ulkomaan virkamatkat...18 B. HENKILÖSTÖN MOTIVAATIO, OSAAMINEN JA TYÖKUNTO... 19 5. Työtyytyväisyys... 19 6. Sairastavuus ja työtapaturmat... 20 7. Vaihtuvuus... 22 7a. Henkilöstöpoistuma...22 7b. Rekrytointi...22 7c. Sisäinen liikkuvuus...23 7d. Palveluksessaoloaika Tilastokeskuksessa ("TK-ikä")...24 8. Pätevyys... 24 8a. Henkilöstökoulutuksen koulutettavapäivät ja palkalliset opintovapaat...24 C. HENKILÖSTÖINVESTOINNIT... 25 9. Koulutus- ja kehittämismenot... 25 10. Työpaikkaliikunta... 25 11. Kuntoutus... 25 12. Työterveyshuolto... 26 D. KANNUSTAVA PALKINTA... 26 13. Palkkaus ja palkitseminen... 26 E. TULOKSET... 27 14. Asiakastyytyväisyys... 27
2 I HENKILÖSTÖKERTOMUS Henkilöstö vuonna 2008 Henkilöstö 2010-ohjelma muodostaa Tilastokeskuksen henkilöstötyön ja henkilöstöjohtamisen perustan. Henkilöstön määrän ja rakenteen pitkäjänteistä kehittämistä linjaavat Tilastokeskuksen henkilöstösuunnitelma ja henkilötyövuosia ohjaavat kehyspäätökset. Ohjelmaa seurataan viraston ja tulosyksiköiden ohjauskorteissa olevilla strategisilla mittareilla. Tilastokeskuksen henkilöstövoimavarojen johtamiseen vaikuttavat julkisen hallinnon kilpailutilanne työmarkkinoilla, henkilöstön eläköityminen ja henkilöstösuunnittelun tehostamispaineet valtionhallinnossa sekä valtionhallinnon tuottavuushanke. Henkilöstön työhyvinvointiin vaikuttivat myös prosessien ja tietojärjestelmien uudistaminen sekä keväällä alkanut tilastotoimen selvityshanke, joka työllisti henkilöstöä runsaasti ja aloitti muutoskeskustelun. Vuoden 2008 alkupuolella ennakoivasta henkilöstösuunnittelusta järjestettiin pilottikierros. Marras-joulukuussa tehtiin uusi suunnittelukierros TTS-prosessiin kytkeytyen. Henkilöstösuunnittelua ohjasi myös keväällä 2008 valmistunut osaamisstrategia. Joulukuussa aloitettiin henkilöstöstrategian valmistelu osallistumalla Valtiovarainministeriön koulutusohjelmaan. Tilastokeskuksen ohjauskortissa olevat henkilöstöä kuvaavat strategiset mittarit ovat tuottavuusmittari ja työtyytyväisyysindeksi ( C. Enemmän vähemmällä ja E. Ammattitaidolla ). Niitä tarkentavia mittareita ovat sisäinen liikkuvuus, jonka vuosittainen tavoite on viiden vuoden aikana noussut 37:sta henkilöstä 67:ään ja tavoite on kertomusvuotta lukuun ottamatta saavutettu hakemukset avointa työpaikkaa kohden, joka on viiden vuoden aikana ollut keskimäärin 21 (tavoite 20) opiskeluun käytetty työmäärä, jonka osuus kokonaistyöajasta on viiden vuoden aikana vaihdellut 2,8 % ja 3,3 %:n välillä (keskimäärin 3 %, tavoite 3 %) opettamiseen käytetty työaika, jonka osuus kokonaistyöajasta on viiden vuoden aikana noussut 0,9 %:sta 1,2 %:iin (keskimäärin 1,0). tyytyväisyys johtamiseen -indeksi, joka on viiden vuoden aikana noussut 3,23:sta 3,39:een (keskimäärin 3,35, tavoite 3,5) Näiden mittareiden pohjalta Henkilöstö 2010 -ohjelman vaikuttavuudesta voidaan todeta, että ohjelmaan sisältyneillä ja toteutetuilla toimenpiteillä on ollut myönteinen vaikutus Tilastokeskuksen henkilöstön hyvinvointiin ja henkilöstöjohtamiseen. Määrä ja rakenne Vuoden 2008 lopussa Tilastokeskuksen palveluksessa työskenteli yhteensä 1059 henkilöä (2007: 1087). Henkilötyövuosien määrä oli 926 (2007: 913). Vuoden lopun henkilöstömäärä edellisvuoteen verrattuna oli laskenut, mutta henkilötyövuosien määrä noussut. Vakituisen kuukausipalkkaisen henkilöstön osuus oli 94 prosenttia (2007: 93 %). Määräaikaisen kuukausipalkkaisen henkilöstön määrä oli vuoden lopussa 44 henkilöä (pl. työllisyysvaroin palkatut, harjoittelijat ja tuntipalkkaiset) (2007: 55). Kuukausipalkkaisten lukumäärä vuoden lopussa oli pienempi kuin edellisvuonna
3 (2008: 839; 2007: 849) ja henkilötyövuosien määrä oli vähentynyt 793:sta 788:aan. Haastattelijoita oli vuoden lopussa 213 henkilöä eli vähemmän kuin vuotta aikaisemmin (2007: 230), mutta haastattelijoiden henkilötyövuosien määrä oli noussut 138:een (2007: 120). Henkilöstön keski-ikä nousi 47:stä 48 vuoteen. Koulutusrakenne pysyi samanlaisena kuin edellisenä vuonna. 71 prosenttia (2007: 72 %) suoritetuista tutkinnoista oli kaupallisen ja yhteiskuntatieteellisen koulutusalan ja 15 prosenttia (2007: 15 %) luonnontieteellisen alan tutkintoja. Koulutustasoindeksi oli noussut 5,4:stä 5,6:een. Osaaminen Kehittyminen oppivana organisaationa Rekrytointi ja vaihtuvuus Tilastokeskuksen uusi osaamisstrategia valmistui. Siinä määritellään Tilastokeskuksen ydinosaaminen sekä lähivuosien keskeiset osaamishaasteet sekä keinoja uudistumisen ja osaamisen turvaamiseksi. Tilastokeskuksen ydinosaamiseen kuuluvat tilastoalan ja tilastojen tuntemus, ilmiöaluetuntemus, tilastotiedon tarpeiden tuntemus sekä tilastojen esitysmuotojen tuntemus. Tilastokeskuksen eri tehtävissä tarvittavaa osaamista kuvataan