Asunto Oy Alkutie 29-35 Alkutie 29-35 00660 Helsinki TYÖTURVALLISUUSLIITE Vesikatteen uusinta Kuntoarviot ja -tutkimukset I n n o c a t e O y Suomen Yrittäjien ja RAKLI:n jäsen ARK- ja RAK- suunnittelu Mannerheiminkatu 20, 06100 Porvoo Luotettava Kumppani (Tilaajavastuu)
SISÄLLYSLUETTELO 1 TYÖTURVALLISUUSLIITTEEN TARKOITUS... 4 2 TYÖSUOJELUORGANISAATIO... 4 3 PÄÄTOTEUTTAJAN VELVOLLISUUDET... 4 3.1 Ennakkoilmoitus... 4 3.2 Rakennustöiden turvallisuussuunnittelu... 4 3.3 Rakennustyömaa-alueen käytön suunnittelu... 5 3.4 Rakennustyön johto... 5 3.5 Rakennustyön toteutus... 5 4 TYÖMAATARKASTUKSET... 5 4.1 Koneiden ja laitteiden turvallisuus... 5 4.2 Käyttöönottotarkastus... 5 4.3 Turvallisuusseuranta... 5 5 TYÖMAAN YLEISIÄ TYÖTURVALLISUUSMÄÄRÄYKSIÄ... 5 5.1 Työmaan siisteys... 5 5.2 Valaistus... 5 5.3 Palo- ja räjähdysvaara... 6 5.4 Poistumistiet... 6 5.5 Fyysinen kuormitus... 6 5.6 Työhygieeniset haittatekijät... 6 5.7 Henkilösuojainten tarve rakennustöissä... 6 5.8 Ensiapu... 7 5.9 Henkilöstötilat... 7 6 TELINEET, TYÖTASOT JA KULKUTIET... 7 6.1 Työ- ja suojatelineet... 7 6.2 Kulku- ja kuljetustiet sekä työtasot... 7 6.3 Suojaaminen haitallisilta aineilta... 7 6.4 Suojaaminen putoamiselta... 7
6.5 Suojaus putoavilta esineiltä... 8 6.6 Ajotiet sekä purkaus-, lastaus- ja varastointipaikat... 8 7 KONEET JA NOSTOLAITTEET... 8 7.1 Turvallisuus ja sijoittaminen... 8 7.2 Nostolaitteiden ja apuvälineiden kuormitus... 8 7.3 Nostot... 8 8 SÄHKÖTYÖT JA -LAITTEET... 8 8.1 Sähkötyöt ja sähkötapaturman vaaran torjunta... 8 9 ERI TÖITÄ KOSKEVAT LISÄMÄÄRÄYKSET... 9 9.1 Yleiset vaatimukset ja ohjeet... 9 9.2 Purkutyöt ja jätteet... 9 9.3 Luvanvaraiset työt... 9 9.4 Lisämääräykset työntekijöiden putoamisen estämisestä... 9 10 SÄHKÖTÖITÄ KOSKEVAT LISÄMÄÄRÄYKSET... 10 10.1 Sähköturvallisuus... 10 10.2 Sähkötöiden johtaja... 11 10.3 Työnaikaisen sähköturvallisuuden valvoja... 11 10.4 Opastus ja koulutukset... 11 10.5 Yhteydenpito ja tiedonkulku sähkötöissä... 12 10.6 Henkilösuojaimet sähkötöissä... 12 10.7 Työkalut, laitteet ja varusteet sähkötöissä... 12 10.8 Työalue sähkötöissä... 13 11 ASBESTIPURKUTYÖTÄ KOSKEVAT LISÄMÄÄRÄYKSET... 13 11.1 Asbestipurkutyöntekijän pätevyys... 13 11.2 Asbestipurkutyölupa... 13 12 TYÖKOHTEEN TYYPILLISIÄ TYÖTURVALLISUUSRISKEJÄ... 13 12.1 Tehtäväkuvaus... 13 12.2 Kohteelle tyypillisiä työturvallisuusriskejä sisältäviä työvaiheita... 13
1 TYÖTURVALLISUUSLIITTEEN TARKOITUS Tämä työturvallisuusliite on Valtioneuvoston asetuksen rakennustyön turvallisuudesta (RakVNp) 205/2009 8 :n mukainen rakennustyön suunnittelua ja valmistelua varten laadittu asiakirja. Tämä asiakirja sisältää rakennushankkeen ominaisuuksista ja luonteesta aiheutuvat, sekä rakennushankkeen toteuttamiseen liittyvät tarpeelliset turvallisuustiedot, sekä määrittelee eri urakoitsijoiden töiden ja työvaiheiden yhteensovittamisen säännöt työntekijöiden ja muiden työmaalla työskentelevien turvallisuuden varmistamiseksi. 2 TYÖSUOJELUORGANISAATIO Asunto Oy Alkutie 29-35 / Alkutie 29-35 00660 Helsinki. Vesikatteen korjaustöiden päätoteuttajan velvollisuuksista vastaa pääurakoitsija. Eri urakoitsijoiden on nimettävä työmaalle tekemänsä tai teettämänsä työnjohtoa ja valvontaa varten pätevä vastuuhenkilö ja hänelle tarvittaessa sijainen. Tilaajalle tai rakennuttajalle ei siirry tämän asiakirjan tai muiden urakka-asiakirjojen kautta mitään päätoteuttajan työmaata koskevia velvoitteita. 3 PÄÄTOTEUTTAJAN VELVOLLISUUDET 3.1 Ennakkoilmoitus Päätoteuttajan velvollisuuksiin rakennushankkeen suunnitteluvaiheessa kuuluu ennakkoilmoituksen tekeminen työsuojelupiirin työsuojelutoimistolle, jos työmaa kestää kauemmin kuin kuukauden, ja jolla itsenäiset työnsuorittajat mukaan lukien työskentelee yhteensä vähintään 10 työntekijää. 