KATALONIANPAIMENKOIRA GOS D ATURA CATALÁ JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2008-2012 1
Katalonianpaimenkoiran jalostuksen tavoiteohjelma 2008-2012 Hyväksytty rotuyhdistyksen hallituksessa 21.10.2006 Hyväksytty rotuyhdistyksen yleiskokouksessa 17.3.2007 Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 26.04.2007 SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt 22.08.2007, JTT päätös 6/07 2
Sisällys: 1 Yhteenveto...4 2 Rodun tausta...5 3 Suomen Katalonianpaimenkoirat ry:n historia...7 4 Nykytilanne...9 4.1 Populaation koko ja rakenne...9 4.1.1 Jalostuspohja ja siitosmateriaali...10 4.1.2 Yksilöiden käyttömäärät...13 4.1.3 Tehollinen populaatiokoko...16 4.1.4 Kasvattajat 1991-2006...17 4.1.5 Kanta muissa maissa...17 4.2 Luonne ja käyttöominaisuudet...19 4.2.1 Rotumääritelmän ja Suomen koirakannan vastaavuus...19 4.2.2 Paimennus eli rodun alkuperäiskäyttö...20 4.2.3 Luonnetesti...20 4.2.4 Eri luonnetestauksen ja taipumusten testimenetelmät...23 4.2.5 Katalonianpaimenkoirien käyttö harrastuslajeissa kokeiden ja tulosten perusteella...23 4.2.6 Rodun luonteen haastellisuus...24 4.2.7 Katalonianpaimenkoirat lapsiperheissä...24 4.3 Terveys...24 4.3.1 Virallisten tutkimusten piirissä olevat sairaudet...25 4.3.2 Muut Suomessa rodulla todetut merkittävät sairaudet...28 4.3.3 Kysely kasvattajille kuolemaan joht. syistä sekä lääkitystä vaativista sairauksista...29 4.3.4 Rakenteelliset heikkoudet...29 4.3.5 Yhteenveto rodulla muissa maissa tai kirjallisuudessa kuvatuista sairauksista...29 4.3.6 Seitettävä PEVISA-ohjelma...30 4.4 Ulkomuoto...30 4.4.1 Suomen koirien vastaavuus rotumääritelmän kanssa...30 4.4.2 Näyttelyarvioinnit...32 4.4.3 Värit...34 5 Yhteenveto aiemman tavoiteohjelman toteutumisesta...35 6 Jalostuksen tavoitteet ja toimintasuunnitelma...36 6.1 Näkemys tulevaisuudesta...36 6.2 Rotuyhdistyksen tavoitteet...37 6.3 Rotuyhdistyksen toimintasuunnitelma...38 6.4 Uhat ja mahdollisuudet...40 6.4.1 Rodun jalostus...40 6.4.2 Yhdistys...41 6.5 Varautuminen ongelmiin...41 6.6 Toimintasuunnitelma JTO:n toteuttamiseksi...43 6.6.1 Yhdistyksen osuus...43 6.6.2 Jalostustoimikunta...43 6.6.3 Kasvattajan vastuu...44 6.6.4 Uroksen omistajan vastuu...44 6.6.5 Toimenpidesuunnitelma JTO:n toteuttamiseksi 5-vuotiskaudella...45 7 Tavoiteohjelman toteutumisen seuranta...45 8 Lähteet...46 9 Liitteet...46 3
1. YHTEENVETO Rotu Katalonianpaimenkoira on keskikokoinen monipuolinen paimenkoira. Lampaat ovat olleet sen pääasiallinen paimennettava, mutta kotimaassaan sitä on käytetty myös muun karjan paimennukseen. Rotu on luonteeltaan alkukantainen paimenkoira, jonka tehtävä on ollut paimentaa yhdessä isäntänsä kanssa, mutta myös kyetä huolehtimaan laumasta yksin. Vaadituista työominaisuuksista johtuen rotu on itsenäinen, omaa vartioivia ominaisuuksia, ja on aloitekykyinen. Katalonianpaimenkoira on isännälleen uskollinen, rohkea ja palvelualtis koira. Fysiikaltaan sopusuhtainen, ketterä ja säänkestävä työkoira. Populaatio ja sen kehitys Katalonianpaimenkoiran ensimmäinen rotumääritelmä laadittiin vuonna 1929 ja FCI hyväksyi rodun vuonna 1982. Ensimmäisiä vuosikymmeniä rotuna, aina 70-luvulle asti se oli erityisesti paimentava koira työssä. Koirat sekoittuivat muihin rotuihin eivätkä paimenet myyneet helposti koiriaan puhtaan rodun siitoskoiriksi. Toisaalta taas karjatalouden merkitys väheni ja sen myötä rodun käyttö väheni myös alkuperäistyössä. Rodun ensimmäinen geneettinen pullonkaula on siis jo kotimaassa rotumääritelmän kirjoittamisen jälkeisinä vuosikymmeninä. 1970-luvulta lähtien rotua on elvytetty tietoisesti kotimaassaan. Espanjassa, rodun kotimaassa, on ehdottomasti katalonianpaimenkoirien merkittävin populaatio. Viimeisen 14 vuoden aikana on katalonianpaimenkoiria rekisteröity siellä noin 5 700 koiraa. Muista Euroopan maista mittavammat populaatiot löytyvät oletettavasti Ranskasta, Saksasta, Hollannista ja Suomesta. Kaikissa maissa rodun kotimaan ulkopuolella rodun populaatiot ovat kooltaan ns. pieniä populaatioita, joiden perimän monimuotoisuus on vakavasti uhattuna nykykoossaan. Rotu tänään - Suomessa ja muualla Suomessa katalonianpaimenkoiria on ollut vuodesta 1989. Sen populaatiokoko on pieni ja vuotuiset rekisteröintimäärät ovat koko sen historian ajan olleet pieniä. Rotuun on Suomessa vv. 1989-2006 rekisteröity 300 koiraa. Katalonianpaimenkoira on työkoira alkuperältään mutta nykyisin se on lähinnä seurakoirana ja jossain määrin myös harrastuskoirana niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa. Harrastuslajeista suosituimpia Suomessa ovat agility ja toko eikä koiratanssikaan ole Keski-Euroopassa tuntematon laji rodulle. Lisäksi nyttemmin Suomessa palveluskoirakoeoikeuksien myötä on sen kanssa myös aloiteltu palveluskoiralajeissa. Paimennus harrastuslajina on Suomessa ja Ruotsissakin vielä alkumetreillä, mutta tullee yleistymään jossain määrin. Vakiintunein harrastusmuoto kuitenkin on näyttelyt, tosin näyttelyissä käyntiä rajoittaa jonkin verran rodun varautuneisuus vieraita kohtaan ja niin ollen näyttelykäyntien määrät ovat olleet maltilliset. Rodun tilanne on sikäli hyvä, että sen kanta koko maailmassa ylittää reilusti uhanalaisen populaation rajan. Lähes koko populaatio elää Euroopan unionin alueella, jossa liikkuminen on vaivatonta ja siten geenien vaihto helposti mahdollista. Rodun kotimaan kanta on myös riittävä ainakin oman alueellisen populaation geneettisen perimän takaamiseksi. 4
Suomen kannan terveydessä ilmennyt suurin huolenaihe on lonkkaniveldysplasia. Muitakin periytyviä sairauksia on ilmennyt, mutta niitä tiedetään vain yksittäistapauksia. Rodun ulkomuoto ei ole jalostuksessa muodostunut rakenteellisesti epäterveeksi tai alkuperäiskäyttöön soveltumattomaksi. Tämän tilanteen säilymiseen tulee pyrkiä ja siten jatkossakin suosia sopusuhtaisia, ei ääriominaisuuksia omaavia koiria jalostuksessa. Rodun ulkomuodon vaihtelu on melko suurta, ja se kertoo vielä olemassa olevasta geneettisestä vaihtelusta. Rotuyhdistys Rodulla toimii oma rotuyhdistys, Suomen Katalonianpaimenkoirat ry, jonka puitteissa pyritään vaalimaan rodun alkuperää ja jakamaan tietoa rodusta sekä järjestämään rodun harrastajille tilaisuuksia kokoontumisiin ja tiedonvaihtoon sekä koulutuksiin. 