osaamismalleilla. JEK-projektin yhteydessä edellisenä vuonna kuvatun esimiestyön osaamismallin lisäksi laadittiin osaamismallit tilasto-, tietopalvelu-, tietotekniikka- ja hallintotyölle. Ne otettiin käyttöön tulosyksiköiden henkilöstösuunnittelun ja kehityskeskusteluiden tueksi. Asiantuntijauria koskeva Urapolkujen kehittäminen -projekti valmistui. Sen tuloksena käynnistyi Vauhtia asiantuntijan uralle -hanke (VAU-hanke) yhdessä Jyväskylän yliopiston kanssa. Lisäksi projektissa valmisteltiin sisäisiä työmarkkinoita ja henkilökiertoa käsittelevät ohjeet ja laadittiin osaamisen jakamisen toimintamalli. Tilasto-osaamisen koulutusohjelman perusosa toteutettiin kaksi kertaa. Syventävän osan suunnittelu jatkui Tilastoprosessit-opintojakson pilotoinnilla. Kursseilla käsiteltiin toimintaympäristöä, tilaston suunnittelua, tiedonhankintaa, tilastotuotantoa sekä tuloksia, tilastojen tulkintaa ja esittämistä. TIKO-koulutuksiin osallistui yhteensä 49 henkilöä. Vuonna 2008 henkilöstökoulutuksella kehitettiin lisäksi mm. kouluttaja- ja esiintymisvalmiuksia, kielitaitoa ja atk-taitoja. Lisäksi jatkettiin mentorointivalmennusta. Projektikulttuuria edistettiin järjestämällä valmennuksia projektipäälliköille, projektiryhmien sekä ohjausryhmien jäsenille. Projektitoimisto aloitti toimintansa projektityön tukemiseksi. Johtamista tuettiin järjestämällä puheeksiottokoulutuksia sekä keskustelutilaisuuksia esimiesten aamukahveilla ja johdon ja esimiesten yhteistapaamisissa. Esimiehille ja johtajille tarjottiin mahdollisuutta osallistua työnohjauksiin ja JET-/JOKOkoulutukseen. Vuonna 2008 rekrytoinnin kokonaismäärä laski edellisvuoteen verrattuna. Sen sijaan hakijoiden kokonaismäärä nousi. Yhtä tehtävää kohti saatiin keskimäärin 24 hakemusta (2007: 20).
4 Panostamista Tilastokeskuksen hyvän työnantajakuvan kehittämiseen jatkettiin osallistumalla erilaisiin rekrytointimessutapahtumiin yhdessä Valtion tiimin kanssa, mm. Areena-messut syksyllä 2008 esittelemällä Tilastokeskusta korkeakoulujen työnantajaesittelyissä ja infotilaisuuksissa sekä Tilastokeskuksessa että viraston ulkopuolella. Tilastokeskus järjesti korkeakouluopiskelijoille ainejärjestövierailuja, jotka sisälsivät työnantajaosion. Myös harjoittelusta kiinnostuneille järjestettiin oma tilaisuus, Korkkariglögi, joulukuussa. kehittämällä aktiivisesti oppilaitosyhteistyötä yhdessä oppilaitossegmentin kanssa. Lisäksi Tilastokeskuksesta osallistuttiin Valtion työnantajamielikuvan tavoitetila ja toimenpiteet -seminaariin. yhteistyöllä yliopisto- ja ammattikorkeakoulusektorin kanssa tarjoamalla harjoittelupaikkoja 40 harjoittelijalle. Lisäksi erityisesti sopimusyliopistojen kanssa toteutettiin pro gradu -harjoitteluja ja jatko-opiskelua. Valtion sähköinen rekrytointijärjestelmä HELI, jolla tuetaan rekrytointiprosessin sujuvuutta sekä Tilastokeskuksen työnantajakuvaa, otettiin käyttöön keväällä 2008 pilotoinnin jälkeen. Tilastokeskuksessa järjestettiin HELI-koulutusta kaksi kertaa syksyn aikana. Osallistujat koostuivat sihteereistä, esimiehistä ja johtajista. Henkilöstön lähtövaihtuvuus oli 1,4 % (2007: 2,3 %; 2006: 1,9 %) ja poistuma 3,8 % (2007: 3,8 %; 2006: 2,8 %). Vaihtuvuus laski edellisvuoteen nähden. Hyvinvointi Tilastokeskuksessa hyvinvoinnin kehittämisen tavoitteina ovat hyvä työkyky ja toimivat työyhteisöt. Hyvinvointi lisääntyy, kun työnteon edellytykset arjen työssä ovat kunnossa. Vuoden aikana toteutettavat virastotason hyvinvointitehtävät kirjataan työsuojelun ja työterveyshuollon toimintasuunnitelmiin. Kertomusvuoden aikana valmisteltiin viraston työhyvinvointimallia, jossa hahmottuu työhyvinvoinnin kokonaisuus fyysisen, henkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin kautta Terveystori-tapahtuma järjestettiin marraskuussa. Päivän teemaluennon aihe oli Mitä työhyvinvoinnille tapahtuu muutoksessa. Johtajien paneelikeskustelussa käsiteltiin työhyvinvointia edistävää johtamista muutostilanteessa. Lisäksi tarjolla oli tuote-esittelyjä, terveysmittauksia ja -testejä. Myös Henkilöstölehti Statistissa käsiteltiin henkilöstön kannalta olennaisia asioita tuoden esiin henkilöstön näkemyksiä ja kokemuksia. Lehti ilmestyi kertomusvuonna kuusi kertaa. Kolmessa numerossa oli erityinen teema (nro 1 strategiat, nro 3 työn ja muun elämän yhteensovittaminen ja nro 5 urapolut). Henkilöstökysely Henkilöstökysely uudistettiin siten, että se paremmin kuvastaisi toimintastrategian toteutumista. Kysymyssarja oli koettu liian raskaaksi ja osa kysymyksistä koettiin päällekkäisiksi. Tilastokeskuksen ns. omia kysymyksiä muokattiin ja vähennettiin ja vertailu muuhun valtiosektoriin säilytettiin VMBaro-kysymysten kautta. Tilastokeskuksen työtyytyväisyysindeksi vuoden 2009 tammikuussa oli 3,41 (2008: 3,48).
