Mitä saa kompuutteripuodista puolella kiloeurolla? Esimerkiksi varsin käypäisen, kohtalaisen ison paneelinäytön. Nestekidenäyttöjen vyöry roiskuu jo edullisten kuluttajatuotteidenkin puolelle, jossa 17 tuuman paneeli on ohittanut hinta-hyötysuhteessa pienemmät lajitoverinsa. 500 EURON TFT-NÄYTÖT TEKSTI JA TESTIT: JARI TOMMINEN KUVAT: MATTI SULANTO, JARI TOMMINEN GRAAFIT: SARI LIHAVAINEN 34 MikroPC 1 / 2004 W W W. M I K R O P C. N E T
MPC-TESTI LCD-NÄYTÖT > Acer AL1731m CTX S700B E-yama 17NE1 LG Flatron 1715S Sony SDM-S73 ViewSonic VG710s Siispä pienten paneelien hinnat ovat lähteneet nousuun samalla, kun paremmin saatavissa olevien 17-tuumaisten hinnat ovat jatkaneet laskuaan. Tällä hetkellä valtaosa 15 tuuman näytöistä osuu täsmälleen samaan hintahaarukkaan kuin melko iso osa 17-tuumaisista. Kohtuuhintaista näyttöä etsiskelevälle keskikokoiset lcd-paneelit muodostavatkin hyvin houkuttelevan tuoteryhmän. Kuvaputkinäyttö voitaneen virallisesti julistaa kuolleeksi. Sukupuuton partaalla horjuva laji käy koko ajan harvalukuisemmaksi ja vain suurimmilla valmistajilla on vielä muutamia uhanalaisia malleja valikoimissaan. Huimaa vauhtia teknisesti kypsynyt ja aggressiivisen hintakehityksen avittama lcd-paneelinäyttö on käsittämättömällä tehokkuudella raivannut itselleen elintilaa ja lopulta vallannut koko markkinalokeron. Tuskin kukaan enää vakavissaan harkitsee keskikokoisen crt-näytön ostamista. Niin sanottua sivistynyttä arvausta kokemusperäisen näppituntuman apuna käyttäen arvioimme, että keskivertonäytönostajan kipukynnys sijoittuu suunnilleen 500 euron tienoille. Tiedustelimme testiimme 14 laite-edustajalta kyseiseen hintaluokkaan sijoittuvaa lcd-näyttöä. Kutsuumme vastasivat Acer, CTX, E-yama, LG, Sony ja ViewSonic. Eizo ja Hitachi ovat parhaillaan mallistonvaihdoksen pyörteissä eivätkä ehtineet saada uusia mallejaan ajoissa maahan. KELVOLLISTA PERUSTEKNIIKKAA Houkuttelevuus ei ole kiinni pelkästään hinnasta, vaikka se epäilemättä onkin yksi keskeisistä valintaperusteista. 17-tuumaiset tarjoavat pienempiin lajitovereihinsa verrattuna astetta suuremman näyttöalan ja hyppäyksen verran enemmän tarkkuutta 1280 x 1024 verrattuna 15-tuumaisen 1024 x 768:aan. Kuitenkaan näytön fyysiset ulkomitat eivät ole merkittävästi suuremmat kuin 15-tuumaisessa. Nestekidenäyttöjen paneelitekniikka on myös kehittynyt harppauksin viimeisen vuoden, puolentoista aikana. Kun kuvaputkinäytöt, koetellusta tekniikastaan huolimatta, saavuttivat laadullisen vakiintumistasonsa vasta juuri syrjäyttämisensä kynnyksellä, lcd-paneelit ovat nousseet liki samalle tasolle vain muutamassa vuodessa. Ja niillä on edessään vielä pitkä tulevaisuus. Laatutason paraneminen ei koske pelkästään huippumalleja, vaan vaikutukset näkyvät aivan perusmalleissa asti. Nykyään ei enää ole tehtäviä, joihin nestekidenäyttö ei sopisi. Aivan samoin, kuin kuvaputkissakin, näytön ominaisuudet ratkaisevat ensikädessä sen sopivuusalueet. Ominaisuuksia puolestaan on tarjolla laidasta laitaan; sillä erotuksella, että huokeinkin nykypaneeli on kuvanlaadultaan ylivertainen halpaan putkeen nähden. Acerissa on testin monipuolisin liitinpatteri. Takaseinässä ovat niin