2 RODUN TAUSTA Gos D Atura Catala, katalonianpaimenkoira, keskikokoinen paimentava koira, on peräisin eristyneeltä alueelta Pyreneitten vuoristosta. Sen historiaa ei eristäytyneisyyden vuoksi juuri tunneta, mutta on arveltu, että katalonianpaimenkoiran ja sen lähimmän sukulaisen pyreneittenpaimenkoiran yhteinen esi-isä on bergamasco. Roomalaiset ovat valtakuntansa laajetessa siirtyneet karjalaumoineen ja paimenkoirineen vuoristoseuduille Espanjan ja Ranskan rajamaastoon, missä koirat sitten eri alueilla kehittyivät erilaisia ominaispiirteitä omaaviksi roduiksi. Koiran arvo ei määräytynyt ulkonäön vaan sen suoritus- ja työskentelykyvyn mukaan. Kuva 1. Tac ja Iris, VII Exposició Canina Internacional de Barcelona 1929. Näiden koirien arvostelun perusteella rotumääritelmä kirjoitettiin. Katalonianpaimenkoiran rotumääritelmä kirjoitettiin vuonna 1929, jolloin se oli ensimmäinen espanjalainen kansainvälisesti hyväksytty rotu. Vuonna 1932 Katalonia muuttui sisällissodan taistelukentäksi. Irtautumispyrkimysliike herätti ykseyden tunteen, mies ja koira taistelivat rinta rinnan kallioisessa maastossa. Katalonianpaimenkoira ansaitsi vartijan ja sanansaattajan maineen, siitä tuli rohkeuden ja vapauden symboli Katalonialle ja sen kansalle. Seuraavien vuosien aikana rotu oli kuitenkin vaarassa tuhoutua karjankasvatuksen vähentyessä ja rodun risteytyessä muiden rotujen kanssa. Muutamien kasvattajien toimesta rotu saatiin kuitenkin elvytettyä. Siitoskoiria oli vaikea saada, koska paimenet eivät halunneet myydä taitavia apulaisiaan suuristakaan summista. 1970-luvulla katalonianpaimenkoiria alkoi olla esillä Espanjan näyttelyissä, ja vuonna 1981 alkoivat rodun erikoisnäyttelyt. Rotu hyväksyttiin FCI:n roduksi vuonna 1989. Vähitellen rotu tuli tunnetuksi muuallakin, mm. Ranskassa ja Alankomaissa. Suomessa ensimmäiset katalonianpaimenkoirat rekisteröitiin vuonna 1991, 5 espanjan tuontia. Suomen ensimmäinen katalonianpaimenkoirapentue syntyi vuonna 1992. Katalonianpaimenkoira on niin luonteeltaan kuin ulkonäöltäänkin hyvin maalaismainen rotu. Sen tärkein ominaisuus on ollut kyky tehdä työtä, aturar : paimentaa laumaa, koota yhteen, ohjata, vartioida. Se ei ole pelkästään paimenen apulainen vaan joskus voi korvata tämän kokonaan. Se 5
saavuttaa paimentaessaan lauman kunnioituksen. Se on itsenäinen, enemmän isäntänsä työtoveri kuin sokeasti totteleva orja. Sen perusominaisuuksia ovat suuri itseluottamus ja luottamus isäntään sekä epäluuloisuus ja epäluottamus kaikkea sille tuntematonta kohtaan. Vanhastaan katalaanin kielessä rodun nimi oli kirjoitettu Gos de Tura, mutta oikein kirjoitettuna se on Gos d Atura, joka tarkoittaa koira, joka huolehtii laumastaan, ei anna lauman poistua osoitetulta pellolta tai polulta. Tämä on aidoin tapa kuvata lampaan paimentamista Kataloniassa. Siten Gos d Atura Catala on katalonialainen lauman paimen (viite www.gossosdatura.com/). Rodun historia Suomessa Katalonianpaimenkoiran historia Suomessa alkaa vuodesta 1989, jolloin Espanjasta tuotiin neljä koiraa. Ensimmäisenä tuli uros Dino Del Gran Kahnn. Dino tuli espanjalaismiehen muuttokuormassa eikä jatkossa osallistunut jalostukseen. Uros Amado Arturo Del Gran Kahnn sekä nartut Maria Del Gran Kahnn ja Meri Del Gran Kahnn tulivat lentäen 3,5 kk:n ikäisenä samassa lähetyksessä suomalaisille kasvattajille. 90-luvun taitteessa tuotiin vielä kaksi urosta, Clai de Fogars de Montclus ja Principe Azul d Espinavesa, ja niin olivat Suomen katalonianpaimenkoirien kantakoirat saapuneet maahan. Ensimmäinen Suomessa syntyneen koiran pentue on yhdistelmästä Suomessa syntynyt isä Jazz Merirosvo ja tuontiemä Jazz Savu Del Gran Kahnn. Kaiken kaikkiaan rodun historiassa Suomessa on teetetty seitsemän pentuetta (1992-2006), joissa molemmat vanhemmat ovat olleet tuonteja, eli kumpikaan vanhemmista ei ole Suomesta. Nämä pentueet ovat siten olleet uusien linjojen alkuja. Viidessä pentueessa seitsemästä on ollut yksi tai molemmat vanhemmista jokin neljästä kantakoirasta. Loput kaksi pentuetta, joissa molemmat vanhemmat ovat olleet muita tuonteja kuin kantakoirat, ovat olleet jalostuksellisesti päättyneitä linjoja. Toinen yhdistelmä jatkui yhden pentueen verran, toinen yhdistelmä ei jatkunut lainkaan. Suomessa rotua ei tiettävästi ole juurikaan käytetty maatiloilla oikeana työpaimenena. Rotu on ollut ja on Suomessa seura- ja harrastuskoira, lajeista vahvimpina toko ja agility. Rodun rekisteröintimäärän kehitys Suomessa Yhteensä vuoden 2006 loppuun mennessä Suomeen on rekisteröity 300 katalonianpaimenkoiraa rekisteröidyt tuonnit mukaan lukien. Pentueita on syntynyt 44. Taulukko 1. Pentueiden vuotuiset rekisteröintimäärät 1989-2006 Suomessa syntyneet pentueet (kpl) 7 6 5 4 3 2 1 0 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 6
3 SUOMEN KATALONIANPAIMENKOIRAT RY:N HISTORIA Rodun saapuessa Suomeen Kennelliitto esitti sen ottamista Suomen Seurakoirayhdistyksen (SSKY) alaisuuteen. Siten myöhemmin perustettu rotuyhdistys on jatkanut SSKY:n alaisena rotuyhdistyksenä. Oman rotuyhdistyksen tarve nousi esiin, kun ensimmäiset pentueet syntyivät. Uusien katalonianpaimenkoirien omistajat halusivat tavata toisiaan sekä vaihtaa kuulumisia ja kokemuksia. Suomen Katalonianpaimenkoirat ry:n perustava kokous pidettiin suurella joukolla Kuusankoskella 27.11.1993. Yhdistykselle hyväksyttiin säännöt, ja ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Eija Kansanaho. Seuraavaksi anottiin Suomen Seurakoirayhdistyksen jäsenyyttä rotuyhdistyksenä. Se myönnettiinkin 18.1.1994. Suomen Katalonianpaimenkoirat ry haki Patentti- ja rekisterihallituksesta virallista rekisteröintiä, joka myönnettiin 06.05.1998, rek.nro 173.565. Rekisteröitymisen myötä yhdistyksen oli mahdollista hakea suoraksi jäseneksi Suomen Kennelliittoon. Jäsenyys myönnettiinkin v.1993 Suomen Kennelliitto Suomen Seurakoirayhdistys Suomen Katalonianpaimenkoirat ry Hallitus: Puheenjohtaja 6 4 jäsentä 2 varajäsentä Toimet yhdistyksessä: - varapuheenjohtaja - sihteeri - rahastonhoitaja - jäsenrekisterin ylläpitäjä Jalostustoimikunta: 3 jäsentä (v. 2006) Jäsenlehti 4 krt./v: toimitus 2 henkilöä (v. 2006) - tilintarkastaja - varatilintarkastaja - koulutusneuvoja - pentuvälitys - tuotemyynti Kotisivut: ylläpitäjä Kaavio 1. Rotua harrastavan yhdistyksen/rotujärjestön organisaation rakenne Vuonna 1999 yhdistys anoi ja sai katalonianpaimenkoiralle palveluskoirakoeoikeudet. 7