3.2 Rakennustöiden turvallisuussuunnittelu Rakennushankkeessa on rakennuttajan, suunnittelijan, työnantajan ja itsenäisen työnsuorittajan yhdessä ja kunkin osaltaan huolehdittava siitä, ettei työstä aiheudu vaaraa työmaalla työskenteleville eikä muille työn vaikutuspiirissä oleville henkilöille. Päätoteuttajan on huolehdittava perehdyttämällä ja opastamalla siitä, että kaikilla yhteisen rakennustyömaan työntekijöillä on riittävät tiedot turvallisesta työskentelystä ja että he tuntevat kyseessä olevan rakennustyömaanvaara- ja haittatekijät sekä niiden poistamiseen tarvittavat toimenpiteet. (205/2009 3 ). Päätoteuttajan on esitettävä rakennuttajalle rakennustöiden työturvallisuutta koskevat suunnitelmat. Päätoteuttajan on tehtävä ennen rakennustöidenaloittamista kirjallisesti työturvallisuutta koskevat suunnitelmat, joiden mukaan työt, työvaiheet ja niiden ajoitus järjestetään mahdollisimman turvallisiksi ja ettei niistä aiheudu vaaraa työmaalla työskenteleville ja muille työn vaikutuspiirissä oleville. Päätoteuttajan on otettava huomioon rakennuttajan turvallisuusasiakirjan tiedot sekä esitettävä rakennuttajalle turvallisuusasiakirjaan tarpeelliset muutokset työn edistymisen mukaisesti, jotta tarpeelliset turvallisuustoimenpiteet toteutetaan. (205/2009 10 ). Turvallisuussuunnitelma on hyväksytettävä työmaan työturvallisuuskoordinaattorilla.
3.3 Rakennustyömaa-alueen käytön suunnittelu Päätoteuttajan velvollisuuksiin rakennushankkeen suunnitteluvaiheessa kuuluu rakennustyömaaalueen käytön suunnittelu, jonka keskeiset osat on esitettävä työmaasuunnitelmana, tarvittaessa rakennusvaiheittain. (205/2009 11 ). Työmaasuunnitelma on hyväksytettävä työmaan valvojalla. 3.4 Rakennustyön johto Päätoteuttajan on huolehdittava turvallisuuden ja terveyden kannalta tarpeellisesta työmaan yleisjohdosta ja osapuolten välisen yhteistoiminnan ja tiedonkulun järjestämisestä, toimintojen yhteensovittamisesta sekä työmaa-alueen yleisestä siisteydestä ja järjestyksestä. (205/2009 12 ). 3.5 Rakennustyön toteutus Päätoteuttajan on huolehdittava kohtien 3.2 ja 3.3 edellyttämien suunnitelmien täytäntöönpanosta, seurannasta ja ajan tasalla pitämisestä sekä työnantajien ja itsenäisten työnsuorittajien tehtävänjaosta ja yhteistoiminnasta. Lisäksi päätoteuttajan tulee huolehtia työntekijöiden turvallisuutta ja terveyttä uhkaavien vaarojen estämisestä ja mahdollisista vaaroista tiedottamatta sekä siitä, että työ voidaan tehdä turvallisesti, aiheuttamatta haittaa työntekijöiden terveydelle ja eri työvaiheet oikein ajoitettuna. (205/2009 13 ). 4 TYÖMAATARKASTUKSET 4.1 Koneiden ja laitteiden turvallisuus Päätoteuttajan tulee varmistaa rakennustyössä käytettävien koneiden ja laitteiden käyttötarkoitukseen sopivuus ja vaatimusten mukaisuus. 4.2 Käyttöönottotarkastus Päätoteuttaja vastaa työmaan työ- ja suojatelineiden, kulkusiltojen sekä nostolaitteiden ja nostoapuvälineiden käyttöönottotarkastuksista kirjallisesti. 4.3 Turvallisuusseuranta Päätoteuttaja vastaa työmaan turvallisuusseurannasta (ns. viikkotarkastus) kirjallisesti. Lisäksi urakoitsija täyttää TR mittauslomakkeet viikoittain jotka työturvallisuuskoordinaattori tarkastaa työmaakokouksissa. 5 TYÖMAAN YLEISIÄ TYÖTURVALLISUUSMÄÄRÄYKSIÄ 5.1 Työmaan siisteys Työmaa on pidettävä järjestyksessä ja siistinä. Työalueelle kertyneet jätteet ja muu tarpeeton tavara on poistettava välittömästi. Kukin urakoitsija on velvollinen huolehtimaan työnaikana oman työkohteensa siisteydestä ja järjestyksestä. Kunkin urakoitsijan on hoidettava portaat, kulkusillat, kulkureitit ja muut pinnat siten, että niissä ei ole putoamis- liukastumis- tai kompastumisvaaraa. 5.2 Valaistus Rakennustyömaalla sekä erityisesti kulku- ja kuljetusteillä on oltava riittävä ja sopiva yleis- ja paikallisvalaistus. Suuria ja äkillisiä valaistuseroja sekä häikäisyä on vältettävä. Rakennustyömaan yleisvalaistuksesta vastaa päätoteuttaja ja paikallisvalaistuksesta kukin urakoitsija osaltaan.