vga- ja dvi-liitännät, kuin runsas video- ja audio-pistokevalikoimakin. Acer on myös testin kallein näyttö. ISOMMAT SUHTEESSA EDULLISEMPIA Mielenkiintoista on, että kaikki testinäytöt ovat isompaan keskiluokkaan kuuluvia 17-tuumaisia. Kukaan ei edes yrittänyt tarjota pienempää näyttöä. Syy on yksinkertainen. Kun 14- ja 15-tuumaisten paneelien hinnat putosivat, niiden kysyntä kääntyi jyrkkään nousuun. Samaan aikaan osunut kyseistä kokoluokkaa käyttävien sylimikrojen suosion räjähdysmäinen kasvu on aiheuttanut tuotantovaikeuksia paneelitehtaille, jotka olivat aliarvioineet lähitulevaisuuden tuotemenekin. W W W. M I K R O P C. N E T MikroPC 1 / 2004 35
MPC-TESTI LCD-NÄYTÖT Halvatkin paneelit ovat hyvälaatuisia. SUORAAN KATSOTTAVIA Nestekidenäytön suurimmat puutteet liittyvät katselukulmaan ja kontrastiin. Lcd-paneelin toiminta perustuu osaltaan polarisoivien suodatinten käyttöön, jotka laskevat lävitseen vain tiettyyn suuntaan värähteleviä valoaaltoja. Kun nestekiteeseen johdetaan sähköä, sen polarisaatiotaso muuttuu, ja samoin sen lävitse tulevan valon värähtelysuunta. Jos kiteen päälle on asetettu polarisoiva suodin, näyttää kiteen tummuus muuttuvan sen mukaan, missä asennossa sen polarisaatiotaso on suotimen tasoon nähden. Kun tasot ovat 90 asteen kulmassa toisiinsa nähden, kide näyttää teoriassa mustalta. Polarisointi kuitenkin vaikuttaa osaltaan siihen, että näytön kuva muuttuu erilaiseksi siitä riippuen, mistä suunnasta sitä katsotaan. Todellinen kuva näkyy ainoastaan suoraan edestä katsottaessa. Katselusuunnan mukaan kuvassa näkyy kontrasti- ja sävymuutoksia; kuva tummuu tai vaalenee, tai jopa muuttuu käänteiseksi, ja saattaa saada kellertävän sävyvirheen. Uusissa näytöissä ongelmaa on pyritty korjaamaan parantamalla paneelin rakennetta, käyttämällä uudenlaisia suotimia ja parhaissa paneeleissa rakentamalla yksittäiset pikselit useammasta, erisuuntaisesta nestekide-elementistä. Parhaimmillaan kuva onkin virheetön lähes mistä suunnasta tahansa katsottuna. Melkein kaikissa nykypaneeleissa kuva säilyy vähintään käyttökelpoisena. Valmistajien lupaukset ovat usein liioittelua. LUPAUKSET JA TODELLISUUS Vaikka polarisoinnilla voi teoriassa saada aikaan täysin mustan, ja täysin kirkkaan, kuvapisteen, ei todellisuus ole aivan yhtä yksinkertainen. Nestekidenäytöissä taustavalolla on taipumus vuotaa jonkin verran läpi myös mustista kohdista. Vuotoa voi hillitä joko pienentämällä näytön kirkkautta tai säätämällä kontrastia suuremmaksi. Ensimmäinen vaihtoehto tärvelee valkoisen ja jälkimmäinen tekee yleensä sävyasteikosta hakkelusta. Paneelivalmistajat yrittävät ratkaista ongelmaa, mutta käytännössä äärettömän harva lcd-paneeli kykenee tuottamaan täyden mustan jos samalla halutaan myös säilyttää puhdas valkoinen ja käyttökelpoinen sävyasteikko. Tässä valossa valmistajien lupaukset huimista 250 kandelan kirkkauksista ja 400:1-kontrasteista saavat aivan oman, käsittämättömän kaikunsa. Tällaisiin arvoihin ei nimittäin päästä kuin tarkoitushakuisesti mittaamalla. Käyttökelpoisen, oikein säädetyn kuvan kanssa näillä luvuilla ei ole mitään tekemistä. Todellisuudessa oikein säädetyllä näytöllä päästään kirkkauden