Yhdistyksen vuotuinen toiminta sisältää Katalooni-jäsenlehden neljä kertaa vuodessa. Erilaisia tapahtumia on pyritty järjestämään jäsenistölle kiinnostuksen mukaan eri aihepiireillä tavoitteena saada aikaan 1-2 tapahtumaa vuodessa. Tapahtumia ei ole kuitenkaan järjestetty aivan vuosittain, koska niitä on jouduttu perumaan vähäisen ilmoittauneiden määrän johdosta. Yhdistyksen järjestämät tapahtumat ovat olleet teemapäiviä, leirejä, luonnetestejä ja paimennustapahtuma. Yhdistys kokoaa vuosikirjaa, johon ovat koottuina julkaisuvuoden koiramerkinnät: rekisteröinnit, tuonnit, viennit, näyttelykäynnit, koe- ja kilpailu- ja luonnetestitulokset, viralliset terveystulokset. Nopein päivitys rodun tilastoista on löydettävissä Kennelliiton KoiraNet-tietokannasta http://jalostus.kennelliitto.fi/. Suomen katalonianpaimenkoirat ry:n jäsenmäärä on vakiintunut noin 60 jäsenen tasolle. Vuoden 2006 lopussa yhdistykseen kuului 64 jäsentä. Taulukko 2. Katalonianpaimenkoirayhdistyksen vuotuinen jäsenmäärä. Jäsenmäärä, viimeiset 5 vuotta Jäsenmäärä 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2001,5 2002 2002,5 2003 2003,5 2004 2004,5 2005 2005,5 2006 2006,5 Vuosi Yhdistyslain vaatimien yhdistysorganisaation perustoimintojen (Kaavio 1: Toimet yhdistyksessä) lisäksi Suomen katalonianpaimenkoirat ry on valinnut rotuyhdistystoimintaa tukeakseen henkilöitä seuraaviin tehtäviin: - jäsenlehden toimituskunta, yksi tai useampi henkilö - kotisivujen ylläpitäjä - jalostustoimikunta Jalostustoimikunnan tehtävänä on toimia jalostuksellisesti oleellisten tietojen kerääjänä, kokoajana ja saadun tiedon jakajana yhdistykselle, kasvattajille ja jäsenille. Perinteisesti jalostustoimikuntaan (JTK) on valittu 2-4 henkilöä, ja on pidetty suotavana, että siihen kuuluu sekä kasvattajia että ei-kasvattajia. Konkreettisia toimia, mitä JTK on tehnyt ovat mm - Suomeen rekisteröityjen, jalostukseen suunniteltujen koirien tietokannan ylläpitäminen sukusiitosprosentteja laskettaessa - vuosikirjan kokoaminen - neuvonta tuontikoirien sukutaulujen yhteensopivuudesta Suomen kantaan. - pentuvälitys - uroslistat, pennutusta suunnitteleville kasvattajille 8
4 NYKYTILANNE 4.1 Populaation koko ja rakenne Ensimmäiset katalonianpaimenkoirat tulivat Suomeen vuonna 1989 ja ensimmäiset pennut syntyivät vuonna 1992. Suomen ensimmäisen pentueen Sprightly A -pentueen vanhemmat olivat uros Clai de Fogars de Montclus ja narttu Maria Del Gran Kahnn ja toisen pentueen Jazz Meri -pentueen vanhemmat uros Principe Azul d Espinavessa ja narttu Meri Del Gran Kahnn. Nämä neljä koiraa, Clai de Fogars de Montclus, Principe Azul d Espinavesa, Maria Del Gran Kahnn ja Meri Del Gran Kahnn katsotaan olevan Suomen kannan alkukoirat. Luvussa 4 esitetyt taulukot kattavat koko Suomen katalonianpaimenkoirien historian vuoden 2006 loppuun. Katalonianpaimenkoiria on rekisteröity Suomen Kennelliittoon 300 kpl vuosina 1989 2006. Taulukko 3. Rekisteröinnit vuosittain, Suomessa syntyneet pennut ja tuonnit Katalonianpaimenkoirien rekisteröinnit Suomessa Rekisteröintimäärä 40 36 35 32 30 29 25 26 27 26 25 20 19 15 14 15 15 12 12 10 7 5 5 0 0 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 Vuosi Taulukko 4. Suomessa syntyneet rekisteröidyt pentueet vv. 1992 2006 Vuosi pentueiden määrä / pentujen määrä / sukupuoli 1992 1 pentuetta 7 pentua 5 uros 2 narttu 1993 2 pentuetta 11 pentua 7 uros 4 narttu 1994 3 pentuetta 21pentua 13 uros 8 narttu 1995 5 pentuetta 26 pentua 14 uros 12 narttu 1996 3 pentuetta 18 pentua 7 uros 11 narttu 1997 2 pentuetta 13 pentua 5 uros 8 narttu 1998 2 pentuetta 11 pentua 4 uros 7 narttu 1999 4 pentuetta 24 pentua 12 uros 12 narttu 2000 2 pentuetta 12 pentua 6 uros 6 narttu 2001 3 pentuetta 21 pentua 12 uros 9 narttu 2002 5 pentuetta 30 pentua 13 uros 17 narttu 2003-2004 4 pentuetta 29 pentua 13 uros 16 narttu 2005 2 pentuetta 10 pentua 7 uros 3 narttu 2006 6 pentuetta 35 pentua 21 uros 14 narttu 9
4.1.1 Jalostuspohja ja siitosmateriaali Toteutunut jalostus Vuosina 1992-2006 on syntynyt yhteensä 44 pentuetta. Vuosina 1992-2004 syntyneistä pentueista on 22 pentueessa jatkanut sukua vähintään yksi koira. Vastaavasti samana aikavälinä 14 pentueen suku ei ole jatkunut. Siis noin 70 % yhdistelmien luomasta geneettisestä perimästä on ollut käytössä vähintään yhden koiran jalostuskäytöllä. Rodun geneettisen monimuotoisuuden näkökulmasta päättyneiden sukulinjojen määrä on suuri. Pienessä populaatiossa olisi hyvä, että mahdollisimman monesta pentueesta pystyttäisiin käyttämään edes yhtä tervettä koiraa jalostuksessa, pentueesta mahdollisimman moni terve koira osallistuisi jalostukseen ja yhtä koiraa ei käytettäisi enempää kuin kaksi kertaa. Taulukko 5. Käytetyt yhdistelmät ja pentujen lukumäärä / syntymävuosi / linjan jatkuvuus rekisteröintien perusteella Sukulinja jatkuu / ei Synt.vuosi Uros Narttu Pentuja jatku 1992 CLAI DE FOGARS DE MONTCLUS MARIA DEL GRAN KAHNN 7 JATKUU 1993 PRINCIPE AZUL D ESPINAVESA MERI DEL GRAN KAHNN 5 JATKUU 1993 AMADO ARTURO DEL GRAN KAHNN LLAMINERA DE QUERALT 6 JATKUU 1994 CLAI DE FOGARS DE MONTCLUS MERI DEL GRAN KAHNN 6 JATKUU 1994 JAZZ MERIROSVO JAZZ SAVU DEL GRAN KAHNN 5 EI JATKU 1994 PRINCIPE AZUL D'ESPINAVESSA MARIA DEL GRAN KAHNN 10 EI JATKU 1995 CLAI DE FOGARS DE MONTCLUS JAZZ MERIPIHKA 4 JATKUU 1995 JAZZ FINIF FACILE MARIA DEL GRAN KAHNN 6 JATKUU 1995 JAZZ MERIROSVO SPRIGHTLY AVENTURA 1 EI JATKU 1995 OLIMPIC GAME DEL GRAN KAHNN LLAMIGO'S LLESTAROSA 5 EI JATKU 1995 OLIMPIC GAME DEL GRAN KAHNN SPRIGHTLY ANEMONA 10 JATKUU 1996 BONITON CHICO JAZZ MERIHELMI 4 JATKUU 1996 SORIA DE LOS ARGALLENES MARIA DEL GRAN KAHNN 6 JATKUU 1996 SORIA DE LOS ARGALLENES SPRIGHTLY AVENTURA 8 JATKUU 1997 OLIMPIC GAME DEL GRAN KAHNN JAZZ MERIHELMI 5 JATKUU 1997 SAXO DE CAMPDURA BONITON CAMARERO 8 JATKUU 1998 SANTTULAN KARLOS SPRIGHTLY AVENTURA 5 EI JATKU 1998 SORIA DE LOS ARGALLENES BONITON DULZAINA 6 EI JATKU 1999 DAB D'ESPINAVESA MONALISA DEL GRAN KAHNN 8 EI JATKU 1999 OLIMPIC GAME DEL GRAN KAHNN TIPUKYTÄN BENIAMINA 6 EI JATKU 1999 SANTTULAN KARLOS SINIUSVAN CRISTALLE 1 JATKUU 1999 TOUHUTUVAN PIKKUPRINSSI BONITON CAMARERO 9 JATKUU 2000 JAZZ FAARAO BONITON CAMARERO 3 EI JATKU 2000 SANTTULAN KARLOS BONITON ESTRELLA 9 JATKUU 2001 CAPDELL DEL GRAN KAHNN SINIUSVAN FANTASIA 7 EI JATKU 2001 JAZZ FINIF FACILE SANTTULAN LANCIA 7 EI JATKU 2001 SANTTULAN KARLOS SINIUSVAN ELOHEINÄ 7 EI JATKU 2002 BONITON CABALLERO BONITON ESTRELLA 7 JATKUU 2002 JAZZ FAARAO BONITON GRETA 7 JATKUU 2002 JAZZ FINIF FACILE SINIUSVAN ELOHEINÄ 6 JATKUU 2002 SALTARELLO DU VANIL DES ARTSES TIPUKYTÄN BENIAMINA 4 JATKUU 2002 SINIUSVAN CHEVIGNON BARRILA DEL GRAN KAHNN 6 EI JATKU 2003 SINIUSVAN CHEVIGNON SINIUSVAN KUURANKUKKA 6 JATKUU 2004 HUGO DE VALDEGOSCAN BONITON ISADORA 8 JATKUU 2004 JAZZ FAARAO BONITON ESTRELLA 10 EI JATKU 2004 SINIUSVAN CHEVIGNON SINIUSVAN KUURANKUKKA 5 JATKUU 10
