Siltala-Juupakylä kyläyhdistys ry, Reijo Kujala ja Mauri Vähämäki ovat

Etelä-Suomi Päätös Nro 226/2010/4 Dnro ESAVI/291/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 26.11.2010 ASIA HAKIJAT Juupajärven kunnostaminen, Seinäjoki Siltala-Juupakylä kyläyhdistys ry, Reijo Kujala ja Mauri Vähämäki VIRANOMAISTA KOSKEVA MERKINTÄ Ympäristölupavirastot on lakkautettu 31.12.2009. Valtion aluehallinnon uudistamista koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (903/2009) 4 :n mukaan ympäristölupavirastoissa vireillä olevat asiat, jotka aluehallintovirastoista annetun lain (896/2009) nojalla kuuluvat aluehallintovirastolle, siirtyivät 1.1.2010 vastaavalle alueellisesti toimivaltaiselle aluehallintovirastolle. Tämän asian käsittelyä on jatkanut 1.1.2010 alkaen Etelä-Suomen aluehallintovirasto, koska asia on kuulutettu Länsi-Suomen ympäristölupavirastossa ennen 1.1.2010. HAKEMUS Siltala-Juupakylä kyläyhdistys ry, Reijo Kujala ja Mauri Vähämäki ovat 31.3.2009 Länsi-Suomen ympäristölupavirastoon toimittamassaan ja myöhemmin täydentämässään hakemuksessa pyytäneet lupaa Juupajärven kunnostukseen Seinäjoen kaupungissa hakemukseen liitettyjen 27.2.2009 päivätyn Juupajärven kunnostussuunnitelman ja 25.7.2008 päivätyn Juupajärven lintuvesikunnostussuunnitelman mukaisesti. SUUNNITELMA Hankkeen tarkoitus Juupajärven kunnostussuunnitelman tarkoituksena on järven avovesialueen laajentaminen, vesikasvillisuuden vähentäminen ja rantavyöhykkeen raivaaminen luonnon monimuotoisuuden edellyttämällä tavalla sekä järven luonto- ja virkistysarvojen parantaminen. Juupajärven lintuvesikunnostussuunnitelman tarkoituksena on linnuston elinmahdollisuuksien parantaminen. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 020 636 1040 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE Helsingin toimipaikka Asemapäällikönkatu 14, 00520 Helsinki PL 115, 00231 Helsinki fax 09 726 0233 ymparistoluvat.etela@avi.fi