osalta noin puoleen luvatuista arvoista ja kontrasti jää heikoimmillaan noin kahdeksasosaan luvatusta. Tämä ei silti merkitse sitä, että näytön 500 EURON LCD-NÄYTÖT Merkki Acer CTX E-yama LG Malli AL1731m S700B 17NE1 Flatron L1715S Edustaja Acer Computer Finland Pericad Oy FutureCAD Oy LG Electronics Finland Puhelin (09) 225 2690 (09) 452 3577 (09) 478 5400 (09) 774 6500 Internet www.acer.fi www.pericad.fi www.futurecad.fi www.lge.fi Hinta 620 eur 470 eur 495 eur 499 eur Takuu 3 vuotta 3 vuotta on-site 3 vuotta on-site 3 vuotta, vaihto Paneelin valmistaja Hydis ei ilmoitettu CMO LG Electronics Tyyppi tft tn-tft tft tft Koko 17" 17" 17'' 17" Pisteväli vaaka 0,264 mm 0,264 mm 0,264 mm 0,264 mm Pisteväli pysty 0,294 mm 0,264 mm 0,264 mm 0,264 mm Resoluutiot 720 x 400 / 70 Hz 640 x 350 / 70 Hz 1280 x 1024 / 50-70 Hz 800 x 600 / 60/75 Hz 640 x 480 / 60/72/75 Hz 720 x 400 / 70 Hz 832 x 624 / 75 Hz 800 x 600 / 60/72/75 Hz 640 x 480 / 60/72/75 Hz 1024 x 768 / 60/75 Hz 1024 x 768 / 60/70/75 Hz 800 x 600 / 60/72/75 Hz 1152 x 870 / 75 Hz 1280 x 1024 / 60/70/75 Hz 1024 x 768 / 60/70/75 Hz 1152 x 900 / 65 Hz 1152 x 864 / 75 Hz 1280 x 1024 / 60/75 Hz 1280 x 1024 / 60/75 Hz Todellinen resoluutio 1280 x 1024 1280 x 1024 1280 x 1024 1280 x 1024 Näyttöala 379 x 270 mm 338 x 270 mm 338 x 270 mm 338 x 270 mm Mitat (l x k x s) 381 x 400 x 147 mm 418 x 402 x 195 mm 385 x 400 x 193 mm 386 x 372 x 152 mm Paino 5,4 kg 8,0 kg 3,4 kg 4,3 kg Liitännät vga, dvi-d, audio, video vga vga, audio vga Muuta vasteaika 20 ms vasteaika 25 ms kaiuttimet. LightView -toiminto, kaiuttimet kontrasti 400:1 vasteaika 23 ms suomenkielinen valikko kirkkaus 250 cd/m2 saatavana myös vaaleana 36 MikroPC 1 / 2004 W W W. M I K R O P C. N E T
> kuva olisi huono. Päinvastoin todellisetkin kirkkaus- ja kontrastiarvot ovat ihmissilmän kannalta poikkeuksetta täysin riittävät. VIKKELÄT VIPELTÄJÄT Eräs perustelu, jota varsinkin monet harrastajat ovat pitkään käyttäneet lcd-paneeleja vastaan, on niiden väitetty hitaus. Edellisen sukupolven nestekidenäyttöjen vasteaika todellakin oli sen verran pitkä, että se saattoi jonkin verran häiritä esimerkiksi videoiden katselua tai intensiivistä, kiivastahtista pelaamista. Toisin kuin kuvaputkessa, jossa pikselin voi sytyttää fosforin hitaudesta riippumatta, lcd-näytössä pikseleiden reaktionopeus on riippuvainen niiden vasteajasta. Toisin sanoen ajasta, joka kuluu pikselin sytyttämisestä sen sammutukseen ja Sony SDM-S73/H ViewSonic LÄHELTÄ KATSOEN VG710s / VG710b Sony Finland ViewSonic Finland 020 742 1200 (09) 5406 4070 www.sony-cp.com www.viewsonic.fi 559 eur 575 eur 1 2 vuotta 3 vuotta, vaihto Sony ei ilmoitettu tft tn-tft 17" 17" 0,264 mm 0,264 mm 0,264 mm 0,264 mm 1280 x 1024 / 48-75 Hz 800 x 600 / 75 Hz 1024 x 768 / 75 Hz 1280 x 1024 / 75 Hz 1280 x 1024 1280 x 1024 338 x 270 mm 338 x 270 mm 367 x 315 x 60 mm 378 x 405 x 177 mm 5,4 kg 5,3 kg vga vga, dvi-d, audio värivaihtoehdot: musta tai hopea vasteaika 16 ms uudelleen sytyttämiseen. Pahimmillaan hidas näyttö voi aiheuttaa kuvaan havaittavaa nykimistä ja väreilyä nopeasti muuttuvissa kohdissa. Uudet paneelit ovat kuitenkin jo niin nopeita vasteajat 25 