työ- ja elinkeinokeskus HAKEMUS MONIVAIKUTTEISEN KOSTEIKON HOITOA KOSKEVAKSI SOPIMUKSEKSI (rekisteröity yhdistys) Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin MAATALOUDEN YMPÄRISTÖTUEN ERITYISTUKI Hakemus liitteineen toimitetaan kahtena kappaleena TE-keskukseen viimeistään 30.4.2009. Työ- ja elinkeinokeskuksen merkinnät Dnro Tallentajan nimikirjaimet ja pvm. Vakuutus tarkastusluetteloiden mukaisesta tarkastuksesta. Allekirjoitus ja nimenselvennys Lnro 262B Tallennuksen tarkastajan nimikirjaimet ja pvm. 1. HAKIJAA KOSKEVAT TIEDOT Rekisteröidyn yhdistyksen nimi Y-tunnus Tilatunnus Yhteyshenkilön nimi Jakeluosoite Postinumero ja -toimipaikka Pankkiyhteys (rahalaitoksen nimi ja tilinumero) Puhelinnumero(t) (myös suuntanumero) 2. SOPIMUSALAA KOSKEVAT TIEDOT Sopimusta haetaan seuraaville peltolohkoille pellon ulkopuoliselle alueelle Jokaisesta alueesta on muodostettava oma peruslohkonsa Peruslohkon nimi Tunnus Pinta-ala, ha **) Peruslohkon nimi Tunnus Pinta-ala, ha **) Haettu sopimusala yhteensä **) Merkitse pinta-alan jälkeen, onko lohko oma (O) vai vuokrattu (V). ha Peruskarttalehden numero(t) 3. HAETTU SOPIMUS, SOPIMUSKAUSI JA KORVAUS 5-vuotinen sopimus monivaikutteisen kosteikon hoidosta 10-vuotinen sopimus monivaikutteisen kosteikon hoidosta (valitaan vain yksi, sillä eripituisia ja -tyyppisiä sopimuksia on haettava eri hakemuslomakkeilla) Sopimuskausi haetaan alkavaksi 1.10.2009 TAI 1.5.2009 Sopimus voi alkaa 1.5 vain, jos sopimusalueella on toteutettu ei-tuotannollinen investointi tai jos voimassa oleva sopimus päättyy 31.5.2009. Toimenpiteistä aiheutuvat kustannukset ja tulonmenetykset, joista vähennetty mahdolliset hyödyt, yhteensä koko sopimuskauden (5 tai 10 vuotta) ajalta Haen tuen maksua v. 2009 euroa Haetun sopimusalan sijainti: Vesistöalueen nimi ja numero Pohjavesialueen nimi ja numero 262B_09 20.3.09
4. SITOUMUS JA ALLEKIRJOITUS Sitoudumme tämän hakemuksen hyväksymisellä monivaikutteisen kosteikon hoitoa koskevan sopimuksen sopimusehtojen noudattamiseen ja liitteenä olevan suunnitelman toimenpiteiden toteuttamiseen. Erityistukisopimuksia voidaan vuonna 2009 tehdä valtion vuoden 2009 talousarvion määrärahan puitteissa. Paikka ja aika Allekirjoitus (yhteyshenkilö, jolla on nimenkirjoitusoikeus) LIITTEET lohkokartta suunnitelmakartta kpl suunnitelmaselostus vuokra- tai muu sopimus (oltava voimassa koko sopimuskauden) jäljennös kokouspöytäkirjasta, jossa sopimuksen hakemisesta on päätetty selvitys nimenkirjoitusoikeudesta hoitopäiväkirja
Lnro 262B MONIVAIKUTTEISEN KOSTEIKON HOITOA KOSKEVAT SOPIMUSEHDOT VUONNA 2009 (rekisteröity yhdistys) 1. Sopimuksen kohde ja sopijaosapuolet Sopimuksen kohteena on pelto tai pellon ulkopuolinen alue. Sopimus voidaan tehdä vain sellaisilla alueilla, joilla peltoja on yli 20 % vesistön tai valtaojan valumaalueesta. Sopimus voidaan tehdä vain Suomenlahteen, Saaristomereen ja Selkämereen laskevien jokivesistöjen sekä sellaisten järvien valumaalueilla, missä sopimuksella voidaan merkittävästi pienentää maatalouden aiheuttamaa vesistökuormitusta ja lisätä maatalousalueiden luonnon monimuotoisuutta sekä edistää riista-, kala- tai raputaloutta. Sopimus voidaan tehdä myös kohteista, joilla maatalouden ympäristötuesta annetun valtioneuvoston päätöksen (760/1995) mukaisen sopimuksen voimassaolo päättyy työvoima- ja elinkeinokeskuksen (jäljempänä TE-keskus) tekemän päätöksen perusteella ennen tässä tarkoitetun sopimuksen sopimuskauden alkamista tai joilla luonnonhaittakorvauksesta ja maatalouden ympäristötuesta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (644/2000) tarkoitettu vastaava erityistukisopimus päättyy. Sopimuksessa