Työkyky 5 Vuonna 2008 edistettiin puheeksiottamisen käyttöönottamista vuoden alussa voimaan tulleen ohjeen pohjalta. Yhteistyötä on tiivistetty koordinoidummin yksiköiden työhyvinvointiryhmien suuntaan. Tilastotalon ulkopuolella työskentelevillä haastattelijoilla ja aluetoimistoissa työskentelevillä käytössä ollut määräaikainen liikuntaseteli-kokeilu vakinaistettiin. Tilastokeskuksen omalla rahoituksella toteutettiin kaksi työkykyä ylläpitävää tyky-ryhmää (55+ -ohjelma sekä Haastattelijat 45+ - koulutusohjelma). Työsuojelu Työsuojelutoimikunta kokoontui yhdeksän kertaa. Toimintasuunnitelman mukaisesti käsiteltiin asioita koskien viraston työhyvinvointimallia, jaksamista, erilaisuuden johtamista, puheeksiottamista, tasa-arvoa, intranetin työhyvinvointisivuston kehittämistä, henkilöstökyselyä, työhyvinvointitoiminnan luottamus-teemaa, työyhteisön toimivuutta, kuntoutusta, työpaikkaliikuntaa, työterveysasioita, kiinteistön sisäilma- ja muita korjausasioita, liikenneturvallisuutta ja muita tapaturmaasioita, palo- ja pelastustoimea, päihdeasioita, ergonomiaa sekä työsuojelun koulutus- ja tiedotusasioita. Tilastokeskuksen ruokalatoimikunta, johon kuuluu viraston edustajien lisäksi henkilöstöruokailun palveluntuottaja, käsitteli vuoden aikana henkilöstöravintola Staterian kilpailuttamiseen sekä lounastarjontaan ja kokoustarjoiluihin kuuluvia asioita. Tilastokeskuksen tasa-arvosuunnitelma 2009 valmistui. Suunnitelman tavoitteet on asetettu vuosille 2009-2011. Toimenpiteet koskevat urakehitystä ja palkkausta, segregaatiota, työn ja yksityiselämän yhteensovittamista sekä työyhteisön toimivuutta. Henkilöstökyselyn mukaan tasa-arvoa koskeva indeksiluku (Sukupuolten tasa-arvon toteutuminen työyhteisössä) oli 3,73 (2008: 3,75). Palkitseminen Palkitsemisen kehittämisessä Tilastokeskuksen tavoitteena on kannustavuus ja oikeudenmukaisuus. Henkilöstökysely osoittaa, että tyytyväisyys palkkaukseen on lisääntynyt. Indeksi on noussut 2,74:stä 2,92:een vuosina 2005-2009. Palkkausjärjestelmä Vuoden 2008 aikana uudistettiin palkkausjärjestelmää siten, että henkilökohtaisen työsuorituksen arvio sidottiin henkilökohtaiseen palkanosaan kiinteästi. Keskustason tes/ves-sopimuksen mukainen 1.3.2008 lukien käytettävissä ollut paikallis- ja kehittämiserä (yhteensä 1,6 %) käytettiin mallin toteuttamiseen. Neuvottelutuloksen viivästyminen maaliskuusta marraskuuhun asti korvattiin takautuvasti lasketuilla kertaerillä. Marraskuussa aloitettiin neuvottelut 1.3.2009 lukien käytettävissä olevien paikallisesti sovittavien erien käytöstä. Tulospalkkiomallia ei valmisteltu. Sisäinen laatupalkinto Tilastokeskus järjestää vuosittain sisäisen laatupalkintokilpailun. Kilpailussa palkitaan sekä viraston yhtenäisyyttä ja strategian toteutumista tukevia innovaatioita ja hankkeita että hyviä arjen käytäntöjä ja toimintatapoja. Palkinto myönnetään jo toteutetuille uudistuksille ja käyttöön otetuille toimintatavoille, kuten esimerkiksi
6 prosessien parantaminen, tuotekehitysideat, tietojärjestelmien laadun kehittäminen, palvelun parantaminen tai työyhteisön toiminnan sujuvoittaminen. Vuoden 2007 sisäiseen laatupalkintokilpailuun jätettiin 31.1.2008 mennessä 21 hakemusta. Palkinnot jaettiin maaliskuussa 2008. Laatupalkinnolla palkittiin 4 hanketta tai toimintatapaa. Sarjassa A (innovaatiot ja hankkeet) palkittiin Herttuatietovaraston suunnittelu ja toteutus sekä Tuotteiden ja palvelujen tuotantoprosessi -projektipäällikkyys. Sarjassa B (käytännöt ja toimintatavat) palkittiin Tilastoalan koulutusohjelman perusosa sekä Henkilötilastot-yksikön laatutyöryhmän toiminta. Vuoden 2008 kilpailuun tuli määräaikaan (30.1.2009) mennessä 26 ehdotusta palkinnon saajiksi. Maaliskuussa 2009 palkitut voittajat olivat Teollisuuden energiankäytön tilastoinnin uudistamisprojekti, Työvoimatutkimuksen tieto- ja jakelujärjestelmien uudistus sekä niiden juurruttaminen tuotantoon, Hinta- ja kustannusindeksien yhteisen tuotantojärjestelmän määrittely- ja suunnittelu, Tilastojen läpivalaisutoiminnan käyttöönotto ja toteutus sekä Tilastokeskuksen liikunnanohjaustyö. Muu palkitseminen Tasavallan presidentti myönsi kunnia- ja virka-ansiomerkkejä 19 tilastokeskuksen työntekijälle vuonna 2008. Lisäksi eläkkeelle siirtyviä tilastokeskuslaisia kutsuttiin pääjohtajan kahvitilaisuuksiin. Johtaminen Tilastokeskuksen johtoryhmä käsitteli vuoden 2008 aikana strategisiin ja toiminnallisiin linjauksiin, talouteen, tavoitteiden saavuttamiseen sekä toiminnan tuloksellisuuteen vaikuttavia asioita. Viraston yhteistyötoimikunta kokoontui vuoden 2008 aikana 12 kertaa. Kokouksissa käsiteltiin henkilöstö - ja talousasioiden lisäksi muun muassa seuraavia asioita: tilastotoimen tehostamis- ja alueellistamisselvitys, valtiokonttorin palvelukeskuksen asiakkuushanke, osaamisstrategia, TIKO, urapolkuhanke, tasaarvosuunnitelma, henkilöstökysely, ICT-strategia