millisekuntia ja alle että ne eivät enää aseta rajoituksia vaativammallekaan käytölle. Paneelien kuvapisteet pystytään sytyttämään ja sammuttamaan niin nopeasti, että se ylittää moninkertaisesti ihmissilmän havaintokyvyn. PISAMAISET PANEELIT Eräs kuvaputkinäytöissä hyvin harvinainen ongelma on lcd-näytöissä verrattain yleinen. Vialliset kuvapisteet. Kuvaputkessa voi olla vain yhdenlaisia pikselivikoja; valmistusvirheen vuoksi näytön maskin reikiin tai lankojen väleihin on saattanut jäädä jäystettä tai roskia. Seurauksena on pimeä kuvapiste kohdassa, Sonyn vähät johdot voi kätkeä pois näkyvistä näytön takapaneelin taakse ja jalustaputken sisään. Hieman vastaava mahdollisuus on myös ViewSonicissa. jossa roska peittää fosforipisteen. Nestekidepaneelissa voi olla pääasiassa kahdenlaisia vikoja; niin sanottuja kuumia tai kuolleita pisteitä. Kuumat pisteet ovat osaväripikseleitä, jotka ovat esimerkiksi oikosulussa eikä niitä sen vuoksi pystytä sammuttamaan. Nämä virheet näkyvät erityisesti tummilla tai yksivärisillä alueilla. Kuolleet pisteet puolestaan ovat osaväripikseleitä, jotka johdinkatkoksen tai muun kontaktihäiriön vuoksi pysyvät pimeinä. Yleisesti ottaen kuolleet pisteet häiritsevät käyttöä vähemmän kuin kuumat, mutta kummankaan vian esiintyminen ei silti ole suotavaa. Viime aikoina pikseliviat ovatkin tekniikan vakiintuessa vähentyneet ja useimmat paneelinäytöt lienevät myytäessä virheettömiä. Koska kyseessä on elektroniikkaan liittyvä ongelma, pikselivioilla on harmillinen LÄHELTÄ KATSOEN ViewSonicin hallintavalikko on hyvä esimerkki selkeästä ja toimivasta valikosta. Helppokäyttöisyyttä edistävät suomenkieliset tekstit, jollaiset saa valittua myös LG:n asetuksista. taipumus alkaa ilmestyä näyttöön paneelin ikääntyessä. Toisaalta myös kuvaputken kuvanlaatu heikkenee vääjäämättä ajan myötä. VALMIIKSI TINGITTYJÄ Mitä ostaja sitten menettää hankkiessaan edullisen 17-tuumaisen paneelin? Varmasti näytön huokeus johtuu muustakin kuin pelkästään suotuisasta hintakehityksestä? Ensimmäinen epäilys kohdistuu luonnollisesti näytön laatuun. Sen osalta ei kuitenkaan tarvitse tuntea kovin suurta huolta. Valtaosassa paneelinäyttöjä käytetään aivan samoja nestekidepaneeleja ja elektroniikkakomponentteja laitteen hinnasta riippumatta. Kyse on hyvin pitkälle vakioidusta tekniikasta. Hintaerot muodostuvatkin pääasiassa liitännöistä ja lisätoiminnoista. Halvimmissa näytöissä on pelkällä kallistusnivelellä varustettu kevyt jalusta ja vain analoginen vga-liitäntä. Myös säätövalikot saattavat olla hieman suppeampia kuin paremmin varustelluissa versioissa. Hinnan kasvaessa näyttöihin alkaa ilmestyä lisää liitäntämahdollisuuksia: digitaalisen liitännän tarjoava dvi-pistoke, audiopistoke näyttöön rakennettuja kaiuttimia varten, videoliitännät, kenties usbkeskitin. Jalustaan on rakennettu enemmän säätöniveliä; ehkäpä jopa paneelin pystykäytön mahdollistava pivot-nivel. Hallintavalikoissa on monipuolisemmat säätöominaisuudet. Vasta huippumalleissa alkaa olla eroja myös itse paneeleissa ja muussa perustekniikassa. W W W. M I K R O P C. N E T MikroPC 1 / 2004 37