2 Vesistö Juupajärvi sijaitsee Seinäjoen kaupungin eteläosassa noin 18 km kaakkoon Peräseinäjoen taajamasta. Järvi sijaitsee Kyrönjoen valuma-alueen (42) Kalajärven osavaluma-alueella (42.073). Järven vesi laskee Juupaluomaa pitkin Seinäjokeen, joka laskee Kyrönjokeen. Järven keskeisimpiä ongelmia ovat järven mataluus, rantojen pensoittuminen, mudan ja liejun kertyminen järven pohjalle sekä vesikasvillisuuden liikakasvu. Juupajärven pinta-ala on noin 55 ha ja valuma-alueen 24,7 km 2. Keskisyvyys on 0,5 m ja rantaviivan pituus 3 600 m. Juupajärven keskivedenkorkeuden arvioidaan olevan tasolla N 60 +126,55 m. Järven keskivirtaama on noin 0,21 m 3 /s. Kesällä tulevan veden määrä voi olla vain 1 1,5 l/s/km 2 eli noin 25 40 l/s. Hyvin runsas vesikasvillisuus peittää järven pinta-alasta noin 80 % ja muu osa on avovettä. Juupajärvi ja sen lasku-uoma Juupaluoma ovat erittäin reheviä, rautapitoisia ja lievästi happamia humusvesiä. Juupaluomaa on perattu valtion toimesta 1950-luvulla. Perkaus ulotettiin liian lähelle järven luusuaa, jolloin perkaamatta jätetty uoman osa syöpyi ja Juupajärven vesipinta laski huomattavasti. Useita vuosia myöhemmin järven luusuaan rakennettiin tilanteen korjaamiseksi pohjapato, jonka harjan korkeus on tasolla N 60 +126,53 m. Järven pohjoisosaa on kunnostettu vuosina 2001 2003 Länsi-Suomen vesioikeuden päätöksen nro 46/1998/2 mukaisesti noin 10 ha:n alueelta. Juupajärven pohjasedimenttitutkimustulosten mukaan järven luoteis- ja koillisrannalla on hiekkaa jo alle yhden metrin syvyydessä pohjasedimentin pinnasta mitattuna. Muilta osin järven pohjassa on noin kaksi metriä paksu humuskerros ennen kovaa pohjaa. Juupajärvessä on runsaasti ruutanaa. Järvessä on myös ahventa, särkeä ja haukea. Kalastus Juupajärvellä on hyvin vähäistä, ja se on pääasiassa katiskapyyntiä. Vuonna 2008 päivitetyn Juupajärven kasvillisuusselvityksen mukaan järven eteläosa on lähes umpeenkasvanut. Järven länsiosan lampareiden kirjoma luhta-alue on rahkasammalten ja sarojen umpeenkasvattamaa aluetta. Järven keski- ja itäosa on järvikortteen valtaamaa aluetta. Järven kasvillisuus on kehittynyt melko monipuoliseksi ja vaihtelevaksi. Sen lähes täysin umpeenkasvaneen ja suohon vaihettuvan länsireunan kasvilajit ovat tavanomaisia ja yleisiä soiden ja luhtaisten kasvupaikkojen lajeja kuten vaivero, juolukka, lakka, karpalo ja myrkkykeiso. Alueilla, joiden soistuminen ei vielä ollut pitkälle edennyttä, tavattiin vehka- ja ratamosarpiokasvustoja sekä rantaluikkaa. Vapaan veden valtalajeja olivat kelluslehtiset uistinvita, lumme ja ulpukka. Juupajärvellä vuonna 2008 tehdyn linnustoselvityksen mukaan alueen linnusto koostuu pääosin tyypillisistä suoalueiden lintulajeista. Merkittävimpänä havaintona oli metsähanhi.