on peruslohkoittain määriteltävä peltoalueet ja muut alueet, joita sopimus koskee. Sopimusalueen osaksi voidaan hyväksyä yksittäinen peltoala tai muu kuin peltoala, jos se on vähintään 0,05 hehtaaria. Sopimuksen tekemisen edellytyksenä on, että sopimukseen sisällytettävä ala yhteensä on vähintään 0,30 hehtaaria. Sopimusalueen on oltava koko sopimuskauden sopimuksen hakijan hallinnassa. Jos pelto tai muu alue on vuokrattu, sopimus voidaan tehdä koskemaan näitä peltoalueita tai muuta kuin peltoa edellyttäen, että vuokrasopimus on voimassa vähintään koko sopimuskauden. Sopimuksen tekevät hakijana oleva rekisteröity yhdistys ja se TE-keskus, jonka toimialueella sopimukseen haettu alue sijaitsee. 2. Sopimuksen edellytykset Tukea voidaan myöntää paikallisen toimintaryhmän alueella toimivalle rekisteröidylle yhdistykselle, joka sitoutuu sopimuksella noudattamaan tuen ehtoja ja täydentäviä ehtoja sopimuksen kohteena olevalla alueella. Sopimuksen tekemisen edellytyksenä on, että sopimukseen sisältyvät toimenpiteet tukevat sen maaseudun kehittämiseen liittyvien ohjelmien hallinnoinnista annetun lain (532/2006) 6 :ssä tarkoitetun paikallisen maaseudun kehittämissuunnitelman tavoitteita, jonka soveltamisalueella sopimusalue sijaitsee. Lisäksi edellytyksenä on, että sopimuksen tekeminen on tarkoituksenmukaista suunnitelman kannalta. Ennen sopimuksen tekemistä TE-keskuksen on pyydettävä paikallisen toimintaryhmän lausunto sopimuksen tekemisestä. 3. Sopimuksen toimenpiteet ja niiden hyväksyminen Sopimuksessa monivaikutteisen kosteikon hoidosta tuen saaja sitoutuu hoitamaan maatalouden ympäristötuesta annetussa valtioneuvoston päätöksessä (760/1995) tai luonnonhaittakorvauksesta ja maatalouden ympäristötuesta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (644/2000) tarkoitetun sopimuksen mukaisesti perustettua tai vesiensuojelullisesti muutoin hyväksytysti perustettua kosteikkoa suunnitelman mukaisesti. Laskeutusaltaan, kosteikon ja tulvaniityn hoito on toteutettava hakemuksen liitteenä olevan suunnitelman mukaisesti. Suunnitelmassa on yksilöitävä vuosittaiset toimenpiteet ja niiden ajoitus, johon viljelijä sitoutuu ja niistä aiheutuvat yksilöidyt kustannukset. Sopimus on tehtävä kosteikon alle jääneestä peltoalasta tai muusta hoitotoimen kohteena olevasta maa-alasta riittävine reuna-alueineen. Vuotuisia hoitotoimenpiteitä ovat muun muassa lietteen poisto, padon hoitotoimet tai kosteikon ja sen reunaalueiden kasvillisuuden niitto ja poiskuljetus. Hoitotoimien yhteydessä korjattu kasvimassa voidaan käyttää hyödyksi tai toteuttaa hoitotoimenpiteet esimerkiksi laiduntamalla, mikäli siihen ei ole vesiensuojelullista tai muuta estettä. Toimenpiteet on aloitettava jokaisella sopimukseen sisältyvällä lohkolla ensimmäisenä sopimusvuotena, ellei hyväksytty suunnitelma muuta edellytä. Sopimusalueella toteutettavista toimenpiteistä on pidettävä hoitopäiväkirjaa. Hoitopäiväkirjaan on kirjattava vähintään lohkon nimi, tunnus ja pinta-ala sekä vuosittaiset toimenpiteet, niiden toteuttamisajat ja niiden vaikutukset ympäristöön. TE-keskus käsittelee hakemuksen ja suunnitelman. Jos hakemuksen liitteenä olevassa suunnitelmassa esitettyihin toimenpiteisiin tehdään muutoksia, hakijaa kuullaan ennen sopimuksen tekemistä. Hakemus ja TE-keskuksen erillinen päätös muodostavat sopimuksen. Sopimus on tehty, kun TEkeskus on erillisellä päätöksellään hyväksynyt hakemuksen. Sopimuksessa hakija sitoutuu hoitamaan sopimusaluetta tarkastetun suunnitelman ja sopimusehtojen mukaisesti. 4. Sopimuskausi Sopimus tulee voimaan sopimuskauden alkaessa. Sopimuskausi alkaa vuonna 2009 tehtävien sopimusten osalta 1.10.2009. Sopimuskausi voi kuitenkin alkaa 1.5.2009, jos alueella on voimassaoleva sopimus, joka päättyy 31.5.2009 tai alueella on toteutettu ei-tuotannollinen investointi. 262Beh_09 1.4.09