5.3 Palo- ja räjähdysvaara Palosuojelu järjestetään päätoteuttajan laatiman suunnitelman mukaisesti. Työmaalla on oltava tarpeelliset palonsammutus- ja palohälytysvälineet, turvallisuuskilvet, tarpeelliset ohjeet tulipalon varalta sekä päätoteuttajan nimeämä vastuuhenkilö, jonka velvollisuuksiin kuuluu huolehtia siitä, että työmaalla on riittävä määrä alkusammutukseen perehdytettyjä henkilöitä. Jokainen urakoitsija on velvollinen kiinnittämään erityistä huomiota paloturvallisuuteen ja toimimaan vastuualueellaan niin, että tulipalon vaaraa ei synny ja noudattamaan laadittua työturvallisuusohjetta, rakennuttajan vakuutusyhtiön suojeluohjetta ja viranomaisten antamia suojeluohjeita. Kukin urakoitsija huolehtii omien töidensä osalta työnaikaisesta palosuojauksesta, paloturvallisuudesta, tulipalovartioinnista ja tulitöiden jälkivartioinnista vähintään 2 tuntia työskentelyn päättymisestä. Kukin urakoitsija vastaa tulityössään tarpeellisesta alkusammutuskalustosta. Tulitöitä tekevillä on oltava asianmukainen tulityökoulutus ja voimassa oleva ao. tulityöhön liittyvä tulityökortti. Tulitöissä noudatetaan Finanssialan Keskusliiton suojeluohjetta 2014. Kaasu- ja nestekaasupullojen varastointi sisätiloihin ja rakennuksen viereen on kielletty ja niiden varastoinnista ja säilytyksestä on sovittava etukäteen valvojan kanssa. Sekä täysinäiset että tyhjät kaasu- ja nestekaasupullot on ehdottomasti säilytettävä pystyasennossa. 5.4 Poistumistiet Vaaratilanteissa työntekijöiden on voitava poistua nopeasti ja mahdollisimman turvallisesti kaikista työskentelypaikoista. Kukin urakoitsija vastaa osaltaan siitä, että poistumistiet pidetään esteettöminä ja että ne johtavat turvalliselle alueelle mahdollisimman suoraan. 5.5 Fyysinen kuormitus Kukin urakoitsija vastaa siitä, että työmenetelmät ja työvälineet valitaan siten, ettei niiden käytöstä aiheudu liiallista kuormitusta työntekijöille. Tästä on huolehdittava erityisesti silloin, kun on kyse pitkäaikaisesta käytöstä tai toistosuorituksista. 5.6 Työhygieeniset haittatekijät Rakennustyömaalla on käytettävä sellaisia koneita ja laitteita, joiden melunpäästöt tai muut fysikaaliset tai kemialliset haittatekijät alittavat niille asetetut viranomaismääräykset. Työntekijät on suojattava kemiallisilta ja fysikaalisilta haitoilta ensi sijassa koneisiin, työvälineisiin, työmenetelmiin ja työympäristöön kohdistuvilla toimenpiteillä. Kohteeseen ei ole tehty haitta-ainekartoitusta Purkutyöstä on tehtävä tarvittaessa asbestipurkutyösuunnitelma, joka lähetetään ennen työn aloitusta työsuojeluviranomaisille. Vastuu haitta-aineiden purkuasiassa on päätoteuttajalla, joten sen on huolehdittava, että lain ja asetuksen mukaiset asiat tulevat tehtyä ennen työhön ryhtymistä, sen aikana ja työn jälkeen. Jos urakoitsija havaitsee/epäilee että purettavista materiaaleista löytyy sellaisia haitta-aineita, mitä kartoituksessa ei ole ennestään mainittu on työskentely keskeytettävä ja siitä ilmoitettava välittömästi rakennuttajalle. 5.7 Henkilösuojainten tarve rakennustöissä Rakennustyömaalla on käytettävä tarkoituksen mukaisia lujapohjaisia jalkineita, suojapohjallisia tai turvajalkineita. Purkutöissä sekä muissa työvaiheissa, joissa syntyy mm. kivi-, muovi-, ja metalli-, homepölyä, tulee käyttää vähintään p2-luokan hengityssuojaimia.