2005 HUGO DE VALDEGOSCAN GOSILANDIAS ARTEMIS 6 2005 JAZZ FAARAO ONENIGHTFEVER 4 2005 SINIUSVAN CHEVIGNON SINIUSVAN KUURANKUKKA 5 2005 TEQUILLAOFMAGIC SUANKROOPIN DONNA ANASTASIA 5 2006 BONITON KARUSO BONITON HABANERA 5 2006 TEQUILLAOFMAGIC SUANKROOPIN DONNA CATALA 8 2006 VALS SISDITS MIDNIGHTLOVE 5 2006 JAZZ FAARAO BONITON KOOKAI 6 Taulukossa 5 esitetään ko. vuonna syntyneet pentueet ja niiden toteutunut jatkokäyttö, siis onko yksikään pennuista jatkanut sukua. Vuosina 1992, 1993, 1996 ja 1997 syntyneissä pentueissa on jokaisesta pentueesta ainakin yksi koira jatkanut sukua, kun taas 1998 ja 2001 pentueissa ei ole yksikään koira jatkanut sukua. Sukusiitosaste Katalonianpaimenkoirien jalostuksen historia Suomessa on lyhyt. Ensimmäinen pentue syntyi vuonna 1992. Sukusiitosasteen vaihtelu on ollut hyvin suurta. Vuotuinen keskiarvo saattaa useana vuonna olla kohtuullinen, mutta pentueiden välinen tarkastelu osoittaa, että toisen yhdistelmän ollessa hyvin geneettistä rikkautta vaalivaa on toisen yhdistelmän sukusiitosaste ollut puolestaan korkea. Näin on ollut esimerkiksi vuosina 1994, 1998 ja 2004. Taulukko 6. Rekisteröityjen pentueiden sukusiitosprosentti 5 polvella laskettuna (suuntaa antava, koska joistakin yhdistelmistä saattaa puuttua loppupään esivanhempia). Pentue I II III IV V VI ka. 1992 9,76 % 9,76 % 1993 11,32 % 11,36 % 11,34 % 1994 1,17 % 5,66 % 11,36 % 6,06 % 1995 5,46 % 17,77 % 16,79 % 9,76 % 6,64 % 11,28 % 1996 3,63 % 1,5 % 0 % 1,71 % 1997 0,45 % 5,85 % 3,15 % 1998 0,89 % 10,98 % 5,93 % 1999 10,08 % 7,6 % 0 % 6,7 % 6,09 % 2000 10,93 % 8,07 % 9,5 % 2001 11,99 % 11,69 % 4,19 % 9,29 % 2002 14,24 % 5,21 % 7,21 % 17,65 % 0,78 % 9,01 % 2003 2004 9,22 % 4,99 % 9,22 % 0,6 % 6,0 % 2005 3,12 % 0 % 1,56 % 2006 2,22 % 9,22 % 5,45 % 2,22 % 0 % 1,56 % 3,44 % Katalonianpaimenkoirien sukusiitosasteen nousua vuositasolla tai sukupolvittain ei ole mielekästä tarkastella. Rodun lyhyen historian aikana sukusiitosasteeseen ei ole kiinnitetty huomiota ja toisaalta suositusraja-arvot ovat ehtineet muuttua tänä aikana. Katalonianpaimenkoiralle laadittiin Espanjassa rotumääritelmä vuonna 1929, FCI hyväksyi rodun 8.11.1989, mutta todellinen nykyaikainen jalostustoiminta ja ulkonäön yhtenäistäminen tapahtui Espanjassa vasta myöhemmin, 1970-luvulla rodun yleistyessä ja näyttelykäyntimäärien kasvaessa Espanjassa. Tästä syystä monilla Suomessa jalostukseen käytettävillä koirilla on hyvin paljon samoja esivanhempia, kun tarkastelemme pidemmälle kuin viidenteen sukupolveen. Espanjassa uudella kukoistuskaudella, 1970-luvulla, ei myöskään tiedostettu vielä sisäsiitoksen vaaroja ja tehtiin hyvin paljon jalostusta korkeilla sukusiitosasteilla, eli harrastettiin ns. linjasiitosta. Sukusiitosta tarkastellessa eläimen hyvinvoinnin ja terveyden kannalta tärkeimmät ovat 10 11
viimeistä sukupolvea. Vaarallisena pidetään ns. uutta sukusiitosta joka tapahtuu viiden viimeisen sukupolven aikana jolloin sukusiitosaste nousee nopeasti ja vahingollisten alleelien mahdollisuus saattaa kasvaa nopeasti, toisin sanoen mahdollisuus, että sama vahingollinen alleeli tulee molemmilta vanhemmilta alkaa olla todennäköistä. Tuontien merkitys Rodun populaation tämänhetkinen koko ei pysty takaamaan riittävää geneettistä vaihtelua. Tärkeä apu tämänkokoisessa populaatiossa ovat tuonnit ja astutusvierailut. Jotta tuontikoira tukisi jalostuskäytössä mahdollisimman hyvin Suomen kantaa, tulee huolella tehdä tuontikoiran valinta. Ihanteellista on, että tuontikoira on mahdollisimman etäistä sukua Suomen koirille ja tuontikoiran oma sukusiitosaste on alhainen. Tuontikoiraa etsittäessä kannattaa kiinnittää huomiota koiran sukusiitosasteeseen. Ainakin rodun kotimaassa on vielä melko yleistä tehdä eriasteisia sisäsiitosyhdistelmiä, joissa jalostusparina on isä ja tytär, isoisä ja tytär, sisarukset jne. Tällainen koira tuo toki geneettistä vaihtelua Suomen kantaan, jos on sukutaulultaan eriävä, mutta koiran omalla perimällä on viime sukupolvissa tapahtuneen sukusiitoksen aiheuttama rasite. Taulukko 7. Tuonnit ulkomailta vv. 1990 2006 ja niiden jalostuskäyttö (Suomessa rekisteröidyt) Nimi Sex Syntpvm Rekno Tuontimaa käytetty jalostukseen Dino Del Gran Kahnn uros 11.03.89 SF36479/91 Espanja ei Amado Arturo Del Gran Kahnn uros 20.05.89 SF11767/91 Espanja kyllä Maria Del Gran Kahnn narttu 20.05.89 SF09027/91 Espanja kyllä Meri Del Gran Kahnn narttu 24.05.89 SF08972/91 Espanja kyllä Principe Azul d Espinavessa uros 11.05.90 SF22365/91 Espanja kyllä Llaminera De Queralt narttu 12.05.90 SF13164/93 Espanja kyllä Clai De Fogars De Montclus uros 14.08.90 SF09043/93 Espanja kyllä Tessa De Queralt narttu 05.05.91 SF13163/93 Espanja ei Jazz Savu del Gran Kahnn narttu 10.09.91 SF14876/94 Espanja kyllä Olimpic Game Del Gran Kahnn uros 01.05.92 SF14877/94 Espanja kyllä Baldufa De Queralt narttu 27.12.92 SF40053/94 Espanja ei Joia De Fogars De Montclus narttu 15.05.93 SF40054/94 Espanja ei Soria De Los Argallenes uros 11.12.93 FIN31324/96 Espanja kyllä Monalisa Del Gran Kahnn narttu 18.01.96 FIN22228/99 Espanja kyllä Saxo De Campdura uros 01.03.96 FIN13106/97 Espanja kyllä Menuda II Del Gran Kahnn narttu 04.04.96 FIN37125/98 Espanja ei Dab D'Espinavesa uros 06.05.96 FIN22233/99 Espanja kyllä Nineta II Del Gran Kahnn narttu 10.09.96 FIN22696/99 Espanja ei Montse Du Vanil Des Artses uros 01.12.96 FIN20938/97 Ranska ei Barrila Del Gran Kahnn narttu 10.03.00 FIN12328/01 Espanja kyllä Capdell Del Gran Kahnn uros 10.03.00 FIN12315/01 Espanja kyllä Ham d'espinavesa uros 19.07.00 FIN43404/05 Espanja ei Gosilandias Artemis narttu 27.02.01 FIN36736/01 Ruotsi kyllä Saltarello Du Vanil Des Artses uros 01.03.01 FIN33361/01 Ranska kyllä Marengo Bumerang Negra narttu 14.07.01 FIN44235/01 Ruotsi ei Hugo De Valdegoscan uros 14.11.01 FIN25565/02 Espanja kyllä Gosilandias Herr Nilsson uros 28.04.02 FIN35623/02 Ruotsi ei Rossa D'Espinavesa narttu 30.03.04 FIN30757/05 Espanja ei Dschowo's Harrison uros 27.12.04 FIN20159/05 Sveitsi ei Gosilandias Metallica narttu 06.01.05 FIN28315/05 Ruotsi ei Vals Sisdits uros 6.1.2005 FIN52772/05 Espanja kyllä Riesa narttu 7.2.2006 FIN53020/06 Hollanti ei 12