sekä lainsäädäntöön ja viraston ohjeisiin, palvelussuhteisiin, toiminnan, talouden ja henkilöstövoimavarojen suunnitteluun ja seurantaan liittyviä asioita. Johtamisen kehittäminen Johtamisen kehittämisessä tavoitteena on yhteistoiminnallisuus ja ammattitaitoisuus. Tilastokeskuksen johtamista ja esimiestyötä linjaa johtamispolitiikka, jonka perustana ovat yhtenäiset toimintatavat, yhteinen arvopohja ja vuorovaikutteisuus. Johtamispolitiikan toteutumista tuetaan johtamis- ja esimiesvalmennuksella. Vuonna 2008 esimiesvalmennusta jatkettiin suunnitellusti toteuttamalla esimiesten aamukahvitilaisuuksia, johdon ja esimiesten yhteistapaamisia, vaikeiden tilanteiden puheeksiottokoulutuksia ja työnohjausta. JET-koulutus jatkui edelleen. Projektipäälliköille ja projektien ohjausryhmien jäsenille järjestettiin valmennusta. Sähköinen esimiespalautekysely otettiin käyttöön syksyn kehityskeskustelukierroksen yhteydessä. Johtamisen ja esimiestyön kehittämisprojektin eli JEKin toimenpiteiden vaikuttavuudesta tehtiin arvio. Sen mukaan JEK-projektin ehdottamat toimenpiteet ovat osana toimintaa henkilöstötutkimusten (2005-2008) tulosten mukaan arviot johtamisesta ovat kehittyneet myönteiseen suuntaan
7 360-palautemenettelyn ja sparrauskeskustelujen mukaan vuonna 2005 osaamisen kehittymisen tarpeet painottuivat henkilöstöjohtamisen, muutosprosessin ymmärtämisen sekä strategisen johtamisen ja toiminnan ohjauksen alueille sekä tiimitoiminnan kehittämiseen ja esimiesten roolien selkiyttämiseen vuonna 2007 360-palautemenettelyn yleiskuva on varsin myönteinen - kehittämisalueina vision ja strategian käytäntöön vieminen, muutosjohtaminen, me-hengen luominen, fokusoituminen tulevaisuuteen, valmentava sekä strateginen johtamisote toukokuussa 2008 johtajille ja esimiehille tehdyssä kyselyssä nousivat esille liiallinen kiire, työn painopiste (substanssi/johtaminen), henkilöstöristiriidat ja pienet vaikuttamismahdollisuudet alentamassa tyytyväisyyttä tehdä esimies-/johtamistyötä roolien ja vastuiden selkeyteen oltiin jokseenkin tyytyväisiä; epäselvyyttä on tiimi- ja vastuualueen esimiesten rooleissa johtamisen suunnitelmallisuus ja ennakoitavuus saivat hieman muita alemman arvion arvioitaessa tyytyväisyyttä johtamispolitiikan hyvän johtamisen lähtökohtien toteutumiseen panostuksia on tehty eniten henkilöstöjohtamisen osaamiseen, vähemmälle ovat jääneet operatiivinen ja strateginen osaaminen.
8 II HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS A. Nykyiset henkilöstöpanokset 1. Henkilöstömäärä 1a. Henkilöstön lukumäärä 1 Tilastokeskuksen henkilöstön kokonaismäärä vuoden 2008 lopussa oli 1059 (2007: 1087). Vakinaisen kuukausipalkkaisen henkilöstön määrä oli 795 henkilöä (2007: 794). Määräaikaisten, joilla ei ole Tilastokeskuksessa omaa taustavirkaa tai -tehtävää, määrä laski ja oli vuoden lopussa 44 henkilöä (2007: 55). Harjoittelijoita ja tuntipalkkaisia (pl. haastattelijat) oli 7 (2007: 8). Työllisyysvaroin palkattuja ei ollut lainkaan. Haastattelijoiden kokonaismäärä laski edellisvuoteen verrattuna selvästi (2008: 213, 2007: 230). Haastattelijat ovat pysyvässä palvelussuhteessa sijaisia lukuun ottamatta. Taulukko 1: Henkilöstön lukumäärä Vakinainen henkilöstö 756 (88,6 %) 788 (89,9 %) 786 (91,9 %) 794 (92,6 %) 795 (94,0 %) Määräaikainen henkilöstö 2 83 (9,7 %) 71 (8,1 %) 58 (6,8 %) 55 (6,4 %) 44 (5,2 %) (Valtio 3 ) (20,3 %) (20,0 %) (18,0 %) Yhteensä 4 839 859 844 849 839 Työllisyysvaroin palkatut 3 (0,4 %) (Valtio) (1,5 %) Harjoittelijat ja 11 tuntipalkkaiset (1,3 %) Yhteensä 853 0 (0 %) (1,1 %) 17 0 (0 %) 0 (0 %) (0,9 % 8 0 (0 %) (1,9 %) 11 (1,3 %) (0,9 %) 7 (0,8 %) 876 855 857 846 Tilastohaastattelijat 146 158 158 172 155 Rajahaastattelijat 23 22 21 22 19 Puhelinhaastattelijat 48 41 53 36 39 Koko henkilöstö yhteensä 1070 1097 1087 1087 1059 1 Luvut kuvaavat vuoden viimeisen päivän tilannetta. Tiedot ovat ehrminfo -järjestelmästä. Henkilöstön kokonaismäärässä ovat mukana myös EU:n palvelukseen siirtyneet ja kansallisina asiantuntijoina toimivat sekä vuorotteluvapaalla tai muilla pidemmillä virkavapailla olevat henkilöt, joista ainakin osalle on palkattu myös sijainen. 2 Määräaikaiseksi henkilöksi luetaan ilman omaa taustavirkaa tai -tointa oleva henkilö sekä myös virkaan määräajaksi nimitetty henkilö, jos tällä ei ole pysyvää virkaa Tilastokeskuksessa. 3 Valtion budjettitalouden henkilöstön vertailutiedot ovat Valtion henkilöstötilinpäätöksestä (Valtion työmarkkinalaitos, Valtiovarainministeriö). 4 Henkilöstötilinpäätöksen henkilöstön rakennetta ja määrä koskevat taulukot on tehty pääsääntöisesti tällä henkilöstön lukumäärällä. Taulukon yhteydessä on erikseen mainittu, jos joissain henkilöstön määrää ja rakennetta koskevissa taulukoissa on mukana muita henkilöstöryhmiä.