Työnantajan on valittava henkilönsuojaimet työntekijän turvallisuudelle ja terveydelle aiheutuvien vaarojen tunnistamisen ja niiden merkityksen arvioinnin perusteella. Rakennustyömaalla on käytettävä suojakypärää. Tarvittaessa kypärä on varustettava alushupulla. Rakennustyössä on käytettävä työn ja työolosuhteiden edellyttämää henkilökohtaista silmien suojausta. Työnantajan on annettava työntekijöille käyttöön suojalasit niissä töissä, joissa on merkittävä silmätapaturmanvaara. Käytettäessä valjastyyppistä turvavyötä köysineen on käytettävä itsetoimivalla pituuden säätimellä varustettua varmistusköyttä, jos köyden pituutta joudutaan jatkuvasti säätämään. ( 205/2009 71 ) 5.8 Ensiapu Milloin työmaan erityisistä olosuhteista johtuen tapaturman uhria tai sairastunutta henkilöä ei voida saada nopeasti hoitoon, kuuluu päätoteuttajan velvollisuuksiin huolehtia että työmaalla on hänen siirtämiseensä tarvittavat välineet sekä ensiavun antamiseen perehdytetty henkilö. 5.9 Henkilöstötilat Kukin urakoitsija vastaa osaltaan, milloin työntekijöiden lukumäärän tai työn laadun ja jatkuvuuden huomioon ottaen on tarpeellista, siitä että työmaalla tai sen välittömässä läheisyydessä on riittävästi: kelvollista juomavettä sekä puhtaat ja tarkoituksen mukaiset juomalaitteet kunnollista riittävän lämmintä pesuvettä ja peseytymislaitteita sekä, milloin erityiset olosuhteet vaativat, tarvittava määrä peseytymis- ja kuivaamisvälineitä. tarkoituksen mukaisin laittein varustettua huonetilaa vaatteiden vaihtoa, säilytystä ja kuivatusta varten. Vaatteiden vaihtoa varten on oltava huonetilaa erikseen miehille ja naisille. ruokailua varten varattua erillistä huonetilaa, ja jollei työpaikalla ole saatavissa valmistettua ruokaa, laitteita mukana tuodun ruoan ja juoman säilyttämistä ja lämmittämistä varten. asianmukaisesti varustettuja ja puhtaana pidettyjä käymälöitä. 6 TELINEET, TYÖTASOT JA KULKUTIET 6.1 Työ- ja suojatelineet Kukin urakoitsija vastaa teline- ja tukirakenteiden suunnittelusta, asianmukaisuudesta, kunnossapidosta ja kestävyydestä 205/2009 51 mukaisesti. 6.2 Kulku- ja kuljetustiet sekä työtasot Kukin urakoitsija vastaa kulku- ja kuljetusteidensä sekä tarvittavien työtasojen suunnittelusta, asianmukaisuudesta, kunnossapidosta ja kestävyydestä. Kuitenkin niin, etteivät ne ole ristiriidassa päätoteuttajan laatiman työmaasuunnitelman kanssa. 6.3 Suojaaminen haitallisilta aineilta Asbestipitoisten materiaalien käsittelyssä on noudatettava viranomaismääräyksiä ja ohjeita, jotka koskevat telineiden ja työtasojen työnaikaista suojausta ja kohdepoistoja. 6.4 Suojaaminen putoamiselta Työskenneltäessä korkealla tai paikoissa joissa on putoamisvaara, on kukin urakoitsija velvollinen käyttämään putoamisen estävällä suojauksella varustettuja työtasoja, henkilönostolaitteita, suojaverkkoja, turvavöitä köysineen tai muita putoamisen estäviä suojalaitteita tai -rakenteita. (katso kohta 5.7) Sellaisten työtasojen ja kulkuteiden vapailla sivuilla, joilta voidaan pudota kahta metriä korkeammalta, sekä muulloinkin, milloin on olemassa erityinen tapaturman tai hukkumisenvaara, on oltava suojakaiteet tai muut suojarakenteet.
Telineiden työtasot on varustettava kaiteilla, jos putoamiskorkeus on yli 2 metriä. Jos rakenteisiin kiinnitettäviä suojarakenteita ei työn luonteen vuoksi ole mahdollista käyttää, on käytettävä tarkoitukseen soveltuvaa putoamisen estävää valjastyyppistä henkilönsuojainta köysineen. Köydet on kiinnitettävä turvallisesti. Kaikki kuilut ja muut aukot, joihin henkilöt tai tavarat saattavat pudota, on joko suojattava jalkalistallisilla kaiteilla tai suljettava kansilla. Suojakannet on merkittävä selvästi, jotta ne erottuvat ympäristöstään. Suojakansiensiirtyminen paikoiltaan on estettävä. ( 205/2009 28 ) (Katso tarkennukset kohta 9.4) 6.5 Suojaus putoavilta esineiltä Milloin työskentelypaikoille tai kulkuteille voi pudota rakennustarvikkeita tai jätteitä, on kunkin urakoitsijan järjestettävä suojaksi tarkoituksen mukaisia kaiteita, aitauksia, suojakatoksia tai muita turvallisuuslaitteita ja rakenteita 205/2009 29 :n mukaisesti. 6.6 Ajotiet sekä purkaus-, lastaus- ja varastointipaikat Päätoteuttaja vastaa työmaan ajoteiden sekä purkaus-, lastaus- ja varastointipaikkojen suunnittelusta. 7 KONEET JA NOSTOLAITTEET 7.1 Turvallisuus ja sijoittaminen Kukin urakoitsija vastaa osaltaan rakennustyössä käyttämiensä nostolaitteiden, nostoapuvälineiden, henkilönostimien, koneiden ja muiden teknisten laitteiden asianmukaisuudesta, suojauksista, sijoituksesta ja turvallisesta käytöstä, ottaen samalla huomioon päätoteuttajan laatiman työmaasuunnitelman, esimerkiksi nostolaitteita sijoittaessa. Henkilönostimien käyttöohjeet tulee olla käytettävissä työmaalla. 7.2 Nostolaitteiden ja apuvälineiden kuormitus Päätoteuttajan on tarkastettava, että nostolaitteissa ja apuvälineissä on niiden tunnistetiedot sekä selvästi merkittynä suurin sallittu kuorma ja muut turvallisen nostamisen edellyttämät merkinnät. 7.3 Nostot Kukin urakoitsija on osaltaan vastuussa siitä, että nostotyössä noudatetaan varovaisuutta ja huolellisuutta ottaen huomioon työturvallisuuteen vaikuttavat seikat, kuten sääolot, näkyvyys ja muut erityisolosuhteet sekä siitä, että taakan teossa noudatetaan erityistä huolellisuutta taakan putoamisen estämiseksi. Nostotöistä urakoitsija on velvollinen tekemään erillisen nostotyösuunnitelman ja esittämään sen tarvittaessa viranomaisille. 8 SÄHKÖTYÖT JA -LAITTEET 8.1 Sähkötyöt ja sähkötapaturman vaaran torjunta Sähkötöiden turvallisuudesta ja tekemisestä säädetään sähköturvallisuuslaissa (410/1996) ja sen nojalla annetuissa määräyksissä. Sähkölaitteet, kuten kaapelit ja jakokeskukset on sijoitettava siten, etteivät ne rikkoonnu eivätkä aiheuta sähköiskun vaaraa tai kompastumisvaaraa kulkuteillä. Ajoteillä olevat kaapelit on joko suojattava tarkoituksenmukaisella tavalla ajoneuvojen aiheuttamilta rasituksilta tai ripustettava riittävän korkealle.