Sopimuskausi on monivaikutteisen kosteikon hoitoa koskevassa sopimuksessa viisi vuotta (1.10.2009-30.9.2014 tai 1.5.2009-30.4.2014) tai kymmenen vuotta (1.10.2009-30.9.2019 tai 1.5.2009-30.4.2019). 5. Erityistuen määrä Hakijalle maksetaan erityistukea enintään 450 euroa sopimukseen sisältyvältä hehtaarilta. Korvauksen suuruuteen vaikuttavat aiheutuvat kustannukset ja tulonmenetykset sekä alueelta saadut hyödyt. Sopimukseen hyväksyttävä toteutettava toimenpide ja siitä aiheutuva kustannus voidaan hyväksyä edellyttäen, että toimenpide on perusteltu sopimuksen tavoitteiden saavuttamisen kannalta. Kustannuksena voidaan hyväksyä edullisimman toteutustavan mukainen kustannus. Vain ohjelmakauden 2007 2013 aikana muodostuneet kustannukset voidaan hyväksyä sopimuksen kustannuksiksi. Kohtuulliset suunnittelukustannukset ja hoitopäiväkirjan pitämisestä aiheutuvat kustannukset voidaan sisällyttää kokonaiskustannuksiin. Jos sopimukseen haetun alueen käytöstä saadaan taloudellista hyötyä kuten sadonkorjuun tai muun sadon hyötykäytön kautta, lukuun ottamatta metsätaloudesta saatavaa hyötyä, on tämä hyöty otettava huomioon. Kustannuksiksi ei hyväksytä sopimusalueen vuokrakuluja, eikä metsätalouden kustannuksia, kuten puunkorjuun tai kuljetuksen kustannuksia. Tulonmenetyksen laskemisen vertailukohtana käytetään toimenpiteen soveltamiskohteen käyttöä täydentävien ehtojen mukaisesti. Tulonmenetyksiä laskettaessa ei oteta huomioon metsätalouden tulonmenetyksiä sopimusalueella. Erityistuen määrään vaikuttaa se, jos suunnitelluista toimenpiteistä jo maksetaan muuhun Euroopan yhteisön tukijärjestelmään tai kansalliseen tukijärjestelmään kuuluvaa tukea. Toimenpiteille, joille maksetaan jo tällaista tukea, ei voida maksaa erityistukea. Erityistuen määrä todetaan päätöksessä, jonka TEkeskus antaa erityistukihakemuksesta. 6. Erityistuen vuosittaisen maksun hakeminen ja maksaminen Tuen maksamisen edellytyksenä on, että tuen saaja toimittaa vuosittain kirjallisen maksuhakemuksen, joka sisältää ilmoituksen sopimusalasta. Maksuhakemus on toimitettava sille TEkeskukselle, jonka toimialueella sopimuksen kohteena oleva alue sijaitsee. Hakemus on toimitettava TE-keskukseen viimeistään vuosittaisen pintaalatukia koskevien hakemusten viimeisenä jättöpäivänä. Postitse toimitettu hakemus tai muu tuen hakemiseen liittyvä asiakirja katsotaan oikeaan aikaan toimitetuksi, jos se on leimattu postissa em. viranomaiselle osoitettuna viimeistään määräajan viimeisenä päivänä. Jos hakemus myöhästyy, tuki alenee EU:n yhdennetyn järjestelmän säädösten mukaisesti. Hakemus voi myöhästyä enintään 25 kalenteripäivää, jonka aikana tuki vähenee 1 %/työpäivä. Jos hakemus myöhästyy yli 25 kalenteripäivää, tukea ei makseta. Samalla tavalla menetellään 1. sopimusvuoden tuen maksamisen suhteen, jos sopimuksen tekemistä koskeva hakemus on myöhästynyt. Jos vuosittaista maksatusta ei haeta, se katsotaan sopimuksesta luopumiseksi, ellei maksatushakemus ole jäänyt tekemättä säädösten tarkoittaman ylivoimaisen esteen vuoksi. Erityistukea voidaan maksaa lohkon osalta silloin, kun sen pinta-ala on vähintään 0,05 hehtaaria. Tuen maksamisen edellytyksenä on, että maksettavan tuen määrä sopimusvuodelta on vähintään 100 euroa. Maksuhakemuksessa annettavien tietojen sekä TEkeskuksen valvomien sopimusten osalta valvontatietojen perusteella todetaan vuosittainen tukeen oikeutettu pinta-ala. Erityistuki voidaan maksaa vuosittain aikaisintaan 31.8. sen jälkeen, kun mahdolliset valvonnat on tehty ja kyseessä olevan erityistukisopimuksen ehtoja on noudatettu. Jos sopimuskausi alkaa 1.10.2009, erityistuki maksetaan ensimmäisen kerran aikaisintaan seuraavan vuoden syyskuussa. Erityistuki voidaan maksaa sopimuskauden aikana kerran jokaiselta sopimusvuodelta ja enintään niin monta kertaa kuin on sopimusvuosien lukumäärä. 