Taulukko 8. Viennit ulkomaille vv. 1990 2005 Nimi Sex Syntpvm Rekno Vientimaa Boniton Chico uros 19.04.95 FIN28191/95 Saksa Boniton Dulzaina narttu 27.09.95 FIN44516/95 Saksa Santtulan Karambola narttu 21.07.96 FIN35123/96 Ruotsi Santtulan Karisma narttu 21.07.96 FIN35122/96 Ruotsi Tipukytän Dinero uros 23.11.99 FIN42134/99 Saksa Tipukytän Don Juan uros 23.11.99 FIN42133/99 Hollanti Tipukytän Dulce narttu 23.11.99 FIN42138/99 Saksa Boniton Gagadu uros 26.04.00 FIN24304/00 Sveitsi Santtulan Malva narttu 17.07.01 FIN33640/01 Sveitsi Siniusvan Kirsikka narttu 08.03.02 FIN19141/02 Saksa Boniton Jubiloso narttu 17.05.04 ER30791/04 Ruotsi 4.1.2 Yksilöiden käyttömäärät Taulukoissa 9. ja 10. mainitut pentuelukumäärät sisältävät Suomeen rekisteröidyt pentueet. Jalostukseen osallistuneilla koirilla voi olla astutusvierailuina muihin maihin rekisteröityjä pentueita, joista on tuonteina tullut yksittäisiä pentuja Suomeen. Nämä on otettu taulukossa huomioon. Taulukko 9. Suomessa syntyneissä pentueissa jalostukseen käytetyt urokset, käyttökerrat, jälkeläismäärät vv.1992 2006 Pentueen synt.vuosi Ko. vuonna Ko. vuonna Yhteensä Yhteensä Pentue nro Uros Pentueita Pentuja Pentueita Pentuja 1992 1 CLAI DE FOGARS DE MONTCLUS 1 7 3 17 1993 1 AMADO ARTURO DEL GRAN KAHNN 1 6 1 6 2 PRINCIPE AZUL D'ESPINAVESSA 1 5 2 15 1994 1 PRINCIPE AZUL D'ESPINAVESA 1 10 2 15 2 CLAI DE FOGARS DE MONTCLUS 1 6 3 17 3 JAZZ MERIROSVO 1 5 2 6 1995 1 OLIMPIC GAME DEL GRAN KAHNN 2 15 4 26 2 JAZZ FINIF FACILE 1 6 3 19 3 CLAI DE FOGARS DE MONTCLUS 1 4 3 17 4 JAZZ MERIROSVO 1 1 2 6 1996 1 SORIA DE LOS ARGALLENES 2 14 3 20 2 BONITON CHICO 1 4 1 4 1997 1 SAXO DE CAMPDURA 1 8 1 8 2 OLIMPIC GAME DEL GRAN KAHNN 1 5 4 26 1998 1 SORIA DE LOS ARGALLENES 1 6 3 20 2 SANTTULAN KARLOS 1 5 5 23 1999 1 TOUHUTUVAN PIKKUPRINSSI 1 9 1 9 2 DAB D'ESPINAVESA 1 8 1 8 3 OLIMPIC GAME DEL GRAN KAHNN 1 6 4 26 13
4 SANTTULAN KARLOS 1 1 5 23 2000 1 SANTTULAN KARLOS 1 9 5 23 2 JAZZ FAARAO 1 3 6 31 2001 1 CAPDELL DEL GRAN KAHNN 1 7 1 7 2 SANTTULAN KARLOS 1 7 5 23 3 JAZZ FINIF FACILE 1 7 3 19 2002 1 BONITON CABALLERO 1 7 2 8 2 JAZZ FAARAO 1 7 6 31 3 JAZZ FINIF FACILE 1 6 3 19 4 SINIUSVAN CHEVIGNON 1 6 4 22 5 SALTARELLO DU VANIL DES ARTSES 1 4 1 4 2003 1 SINIUSVAN CHEVIGNON 1 6 4 22 2004 1 JAZZ FAARAO 1 10 6 31 2 HUGO DE VALDEGOSCAN 1 8 2 14 3 SINIUSVAN CHEVIGNON 1 5 4 22 2005 1 HUGO DE VALDEGOSCAN 1 6 2 14 2 JAZZ FAARAO 1 4 6 31 3 TEQUILLAOFMAGIC 1 5 2 13 4 SINIUSVAN CHEVIGNON 1 5 4 22 2006 1 BONITON KARUSO 1 5 1 5 2 TEQUILLAOFMAGIC 1 8 2 13 3 VALS SISDITS 1 5 1 5 4 JAZZ FAARAO 1 6 6 31 Taulukko 10. Suomessa syntyneissä pentueissa jalostukseen käytetyt nartut, käyttökerrat, jälkeläismäärät vv.1992 2006 Pentueen synt.vuosi Ko. vuonna Ko. vuonna Yhteensä Yhteensä Pentue nro Narttu Pentueita Pentuja Pentueita Pentuja 1992 1 MARIA DEL GRAN KAHNN 1 7 4 29 1993 1 LLAMINERA DE QUERALT 1 6 1 6 2 MERI DEL GRAN KAHNN 1 5 2 11 1994 1 MARIA DEL GRAN KAHNN 1 10 4 29 2 MERI DEL GRAN KAHNN 1 6 2 11 3 JAZZ SAVU DEL GRAN KAHNN 1 5 1 5 1995 1 SPRIGHTLY ANEMONA 1 10 1 10 2 MARIA DEL GRAN KAHNN 1 6 4 29 3 LLAMIGO'S LLESTAROSA 1 5 1 5 4 JAZZ MERIPIHKA 1 4 1 4 5 SPRIGHTLY AVENTURA 1 1 3 14 1996 1 SPRIGHTLY AVENTURA 1 8 3 14 2 MARIA DEL GRAN KAHNN 1 6 4 29 3 JAZZ MERIHELMI 1 4 2 9 1997 14
1 BONITON CAMARERO 1 8 3 20 2 JAZZ MERIHELMI 1 5 2 9 1998 1 BONITON DULZAINA 1 6 1 6 2 SPRIGHTLY AVENTURA 1 5 3 14 1999 1 BONITON CAMARERO 1 9 3 20 2 MONALISA DEL GRAN KAHNN 1 8 1 8 3 TIPUKYTÄN BENIAMINA 1 6 2 10 4 SINIUSVAN CRISTALLE 1 1 1 1 2000 1 BONITON ESTRELLA 1 9 3 26 2 BONITON CAMARERO 1 3 3 20 2001 1 SINIUSVAN FANTASIA 1 7 1 7 2 SINIUSVAN ELOHEINÄ 1 7 2 13 3 SANTTULAN LANCIA 1 7 1 7 2002 1 BONITON ESTRELLA 1 7 3 26 2 BONITON GRETA 1 7 1 7 3 SINIUSVAN ELOHEINÄ 1 6 2 13 4 BARRILA DEL GRAN KAHNN 1 6 1 6 5 TIPUKYTÄN BENIAMINA 1 4 2 10 2003 1 SINIUSVAN KUURANKUKKA 1 6 3 16 2004 1 BONITON ESTRELLA 1 10 3 26 2 BONITON ISADORA 1 8 1 8 3 SINIUSVAN KUURANKUKKA 1 5 3 16 2005 1 GOSILANDIAS ARTEMIS 1 6 1 6 2 ONENIGHTFEVER 1 4 1 4 3 SUANKROOPIN DONNA ANASTASIA 1 5 1 5 4 SINIUSVAN KUURANKUKKA 1 5 3 16 2006 1 BONITON HABANERA 1 5 1 5 2 SUANKROOPIN DONNA CATALA 1 8 1 8 3 MIDNIGHTLOVE 1 5 1 5 4 BONITON KOOKAI 1 6 1 6 Tavoitteena voidaan pitää tilannetta, että narttuja ja uroksia on jalostuksessa käytössä yhtä monta. Vuosina 1992 2006 käytettiin Suomessa syntyneiden pentueiden jalostukseen 21 urosta ja 29 narttua. Narttuja on käytetty 38 % enemmän kuin uroksia. Urosten määrään jalostuksessa tulee jatkossa kiinnittää huomiota. Aivan muutamina viime vuosina on ollut tilanne, jossa samanaikaisesti on jalostussuositukset täyttävissä yhdistelmissä on esitetty dysplaattisen koiran (lonkkakuvaustulos C D) jalostuspariksi tervettä koiraa (A B) ja toisaalta samaan aikaan lähes kaikki lonkkakuvatut koirat ovat olleet dysplaattisia (kts. taulukko 10 lonkkakuvaustuloksista luku 4.3.1). Myös lonkkakuvausprosentti on ollut samaan aikaan alhainen. Nämä seikat yhdessä ovat ehkä luoneet painetta harvojen terveiden urosten käyttöön toistuvasti sen sijaan, että olisi pyritty löytämään uusia terveitä jalostuskoiria joko tuonnein tai aktivoimalla ns. kotikoirien omistajia viemään koiriaan lonkkakuvaukseen. 15
4.1.3 Tehollinen populaatiokoko Tehollinen populaatiokoko määrittää jalostuspohjan laajuutta. Koirapopulaation perinnölliseen monimuotoisuuteen vaikuttaa se, minkä verran ja minkä sukuisia yksilöitä jalostukseen käytetään. Yksittäisen jalostuskoiran perimä kannassa ei saisi muodostua kohtuuttoman suureksi. Jotta populaation geenipohja pysyisi mahdollisimman laajana, tulisi jalostukseen käyttää mahdollisimman monia eri yksilöitä, sekä uroksia että narttuja, ja niitä tulisi käyttää jalostukseen mahdollisimman tasaisesti. Tehollinen populaatiokoko on termi, joka kuvaa geenipohjan laajuutta. Mitä pienempi on tehollinen populaatio, sitä nopeammin kasvaa sukusiitosaste ja tapahtuu geenihävikkiä. Tehollisen populaatiokoon tulisi minimissään olla n. 200 jalostuskoiraa. Tehollinen populaatiokoko (Ne) lasketaan kaavalla: Ne = 4*Nm*Nf/(Nm+Nf). Kaavassa Nm = 21, lisääntyneiden urosten määrä Nf = 29, lisääntyneiden narttujen määrä. Vuosina 1990 2006 on Suomessa käytetty jalostukseen 21 urosta ja 29 narttua, jolloin tehollinen populaatiokoko on kaavan mukaan 48,72. Edellisen kaavan mukaan laskettu tehollinen populaatioko on kuitenkin erittäin ylioptimistinen arvio, jossa ajatellaan kullakin yksilöllä olevan suunnilleen sama määrä jälkeläisiä, eikä huomioida mm. käytettyjen koirien keskinäisiä sukulaisuussuhteita. Koirien ollessa toisilleen läheisiä sukulaisia on tehollinen populaatiokoko todellisuudessa huomattavasti pienempi. Riittävä tehollinen