Milloin työmaalla tai sen läheisyydessä on sellaisia eristämättömiä johtoja, joita ei voida työn ajaksi siirtää tai saattaa jännitteettömiksi, on välillinen ja välitön sähkötapaturman vaara estettävä suojarakenteilla tai muilla keinoin. On huolehdittava siitä, että suojaetäisyyksiä ei aliteta myöskään nostokoneiden ja vastaavien muiden laitteiden liikkuessa. Työskenneltäessä suurjännitelinjojen tai vastaavien läheisyydessä on otettava olosuhteiden aiheuttamat vaarat huomioon ja ennalta ehkäistävä sähkötapaturman vaara. (205/2009 75 ) 8.2 Sähkölaitteiden käyttöolosuhteet Milloin käsitellään sähkölaitteita erittäin vaarallisissa käyttöolosuhteissa kuten märissä työtiloissa, ahtaiden metallisäiliöiden sisäpuolella ja niihin verrattavissa paikoissa, käytettävien laitteiden, tarvittavien suojavälineiden tai sallittavan jännitteen osalta on kukin urakoitsija velvollinen ryhtymään erityisiin turvallisuustoimenpiteisiin niin kuin sähköturvallisuuslaissa 410/1996 ja sen nojalla annetuissa määräyksissä säädetään. (205/2009 75 ) 9 ERI TÖITÄ KOSKEVAT LISÄMÄÄRÄYKSET 9.1 Yleiset vaatimukset ja ohjeet Urakoitsijan on huolehdittava siitä, että kaikki urakoitsijan tähän työmaahan liittyvät rakennustyön turvallisuutta koskevat määräykset tulevat hoidetuksi. Lisäksi noudatetaan muun muassa seuraavia ohjeita: RIL 191-1998 RIL 142-1999 Työturvallisuuden varmistaminen rakennushankkeen suunnittelussa Työtelineet ja suojarakenteet RIL 174-6-1995 Korjausrakentaminen VI, osa Työturvallisuus Rakennusalan kustantajat; Rakennustöiden turvallisuusmääräykset selityksineen. 9.2 Purkutyöt ja jätteet Urakoitsijan tulee ennen purkutöiden aloittamista ja työn aikana tehdä vahinkojen estämisen kannalta tarpeelliset rakenteiden tarkastukset ja tukemiset, sähkön katkaisu, kaasujohtojen ja säiliöiden sulku ja tyhjennys sekä muut mahdolliset suojaustoimenpiteet. Purkutyön aikana urakoitsijan tulee seurata rakenteiden käyttäytymistä ja tarpeen mukaan täydentää tuentoja ja suojauksia sekä tarpeen mukaan kutsua paikalle rakennetekniset asiantuntijat arvioimaan tilannetta ja antamaan lisäohjeita purkutyön etenemiselle, lisätuennalle tai kokonaan keskeyttämiselle. Rakennusjätteitä lajitellaan soveltaen rakennusjäteopasta. Ongelmajätteet ja muut terveydelle vaaralliset jätteet on käsiteltävä kulloinkin voimassaolevia viranomaismääräyksiä noudattaen. 9.3 Luvanvaraiset työt Päätoteuttajan on huolehdittava, että työmaalla toimivilla henkilöillä on asianmukaiset luvat ja käytännön kokemus mm. asbesti-, sähkö-, hitsaus-, tuli-, louhinta- ja räjäytys- yms. töissä. 9.4 Lisämääräykset työntekijöiden putoamisen estämisestä Suojaverkot Pätevän henkilön on suunniteltava suojaverkon tukirakenteet, asentaminen ja käyttö. Suojaverkko on asennettava ja poistettava turvallisesti. Suojaverkko on asennettava, jos mahdollista, välittömästi työskentelytason alapuolelle tai sen viereen ulottumaan riittävän laajalle suojausalueelle. ( 205/2009 77 )
Erityismääräykset köysien varassa työskentelyssä ja liikkumisessa Rakennustyössä työskentelytasoina ja kulkureitteinä tulee käyttää kiinteitä työtasoja, telineitä, henkilönostolaitteita, koneellisesti nostettavia työskentelytasoja tai muita vastaavia työtasoja. Köysien varassa ei saa liikkua ja työskennellä tavanomaisessa rakennustyössä. Köysien kiinnityspisteiden tulee olla riittävän lujat. Ainoastaan poikkeavissa olosuhteissa köysien varassa saa liikkua ja työskennellä, jos edellä mainittujen, turvallisempien työskentelytasojen ja kulkureittien käyttö ei ole mahdollista ja jos työn vaarojen selvittäminen ja arviointi osoittaa, että työ voidaan tehdä turvallisesti. Vaarojen arviointi on tehtävä kirjallisesti ja se on esitettävä päätoteuttajalle ja rakennuttajalle. Köysien varassa liikkumiseen ja työskentelyyn on laadittava suunnitelma kirjallisesti ottaen huomioon seuraavat vaatimukset, joita on noudatettava myös työn suorittamisessa: 1) järjestelmässä on oltava vähintään kaksi erikseen kiinnitettyä köyttä, joista toista käytetään nousemiseen, laskemiseen ja tukena (työköysi) ja toista varmistukseen (varmistusköysi); 2) työntekijöillä on oltava asianmukaiset turvavaljaat, joita heidän on käytettävä, ja heidän on oltava valjaiden avulla kytkettyinä varmistusköyteen; 