7. Sopimuksen tarkentaminen Sopimuksen mukaisia toimenpiteitä voidaan tarvittaessa tarkentaa sopimuksen voimassaoloaikana, jotta sopimukselle asetetut tavoitteet eivät vaarantuisi. Tarkentaminen voidaan tehdä tuen saajan hakemuksesta tai TE-keskuksen aloitteesta ennen seuraavan sopimusvuoden alkua. Tarkentamista on haettava kirjallisesti TE-keskuksesta. Ennen tarkentamisen tekemistä tuen saajaa ja alueellista ympäristökeskusta on kuultava asiasta. Tarkennuksen johdosta voi maksettavan erityistuen määrä muuttua. TE-keskuksen sopimuksen tarkentamista koskevasta päätöksestä voi valittaa. 8. Sopimuksen siirtäminen Sopimus voidaan siirtää, jos sen kohteena olevan alueen omistus- tai hallintaoikeus luovutetaan sellaiselle taholle, joka täyttää tuen saajaa koskevat edellytykset. Lisäksi sopimus voidaan edellä tarkoitetuilla ehdoilla siirtää sopimuksen kohteena olevan maatilan osan tai muun alueen osan luovutuksen yhteydessä, jollei tuelle asetetuista tavoitteista muuta johdu. Ympäristöllisistä syistä voidaan sopimusalueen osan siirto hyväksyä. Siirtotapauksessa jatkavan tuen saajan on noudatettava kyseessä olevaa so-
pimusta aiemman sopimuksen jäljellä oleva sopimusaika. Sopimuksen siirtämistä on haettava 10 työpäivän kuluessa omistus- tai hallintaoikeuden siirtymisestä lomakkeella nro 160 TE-keskuksesta. TE-keskuksen on tehtävä siirtämistä koskevaan hakemukseen päätös valitusosoituksin. Jos omistajia tai haltijoita on useampia, on tiedoksiannon vastaanottajan annettava päätös tiedoksi muille omistajille tai haltijoille hallintolaissa (434/2003) säädetyllä tavalla. Maatilan tai sen osan omistus- tai hallintaoikeuden siirtymisen ja siitä johtuvan sopimuksen siirtämisen vuoksi ei maksettua erityistukea peritä takaisin. 9. Sopimuksesta luopuminen Jos hakija luopuu sopimuksesta ennen sopimuskauden päättymistä, maksettu erityistuki peritään takaisin. Jos sopimuksesta luopumisen syynä on säädösten mukainen ylivoimainen este, ei erityistukea peritä takaisin. Takaisin perittävälle määrälle voidaan määrätä korkoa. Laskettavaan korkoon sovelletaan maaseutuelinkeinojen tukitehtäviä hoidettaessa noudatettavasta menettelystä annetun lain (1336/1992, muut. 726/2000 ja 1345/2003) 7 :ää. Korko lasketaan sen ajan perusteella, joka kuluu takaisinperintäpäätöksen tiedoksisaantipäivän ja vähennyksen tai palautuksen välillä. Sopimuksesta luopumista koskeva ilmoitus kuten myös ilmoitus ylivoimaisten esteiden aiheuttamasta sopimuksesta luopumisesta on tehtävä kirjallisesti TE-keskukseen ennen luopumista ja ylivoimaisen esteen osalta 10 työpäivän kuluessa siitä, kun hakijan on mahdollista tehdä tässä tarkoitettu ilmoitus. Jos hakija luopuu sopimuksesta ennen sopimuskauden päättymistä, uutta erityistukisopimusta ei tehdä ennen kuin kaksi vuotta on kulunut edellisen sopimuksen voimassaoloajan päättymisestä. Tämä koskee myös tapauksia, joissa vuosittainen maksatus on jäänyt hakematta, jolloin tilanne katsotaan sopimuksesta luopumiseksi. 10. Tuen saajan ilmoitusvelvollisuus Tuen saaja on velvollinen antamaan tuen myöntävälle TE-keskukselle tuen myöntämisen ja maksamisen edellytyksiä koskevat oikeat ja riittävät tiedot. Tuen hakijan on viipymättä ja viimeistään 10 työpäivän kuluessa ilmoitettava tuen myöntäneelle TEkeskukselle sellaisesta tuen saajaa, tai tuettavaa toimintaa koskevista olosuhteiden muutoksista, joka saattaa vaikuttaa tuen määrään taikka aiheuttaa tuen takaisinperimisen tai lakkauttamisen. 