Biotuotetekniikka Nanyang Technological University, Singapore Tammikuu 2014 Toukokuu 2014 GEM Trailblazer vaihto-ohjelma Raportin saa julkaista internetissä nimettömänä Vaihtoraportti Nanyang Technological University, Singapore Päätökseni lähteä vaihtoon kutitteli pitkään mielessä, sillä olin ollut lukio aikana yhden vuoden Yhdysvalloissa. Tällä kertaa kuitenkin tarkoituksena oli lähteä toiseen suuntaan, eli itään j a Aasiaan. Singapore ja Hongkong valikoituivat viimeiseksi kahdeksi vaihtoehdoksi ja lopulta vaaka kallistui Singaporen puolelle lämpimän ilmaston takia ja lämpöä kyllä riitti! Virallisen hyväksymisen jälkeen alkoi lentolippujen ostaminen. Finnair lentää Singaporeen suoralla lennolla joka päivä ja on hinnaltaan erittäin kilpailukykyinen. Moni ajattelee, että kannattaa ostaa vain menolippu ja sitten kun on varmistunut koulun jälkeisistä reissukohteista niin ostaa vasta paluulipun kun tietää milloin haluaa palata. Tämä kuitenkin on monesti erittäin kallis vaihtoehto. Itselläni reissusuunnitelmat elivät koko ajan ja pieni lisähinta, joka oli maksettu Finnairin lentolipun vapaasta vaihtamisesta kannatti! Lopulta oli lentoliput taskussa, rinkka täynnä tavaraa (vaikkakin esimerkiksi laskin ja uimahousut olisi saattanut olla ihan hyvä myös mahduttaa mukaan ) oli aika suunnata Helsinki-Vantaalle. Pyörät irtosivat puolilta öin Suomesta ja perillä Singaporessa oltiin kuuden aikaa seuraavana iltana. Ensimmäisenä fiiliksenä kun astui terminaalista taksiin oli kyllä aikamoinen, hellettä riitti. Elohopea kiikkui reilussa kolmessa kympissä ja ilmankosteus lähenteli Suomalaista saunaa.
Singaporen tunnetuin nähtävyys, Marina Bay Sands hotelli Asunto meillä oli valmiiksi saatu syksyn vaihto-oppilaita, joka oli todella hyvä ja helppo ratkaisu. NTU:lla läheskään kaikki vaihto-oppilaat eivät saa koulun asuntoa ja päätös asunnosta tulee yllättävän myöhään. Koululta tuli kuitenkin tasasin väliajoin sähköpostia vapaista huoneista, joten asunto kyllä löytyy kaikille varmasti. Hintataso on helposti vain erittäin korkea. Halvemmalla pääsee jos on valmis jakamaan huoneen jonkun muun kanssa. NTU on myös todella kaukana Singaporen keskustasta ja campukselta keskustaan kestää reilusti toista tuntia. Ensin mennään bussilla reilu viisi minuuttia paikalliselle metropysäkille jolla sitten ajellaan noin tunnin verran keskustaan. Paikalliset bussit ja metrot ovat suhteellisen edullisia vaikka vaihtoopiskelijat eivät saa opiskelija-alennusta. Matka bussilla tai metrolla riippuu matkanpituudesta ja matkakortti leimataankin sekä noustessa, että lähdettäessä. Yksi matka maksaa noin 0,5-1,5. Tulin Singaporeen vain joitakin päiviä ennen koulun alkua joten paljoa ei kaupunkiin ehtinyt aluksi tutusta. Koululle pääsi asunnoltamme noin kymmenessä minuutissa bussilla ja busseja menee muutaman minuutin välein. Singaporessa busseille ei ole Suomen tyylisiä tarkkoja aikatauluja vain ainoastaan vuorovälit. Koululle kyllä kulki busseja todella tiuhaan tahtiin ja harvoin joutui yli kahta minuuttia odottamaan. Muutenkin maassa julkinen liikenne toimii ainakin yhtä hyvin kuin Suomessa, ellei jopa paremmin.