3 Natura-alue Hankealueen omistus Juupajärven kaakkoispuolella on pinta-alaltaan 606 ha oleva Pirjatannevan Natura-alue (FI0800028), joka on sekä luontodirektiivin että lintudirektiivin mukainen alue. Alue on edustava näyte Etelä-Pohjanmaan aapasuoluonnosta ja merkittävä linnuston pesimäalue. Luontodirektiivin luontotyypeistä alueella esiintyy aapasoita, puustoisia soita, keidassoita, muuttuneita keidassoita ja boreaalisia luonnonmetsiä. Lintudirektiivin lajeista alueella pesivät muun muassa kapustarinta, kurki ja laulujoutsen sekä valtakunnallisesti silmälläpidettävät metso, pikkulepinkäinen, sinisuohaukka ja suokukko. Alueella kasvaa muun muassa valtakunnallisesti vaarantunutta nummirahkasammalta ja silmälläpidettävää lännenkynsisammalta. Juupajärvi on Luoman kylässä Seinäjoen kaupungissa sijaitseva Yhteinen vesialue, kiinteistötunnus 743-416-876-9, johon lintuvesikunnostussuunnitelmassa tarkoitettu läjityssaari kuuluu. Kunnostustoimenpiteet Ruoppaukset Juupajärven kunnostussuunnitelman mukaan järven itärannalla ruopataan noin 3,47 ha:n suuruisella alueella ja kaivun keskisyvyys on 1,20 1,30 m sekä kaivettavien massojen kokonaismäärä noin 45 600 m 3 ktr. Kaivu ulotetaan kantavaan hiekkapohjaan. Ennen ruoppaustoimenpiteiden suorittamista ruopattava alue jäädytetään vedenpinnan ollessa normaalitasolla. Jäädyttämisen jälkeen järven vedenpintaa lasketaan 1 2 viikon ajan pohjapadon vieressä olevan munk-padon kautta. Vedenpinta pyritään laskemaan tasoon N 60 +125,90 m. Tällöin sedimentti tiivistyy ja kaivumassojen tilavuus pienenee ja ruoppaustyöt voidaan suorittaa suurimmaksi osaksi kuivatyönä. Ruoppausalueelle tehdään huoltotie, joka kulkee kiinteistön Isomäki II RN:o 18:28 kautta järven itärannalle. Rannanomistajilla on mahdollisuus ruopata omia rantojaan vedenpinnan ollessa alhaalla. Järven vedenpinta nostetaan takaisin keväällä tulevista sulamisvesistä. Lintuvesialueen kunnostus Juupajärven eteläosassa tehdään ruoppaamalla alueelta kasvillisuus- ja turvekerrokset 0,5 1 m:n paksuudelta. Alueella ruopataan allikko- ja kanavaverkostoa noin 5 ha:n alueelle. Lintuvesikunnostussuunnitelman mukaisten ruoppausmassojen kokonaismäärä on noin 12 600 m 3. Ruopattavat alueet on jaettu neljään alueeseen. Alue 1 on kunnostusruoppauksen etelä- ja lounaisosa. Alue 1:n pinta-ala on noin 1,9 ha, ruoppausalueen pinta-ala noin 0,84 ha ja ruoppausmassojen määrä noin 5 000 m 3. Alue 2 on alueen 1 itäpuolelle kaivettava kanavaverkosto. Alue 2:n pintaala on noin 0,7 ha, kaivettavien kanavien ja lampareiden pinta-ala noin 0,32 ha ja ruoppausmassojen määrä noin 1 900 m 3. Alue 3 on kunnostusalueen saaren länsipuolelle kaivettava kanava- ja allikkoverkosto. Alue 3:n pinta-ala on noin 0,7 ha, kaivettavien alueiden pinta-ala noin 0,18 ha ja ruoppausmassojen määrä noin 1 100 m 3.

4 Alue 4 on kunnostusalueen pohjoisosan saaren ympärille kaivettava kanava- ja allikkoverkosto. Alue 4:n pinta-ala on noin 1,8 ha, kaivettavien alueiden pinta-ala noin 0,77 ha ja ruoppausmassojen määrä noin 4 600 m 3. Lisäksi lintuvesikunnostussuunnitelman mukaan Juupajärven kaakkoiskulmaan laskevan ojan edustalle kaivetaan pitkähkö allikko, joka hidastaa tulva-aikaista pintavirtausta ja pysäyttää valuma-alueelta tulevia kiintoaineita. Kaivannolla vedet ohjataan virtaamaan järven eteläosan kautta ja suojellaan uutta avovesialuetta kiintoainekuormitukselta. Allikon pinta-ala on noin 0,3 ha ja ruoppausmassoja syntyy noin 3 500 m 3. Läjitykset Juupajärven kunnostussuunnitelman mukaiset ruoppausmassat läjitetään maanomistajien kanssa sovitun mukaisesti järven lähialueella oleville pelloille. Lintuvesikunnostussuunnitelman mukaisella kunnostusalueella olevan saaren läjityspinta-ala on noin 2 380 m 2. Noin 4 700 m 3 ruoppausmassoja läjitetään pesimäsaarekkeiksi, saareen läjitetään noin 3 900 m 3 ja järven etelärannan läjitysalueelle noin 4 000 m 3. Järven kaakkoiskulmaan kaivettavasta allikosta syntyvät ruoppausmassat läjitetään kaivannon järven puolelle tehostamaan virtauksen hidastumista. Työn suorittaminen Juupajärven kunnostussuunnitelman mukaiset ruoppaukset on tarkoitus tehdä helmi maaliskuun aikana. Lintuvesikunnostuksen alue 1 ja ajoreitit on jäädytettävä hyvin ennen kaivun aloittamista. Muut alueet voidaan kunnostaa myös sulan maan aikana. Lintuvesialueen kunnostus voidaan tehdä järven avovesialueen ruoppauksen yhteydessä tai omana kunnostushankkeena ilman vedenpinnan laskua. Työmenetelmänä on kauharuoppaus. Töitä ei tehdä linnuston pesimäaikana. Hankkeen vaikutukset Vesitilavuuden ja vesisyvyyden kasvaessa järven happitilanne paranee ja sen myötä vesikasvien kasvualueet pienenevät, järven umpeenkasvu estyy ja kalojen elinmahdollisuudet paranevat. Järven kalakanta uudistuu kunnostuksen jälkeen luontaisesti. Ruopattavien lintuvesialueiden ja avovesialueiden väliin jätetään leveä koskematon kasvillisuusvyöhyke, joka pidättää kiintoainetta ja ravinteita. Avovesialueen laajentaminen lisää alueen linnuston viihtyvyyttä sekä parantaa alueen virkistyskäyttömahdollisuuksia ja järvinäkymää. Kunnostustoimenpiteiden maisemallinen haitta on tilapäinen eikä lähiympäristölle aiheudu pysyvää haittaa. Lintuvesialueen kunnostuksessa linnustolle tehdään edullinen kosteikkomosaiikki, jossa avoveden ja kasvillisuuden suhde on noin 1:1 ja suuri osa vesialueesta on alle