MPC-TESTI LCD-NÄYTÖT TUOTEARVIOT Acer AL1731m CTX S700B E-yama 17NE1 Acerin 17-tuumainen paneeli on monipuolisilla, multimediakäyttöön sopivilla liitännöillä varustettu asiallinen näyttö. Näytössä on hyvä, aavistuksen verran viileähkö värintoisto ja sen kontrasti ja sävyntoisto ovat kohdallaan. Useimpien nykypaneelien tapaan Acerkaan ei leikkaa äärisävyjä. Värintasaisuudeltaan AL1731m on erinomainen, mutta valontasaisuudeltaan vain tyydyttävä. Vasemman reunan kulmat ovat yli 20 prosenttia keskustaa himmeämmät. Paneelissa on laajat katselukulmat. Alakulmilla näytön kontrasti muuttuu, mutta muuten kuvassa voi havaita vain lievän sävysiirtymän katselukulman muuttuessa. Päivitysnopeudeltaan Acer on riittävä useimpiin tarkoituksiin, ja näyttö skaalaa alemmat resoluutiot asiallisesti koko ruudulle. Vga- ja dvi-liitäntöjen lisäksi paneelin takana majailevat 3,5 mm:n stereojakki ja hifi-laitteista tutut rca-liittimet äänelle sekä komposiitti- ja s- videoliitännät. Jalustan yläosassa on kätevä kahva, josta näyttöä on helppo siirtää. Suurimmat moitteet tulevat hankalista säätövalikoista ja epäjohdonmukaisesti toimivista painikkeista. MONIPUOLISET LIITÄNNÄT HANKALAT SÄÄTIMET JA VALIKOT 79 % 87 % 0,3 jnd 85 % 0,3 jnd CTX on testin kontrastikkain ja toiseksi kirkkain näyttö. Askeettisen oloisessa, mustakehyksisessä paneelissa on pelkästään kiinteä vga-kaapeli. Näytössä on hyvä, mutta viileähkö värintoisto. Sen kontrasti on muuten kohdallaan, mutta sävyasteikko painottuu hieman ja on havaittavasti jyrkempi tummassa päässä. Äärisävyjen leikkautumista ei kuitenkaan tapahdu. Värintasaisuudeltaan S700B on erinomainen, mutta valontasaisuudeltaan tyydyttävä plus. Vasen yläkulma on 22 prosenttia keskustaa himmeämpi. Paneelissa on laajat katselukulmat. Alakulmilla näytön kontrasti muuttuu voimakkaasti, mutta muuten kuvassa voi havaita pienen sävy- ja kontrastisiirtymän sivukulmilla ja lievää kirkkausvaihtelua yläkulmilla. CTX:ssä on erittäin nopea paneeli ja näyttö sopii mainiosti myös pelaamiseen. Alemmat resoluutiot skaalautuvat hyvin koko ruudulle. Askeettista yleisilmettä täydentää vaatimaton hallintapaneeli. Neljällä helppokäyttöisellä painikkeella ohjataan niukkoja, mutta kuitenkin riittäviä asetusvalikkoja. NOPEUS, HELPPOUS SÄVYALA 78 % 0,3 jnd 86 % 0,4 jnd 82 % Helmikuussa myyntiin tuleva E-yama on kohtuuhintaisista ammattinäytöistään tunnetun Iiyaman rinnakkaistuotemerkki. E-yama on tarkoitettu massamarkkinoiden edulliseksi vaihtoehdoksi. Testattu yksilö oli niin sanottu insinöörikappale eli esituotantoversio, johon saattaa vielä tulla pieniä muutoksia. Vaikka onkin raakile, E-yamassa on hyvä, neutraali värintoisto sekä asiallinen kontrasti ja laaja, äärisävyjä leikkaamaton sävyala. Näytössä on myös erinomainen valon- ja värintasaisuus. Paneelissa on laajat katselukulmat. Alakulmilla kontrasti muuttuu, mutta muuten katselusuunnan vaihtelu aiheuttaa vain pienen sävysiirtymän kellertävään. E-yamassa on erittäin nopea paneeli, joka sopii hyvin myös pelaamiseen. Testiyksilössä oli yksi muita himmeämpi kuvapiste. Alemmat resoluutiot skaalautuvat muuten hyvin koko näytölle, mutta harvemmin käytettävä 1152 x 864 jättää oikeaan laitaan noin 1,5 senttimetrin levyisen surureunan. Näytössä on vain vga-liitäntä. Hallintapainikkeet ja -valikot ovat tavanomaisen selkeät ja kohtalaisen helppokäyttöiset. KUVANLAATU ALEMMAT RESOLUUTIOT 96 % 95 % 98 % 0,4 jnd 88 % 95 % 90 % 93 % 98 % 103 % 79 % 83 % 84 % 84 % 91 % 86 % 106 % 107 % 107 % 38 MikroPC 1 / 2004 W W W. M I K R O P C. N E T