3) työköydessä on oltava turvamekanismit nousemista ja laskeutumista varten sekä itsestään lukittuva mekanismi, jolla estetään työntekijän putoaminen myös siinä tapauksessa, että hän menettää liikkeidensä hallinnan; varmistusköyden on oltava varustettu liikkuvalla putoamisenestolaitteella, joka liikkuu työntekijän mukana; 4) työntekijän käyttämät työvälineet ja muut tarvikkeet on kiinnitettävä työntekijän turvavaljaisiin tai ne on kiinnitettävä jollakin muulla luotettavalla tavalla; 5) työsuunnitelmien mukaista toteuttamista on seurattava; työtä on valvottava asianmukaisesti, jotta työntekijä voidaan hätätilanteessa välittömästi pelastaa; 6) työntekijälle on annettava työskentelyn edellyttämä asianmukainen erityinen opastus ja ohjeet, joihin sisältyvät erityisesti tiedot pelastusmenetelmistä; lisäksi on varmistettava, että työ osataan ohjeiden ja kirjallisten suunnitelmien mukaisesti; 7) yhteydenpito eri henkilöiden kesken on toteutettava asianmukaisesti. (205/2009 78 ) 10 SÄHKÖTÖITÄ KOSKEVAT LISÄMÄÄRÄYKSET Työturvallisuuslain (738/2002) 39 2 momentin mukaan sähkölaitteista, sähkön käytöstä ja staattisesta sähköstä johtuvan vaaran tulee olla mahdollisimman vähäinen ja työturvallisuuslain 2 :n nojalla näitä erityisiä sähkölaitteistoja ja sähkötyöturvallisuutta koskevia säännöksiä on noudatettava. Sähkölaitteet ja -laitteistot eivät saa aiheuttaa vaaraa tai haittaa tai häiritä kohtuuttomasti. Sähköalan töiden tekeminen edellyttää sähkötöiden johtajaa, sähköalalla ammattitaitoista henkilöstöä sekä sähköalan töiden tekemiseksi tarvittavia tiloja, välineitä ja sähköalan säännösten ja määräysten tuntemista. Sähköturvallisuuslaki (410/1996) Työturvallisuuslain (738/2002) 10 :n mukaan työnantajan yleinen velvollisuus selvittää ja arvioida työn haitta- ja vaaratekijät koskee myös työssä käytettäviä sähkölaitteita, -laitteistoja, - asennuksia ja sähkötyöturvallisuutta. 10.1 Sähköturvallisuus Sähköurakointitoiminnan keskeisenä vaatimuksena on, että toiminnanharjoittajalla on pätevyystodistuksen omaava sähkötöiden johtaja. Sähkötyöturvallisuudesta on annettu kauppa- ja teollisuusministeriön päätös sähköalan töistä (516/1996), jossa määritellään sähkötyöturvallisuuden kannalta olennaiset
turvallisuusvaatimukset. Nämä vaatimukset täyttyvät, kun sähkötöissä noudatetaan vuonna 2005 uusittua standardia SFS 6002 Sähkötyöturvallisuus 2. painos. Sähkötöiden johtaja vastaa siitä, että sähkötöissä noudatetaan sähköturvallisuuslakia ja sen nojalla annettuja säännöksiä ja määräyksiä. Tärkeimpiä tehtäviä ovat sähkötöitä tekevän henkilöstön ammattitaidosta ja opastuksesta huolehtiminen sekä käyttöönottotarkastusten, joilla varmistetaan sähköasennusten ja -laitteistojen turvallisuus, organisointi. Sähkötöitä ovat sähkölaitteen korjaus- ja huoltotyöt sekä sähkölaitteiston rakennus-, korjaus- ja huoltotyöt. Sähkötyöksi ei katsota sähkölaitteen ja -laitteiston purkutyötä, jos laite tai laitteisto on tehty luotettavasti ja asianmukaisesti jännitteettömäksi. Hyvän sähköturvallisuuden aikaansaamiseksi edellytetään, että sähkötyö tehdään turvallisesti, oikeita työtapoja, valmistajien asennusohjeita ja standardeja noudattaen. 10.2 Sähkötöiden johtaja Toiminnanharjoittajan on nimettävä sähkötöitä varten sähkötöiden johtaja ennen toiminnan aloittamista lukuun ottamatta sähkötöitä, joista ei täydy ilmoittaa sähköturvallisuusviranomaiselle (ks. KTMp 516/1996, 29 ). Sähkötöiden johtajan tulee olla toiminnanharjoittajan palveluksessa (tai toiminnanharjoittaja itse). Sähkötöiden johtajalle tulee antaa riittävät toimintamahdollisuudet johtaa ja valvoa sähkötöitä. Hänen tulee myös olla tiiviisti yhteydessä töiden suorittamiseen kaikissa vastuupaikoissaan. Sähkötöiden johtajan vastuulla on huolehtia: sähköturvallisuuslain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten noudattamisesta sähkötöissä että käyttöönotettavien tai toiselle luovutettavien sähkölaitteiden ja -laitteistojen kunto on sähköturvallisuusmääräysten mukainen sähkötöitä tekevien henkilöiden ammattitaitoisuudesta ja riittävästä opastuksesta tehtäviin. 