0,5 metrin syvyistä. Kunnostuksella parannetaan Juupajärven arvoa lintu-, luonto- ja virkistysalueena. Kunnostuksen haittavaikutus on lähinnä lyhytaikainen veden samentuminen. Toimenpiteistä on myös lievää haittaa pohjaeläimistölle. Pohjaeläinkannat toipuvat nopeasti. Hankkeella ei ole pysyviä vaikutuksia vedenkorkeuksiin eikä virtaamiin. Juupajärven kunnostushankkeella ei ole suoria vaikutuksia Pirjatannevan Natura-alueeseen (FI0800028, SCI ja SPA). Pitkän ajanjakson kuluessa järven kunnostuksella saattaa olla positiivisia vaikutuksia Natura-alueen linnustoon. 5 Kustannukset Suostumukset Juupajärven kunnostussuunnitelman mukaiset kunnostuskustannukset ovat noin 211 000 euroa ja lintuvesialueen kunnostuskustannukset noin 89 000 euroa eli kunnostamisen kokonaiskustannukset yhteensä ovat 300 000 euroa. Suunnitelman toteuttamiseksi on saatu yhteensä 11 rantakiinteistön omistajan suostumukset. HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta 24.9. 26.10.2009 ympäristölupavirastossa ja Seinäjoen kaupungissa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään 26.10.2009. Kuulutus on erikseen lähetetty tiedoksi asiakirjoista ilmeneville viranomaisille ja asianosaisille. MUISTUTUKSET, VAATIMUKSET JA MIELIPITEET 1) Länsi-Suomen ympäristökeskus on edellyttänyt, että työn toteuttamisessa käytetään ympäristölle vähiten haittoja aiheuttavia työmenetelmiä. Erityisesti tarpeetonta veden samentamista on vältettävä Töiden aloittamisesta on tehtävä kirjallinen ilmoitus Länsi-Suomen ympäristökeskuksen ympäristönsuojeluosastolle hyvissä ajoin ennen töiden aloittamista. Hakijan on esitettävä ympäristönsuojeluosastolle vedenlaadun tarkkailusuunnitelma hyväksyttäväksi vähintään neljä viikkoa ennen töiden aloittamista. Töiden lopettamisesta on ilmoitettava myös kirjallisesti. 2) Pohjanmaan työ- ja elinkeinokeskuksen mukaan Juupajärvi voidaan kunnostaa hakemuksen mukaisesti. Luvan saajan on tarkkailtava toimenpiteiden vaikutuksia järven kalakantoihin ja kalastukseen työ- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotus tarkkailusuunnitelmaksi on toimi-