11. Asiakirjojen säilyttäminen Tuen ehtoihin liittyvät asiakirjat, muistiinpanot ja todistukset on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan sopimuskauden päättymisestä. 12. Valvonta ja seuraamukset Tukea valvovilla viranomaisilla on oikeus tehdä tuen myöntämiseen, maksamiseen ja käyttöön liittyvien edellytysten ja ehtojen noudattamisen valvonnassa tarvittavia, tuen saajiin kohdistuvia tarkastuksia. Tuen saaja on velvollinen korvauksetta esittämään tarkastusta suorittavalle kaikki tukeen liittyvät asiakirjat ja muutoinkin avustamaan tarkastuksessa. Tarkastusta suorittavalla on oikeus valvontatehtävän edellyttämässä laajuudessa tarkastaa tuen kohteena olevat alueet sekä muut tuen myöntämisen ja maksamisen edellytykset. Tukea voidaan alentaa tai tuki voidaan jättää maksamatta, jos Euroopan yhteisön lainsäädäntö tätä edellyttää tai jos tuen hakija on jättänyt noudattamatta sopimukseen perustuvia tuen ehtoja. Tehtävän vähennyksen määrään vaikuttavat tuen ehtoja koskevan laiminlyönnin vakavuus, laajuus sekä kesto. Jos noudattamatta jättäminen johtuu tahallisista sääntöjenvastaisuuksista, hakija suljetaan tuen ulkopuolelle kyseisen ja seuraavan vuoden ajaksi (kahden vuoden karenssi). Jos hakija on saanut tukea perusteettomasti tai enemmän kuin hänelle olisi voitu myöntää, voi tuen myöntänyt viranomainen päättää perusteettomasti tai liikaa myönnetyn määrän takaisin perimisestä. Virheellisesti tai perusteetta maksettu tuki peritään takaisin, jos tuen myöntämisen tai maksamisen edellytykset eivät ole täyttyneet, hakija ei ole noudattanut tuen ehtoja, tai hän on antanut sellaisen virheellisen tai puutteellisen tiedon, joka on olennaisesti vaikuttanut tuen myöntämiseen tai maksamiseen, hän kieltäytyy avustamasta tarkastuksessa tai Euroopan yhteisön lainsäädäntö tätä edellyttää. Jos tuen saajalta peritään takaisin perusteettomasti tai liikaa myönnetty määrä, voidaan takaisin perittävälle määrälle määrätä korkoa. Korko lasketaan sen ajan perusteella, joka kuluu maksun takaisinperintäpäätöksen tiedoksisaantipäivän ja vähennyksen tai palautuksen välillä. 13. Muutoksenhaku TE-keskuksen päätökseen saa hakea muutosta valittamalla maaseutuelinkeinojen valituslautakuntaan.
Lnro 262B HAKUOHJEET VUONNA 2009 (Monivaikutteisen kosteikon hoito) A. LOMAKKEEN PALAUTTAMINEN Lomake vaadittuine liitteineen jätetään vuonna 2009 tehtävien sopimusten osalta viimeistään 30.4.2009 siihen työ- ja elinkeinokeskukseen (jäljempänä TE-keskus), jonka alueella hakemuksen kohteena oleva alue tai pääosa siitä sijaitsee. Postitse palautettu hakemus katsotaan oikeaan aikaan palautetuksi, jos se on leimattu postissa viimeisenä hakupäivänä tai aiemmin. Hakija vastaa siitä, että oikein täytetty lomake liitteineen on TE-keskuksessa määräajassa. B. LOMAKKEEN TÄYTTÄMINEN Sopimusta haettaessa tulee täyttää hakulomake numero 262B kahtena kappaleena. Viranomainen täyttää vastaanottomerkintöjen kaikki kohdat (lomakkeen tummennettu alue). Hakija täyttää lomakkeen muut kohdat. 1. Hakijaa koskevat tiedot Rekisteröidyn yhdistyksen nimi ja yhdistyksen Y- tunnus ilmoitetaan. Yhteyshenkilönä ilmoitetaan henkilö, jolla on yhdistyksessä nimenkirjoitusoikeus. Hakemukseen on lisäksi liitettävä selvitys nimenkirjoitusoikeudesta ja sen määräytymisestä yhdistyksessä. Yhteyshenkilön postiosoite ja puhelinnumero ilmoitetaan. Näitä tarvitaan päätöksen postittamista varten sekä tilanteessa, jossa tietoja joudutaan tarkistamaan tai pyytämään puuttuvia tietoja. Tilatunnus ilmoitetaan, jos rekisteröidyllä yhdistyksellä on tilatunnus. Jos tilatunnusta ei ole, toimivaltainen viranomainen tulee antamaan yhdistykselle tilatunnuksen hakemustietojen tallentamisen yhteydessä. Maksuhakemuksissa on jatkossa ilmoitettava tämä tilatunnus. Pankkiyhteys kohdassa on ilmoitettava yhdistyksen nimissä olevan tilin tiedot. 