9 Kuva 1: Henkilöstön lukumäärä 1200 Lukumäärä 1000 800 600 400 Muut (haastattelijat, harjoittelijat, TVM) Määräaikainen henkilöstö Vakinainen henkilöstö 200 0 1b. Henkilötyövuodet Taulukko 2: Henkilötyövuodet Henkilötyövuosien (htv) kokonaismäärä oli 926 (2007: 913), josta kuukausipalkkaisten osuus oli 788 htv (2007: 793) ja haastattelijoiden osuus 138 htv (2007: 120). Henkilötyövuosien lisäys johtui pääosin maksullisen toiminnan haastattelijoiden henkilötyövuosien määrän kasvusta. Kuukausipalkkaisen henkilöstön henkilötyövuodet vähenivät 5:llä. Kuukausipalkkaiset Haastattelijat Yhteensä Toimintamenot 629 656 649 640 647 73 81 92 82 88 702 737 741 722 735 Ulkopuolinen 47 49 55 59 47 14 13 23 13 12 61 62 78 72 59 rahoitus Maksullinen toiminta 98 105 101 94 94 29 28 26 25 38 127 133 127 119 132 Yhteensä 774 810 805 793 788 116 122 141 120 138 890 932 946 913 926 Kuva 2: Henkilötyövuodet Henkilötyövuotta 1000 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 Ulkopuolinen rahoitus Maksullinen toiminta Toimintamenot
10 2. Henkilöstörakenne 2a. Henkilöstön sukupuolijakauma Vuonna 2008 naisten osuus Tilastokeskuksen henkilöstöstä (pl. haastattelijat) oli 60,0 prosenttia. Naisten osuus määräaikaisesta henkilöstöstä oli 52,3 prosenttia (2007: 50,9 %). Naisista määräaikaisia oli 4,6 prosenttia (2007: 5,5 %) ja miehistä 6,3 prosenttia (2007: 7,9 %). Taulukko 3: Henkilöstön sukupuolijakauma Naisia (vakinainen) 450 470 477 482 480 Naisia (määräaikainen) 49 41 26 28 23 Naisia yhteensä 499 (59,5 %) 511 (59,5 %) 503 (59,6 %) 510 (60,1 %) 503 (60,0 %) Miehiä (vakinainen) 306 318 309 312 315 Miehiä (määräaikainen) 34 30 32 27 21 Miehiä yhteensä 340 348 341 339 336 (40,5 %) Henkilöstö yhteensä 839 (40,5 %) 859 (40,4 %) 844 (39,9) 849 (40,0 %) 839 Kuva 3: Sukupuolijakauma tulosyksiköittäin 31.12.2008
11 Esimiesten sukupuolijakauma Vuoden 2008 lopussa Tilastokeskuksessa oli 11 tulosvastuullista johtajaa (pääjohtaja ja tulosyksiköiden johtajat), kuten edellisvuonna. Esimiesten (vastuualueiden esimiehet ja johtajien sijaiset) kokonaismäärä oli laskenut yhdellä (2008: 63; 2007: 64). Naisesimiehiä oli hieman enemmän kuin miesesimiehiä (33 naista ja 30 miestä). Johto- ja esimiesasemassa työskenteli kaikkiaan 74 henkilöä, joista naisia oli 52,7 prosenttia ja miehiä 47,3 prosenttia. Taulukko 4: Johtajat ja esimiehet sukupuolen mukaan (Esimieslistan mukaan) N M Yht. N M Yht. N M Yht. N M Yht. N M Yht. Johtajat 4 7 11 5 6 11 5 6 11 6 5 11 6 5 11 (%) (36,4) (63,6) (45,5) (54,5) (45,5) (54,5) (54,5) (45,5) (54,5) (45,5) (Valtio; naisia (%) (35,7) (32,7) (29,9) johdosta 5 ) Muut esimiehet 39 33 72 37 35 72 33 32 65 32 32 64 33 30 63 (%) (54,2) (45,8) (51,4) (48,6) (50,8) (49,2) (50) (50) (52,4) (47,6) (Valtio; naisia (%) (39,2) (38,3) (23,9) esimiehistä 6 ) Yhteensä 43 40 83 42 41 83 38 38 76 38 37 75 39 35 74 (%) (51,8) (48,2) (50,6) (49,4) (50,0) (50,0) (50,7) (49,3) (52,7) (47,3) Johdon osuus koko henkilöstöstä, % (ml. haastattelijat) 1,0 1,1 1,0 1,0 1,0 (Valtio; johdon %-osuus (5,4) (5,1) (2,3) henkilöstöstä 6 ) 2b. Palvelussuhteen laatu Virkasuhteessa työskentelevien osuus oli noussut edellisvuodesta (2007: 70,2 %) 71,2 %:iin. Vakinaisten palvelussuhteiden osuus virka- ja työsopimussuhteista on 91,9 prosenttia. Vuoden lopulla osa-aikatyötä tekevien henkilöiden lukumäärä oli 44 (2007: 45). Osittaisella hoito- tai virkavapaalla oli 27 henkilöä (2007: 32). 5 Lähde: VM:n henkilöstötilinpäätöksen tunnuslukuanalyysi
12 Taulukko 5: Palvelussuhteen laatu Virkasuhteisia 563 591 579 596 597 (67,1 %) (68,8 %) (68,6 %) (70,2 %) (71,2 %) joista vakinaisia 484 524 526 546 533 Työsuhteisia 276 268 265 253 242 (32,9 %) (31,2 %) (31,4 %) (29,8 %) (28,8 %) joista pysyvässä työsuhteessa 272 264 260 248 238 Yhteensä 839 859 844 849 839 Osittaisella hoito- ja virkavapaalla olevat 30 31 31 32 27 Osa-aika- ja osatyökyvyttömyyseläkkeellä olevat 36 38 37 45 44 2c. Henkilöstön ikärakenne Koko henkilöstön (pl. haastattelijat) keski-ikä Tilastokeskuksessa nousi 47,8 vuoteen (TK 2007: 47,4; valtio 2007: 43,7). Vakituisen henkilöstön keski-ikä nousi edellisvuodesta 48,6:een (2007: 47,4; 2006: 48). Suurin ikäryhmä vuoden 2008 lopussa oli 55-59 -vuotiaat (18,2 %). Yli 60- vuotiaiden ikäryhmä kasvoi edellisvuodesta kahdella prosenttiyksiköllä 17,2 prosenttiin (2007: 15,2 %), ja se on nyt toiseksi suurin ikäryhmä. 45-vuotiaiden tai vanhempien osuus pysyi edellisvuoteen nähden miltei samana (2008: 62,8 %; 2007 62,5 %; valtio 2007: 49,4 %)). Alle 35-vuotiaiden osuus nousi 17,4 prosenttiin (2007:16,7 %). Kuviossa 4 näkyy ikärakenteen muutos kymmenessä vuodessa. Kuva 4: Henkilöstön ikärakenne vuosina 1998, 2003 ja 2008 180 160 140 Lkm 120 100 80 60 1998 2003 2008 40 20 0-24 v 25-29 v 30-34 v 35-39 v 40-44 v 45-49 v 50-54 v 55-59 v 60- v