populaatiokoko on mahdotonta saavuttaa Suomen katalonianpaimenkoirien populaation kokoisessa rodussa. Myöskään rodun kokonaistilanteen tarkastelu Euroopan populaation näkökulmasta ei ole mielekästä. Vaikka tuonnit ja viennit ovat helpottuneet eri valtiollisten sopimusten, helpottuneiden tuontirajoitusten ja alentuneiden matkustuskustannusten takia, ovat silti eri maiden populaatiot vain löyhästi toisiinsa kytkeytyviä. Eri maiden katalonianpaimenkoirayhdistysten vuorovaikutus on vähäistä, koska yhdistykset ja niiden resurssit ovat pieniä ja toiminta muutenkin omiin maihin keskittynyttä. Jo katalonianpaimenkoirien lyhyt historia Espanjan ulkopuolella asettaa rodun yhdistykset eri maissa tilanteeseen, jossa niiden toiminta on kansallisesti painottunutta. Koirien tuonnit, viennit ja muu yhteistoiminta ovat yksittäisten koiranomistajien ja kasvattajien aktiivisuuden varassa. Yhdistyksen keino tehollisen populaatiokoon laajentamiseksi tuonnein on lähinnä tiedottaa aihepiiristä internetin kotisivuilla ja jäsenlehdessä. Jalostukseen käyttämättömien urosten osuus V.1990 2006 rekisteröidyt urokset 155 kpl Jalostukseen on käytetty 20 lonkkakuvattua urosta ja yhtä kuvaamatonta urosta. Kaikista rekisteröidyistä uroksista jalostukseen käyttämättömien urosten osuus on 80 %. Jalostukseen käyttämättömien narttujen osuus V. 1990 2006 rekisteröidyt nartut 145 kpl Jalostukseen on käytetty 29 lonkkakuvattua narttua. Kaikista rekisteröidyistä nartuista jalostukseen käyttämättömien narttujen osuus on.80 %. 16
Yhteenvetoa tehollisen populaatiokoon tilastoista Jalostukseen käytettyjen eri urosten ja narttujen määrät ovat hyvin alhaiset. Koska katalonianpaimenkoirilla on Suomessa pieni populaatio ja tuontien määrä on alhainen, olisi erityisen tärkeää pyrkiä käyttämään isompaa osaa koirista jalostukseen. Taulukko 11.Yhteenveto viimeisimmän viiden vuoden rekisteröintien tilanteesta, ei sis. tuontien kasvattajia ja vanhempia VUOSI Pentueita Isät Emät Rekisteröinnit kpl Tuonteja kpl Kasvattajat kotimaa 2002 30 5 2 3 5 5 2003 - - - - - - 2004 29 4-2 3 3 2005 10 2 5 2 2 2 2006 35 6 1 3 5 6 4.1.4 Kasvattajat 1991-2006 Katalonianpaimenkoiraa on kasvatettu yhteensä 11 kennelnimellä, yhteensä yhdeksän eri kasvattajaa. Näiden lisäksi on syntynyt yksi pentue ilman kennelnimeä. Tällä hetkellä aktiivisia kasvattajia (viimeisestä pentueesta alle neljä vuotta) on neljä kappaletta. Taulukon tilastot on tarkastettu 31.12.2006. Taulukko 12. Katalonianpaimenkoiria kasvattavat kennelit Kennel Pentueet Pennut Viim. pentue MVA AMBERWAY 1 8 1999 3 BONITON 12 90 2006 12 FONTANYOL 2 9 2006 JAZZ 3 16 1994 3 LLAMIGO'S 2 11 1995 1 SANTTULAN 4 22 2005 3 SINIUSVAN 8 47 2002 3 SPRIGHTLY 1 7 1992 1 SUANKROOPIN 5 29 2006 TIPUKYTÄN 4 20 1999 3 TOUHUTUVAN 1 4 1995 1 4.1.5 Kanta muissa maissa Espanja, rodun kotimaa Espanjassa Real Sociedad Canina de Espana:n L.O.E. (Libro de Origenes Español) rekisteriin on rekisteröity 31.12.2005 mennessä viimeisen 14 vuoden aikana yhteensä 5 703 katalonianpaimenkoiraa, joista 2 685 eli 47.08 % elää Kataloniassa (Barcelona Girona Lleida Tarragona) ja 3 018 eli 52,92 % muissa osissa Espanjaa. Kannan koon hahmottamiseksi 17
esimerkkinä suomenpystykorvia on rekisteröity SKL:n rekisteriin samalla aikavälillä 15 105 koiraa ja lapinporokoiria 1 807 koiraa. Rodun kotimaassa Espanjassa bordercollie on sivuuttanut paljon katalonianpaimenkoiraa paimennustyössä. Katalonianpaimenkoirien nykyinen tehtävä rodun kotimaassa on harrastus- ja seurakoira, aivan kuten Suomessakin. Espanjassa, Katalonian maakunnissa järjestetään kuitenkin vuosittain tapahtumia, joissa joissa kilpaillaan paimennuksen mestaruuksista ja testataan koirissa säilynyttä paimennustaipumusta. Paimentyöskentelevien katalonianpaimenkoirien lukumäärästä Espanjassa ei ole tarkkaa tietoa. Taulukko 13. Kasvattajat Espanjassa Kennel Kasvattaja Maakunta Puhelin Sähköposti Afix / Afijo Criador Província Telèfon E-mail Babylu's Luís Trinquete A Coruña 685 032 010 babylus@mixmail.com Cal Manistró Armand Flaujat Lleida 610 211 028 calmanistro@jazzfree.com Campdurà Elena colls Girona 660 647 718 elenacolls@hotmail.com Can Muç Vicente Gascó Barcelona 629 070 084 info@canmuc.com Casa Alegre Anna Cuéllar València 963 855 938 escarlatapimpinela@yahoo.es Cuencan José Ángel Bermúdez Madrid 685 040 766 info@cuencan.com Espinavessa Agustí Tonietti Girona 629 316 362 despinavessa@despinavessa.com Fogars de Montclús Mica Bartra Barcelona 938 475 072 micabartra@hotmail.com Gosleydan Javier Muñoz Pamplona 948 131 082 adoain@terra.es Gran Kahnn Josefina Gómez-Toldrà Barcelona 677 446 865 Graselles Àngel Casellas Cat. Central 660 047 145 degraselles@mesvilaweb.cat Juberri Anna Salvat Lleida 973 622 118 roppsal@yahoo.es L'Alba de Sant Fost M Esperanza López Barcelona 696 908 556 esperanzalmadrid@hotmail.com L Atzucac Salvador Boix València 619 626 836 delatzucac@hotmail.com La Charola Víctor Sánchez Madrid 639 421 292 vvsspp@mixmail.com Pardarri Juan Antonio Maiza Gipuzkoa 660 060 443 karni1@kaixo.com Pastorets de Pla J. Penelas / V. Aleixandre Castelló 964 516 144 julia@pastoretsdepla.com Pastors de Bló Miguel Angel Edo Castelló 677 590 071 pastorsbeni@terra.es Sisdits Isabel Gomis Barcelona 629 577 591 gomisisabel@hotmail.com Turó Rosa Pepió Barcelona 938 489 312 Vagu de Cervera E. Vadillo / Julia Agudín Madrid 637 703 014 vagudecervera@terra.es Valdegoscan A. Toledano / M. V. Cagigao Madrid 607 526 029 valdegoscan@valdegoscan.com Villa Magala Juan Manuel Mateos Madrid 646 228 800 infogos@villamagala.es Xudracos Francisco S. Martínez A Coruña 630 066 019 francisco.martinez.deben@sergas.es Katalonianpaimenkoirat Euroopassa Ruotsin katalonianpaimenkoirakannan kehitys on alkanut kahdella Suomesta tuodulla koiralla vuonna 1997. Ruotsissa on rekisteröity vv. 1999-2006 12 pentuetta joissa 78 pentua. Ruotsiin tuonteja ulkomailta on rekisteröity 13 koiraa, joista 3 on Suomesta, yksi Sveitsistä ja loput Espanjasta. Kokonaisrekisteröintimäärä Ruotsissa vuoden 2006 lopussa on 91 koiraa (Svenska Kennelklubben, http://kennet.skk.se/hunddata/). Ruotsin rotujärjestö on perustettu 3/2006. Jäseniä yhdistyksessä on 33. Maassa toimii kolme rodun kasvattajaa, Kennel Gosilandias, Kennel Heslaby ja Kennel Marengo. Ruotsissa rotu on harrastus- ja kotikoirana, aivan kuten Suomessa, tosin Ruotsissa tiedetään yhden katalonianpaimenkoiran paimentavan päivittäin. Etelä- ja Keski-Euroopassa katalonianpaimenkoirat ovat levinneet lähinnä Ranskaan, Saksaan ja Hollantiin, joissa toimii myös omat rotuyhdistykset, ja niissä onkin Espanjan jälkeen runsain kanta. Katalonianpaimenkoiria on myös Portugalissa. Sveitsissä kanta kasvaa hyvää vauhtia, mutta Belgia, 18