tettava työ- ja elinkeinokeskukselle viimeistään kolme kuukautta ennen töiden aloittamista. 3) Seinäjoen kaupungin ympäristölautakunta on puoltanut luvan myöntämistä hankkeelle. Hankkeesta ei aiheudu yleisen tai yksityisen edun loukkausta tai merkityksellistä haittaa tai edunmenetystä rannan tai vesialueen omistajille. Hankkeen vaikutukset ympäristön luonnonsuhteisiin ja vesiluontoon arvioidaan myönteisiksi. 6 HAKIJOIDEN SELITYS Hakijoilla ei ole ollut huomautettavaa muistutusten johdosta. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Aluehallintovirasto myöntää Siltala-Juupakylä kyläyhdistys ry:lle, Reijo Kujalalle ja Mauri Vähämäelle luvan Juupajärven kunnostamiseen Seinäjoen kaupungissa hakemukseen liitettyjen 27.2.2009 päivätyn Juupajärven kunnostussuunnitelman ja 25.7.2008 päivätyn Juupajärven lintuvesikunnostussuunnitelman mukaisesti. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä. Luvan saajien on noudatettava vesilain säännöksiä ja jäljempänä olevia lupamääräyksiä. Lupamääräykset 1) Työt on tehtävä 1.10. 31.3. välisenä aikana mahdollisimman yhtäjaksoisesti siten, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa ja häiriötä vesialueelle ja sen käytölle. Työt on pyrittävä tekemään yhden talven aikana. 2) Ruoppausmassat on läjitettävä hakemussuunnitelman mukaisille läjitysalueille vesialueelle tai maa-alueille maanomistajien kanssa sovittavalla tavalla siten, etteivät ne pääse maa-alueelta vesistöön. 3) Järven vedenpinta voidaan ruoppaustyön ajaksi laskea tilapäisesti tasoon N 60 +125,90 m. 4) Jos työt tehdään vesialueen ollessa jäässä, on kohdat, joissa jäätä on töiden vuoksi rikottu tai jään kantavuus on huonontunut, merkittävä asianmukaisesti. 5) Luvan saajan on ennen töiden aloittamista selvitettävä työalueella mahdollisesti olevat johdot ja kaapelit. Työt on toteutettava niitä vaurioittamatta. 6) Töiden päätyttyä työalueet on saatettava asianmukaiseen ja maisemallisesti hyväksyttävään kuntoon. 7) Töiden suorittamisesta mahdollisesti aiheutuva, välittömästi ilmenevä vahinko on viipymättä korvattava vahingonkärsijälle.

8) Luvan saajan on tarkkailtava hankkeen vaikutuksia vesistön tilaan Etelä- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla sekä kalataloudellisia vaikutuksia Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotukset vesistövaikutustarkkailusuunnitelmaksi on toimitettava Etelä- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja kalataloustarkkailusuunnitelmaksi Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle hyvissä ajoin ennen töiden aloittamista. Tarkkailujen raportit on toimitettava asianomaiselle elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Seinäjoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tarkkailujen tulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. 9) Työt on aloitettava ja saatettava olennaisilta osiltaan loppuun neljän vuoden kuluessa siitä lukien, kun tämä päätös on tullut lainvoimaiseksi uhalla, että lupa raukeaa. 10) Töiden aloittamisesta on etukäteen ilmoitettava kirjallisesti Etelä- Pohjanmaan sekä Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille ja Seinäjoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 11) Töiden valmistumisesta on 60 päivän kuluessa ilmoitettava kirjallisesti Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle, Etelä-Pohjanmaan sekä Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille ja Seinäjoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 7 Perustelut Juupajärven kunnostus on tarpeen järven luonto- ja virkistysarvojen ja järven linnuston elinmahdollisuuksien parantamiseksi. Hanke laajentaa järven avovesialuetta, vähentää vesikasvillisuutta ja edistää luonnon monimuotoisuutta. Ruoppauksesta ja pesimäsaarekkeiden läjityksestä aiheutuu tilapäistä veden samentumista, mikä haittaa vesieliöitä ja järven virkistyskäyttöä. Samentuminen on kuitenkin väliaikaista. Ruoppauksen aiheuttamaa tilapäistä haittaa linnustolle ja vesialueen käytölle ehkäistään ajoittamalla työt pesimäajan ja keskeisen virkistyskäyttöajan ulkopuolelle. Töiden suorittamiseksi tarpeellinen vedenpinnan tilapäinen lasku ei aiheuta sanottavaa haittaa vesiluonnolle tai vesialueen käytölle. Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman tavoitteena on vesien hyvän tilan saavuttaminen vuoteen 2015 mennessä. Vesienhoitosuunnitelmaan liittyvän Kyrönjoen vesistöalueen vesienhoidon toimenpideohjelman vuoteen 2015 mukaan Seinäjoen yläosa kuuluu hyvään ekologiseen luokkaan. Toimenpideohjelman mukaan alueella on lisäksi monia tarkasteltua kokoluokkaa (1 km 2 ) pienempiä järviä joiden kunnostus voi tulla ajankohtaiseksi lähivuosina. Toimenpideohjelmassa todetaan, että koska kunnostukset edellyttävät tarkkaa tapauskohtaista suunnittelua, ei ohjelmassa ole esitetty kunnostukseen liittyviä suosi-