2. Sopimusalaa koskevat tiedot Peruslohkot, joita hakemus koskee, yksilöidään lomakkeen kohdassa 2 ilmoittamalla sopimuksen piiriin haettavien peruslohkojen nimet, tunnukset ja pinta-alat. Sopimukseen haettavat lohkot merkitään liitteenä olevaan karttaan selvästi erottuvalla tavalla. Jos sopimusta haetaan kokonaisille olemassa oleville peruslohkoille, ne ilmoitetaan aiemmilla peruslohkotunnuksilla. Jos sopimusta haetaan peruslohkon osalle tai jos sopimukseen haettavilla lohkoilla (pellon ulkopuoliset alat) ei ole vielä peruslohkotunnusta, tunnukseksi merkitään U (uusi lohko). Sopimusalue tulee jakaa peruslohkoihin siten, että jokainen lohko edustaa vain yhtä tilatukiominaisuutta. Varsinainen veden peittämä kosteikkoalue on tilatukiominaisuudeltaan muussa kuin maatalouskäytössä olevaa alaa (D). Hoidettava nurmipeitteinen suoja-alue, joka on perustettu pellolle, säilyy tilatukiominaisuudeltaan peltona (A). Samoin, jos hoidettava suoja-alue on ollut pysyvää laidunta, sen tilatukiominaisuus säilyy pysyvänä laitumena (B). Muut kosteikon suoja-alueet ovat tilatukiominaisuudeltaan muussa kuin maatalouskäytössä olevaa alaa (D) tai metsämaata (E). Sopimusalan on oltava vähintään 0,30 ha ja se voi koostua useammasta eri lohkosta siten, että kunkin lohkon on oltava kooltaan vähintään 0,05 ha. 3. Sopimuskausi ja tuen määräytyminen Sopimuskausi on viisi (5) vuotta (1.10.2009 30.9.2014 tai 1.5.2009 30.4.2014) tai kymmenen (10) vuotta (1.5.2009 30.4.2019 tai 1.10.2009 30.9.2019). Sopimuskausi voi alkaa 1.5.2009, vain silloin jos alueella on voimassaoleva sopimus, joka päättyy 31.5.2009 tai jos alueella on toteutettu eituotannollinen investointi. Hakemuksessa tulee valita, haetaanko 5-vuotista tai 10-vuotista sopimusta. Tuen maksua on haettava vuosittain TE-keskuksen maaseutuosastolle toimitettavalla hakemuksella. Jos sopimusta haetaan 1.5.2009 alkavaksi, tuen maksua vuodelta 2009 haetaan rastittamalla ko. kohta. 1.10.2009 alkavaksi haetussa sopimuksessa tukea maksetaan ensimmäisen kerran vuonna 2010, joten tuen maksua ei haeta vielä vuonna 2009. Hakijalle maksetaan monivaikutteisen kosteikon hoidosta enintään 450 euroa vuodessa sopimukseen sisältyvää hehtaaria kohden. Korvauksen suuruuteen vaikuttavat hankkeesta aiheutuvat kustannukset ja tulonmenetykset (jos alue on vuokrattu, tulonmenetyksiä ei pääsääntöisesti voida hyväksyä kustannukseksi). Kohtuulliset suunnittelukustannukset voidaan sisällyttää hankkeen kokonaiskustannuksiin. Alueen vuokrakuluja ei hyväksytä kustannuksiksi. Hakemuksessa tulee ilmoittaa sen vesistöalueen tai pohjavesialueen nimi ja numero, jolla haettu sopimusala sijaitsee. 4. Allekirjoitus Hakemus on aina allekirjoitettava. Allekirjoitus on edellytys sopimuksen teolle. Allekirjoittajan tulee olla edellä ilmoitettu yhteyshenkilö, jolla on nimenkirjoitusoikeus. 262Boh_09 1.4.09