Italia, Norja, Tanska, Tsekki, Puola ja Unkari ovat maita, joissa katalonianpaimenkoirien kasvatusta ollaan vasta muutaman viime vuoden aikana aloiteltu lähinnä Espanjan tuonnein. Englantiin syntyikin 2005 ensimmäinen katalonianpaimenkoirapentue. Myös Yhdysvalloista löytyy muutama katalonianpaimenkoira. Ne on tuotu espanjalaisesta Espinavessa-kennelistä. 4.2 Luonne ja käyttöominaisuudet 4.2.1 Rotumääritelmän ja Suomen koirakannan vastaavuus Luonne Rotumääritelmän mukaan katalonianpaimenkoiran luonne on rauhallinen, toimelias, älykäs, rohkea ja miellyttävä. Pidättyväinen vieraita kohtaan, mikä toisinaan saa sen vaikuttamaan varovaiselta. Suuren rohkeutensa ansiosta sitä voidaan käyttää myös vartiointitehtäviin. Rotumääritelmä kuvailee rotua pidättyväiseksi vieraita kohtaan. Luonnetestien perusteella maininta hyväntahtoinen, luoksepäästävä ja avoin on kuitenkin testatuille koirille useimmiten annettu arvio. Luonteen kovuudeltaan Suomen kanta on luonnetestien perusteella arvioituna joko hieman pehmeää tai pehmeää. Liika pehmeys ei ole toivottava ominaisuus laumaansa paimentavalla ja vartioivalla koiralla, jonka pitää kestää myös niskuroivaa laumaa ja esimerkiksi toimia kaikissa sääoloissa. Rotua voidaan pitää edelleen älykkäänä ja toimeliaana. Kun koiralla on tarpeeksi tekemistä, se pystyy säilyttämään rauhallisuutensa odottaessaan seuraavaa tehtävää. Alistimuloitu katalonianpaimenkoira käy helposti rauhattomaksi ja voi pyrkiä ohjailemaan omistajiaan aktiviteettia vaativalla käyttäytymisellä. Älykkyytensä ansiosta se on nokkela keksimään keinoja, joilla saa ihmiset mukaan haluamaansa toimintaan. Käyttöominaisuudet Rodun käytöstä sanotaan rotumääritelmässä, että Rotu pääsee oikeuksiinsa lammaspaimenena, sillä se ei ainoastaan tottele paimenta vaan on useissa tapauksissa aloitekykyinen ja ohjaa laumaa hämmästyttävän luontevasti estäen yhtäkään eläintä erkanemasta laumasta. Urheutensa ja rohkeutensa ansiosta sitä voidaan käyttää myös vartiointitehtävissä. Kokonsa, kauniin karvapeitteensä, älykkyytensä ja isäntäväkeä kohtaan osoittamansa uskollisuuden vuoksi se voi myös olla erinomainen seurakoira. 19
Kuva 2. Rodunomainen katala on uskollinen omistajansa seuralainen, halukas ponnistelemaan fyysisesti sekä tuntee asemansa laumassa, myös lasten kanssa. Käyttötarkoitukseen vaadituissa luonteen ominaisuuksissa ja ilmenemisen voimakkuuksissa on rodussa paljon vaihtelua yksilöiden välillä. Kuitenkin valtaosaa koirista voidaan pitää hyvin aloitekykyisinä ja omistajalleen uskollisina. Seurakoira ja työkoira samassa rotumääritelmässä Rotu on edelleen kokonsa, ulkonäkönsä ja isäntäväkeä kohtaan osoittamansa uskollisuuden takia erinomainen seurakoira, mutta sen seurakoiramaisuutta rajoittavat muut rodulle luonnolliset piirteet. Rohkeuden, aloitekyvyn ja työssä vaadittujen ominaisuuksien vuoksi rodun joissakin yksilöissä esiintyy vahvoina piirteinä taisteluhalua, vartiointiviettiä ja puolustushalua. Jos nämä ominaisuudet ovat voimakkaita, on tärkeää osata ohjata koiran toimintatarmo sallittuihin asioihin. Myös omistajan kannalta yleensä viehättäviä piirteitä, kuten aloitekykyä ja lauman taitavaa ohjailua, koira voi helposti käyttää isäntäväen ohjailuun. Tästä voi helposti seurata ongelmia koiran käytöksessä. Koira tarvitsee selkeän johtajan. Katalonianpaimenkoira on energinen ja vilkas rotu. Siitä saa hyvän kumppanin sellainen perhe, joka pystyy tarjoamaan riittävästi virikkeitä ja aktiivista toimintaa. 4.2.2 Paimennus eli rodun alkuperäiskäyttö Suomessa on tiettävästi ainakin yksi katalonianpaimenkoira, joka paimentaa säännöllisesti työkseen.vähäisen tiedon takia yhdistyksellä ei ole tietoa siitä, miten nykyiset koirat selviytyisivät paimennustehtävissä ja kuinka riittäviä koirien luonneominaisuudet olisivat työkäyttöön. Rotuyhdistys on järjestänyt yhden paimennustapahtuman tutustumismielessä rodun harrastajille. Tapahtumaan osallistui kymmenen katalonianpaimenkoiraa. 4.2.3 Luonnetesti Vuoden 2006 loppuun mennessä katalonianpaimenkoiria oli testattu 29 yksilöä. Se on 9,6 % Suomessa rekisteröidyistä koirista. Koska testattujen koirien osuus on vähäinen, ei tulosten perustella voida tehdä luotettavaa profiilia tyypillisestä rotunsa edustajasta. 20
Tulokset Taulukko 14. Luonnetestattujen katalonianpaimenkoirien tulokset osa-alueittain vuoden 2006 lopussa. Rodun yleisin tulos osa-alueittain paksunnettuna (testattuja 29 kpl) 3 2 1-1 -2-3 Rodunomaisin K15 TOIMINTAKYKY 0 3 17 9 0 0 +1 +2 +3 K1 TERÄVYYS 9 1 18 0 1 0 +1 (+2) +3 K1 PUOLUSTUSHALU 15 1 9 3 0 1 +1 +3 K10 TAISTELUTAHTO 3 15 0 7 4 0 +2 +3 K35 HERMORAKENNE 0 0 26 3 0 0 (+1) +2,+3 K15 TEMPERAMENTTI 16 5 8 0 0 0 +1 +3 K8 KOVUUS 4 0 18 0 7 0 (+3) +1 K15 LUOKSEPÄÄSTÄVYYS 18 9 0 2 0 0 +2 +3 lauk.varma kokematon ärtyisä altis arka LAUKAUSPELOTTOMUUS 19 6 0 3 1 lauk.varma Rodunomaisimmiksi tulkittavat tulokset eri osasuorituksista Lähtökohtana on, että katalonianpaimenkoiran tulisi selvittää testi niin, että kaikki eri osasuoritukset menisivät plussan puolelle, jotta koira kykenisi vielä alkuperäiseen tehtäväänsä paimenkoirana, jota voidaan käyttää myös vartiointiin. On kuitenkin muistettava, että korkeatkaan pisteet saanut koira ei ole hyvä työkoira ilman paimennusviettiä. Terävyydessä ei tule olla jäljelle jäävää hyökkäyshalua, eli tässä arvon tulee jäädä plussan puolelle. Miinuksella oleva koira ei palaudu hyökkäyksestä. Kohtuullinen (+3) tai pieni (+1) terävyys on riittävää paimenkoiralle, mutta suurikin on hyväksyttävissä rotuun kuuluvana piirteenä, voidaanhan katalonianpaimenkoiralta edellyttää myös vartiointitaipumuksia. Luonnetestissä koira puolustaa tässä osiossa itseään. Yleensä rohkea ja varma, ihmisiin luottava koira malttaa katsoa tilannetta viimeiseen asti. Mutta on myös rohkeita koiria, jotka ovat teräviä. Katalonianpaimenkoiralla tulee alkuperäisessä tehtävässään olla puolustushalua, koska vartioivan paimenkoiran tehtävä on suojella sekä laumaansa että itseään, kuitenkin niin, että se aina lopulta uskoo ohjaajaa, kun tämä vaatii koiraa lopettamaan. Puolustushalussa suuri, hillitty (+2) ei vastaa rodun tavoitetta yhtä hyvin kuin kohtuullinen, hillitty (+3) tai pieni (+1). Toimintakyvyn tulee olla myös plussan puolella ja koirasta tulisi mielellään löytyä taisteluhalua myös vähintään kohtuullisen verran. Näitä ominaisuuksia koira tarvitsee, jotta se suoriutuu tehtävistä ja jaksaa tehdä työtä vaaditun ajan. Hermorakenne on suurimmalla osalla Suomessa testattuja koiria hieman rauhaton (+1), ja se on katalonianpaimenkoirallekin hyvin luonteva arvio, koska rodulle ominainen vilkkaus tuo sellaisia piirteitä koiraan, että se ei helposti ole saavuttanut testissä arviota suhteellisen rauhallinen (+2, v. 2006 loppuun asti ollut kuvaus). Rodunomainen koira on temperamentiltaan vilkas, muutkin plussan puolella ovat riittäviä (+1, +2, +3). Vilkkaus on paimenkoiralle tyypillinen ominaisuus. Se näkyy mm. sen valppaudessa tarkastella ympäristöään sekä sen reaktionopeudessa. 21