10.3 Työnaikaisen sähköturvallisuuden valvoja Sähköiskun tai valokaaren vaaraa aiheuttavissa sähköalan töissä täytyy jokaiseen työkohteeseen nimetä henkilö valvomaan työnaikaista sähköturvallisuutta. Tätä henkilöä kutsutaan työnaikaisen sähköturvallisuuden valvojaksi. Hänen tulee olla itsenäiseen työhön kykenevä sähköalan ammattihenkilö. Valvoja osallistuu työhön tai tekee sen kokonaisuudessaan itse. Työnaikaisen sähköturvallisuuden valvojan tulee itse olla työkohteessa, jotta pystyy valvomaan turvallisuutta. Valvonnan määrittely on yleensä tehtävä kirjallisesti, jos työkohteessa työskentelee usean työnantajan työntekijöitä. Valvoja on nimettävä viimeistään silloin, kun sähkölaitteistoon on mahdollista kytkeä tai kytkeytyä jännite 10.4 Opastus ja koulutukset Työturvallisuuslain (738/2002) mukaan työnantajalla on yleinen velvollisuus antaa työntekijälle opetusta, ohjausta ja perehdytystä muun muassa työhön, työolosuhteisiin ja turvallisiin työtapoihin liittyen. Sähköalan töiden osalta vastuu koulutuksesta ja opastuksesta kuuluu myös sähkötöiden johtajalle ja käytön johtajalle, joiden tulee huolehtia töitä tekevien henkilöiden ammattitaitoisuudesta. Opastuksella annetaan tietoa yrityksen turvallisuusajattelusta sekä työn turvallisesta suorittamisesta. Maallikot tulee aina opastaa. Myös sähköalan ammattilaiset on opastettava esimerkiksi silloin, kun koulutus ja työkokemus eivät vastaa tehtävää työtä. Opastus voi olla henkilökohtaista ohjausta tai myös ryhmäkohtaista koulutusta.
10.5 Yhteydenpito ja tiedonkulku sähkötöissä Tiedonsiirto ja yhteydenpito voi tapahtua ihmisten välillä suullisesti, kirjallisesti tai visuaalisesti. Välineitä voivat olla esim. puhelin, suora puheyhteys, faksi tai näyttö- ja varoitustaulut. Tiedonsiirron ja yhteydenpidon on oltava luotettavaa ja yksiselitteistä. Erityisesti suullisessa tiedonvälityksessä tulee varmistaa, että tiedot on oikein ymmärretty ja vastaanotettu. Ennen sähkölaitteistoon kohdistuvan työn aloittamista sähkölaitteiston käytöstä vastaavalle henkilölle tulee antaa tiedot tehtävästä työstä. Sähkölaitteiston turvalliseen käyttöön liittyvän tiedonvälityksen kuten esim. kytkinlaitteiden tilasta tiedottamisen tulee tapahtua täsmällisinä ilmoituksina, joista käy ilmi ilmoituksen antajan nimi ja tarvittaessa sijainti. Työn aloittaminen tai jännitteen uudelleenkytkentä pelkkien merkkien tai ennalta sovitun kellonajan perusteella ei ole sallittua. 10.6 Henkilösuojaimet sähkötöissä Sähkötöissä käytettävien henkilönsuojaimien on oltava VNp henkilönsuojaimista (1406/1993) mukaisesti tyyppitarkastettuja sekä CE- ja muilla tarvittavilla merkinnöillä varustettuja. Työnantajan vastuulla on VNp henkilönsuojainten valinnasta ja käytöstä työssä (1407/1993) mukaisesti arvioida työssä esiintyvät vaarat ja valita tarvittavat suojaimet. Esimerkiksi valokaarivaarallisissa töissä tulee käyttää tulelta ja kuumuudelta suojaavaa suojavaatetusta (esim. SFS-EN 531, luokka A ja B1 tai C1). Suojaimia tulee huoltaa, kunnossapitää, säilyttää ja tarvittaessa testata käyttöohjeiden mukaisesti suojainten tehon ylläpitämiseksi. Yleisiä sähkötöissä tarvittavia suojaimia ovat mm.: suojavaatetus, eristävät tai sähköä johtavat suojajalkineet, käsiensuojaimet sekä pään- ja kasvojensuojaimet. Kilvet, piirustukset ja asiakirjat: Tekeillä olevasta työstä sekä sähkölaitteiston käytöstä tai rakenteesta aiheutuvista vaaroista tulee tarvittaessa varoittaa kilvillä. Kilpien tulee täyttää eurooppalaisten, kansallisten tai kansainvälisten standardien vaatimukset. Kilpiä ja muita työpaikalla käytettäviä turvamerkkejä koskevia vaatimuksia on esitetty VNp:ssä työpaikkojen turvamerkeistä ja niiden käytöstä (976/1994). Sähkölaitteistoon liittyvät piirustukset ja asiakirjat tulee olla käytettävissä ja ajan tasalla. 10.7 Työkalut, laitteet ja varusteet sähkötöissä Työkalujen, laitteiden ja varusteiden, joihin kuuluu myös henkilökohtaiset suojavälineet, tulee täyttää soveltuvien eurooppalaisten, kansallisten tai kansainvälisten standardien vaatimukset. Sähköalan töissä käytettävien työkalujen, laitteiden ja varusteiden on oltava käyttöön sopivia. Niitä on käytettävä ja säilytettävä valmistajan tai toimittajan antamien ohjeiden tai opastuksen mukaisesti. Työkalut, varusteet ja laitteet on pidettävä käyttökunnossa, mikä tarkoittaa määrävälein tehtäviä silmämääräisiä tarkistuksia ja tarvittaessa sähköisiä testejä.