13 Taulukko 6: Henkilöstön ikärakenne alle 24 v. 2 (0,2 %) 25-29 v. 78 (9,3 %) 30-34 v. 82 (9,8 %) 35-39 v. 93 (11,1 %) 40-44 v. 91 (10,8 %) 45-49 v. 109 (13,0 %) 50-54 v. 156 (18,6 %) 55-59 v. 180 (21,5 %) 60- v. 48 (5,7 %) Yhteensä 839 4 (0,5 %) 80 (9,3 %) 83 (9,7 %) 99 (11,5 %) 94 (10,9 %) 97 (11,3 %) 157 (18,3 %) 175 (20,4 %) 70 (8,1 %) 859 6 (0,7 %) 58 (6,9 %) 80 (9,5 %) 89 (10,5 %) 90 (10,7 %) 99 (11,7 %) 152 (18,0 %) 169 (20,0 %) 101 (12,0 %) 844 5 (0,6 %) 50 (5,9 %) 87 (10,2 %) 85 (10,0 %) 91 (10,7 %) 102 (12,0 %) 137 (16,1 %) 163 (19,2 %) 129 (15,2 %) 849 2 (0,2 %) 47 (5,6 %) 97 (11,6 %) 70 (8,3 %) 96 (11,4 %) 103 (12,3 %) 127 (15,1 %) 153 (18,2 %) 144 (17,2 %) 839 Kuva 5: Henkilöstön keski-ikä Keski-ikä 50 49 48 47 46 45 44 43 42 41 40 48,6 48 47,3 47,3 47,4 47,8 47,4 46,9 45,9 45,9 Henkilöstö (pl. haastattelijat) Vakituinen henkilöstö (ml. haastattelijat) Valtio 2d. Henkilöstön koulutusrakenne Vuoden 2008 lopussa henkilöstön koulutustasoindeksi 6 oli 5,6 (TK 2005-2007: 5,4; valtio 2007: 5,3). Korkeakoulu- ja yliopistotason tutkinnon (alempi ja ylempi korkeakoulututkinto sekä tutkijakoulutus) suorittaneita oli 60,6 prosenttia (TK 2007: 57,1 %; valtio 2007: 45,1 %). Ylemmän korkeakoulu- ja yliopistotason tutkinnon tai tutkijakoulutusasteen tutkinnon suorittaneiden osuus oli 50,1 prosenttia (TK 2007: 46,9 %; valtio 2007: 45,4 %). 6 Koulutustasoindeksi lasketaan Tilastokeskuksen koulutusluokituksen mukaisella kaavalla KI 7 7 = Σ (f i * x i) / Σ f i i=1 i=1
14 Suoritettujen tutkintojen määrä nousi 591:stä 628:aan. Tähän lienee vaikuttanut paitsi eläköitymisistä ja rekrytoinneista johtuvan henkilöstön osaamistaustan muuttumisen lisäksi syksyllä 2008 toteutettu kampanja nimikirjatietojen (ml. tutkintotietojen) täydentämiseksi. Vuonna 2008 71 prosenttia (2007: 72 %) suoritetuista tutkinnoista oli kaupallisen ja yhteiskuntatieteellisen koulutusalan ja 15 prosenttia (2007: 15 %) luonnontieteellisen alan tutkintoja. Kuva 6: Suoritetut tutkinnot koulutusaloittain Luonnontiede 15 % Kaupall. ja yht.k.tiede 71 % Muut 1 % Humanistinen ja taideala 5 % Tekniikka 4 % Maa- ja metsätalous 2 % Kasvatustiede 2 % Taulukko 7: Henkilöstö koulutusasteittain 7 Perusaste 82 (9,8 %) 77 (9,0 %) 77 (9,1 %) 75 (8,8 %) 68 (8,1 %) Keskiaste 194 (23,1 %) 204 (23,7 %) 201 (23,8 %) 195 (23,0 %) 167 (19,9 %) Alin korkea-aste 94 (11,2 %) 93 (10,8 %) 93 (11,0 %)) 94 (11,1 %) 96 (11,4 %) Alempi korkeakouluaste 82 (9,8 %) 83 (9,7 %) 84 (10,0 %) 87 (10,2 %) 88 (10,5 %) Ylempi korkeakouluaste 351 (41,8 %) 366 (42,6 %) 352 (41,7 %) 359 (42,3 %) 380 (45,3 %) Tutkijakoulutusaste 36 (4,3 %) 36 (4,2 %) 37 (4,4 %) 39 (4,6 %) 40 (4,8 %) Yhteensä 839 859 844 849 839 7 Koulutusasteet: - Perusasteella tarkoitetaan yleissivistävää koulutusta eli peruskoulua tai keskikoulua. - Keskiasteen koulutuksella tarkoitetaan ylioppilastutkintoa sekä ammatillisessa oppilaitoksessa suoritettua ammatillista (perus- tai erikois-)tutkintoa (esim. Merkantti tai Mekaanikko ). - Alin korkea-aste tarkoittaa opistoasteen ammattitutkintoa (esim. Merkonomi, opisto tai Teknikko ). - Alempaan korkeakouluasteeseen kuuluvat ammatillisen korkea-asteen tutkinnot (esim. Insinööri ), ammattikorkeakoulututkinnot (esim. Insinööri (AMK) tai Tradenomi ) sekä alemmat korkeakoulututkinnot (esim. Kauppat.kand. (alempi) ). - Ylempään korkeakouluasteeseen kuuluvat ylemmät korkeakoulututkinnot (esim. Taloust.kand. (ylempi), Fil.maist. ) - Tutkijakoulutusasteella tarkoitetaan lisensiaatti- (pl. lääketiet.lis., joka kuuluu ylempään korkeakouluasteeseen) ja tohtoritutkintoja.