tuksia eikä kustannuksia. Hanke edistää Kokemäenjoen-Saaristomeren- Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman tavoitteiden saavuttamista. Hankkeesta saatava hyöty on siitä johtuvaan vahinkoon, haittaan ja muuhun edunmenetykseen verrattuna huomattava. Lainkohdat Vesilain 2 luvun 6 :n 2 momentti, 11 ja 11 a sekä 16 luvun 23 a Muistutuksiin vastaaminen KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Asiassa annetut muistutukset otetaan huomioon myöntämällä hankkeelle lupa. Länsi-Suomen ympäristökeskuksen 1) vaatimus vähiten haittoja aiheuttavien työmenetelmien käytöstä otetaan huomioon lupamääräyksessä 1). Vaatimus töiden aloittamisilmoituksen tekemisestä otetaan huomioon lupamääräyksessä 10) ja vaatimus töiden valmistumisilmoituksen tekemisestä lupamääräyksessä 11). Vaatimus tarkkailusuunnitelmaesityksen toimittamisesta otetaan huomioon lupamääräyksessä 8). 2) Pohjanmaan työ- ja elinkeinokeskuksen vaatimus tarkkailusta ja tarkkailusuunnitelmaesityksen toimittamisesta työ- ja elinkeinokeskukselle otetaan huomioon lupamääräyksessä 8). Käsittelymaksu on 3 070 euroa. Lasku lähetetään erikseen Valtion talousja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) 7 :n 2 momentin mukaan suoritteesta, jota koskeva asia on tullut vireille ennen asetuksen voimaantuloa, peritään maksu asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan. Hakemuksen vireille tullessa maksuun sovellettiin ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista annettua ympäristöministeriön asetusta (1388/2006), jonka liitteen maksutaulukon mukaan ruoppausta, jonka massamäärä on 20 000 200 000 m 3 ktr, koskevan hakemuksen käsittelystä perittävän maksun suuruus on 3 070 euroa. 8

9 PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Siltala-Juupakylä kyläyhdistys ry ym. Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Seinäjoen kaupunki Seinäjoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue (sähköisesti) Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousyksikkö (sähköisesti) Vapo Oy Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Asianosaisille listan dpoesavi-291-04-09-2010 mukaan. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Seinäjoen kaupungin virallisella ilmoitustaululla.

10 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Liite Valitusosoitus Heikki Penttinen Anne Valjakka Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Heikki Penttinen. Asian on esitellyt ympäristölakimies Anne Valjakka. AV/sl

VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 27.12.2010. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kahtena kappaleena Etelä-Suomen aluehallintovirastolle sen ympäristölupavastuualueen Helsingin toimipaikkaan. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen Helsingin toimipaikan yhteystiedot käyntiosoite: Asemapäällikönkatu 14, 00520 Helsinki postiosoite: PL 115, 00231 Helsinki puhelin: (vaihde) 020 636 1040 telekopio: (09) 726 0233 sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 89 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.