10.8 Työalue sähkötöissä Työalue sekä tarvittaessa turvallinen kulkureitti työalueelle on määriteltävä ja merkittävä selkeästi. Työskentelytilan, valaistuksen ja kulkureittien tulee olla riittäviä työskenneltäessä sähkölaitteistossa tai sen läheisyydessä. Muiden vaaratekijöiden kuten mekaanisten laitteiden tai putoamisen aiheuttamat vammat tulee ennaltaehkäistä työkohteessa. Kulkua estävien esineiden tai palavien materiaalien sijoittaminen sähkötiloihin tai niiden kulku- tai poistumisreiteille ei ole sallittua. 11 ASBESTIPURKUTYÖTÄ KOSKEVAT LISÄMÄÄRÄYKSET Vanha asbestitöihin liittyvä lainsäädäntö korvaantui 1.1.2016 uudella lailla (684/2015) (Liite 1) eräistä asbestipurkutyötä koskevista vaatimuksista ja valtioneuvoston asetuksella (798/2015) (Liite 2) asbestityön turvallisuudesta. Lakiin on keskitetty asbestipurkutyölupaa ja asbestipurkutyön tekijän pätevyyttä koskevat säännökset sekä näistä pidettävien rekistereiden ylläpitoon liittyvät määräykset. 11.1 Asbestipurkutyöntekijän pätevyys Asbestipurkutyöhön saa käyttää vain sellaista työntekijää, jolla on vaadittu pätevyys ja joka on rekisteröity 12 :ssä tarkoitettuun asbestipurkutyöhön pätevistä henkilöistä pidettävään rekisteriin. Pätevyysvaatimuksena asbestipurkutyöntekijällä on soveltuva ammattitutkinto tai sen osa. Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa hankitun ammattipätevyyden tunnustamisesta säädetään ammattipätevyyden tunnustamisesta annetussa laissa (1093/2007). Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä asbestipurkutyötä suorittavalta työntekijältä edellytettävästä pätevyydestä. Mitä tässä pykälässä säädetään työntekijästä, sovelletaan myös asbestipurkutyötä tekevään itsenäiseen työnsuorittajaan. 11.2 Asbestipurkutyölupa Asbestipurkutyötä saa tehdä luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö, joka on saanut siihen luvan. Lupaa ei kuitenkaan tarvita: 1) lyhytkestoisiin huoltotöihin, joiden yhteydessä ei käsitellä murenevia asbestimateriaaleja; 2) hyvässä kunnossa olevien asbestia sisältävien materiaalien kapselointiin tai päällystämiseen; 3) asbestikartoitukseen ja muuhun näytteiden ottoon. 12 TYÖKOHTEEN TYYPILLISIÄ TYÖTURVALLISUUSRISKEJÄ 12.1 Tehtäväkuvaus - Kiinteistön vesikatteen uusintatyöt 12.2 Kohteelle tyypillisiä työturvallisuusriskejä sisältäviä työvaiheita - telineillä tehtävät purkutyöt ja uusien rakennusmateriaalien asennustyöt: henkilöiden ja tavaroiden putoamisriski - purku- ja asennustyöt: leikkaus-, puristus-, viilto-, murtumis- ja silmävammat - tulityöt: palo- ja silmävammat - pölyä ja melua aiheuttavat työt: haitta-aineille altistuminen, kuulovaurio - sähkötyöt: sähköhäiriön aiheuttama vaara, esim. uudelleen käynnistyminen riittämätön suojaus kosketuksen varalta puuttuva suojaus, esim. nollaus tai maadoitus
sähkölaitteen virheellinen toiminta tai asennusvirhe valokaari tai kipinöinti työkohteen jännitteettömyyden varmistamisen laiminlyönti - työmaata ympäröivä ajoneuvoliikenne kadulla ja sisäpihalla: henkilöiden puristuvammat - rakennustarvikkeiden, -jätteiden ja laitteiden siirrot: tavaroiden putoamisriski, henkilöiden puristuvammat - nostolaitteiden kaatumis- ja rikkoutumisvaara: alustan tai nostolaitteen pettäminen, henkilöiden putoamisriski Porvoossa 1.3.2017 Innocate Oy Tommi Mikkeli