Taulukko 8: Koulutus sukupuolen mukaan Perusaste m n 9 (11 %) 73 (89 %) 8 (10 %) 69 (90 %) 10 (13 %) 67 (87 %) 9 (12 %) 66 (88 %) 7 (10,3 %) 61 (89,7 %) Keskiaste m n 85 (44 %) 109 (56 %) 85 (42 %) 119 (58 %) 82 (41 %) 119 (59 %) 78 (40 %) 117 (60 %) 66 (39,5 %) 101 (60,5 %) Alin korkea-aste m n 25 (27 %) 69 (73 %) 25 (27 %) 68 (73 %) 24 (26 %) 69 (74 %) 25 (27 %) 69 (73 %) 25 (26,0 %) 71 (74,0 %) Alempi korkeakouluaste m n 31 (38 %) 51 (62 %) 35 (42 %) 48 (58 %) 34 (40 %) 50 (60 %) 35 (40 %) 52 (60 %) 39 (44,3 %) 49 (55,7 %) Ylempi korkeakouluaste m n 167 (48 %) 184 (52 %) 172 (47 %) 194 (53 %) 169 (48 %) 183 (52 %) 169 (47 %) 190 (53 %) 176 (46,3 %) 204 (53,7 %) Tutkijakoulutusaste m n 23 (64 %) 13 (36 %) 23 (64 %) 13 (36 %) 22 (59 %) 15 (41 %) 23 (59 %) 16 (41 %) 23 (57,5 %) 17 (42,5 %) Yhteensä 839 859 844 849 839 15 3. Työajan käyttö 3a. Työajankäyttö päivinä Tehdyn työajan osuus kokonaistyöajasta nousi edellisvuoteen nähden 77,0 prosenttiin (2007: 76,6 %). Vuosilomiin käytetty aika pysyi 15 prosentissa. Palkallisiin virkavapauksiin käytetyn ajan osuus laski 4,9 prosenttiin (2007: 5,2 %). Opiskeluun käytetyn työajan osuus pysyi samana eli 3,1 prosentissa (2007: 3,1 %). Taulukko 9: Työajankäyttö päivinä Kokonaistyöaika 193 730 202 493 199 310 198 615 198 719 Tehty työaika (% kokonaistyöajasta) 151 470 (78,2 %) 157 580 (77,8 %) 154 924 (77,7 %) 152 069 (76,6 %) 153 100 (77,0 %) Työaikaa vuosilomaan (% kokonaistyöajasta) 28 173 (14,5 %) 28 849 (14,2 %) 29 151 (14,6 %) 29 955 (15,1 %) 29 788 (15,0 %) Työaikaa opiskeluun (% kokonaistyöajasta) 5 693 (2,9 %) 6 664 (3,3 %) 5 609 (2,8 %) 6 244 (3,1 %) 6 172 (3,1 %) Palkalliset virkavapaudet (% kokonaistyöajasta) 8 394 (4,3 %) 9 400 (4,6 %) 9 626 (4,8 %) 10 347 (5,2 %) 9 659 (4,9 %) 3b. Pitkät virkavapaudet Vuoden 2008 lopussa pitkillä virkavapailla olleiden kokonaismäärä laski edellisvuoteen verrattuna kahdella eli 37:stä 35:een henkilöön. Vuorotteluvapaalla olleiden määrä nousi kolmesta viiteen. EU:n tai YK:n palveluksessa olleiden määrä laski viidestä kolmeen. Eurostat-harjoittelussa tai kansallisena asiantuntijana ei vuoden lopussa ollut yhtään henkilöä. Äitiys- ja vanhempainvapaalla olleiden määrä nousi 20:sta 21:een henkilöön.
16 Taulukko 10: Pitkät virkavapaudet (tilanne 31.12.) Äitiys- ja vanhempainvapaa sekä hoitovapaa 21 15 16 20 21 Vuorotteluvapaa 4 4 6 3 5 Kansalliset asiantuntijat 1 - - - - EU, YK jne. palveluksessa 5 5 5 5 3 Eurostat-harjoittelussa ja pohjoismaisessa virkamiesvaihdossa 1 1 1 2 - olevat Viran hoito toisessa virastossa, muu työ 9 9 7 7 6 Yhteensä 39 34 35 37 35 4. Työvoimakustannukset 4a. Henkilöstökulut rahoituslähteittäin Vuonna 2008 henkilöstökulujen osuus kokonaismenoista oli 75 prosenttia (2007: 73 %). Osuus nousi edellisvuoteen verrattuna. Taulukko 11: Henkilöstökulut 8 rahoituslähteittäin Toimintamenot (mom. 21) 28 329 923 31 084 952 31 309 793 34 721 207 9 37 464 654 Ulkopuolinen rahoitus 10 2 300 716 2 387 372 3 179 835 Maksullinen toiminta (mom. 12) 4 757 428 5 228 007 5 155 083 4 957 531 5 505 897 Palkat ja sivukulut yhteensä, 35 388 067 38 700 331 39 644 711 39 678 738 42 970 551 euroa Muut välilliset työvoimakustannukset 1 417 311 1 395 700 1 061 446 1 354 073 1 343 139 11 Henkilöstökulut yhteensä, 36 805 378 40 096 031 40 706 157 41 032 811 44 313 690 euroa Henkilötyövuoden hinta, euroa 12 41 354 43 021 43 030 44 943 47 855 (valtio) (42 095) (43 718) Henkilöstökulujen osuus kokonaismenoista 75 % 76 % 74 % 73 % 75 % 8 Henkilöstökulut sisältävät työnantajamaksut ja lomarahat sekä nettoutetut sairausvakuutusmaksupalautukset. Lomapalkkavelka ei sisälly henkilöstökuluihin. 9 Ulkopuolisen rahoituksen osuus sisältyy toimintamenoihin vuodesta 2007 alkaen. 10 Ulkopuolinen rahoitus koostuu muilta valtion virastoilta ja laitoksilta saadusta yhteishankerahoituksesta, EU:lta saadusta rahasta sekä työllisyydenhoitovaroin palkattujen ja korkeakouluharjoittelijoiden palkkausrahoista. 11 Kirjanpidon mukaiset kustannukset Henkilöstöpalveluista (Koulutuspalvelut, Työterveyspalvelut, Virkistyspalvelut ja Muut henkilöstöpalvelut) 12 Rahoituslähteet yhteensä jaettuna henkilötyövuodet yhteensä
17 4b. Palkkauskustannukset poissaoloittain Palkallisten poissaolopäivien määrä ja palkkakustannukset laskivat edellisvuoteen verrattuna. Vuonna 2008 vuosilomia pidettiin yli 8000 kalenteripäivää vähemmän kuin edellisenä vuonna, mutta lomaraha- ja säästövapaapäiviä yli 400 päivää enemmän. Sairauksista johtuneet poissaolot nousivat yli 9000 kalenteripäivään ja niiden kustannukset yli 990 000 euroon. Sen sijaan työtapaturmista johtuvien poissaolopäivien määrä miltei puolittui ja kustannuksetkin laskivat. Työtapaturmat olivat pääsääntöisesti työmatkalla sattuneita tapaturmia. Kuntoutuspäivien määrä laski alle sataan päivään, sillä Tilastokeskukselle myönnetyt Aslak-kuntoutukset ovat päättyneet muutamaa seurantajaksoa lukuun ottamatta. Osaamisen kehittäminen palkallisten opintovapaiden muodossa lisääntyi. Kansainväliseen harjoitteluun käytettyjen päivien määrä pysyi yli 500 päivässä. Kansallisista asiantuntijatehtävistä johtuvia poissaolopäiviä ei ollut lainkaan. Taulukko 12: Palkkakustannukset poissaoloittain (pl. haastattelijat) 13 Euroa Euroa Euroa Euroa Kalenteripäivää Kalenteripäivää Kalenteripäivää Kalenteripäivää Kalenteripäivää Vuosiloma 33 700 3 785 681 33 620 3 884 622 33 698 4 003 070 43 053 5 251 611 34 598 4 500 613 Lomaraha- ja säästövapaa 3 604 392 821 4 136 472 211 4 631 559 333 4 039 485 834 4 468 589 597 Sairausloma 6 912 663 439 7 948 786 593 8 786 887 438 7 493 787 211 9 160 991 277 Työtapaturma 69 8 071 73 10 000 15 1 772 163 14 949 86 10 076 Kuntoutus 545 60 771 314 35 270 402 48 132 360 40 905 99 11 133 Äitiysvapaa 899 96 457 812 90 264 1 006 119 862 1 445 184 470 1 082 144 447 Tilapäinen hoitovapaa Palkallinen opintovapaa Kansalliset asiantuntijat 280 27 384 294 31 936 481 53 328 406 47 535 426 55 350 317 42 097 242 31 618 346 44 663 259 34 059 370 51 494 366 38 987 59 6 309 0 0 2 231 0 0 Kv-harjoittelu 291 34 319 414 54 067 304 39 297 547 68 231 518 73 329 Muut palkalliset poissaolot 182 19 554 141 15 770 130 14 672 118 14 530 144 19 225 Yhteensä 47 165 5 169 581 47 974 5 418 660 49 799 5 771 567 57 885 6 929 566 50 951 6 446 541 Euroa 13 Taulukkoon on koottu eräiden poissaolojen palkkavaikutuksia sivukuluineen. Osa-aikaisten poissaolot summataan yhteen kokonaisiksi päiviksi. Tiedot ovat ehrminfo -järjestelmästä.