5. Liitteet Hakemuksen liitteenä on oltava erillinen suunnitelma. Suunnitelmassa on oltava vähintään seuraavat tiedot: 1) suunnitellun hankkeen yleiskuvaus ja tavoitteet; 2) suunnitelma-alueen kartta, johon on merkittävä ne peruslohkot, joita hakemus koskee; jos peruslohkot, joille sopimusta haetaan, ovat olemassa olevia peruslohkoja, suunnitelma-alueen karttana käytetään digitoituja peruslohkokarttoja; 3) yksilöidyt hoito- ja muut toimenpiteet sekä niiden toteutusaikataulu vuosittain; suunnitelman on sisällettävä selostus siitä, miten toimenpiteet edistävät sopimukselle asetettujen tavoitteiden saavuttamista; 4) laskelma toimenpiteiden kustannuksista, tulonmenetyksistä sekä alueen käytöstä mahdollisesti saatavasta taloudellisesta hyödystä; 5) arvio hankkeen vaikutuksista ympäristöön tai maisemaan; ja 6) jäljennös edellytetystä hoitopäiväkirjasta aiemmalta sopimuskaudelta, jos haettu alue tai sen osa on kuulunut aiemmin suunnitelmaa vaativaan sopimukseen. Sopimukseen haettavan alan on oltava hakijan hallinnassa koko sopimuskauden ajan. Jos alue on vuokrattu, hakemukseen on liitettävä jäljennös vuokrasopimuksesta. Vuokrasopimuksen on oltava voimassa vähintään koko sopimuskauden. Vuokrasopimukseen on syytä kirjata toimenpiteet, joita sopimusalueella tullaan tekemään. Hakemukseen liitetään selvitys siitä, kenellä on rekisteröidyssä yhdistyksessä nimenkirjoitusoikeus. Hakemukseen on liitettävä kopio siitä yhdistyksen kokouspöytäkirjasta, jossa sopimuksen hakemisesta on päätetty. TE-keskus pyytää kustakin hakemuksesta lausunnon paikalliselta toimintaryhmältä ja alueelliselta ympäristökeskukselta. Toimintaryhmältä pyydetään lausuntoa tuen myöntämisen tarkoituksenmukaisuudesta paikallisen suunnitelman tavoitteiden kannalta ja ympäristökeskukselta sopimuksen tekemisen tarkoituksenmukaisuudesta luonnonvarojen kestävän käytön ja ympäristön tilan kannalta. Haettavan erityistukisopimuksen toimenpiteiden tulee tukea paikallisen leader-toimintaryhmän kehittämissuunnitelman tavoitteita ja haettavan sopimusalueen tulee sijaita toimintaryhmän kehittämissuunnitelman soveltamisalueella. Ohessa luettelo Leader-toimintaryhmistä. Leader-toimintaryhmät toimialueittain: 1. Silmu ry rf Artjärvi, Askola, Lapinjärvi, Liljendal, Loviisa, Myrskylä, Mäntsälä, Pernaja, Pornainen, Porvoo, Pukkila, Ruotsinpyhtää, Sipoo 2. Pomoväst rf Hanko, Inkoo, Karjaa, Kirkkonummi, Pohja, Siuntio, Tammisaari 3. Ykkösakseli ry Halikko, Karjalohja, Karkkila, Kiikala, Kisko, Lohja, Muurla, Nummi-Pusula, Pertteli, Salo, Sammatti, Suomusjärvi, Vihti 4. I Samma Båt - Samassa venessä rf ry Dragsfjärd, Houtskari, Iniö, Kemiö, Korppoo, Kustavi, Merimasku, Nauvo, Parainen, Rymättylä, Särkisalo, Taivassalo, Velkua, Västanfjärd 5. Varsin Hyvä ry Askainen, Kaarina, Lemu, Lieto, Naantali, Nousiainen, Masku, Paimio, Piikkiö, Rusko, Sauvo, Turku, Vahto, Yläne 6. Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry Alastaro, Aura, Koski Tl, Kuusjoki, Loimaa, Marttila, Mellilä, Oripää, Pöytyä, Somero, Tarvasjoki 7. Maaseudun kehittämisyhdistys Ravakka ry Eurajoki, Kodisjoki, Laitila, Lappi, Mietoinen, Mynämäki, Pyhäranta, Rauma, Uusikaupunki, Vehmaa 8. Pyhäjärviseudun Kehittämisyhdistys ry Eura, Kiukainen, Köyliö, Säkylä 9. Karhuseutu ry Harjavalta, Kokemäki, Luvia, Nakkila, Noormarkku, Pori, Ulvila 10. Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Honkajoki, Ikaalinen, Jämijärvi, Kankaanpää, Karvia, Kihniö, Kiikoinen, Lavia, Merikarvia, Parkano, Pomarkku, Siikainen, Suodenniemi 11. Emo ry Järvenpää, Hausjärvi, Hyvinkää, Kerava, Loppi, Nurmijärvi, Riihimäki, Tuusula, Vantaa 12. LounaPlussa ry Forssa, Humppila, Jokioinen, Tammela, Ypäjä 13. Linnaseutu ry Hattula, Hauho, Hämeenlinna, Janakkala, Kalvola, Lammi, Renko, Tuulos 14. Eteläisen Päijät-Hämeen toimintaryhmä ETPÄHÄ ry Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Nastola, Orimattila 15. Päijät-Hämeen maaseudun kehittämisyhdistys ry Asikkala, Hartola, Heinola, Padasjoki, Pertunmaa, Sysmä 16. Pomoottori ry Juupajoki, Kuhmalahti, Luopioinen, Orivesi, Pälkäne 17. Pirkan Helmi ry Kylmäkoski, Toijala, Urjala, Valkeakoski, Viiala 18. Kantri ry Kangasala, Lempäälä, Nokia, Pirkkala, Tampere, Vesilahti, Ylöjärvi 19. Joutsenten reitti ry Huittinen, Hämeenkyrö, Mouhijärvi, Punkalaidun, Vammala, Vampula, Viljakkala, Äetsä