Kovuudesta on todettu, että työssään hyvä paimenkoira on sellainen, että se on kohtuullisen kova ympäristöönsä nähden, ei siis hätkähdä helposti eikä jää muistelemaan pahalla ikäviä kokemuksia, mutta on ohjaajapehmeä, ts. reagoi ohjaajan vaatimuksiin nopeasti. Tällöin ohjaajan opettamat asiat menevät perille nopeasti, eikä niitä tarvitse toistaa niin kuin kovan tai kohtuullisen kovan koiran kanssa. Luonnetestin kovuusosio selvittää koiran kovuutta ympäröiviin, ohjaajan ulkopuolisiin asioihin. Pehmeyttä ei saa olla liikaa, eikä myöskään kova tai erittäin kova koira ole ihanne. Luoksepäästävyyden tulee myös olla plussan puolella. Joissakin koirissa saattaa olla pidättyvyyttä arvioon -1 asti (selvästi pidättyväinen), mutta tätä ei pidetä tavoiteltavana ominaisuutena. Tämä tuottaa koiralle helposti vaikeuksia jo arkielämään ja käy helposti esteeksi eri lajien harrastamiselle mielistelevyyden (+1) ei myöskään pitäisi olla rodunomaista. Työssä pärjätäkseen rodunomaisen koiran tulee olla laukaisuvarma, se ei saa olla ääniherkkä. Työskentelevä paimenkoira ei voi esimerkiksi pelätä ukkosta. Jotkut koirathan vaistoavat ukkosen tulon ja lamaantuvat täysin jo tuntia ennen rajuilmaa, kun tietävät, mitä on tulossa. Myöskään tavallinen elämä ääniherkän koiran kanssa ei ole ihmiselle helppoa. Laukaisuvarmuuteen on syytä kiinnittää jalostustyössä huomiota, sillä laukausarkuuden katsotaan olevan perinnöllistä. Luonnetestatut koirat ovat olleet enimmäkseen laukaisuvarmoja. Laukauskokematon koira on myös vielä plussan puolella. Testiosa-alueiden lukuavain Paimenkoiralta tulee alkuperäisessä tehtävässään odottaa toimintakykyä. Se on ominaisuus, joka saa koiran ilman ulkopuolista pakotetta pitämään puolensa todellista tai kuviteltua vaaraa vastaan. Voidaan hyvin ajatella, että se, mitä pidetään toimintakykynä, on monen ominaisuuden yhdessä muodostama reaktio. Lähin inhimillinen vastine on rohkeus. Terävyydellä tarkoitetaan koiran taipumusta reagoida aggressiivisesti tuntiessaan itsensä uhatuksi ihmisen taholta.. On tärkeää, että koiralla ei ole jäljelle jäävää hyökkäyshalua. Puolustushalu on koiran perinnöllinen halu puolustaa laumaansa hyökkäyksen tai hyökkäysyrityksen avulla. Taistelutahdolla tarkoitetaan koiran synnynnäistä taipumusta nauttia taistelusta itsestään ilman, että se perustuisi aggressioon. Taisteluhalu on koiralle moottori, liikkeelle paneva voima. Hermorakenteella tarkoitetaan koiran synnynnäistä heikko- tai vahvahermoisuutta sen joutuessa voimakkaisiin ja vaihteleviin sisäisiin jännitystiloihin.. Temperamentilla tarkoitetaan käyttäytymisen vilkkautta, huomiokyvyn nopeutta sekä kykyä sopeutua uusiin tilanteisiin ja ympäristöihin. Kovuudessa on kyse koiran taipumuksesta muistaa tai olla muistamatta sille ikäviä kokemuksia. Luoksepäästävä, hyväntahtoinen, avoin koira on ystävällinen ihmiselle ja halukas tutustumaan ihmiseen oma-aloitteisesti. 22
Laukauspelottomuus on välttämätöntä niin katalonianpaimenkoiran alkuperäisessä käytössä kuin nykyisessä harrastuskäytössäkin. Testatut koirat ovat enimmäkseen laukaisuvarmoja. Luonnetestissä mitattavien ominaisuuksien huomioiminen jalostuksessa Olisi toivottavaa, että jalostukseen ei käytettäisi arkoja, hermostuneita eikä liian teräviä koiria. Suuri puolustushalu ja terävyys yhdistettynä erittäin vilkkaaseen, rauhattomaan ja kenties vielä pidättyvään koiraan tuottaa ongelmia varmasti kokeneimmallekin koiranohjaajalle. Niinpä jalostuskäyttöön aiottujen koirien luonteiden tulisi olla tasapainoisia. Erityisen tärkeää on kiinnittää huomiota nartun luonteeseen, sillä se elää yhdessä pentujensa kanssa niiden ensimmäiset elinviikot ja käytöksellään opastaa pentuja reagoimaan ympäristöön. Nartun vaikutus pentuihin on sekä perinnöllinen että sosiaalinen. Uros vaikuttaa pentuihin perimän kautta. Luonnetesti on hyvä väline kartoittamaan koirien ominaisuuksia osa-alueittain. Asiaan perehtymisen jälkeen luonnetestin osa-alueiden tuloksia voi käyttää apuna jalostusyhdistelmien suunnittelussa. 4.2.4 Eri luonteentestauksen ja taipumusten testimenetelmät Luonnetesti on tällä hetkellä ainoa mittari, kun halutaan arvioida koiran henkisiä ominaisuuksia, niiden tasoa ja voimakkuutta. Testiarvio on objektiivisempi ja moniulotteisempi kuin omistajan oma arvio koirasta. Katalonianpaimenkoira on alkuperältään työkoira ja tarvitsee sellaisena säilyäkseen rodulle tyypillisiä luonneominaisuuksia. Pitkällä aikajänteellä pystytään arvioimaan jalostuksen tuloksia ja luonteessa tapahtunutta kehitystä vain, jos käytettävissä on vertailukelpoista materiaalia. Siksi koirien omistajia tulisi kannustaa osallistumaan luonteen arviointilaisuuksiin. Luonnetesti on Suomessa ainoa kaikille roduille virallinen luonteentestausmenetelmä, johon on luotu yhtenäinen kriteeristö. Suomen Kennelliitto on valmistellut ruotsalaisen MH-testin tuloa Suomeen, ja Suomen kataloniapaimenkoirayhdistyksen kanta on, että sen tullessa viralliseksi testiksi on se testimenetelmänä tasavertainen luonnetestin kanssa. Jos halutaan selvittää, mitä työhön tarvittavia oleellisia ominaisuuksia katalonianpaimenkoiralla on, olisi runsas paimennuksen harrastaminen sekä siihen liittyvät taipumuskokeet sekä paimennuskilpailut ainoa mahdollisuus tämän toteuttamiseen. 4.2.5 Katalonianpaimenkoirien käyttö harrastuslajeissa kokeiden ja tulosten peusteella Koe- ja kilpailutuloksia katalonianpaimenkoirilla on tähän mennessä seuraavasti (tilanne Suomen Kennelliiton KoiraNetin jalostustietojärjestelmässä 28.2.2007): BH-koe: Kahdeksan koiraa on suorittanut hyväksyttävästi BH-kokeen. Palveluskoirien jälkikoe: 3 koiraa on käynyt jälkikokeissa, koekäyntejä yhteensä 7. Yksi koira saanut tuloksen, sillä paras tulos (AVO 3) JK2. 23