18 4c. Matkustusmenot ja ulkomaan virkamatkat Vuonna 2008 ulkomaan virkamatkojen kokonaislukumäärä laski alle kuuteensataan (565 matkaa). Matkustusmenot nousivat. Haastattelijoiden osuus kokonaismatkustusmenoista nousi edellisvuoteen nähden 29 %:sta 41 %:iin. EU-kokouksiin matkustettiin edelleen eniten. Sekä konsultointimatkojen että YKja OECD-kokousmatkojen määrä kasvoi. Ulkomaan ja kotimaan matkat 799 361 969 908 1 045 003 900 358 883 455 Haastattelijoiden matkat 337 138 370 945 582 853 362 074 622 917 Yhteensä, euroa 1 136 499 1 340 853 1 627 856 1 262 432 1 506 372 Taulukko 14: Ulkomaan virkamatkojen lukumäärät (Matkakortiston mukaan) EU-kokoukset 288 279 336 307 269 YK:n ja OECD:n kokoukset 47 65 81 72 81 Pohjoismaiset kokoukset 38 60 49 47 41 Koulutus ja osallistuminen tieteellisiin kokouksiin 78 101 110 86 71 Konsultointimatkat 108 111 88 63 73 Muut 53 42 37 41 30 Yhteensä 612 658 701 616 565 14 Luvuissa on mukana kaikki virkamatkoista aiheutuvat menot päivärahoineen. Ulkomaan matkoissa ei ole mukana EU:n maksamia matkakorvauksia.
19 B. Henkilöstön motivaatio, osaaminen ja työkunto 5. Työtyytyväisyys Tilastokeskuksen työtyytyväisyyttä mitataan uudistetulla henkilöstökyselyllä. Kysely koostui Valtiovarainministeriön työtyytyväisyysbarometristä (VMBaro), Tilastokeskuksen uudistetuista ns. omista kysymyksistä sekä lisäkysymyksistä, jotka käsittelivät kokemuksia tilastotoimen selvityshankkeesta ja viraston taloustilanteesta. Henkilöstökyselyn uudistamisen tavoitteena oli selvittää henkilöstön käsityksiä sekä saada tietoa toiminnan kehittämistä varten: strategian ja strategisten tavoitteiden toteutumisesta arvojen toteutumisesta prosessien sekä johtamisjärjestelmän toimivuudesta työtyytyväisyydestä ja työoloista viraston toiminnan, tuotteiden ja palveluiden laadusta (luotettavuus, puolueettomuus vrt. Code of Practice) palveluperiaatteiden toteutumisesta työnantajakuvasta. Tammikuussa 2009 tehdyn Henkilöstökyselyn vastausprosentti koko viraston osalta oli 80 prosenttia (2008: 73 %; 2007: 75 %). Taulukko 15: Työtyytyväisyysindeksi 15 2005 2006 2007 2008 2009 Johtaminen (Valtio) (VM:n hallinnonala) Työn sisältö ja haasteellisuus (Valtio) (VM:n hallinnonala) Palkkaus (Valtio) (VM:n hallinnonala) Kehittymisen tuki (Valtio) (VM:n hallinnonala) Työilmapiiri ja yhteistyö (Valtio) (VM:n hallinnonala) Työolot (Valtio) (VM:n hallinnonala) Tiedon kulku (Valtio) (VM:n hallinnonala) Työnantajakuva (Valtio) (VM:n hallinnonala) Yhteensä (Valtio) (VM:n hallinnonala) 3,23 (3,24) 3,64 (3,64) 2,74 (2,69) 3,18 (3,16) 3,55 (3,56) 3,66 (3,47) 2,99 (2,94) 3,41 (3,09) 3,33 (3,26) 3,25 (3,28) 3,62 (3,65) 2,72 (2,68) 3,24 (3,22) 3,58 (3,59) 3,72 (3,51) 3,05 (3,04) 3,45 (3,18) 3,35 (3,30) 3,40 (3,26) (3,35) 3,72 (3,65) (3,67) 2,82 (2,68) (2,74) 3,30 (3,19) (3,31) 3,67 (3,59) (3,61) 3,78 (3,46) (3,64) 3,15 (2,99) (3,16) 3,47 (3,12) (3,29) 3,44 (3,28) (3,36) 3,48 (3,29) (3,39) 3,72 (3,66) (3,69) 2,85 (2,67) (2,80) 3,33 (3,20) (3,32) 3,68 (3,62) (3,65) 3,85 (3,46) (3,67) 3,23 (3,01) (3,21) 3,51 (3,12) (3,34) 3,48 (3,29) (3,40) 3,39 (3,33) (3,39) 3,65 (3,66) (3,68) 2,92 (2,76) (2,86) 3,27 (3,21) (3,33) 3,62 (3,64) (3,64) 3,68 (3,46) (3,62) 3,11 (3,06) (3,19) 3,44 (3,15) (3,35) 3,41 (3,32) (3,40) 15 Indeksi laskettu kaikkien vastanneiden osalta (ml. haastattelijat). Valtion vertailutiedot on koottu 126 valtion organisaatiosta ja Valtiovarainministeriön hallinnonalan vertailutiedot 13 organisaatiosta.