Singaporen skyline illalla Koulu alkoi vaihto-oppilaille suunnatulla orientaatiolla, jossa kerrottiin paljon hyödyllisiä käytännön asioita, mutta myös paljon turhaa. Paikallinen poliisi tuli varoittamaan koululla olevasta rikollisuudesta, joitakin vuosia sitten jonkun puhelin oli varastettu kun tämä oli jättänyt sen pöydälle ja lähtenyt itse pois. Tällä asetelma monet paikat nykyään ovat siis rikollisuutta täynnä niin kuin asia ilmaistiin. Suurin kummajainen NTU:lla oli kurssien valintajärjestelmä. Haettaessa Suomessa täytyy täyttää kymmenen kurssia. Tämän jälkeen koululla katsotaan oletko soveltuva kyseisille kursseille. Omalta osaltani sain vain yhden näistä kymmenestä hyväksytyksi. Tämä hyväksyntä ei kuitenkaan vielä tarkoita, että pääset tai mahdut kurssille. Koulun alussa on kahden viikon add/drop period jonka aikana pitää lukujärjestys olla varmistettuna. Kun olet saanut kurssin hyväksyttyä, pystyt ottamaan sen lukujärjestykseesi. Ongelma vain on, että aina kursseille, tai tiettyyn harjoitusryhmään, ei mahdu. Koulussa yksikään luento, harjoitus tai tentti ei myöskään saa mennä päällekkäin! Välillä lukujärjestyksen teko muistuttu enemmän palapeliä kuin, että oikeasti mietti mitä haluaisi opiskella. Hankalaksi järjestelmän tekee, että mikäli haluaa lisää alustavia hyväksyntöjä niin siinä kestää aina päivästä pariin. Add/drop period kestää ainoastaan kaksi ekaa viikkoa ja hirveän montaa kertaa kursseja ei kerkeä hakea lisää. Kursseja ei myöskään kannata hamstrata, koska mikäli tämän add/drop periodin jälkeen jättää kurssin kesken ilmestyy suoraan hylätty arvosana suoritusotteeseen. Kurssivalinnat sai lopulta kuitenkin järkeiltyä ja lukujärjestyksestä tuli sopiva, ei paljoa turhia taukoja ja pääasiassa mielenkiintoisia kursseja. Myöhemmin jotkut osoittautuivat hieman tylsiksi ja täysin turhiksi, mutta siinä vaiheessa kursseja ei enää voinut vaihtaa. Kannattaakin miettiä varsin tarkkaan mitä haluaa lukea. Kursseilla oleva työmäärä vastasi hyvin lähelle Aallon työmäärää. Koulussa voi muutenkin sanoa, että lähes kaikki
toimii ajatuksen lailla ilman turhaa säätämistä. Outona yksityiskohtana, erityisesti kaupallisen puolen kursseilla, opiskelijat haluavat pukeutua esityksiin todella hienosti. Vaikka vain kymmenen minuutin ryhmäesitys niin paikalliset suorastaan vaativat että kaikki pukeutuvat tummiin suoriin housuihin ja valkoiseen kauluspaitaan. Siinä oli Suomen vähä lumiseen kesään tottuneena hiki herkässä kun asteli yli kolmenkymmenen asteen helteessä pitkissä housuissa ja kauluspaidassa menemään koko koulupäivän! Vapaa-aika kului pitkälti samojen askareiden merkeissä kuin koti Suomessakin, urheilua, opiskelua ja muita arkisia askareita. Singaporessa löytyy melkein jokaiselta metropysäkiltä iso ostoskeskus. Aikansa niitäkin jaksoi uutuuden viehätyksessä käydä läpi, mutta aika nopeasti huomasi, että arki-illat menee samoja asioita tehdessä kuin Suomessa. Suurin ero vapaa-ajassa tuli viikonloppujen vietossa. Singaporesta pääsee näppärästi käymään lähimaissa suhteellisen halvalla. Lentolippuja lähimaihin sai reilulla sadalla eurolla edestakaisin. Välillä oli erittäin hyviä tarjouksia, mutta eivät yleensä koskeneet viikonloppulähtöjä ja kun koulussa piti käydä niin jäivät aina käyttämättä. Matkustaminen on jotain, mitä kannattaa tehdä. Singaporen ympärillä on paljon mielenkiintoisia paikkoja kuten Bali, Kuala Lumpur, Vietnam, Hongkong, joissa ei välttämättä tule toista mahdollisuutta päästä käymään. Suosittelenkin varauksetta tekemään mahdollisimman paljon matkoja! Omasta mielestäni Singaporen yöelämä ei ole suomalaiselle opiskelijalle kovinkaan hohdokasta. Alkoholi on todella kallista ja monessa paikassa tunnelma on vähintäänkin suomalaiseen makuun jäykkää. Joten mikäpä sen parempaa kuin lähteä viikonloppuisin muualle! Iltaisin pelattiin monesti koulun kentällä koripalloa, vaihto-oppilaita oli paljon ja pelit olivatkin oiva paikka tutustua muihin vaihtareihin
Singapore on vaihtokohteena erittäin helppo. Kaikkialla on helppo asioida, kunhan ensin jonottaa, mutta sen jälkeen asiat hoituvat. Singapore vaikuttaakin enemmän Yhdysvaltalaiselta suurkaupungilta, kuin pieneltä Aasialaiselta valtiolta. Aasia näkyykin suurimmaksi osaksi ainoastaan ruokakulttuurissa ja ihmisissä. Tämä ei tarkoita suinkaan sitä, etteikö kyseessä ole huikea vaihtokohde ja todella omalaatuinen paikka.