20. PoKo ry Kuru, Mänttä, Ruovesi, Vilppula, Virrat 21. Pohjois-Kymen Kasvu ry Elimäki, Iitti, Jaala, Kouvola, Kuusankoski, Valkeala 22. Kehittämisyhdistys SEPRA ry Anjalankoski, Hamina, Kotka, Miehikkälä, Pyhtää, Ruotsinpyhtää, Virolahti 23. Länsi-Saimaan kehittämisyhdistys ry Joutseno, Lappeenranta, Lemi, Luumäki, Savitaipale, Suomenniemi, Taipalsaari, Ylämaa 24. Etelä-Karjalan Kärki-LEADER ry Imatra, Parikkala, Rautjärvi, Ruokolahti 25. Veej'jakaja ry Haukivuori, Hirvensalmi, Kangasniemi, Mikkeli, Mäntyharju, Pieksämäki, Pieksänmaa, Puumala, Ristiina 26. RAJUPUSU LEADER ry Joroinen, Juva, Rantasalmi, Sulkava 27. Piällysmies ry Enonkoski, Heinävesi, Kerimäki, Punkaharju, Savonlinna, Savonranta 28. Maaseudun kehittämisyhdistys Mansikka ry Karttula, Leppävirta, Rautalampi, Suonenjoki, Tervo, Varkaus, Vesanto 29. Kehittämisyhdistys Kalakukko ry Juankoski, Kaavi, Kuopio, Nilsiä, Rautavaara, Siilinjärvi, Tuusniemi 30. Ylä-Savon Veturi ry Iisalmi, Keitele, Kiuruvesi, Lapinlahti, Maaninka, Pielavesi, Sonkajärvi, Varpaisjärvi, Vieremä 31. Maaseudun kehittämisyhdistys Keski-Karjalan Jetina ry Kesälahti, Kitee, Rääkkylä, Tohmajärvi 32. Joensuun seudun LEADER ry Eno, Joensuu, Kontiolahti, Liperi, Outokumpu, Polvijärvi, Pyhäselkä 33. Vaara-Karjalan LEADER ry Ilomantsi, Juuka, Lieksa, Nurmes, Valtimo 34. Vesuri-ryhmä ry Jämsä, Jämsänkoski, Keuruu, Korpilahti, Kuhmoinen, Multia, Petäjävesi, Uurainen 35. Maaseutukehitys ry Hankasalmi, Joutsa, Konnevesi, Leivonmäki, Luhanka, Toivakka 36. JyväsRiihi ry Jyväskylä, Jyväskylän mlk, Laukaa, Muurame 37. Maaseudun Kehittämisyhdistys Viisari ry Kannonkoski, Karstula, Kinnula, Kivijärvi, Kyyjärvi, Pihtipudas, Pylkönmäki, Saarijärvi, Viitasaari, Äänekoski 38. Kuusiokuntien kehittämisyhdistys ry Alavus, Kuortane, Lehtimäki, Soini, Töysä, Ähtäri 39. Seinäjoen Seudun Kehittämisyhdistys LIIVERI ry Ilmajoki, Jalasjärvi, Kurikka, Nurmo, Seinäjoki, Ylistaro 40. Suupohjan Kehittämisyhdistys ry Isojoki, Jurva, Karijoki, Kauhajoki, Teuva 41. Aisapari ry Alahärmä, Alajärvi, Evijärvi, Kauhava, Kortesjärvi, Lappajärvi, Lapua, Vimpeli, Ylihärmä 42. Studiefrämjandet i Österbotten r.f. Kaskinen, Kokkola, Korsnäs, Kristiinankaupunki, Kruunupyy, Luoto, Maalahti, Maksamaa, Mustasaari, Närpiö, Oravainen, Pedersöre, Pietarsaari, Uusikaarlepyy, Vaasa, Vöyri 43. YHYRES - Kyrönmaan kehittämisyhdistys ry Isokyrö, Laihia, Vähäkyrö 44. Pirityiset ry Halsua, Kaustinen, Lestijärvi, Perho, Toholampi, Ullava, Veteli 45. Rieska-LEADER ry Alavieska, Himanka, Kalajoki, Kannus, Kälviä, Lohtaja, Merijärvi, Oulainen, Sievi, Ylivieska 46. Keskipiste-LEADER ry Haapajärvi, Haapavesi, Kestilä, Kärsämäki, Nivala, Piippola, Pulkkila, Pyhäjärvi, Pyhäntä, Reisjärvi 47. Nouseva Rannikkoseutu ry Hailuoto, Liminka, Lumijoki, Pyhäjoki, Raahe, Rantsila, Ruukki, Siikajoki, Tyrnävä, Vihanti 48. Jokivarsien Moderni Maaseutuyhdistys JoMMa ry Haukipudas, Ii, Kempele, Kiiminki, Kuivaniemi, Muhos, Oulu, Pudasjärvi, Utajärvi, Yli-Ii, Ylikiiminki 49. Myötäle ry Kuusamo, Posio, Taivalkoski 50. Oulujärvi LEADER ry Kajaani, Paltamo, Puolanka, Vaala, Vuolijoki 51. Kainuun Naisyrittäjyys LEADER ry Hyrynsalmi, Kuhmo, Ristijärvi, Sotkamo, Suomussalmi 52. Peräpohjolan kehitys ry Kemi, Keminmaa, Ranua, Rovaniemi, Simo, Tervola 53. Outokaira Tuottamhan ry Pello, Tornio, Ylitornio 54. Kyläkulttuuria Tuntureitten Maassa ry Enontekiö, Kittilä, Kolari, Muonio 55. Pohjoisimman Lapin LEADER ry Inari, Kemijärvi, Pelkosenniemi, Salla, Savukoski, Sodankylä, Utsjoki