MikroPC Voittaja on tuote, joka on MPC-testissä osoittautunut selvästi vertailuryhmänsä parhaaksi. MikroPC Valinta on suositeltava tuote tai palvelu, joka nousee vertailussa ryhmänsä kärkijoukkoon. > LG Flatron 1715S Sony SDM-S73 ViewSonic VG710s LG:n siromuotoinen paneeli on kohtalaisen tasapainoinen, mutta myös tavanomainen kokonaisuus. Näytössä on hyvä, mutta monien luokkatovereidensa tavoin hivenen viileähkö värintoisto. Paneelin kuva on kirkas ja kontrastikas, ja toistaa laajan sävyalan ilman äärisävyjen leikkautumista. Värintasaisuudeltaan LG on kiitettävä ja valontasaisuudeltaankin hyvä. Flatron-paneelissa on testiryhmän suppeimmat katselukulmat, joskin nekin riittävät mainiosti normaalikäytössä. Katselusuunnan muuttuessa kuvassa on havaittavissa selviä sävyn ja kontrastin muutoksia. LG:n paneeli päivittää kuvan hyvin nopeasti. Siitä huolimatta nopeasti liikkuviin elementteihin saattaa muodostua sinertävä jättöreuna aivan, kuin siniset pikselit olisivat hivenen muita hitaampia. Alemmat tarkkuudet näkyvät asiallisesti koko ruudun kokoisina. Tosin 1152 x 864 ja 1024 x 768 ovat hivenen suttuisia. LG:ssä on pelkästään vga-liitäntä. Hallintapainikkeet ovat kohtalaisen helppokäyttöiset. Valikot ovat selkeät ja lisäksi suomenkieliset. SUOMENKIELISET VALIKOT KATSELUKULMAT 82 % 0,4 jnd 94 % 0,4 jnd 89 % Sonyn siro, mutta painava näyttö on oiva vaihtoehto valmistajan kuvaputkinäyttöihin tottuneelle. Näytössä on erittäin hyvä ja neutraali värintoisto. Sävyala on laaja eikä äärisävyissä tapahdu leikkautumista. Kontrastia voisi olla hivenen enemmänkin. Sony on värintasaisuudeltaan testin kiistaton kärkinäyttö. Valontasaisuuskin on hyvä, mutta ei aivan vastaa näytön muuta laatutasoa. S73:ssa on laajat katselukulmat. Tosin alakulmilla kuva tummuu ja sen kontrasti jyrkkenee, ja muissa suunnissa kuva vaalenee ja muuttuu hieman lämminsävyisemmäksi. Näillä varauksilla näyttö sopii jopa kuvankäsittelyyn. Sonyn paneeli on varsin nopeatoiminen ja sopii myös pelaamiseen. Testiyksilössä oli yksi pimeä vihreä pikseli. Alemmat resoluutiot näkyvät asiallisesti koko ruudun kokoisina. Näytössä on vain vga-liitäntä. Säätöpainikkeet ja valikot ovat kohtalaisen selkeät ja helppokäyttöiset. Hyvin toimivat kirkkaus-, kontrasti- ja värisäädöt saavat erityismaininnan, sillä ne käyttäytyvät samankaltaisesti Sonyn kuvaputkinäyttöjen kanssa. KUVANLAATU, SÄÄDÖT KATSELUKULMAT 83 % 92 % 86 % ViewSonicin tyylikäs nestekidepaneeli on tasapainoinen ja monipuolinen paketti. Vaikka näyttö ei erityisesti loistakaan millään osa-alueella, tasaisen varma suoritus toi VG710s:lle testin korkeimman kokonaispistesaaliin. Näytössä on asiallinen, hivenen viileähkö värintoisto. Sitä täydentää laaja, mutta loivahkokontrastinen sävyala, joka ei leikkaa äärisävyjä. ViewSonicissa on testin selvästi kirkkain kuva, kiitettävä värintasaisuus ja hyvä valontasaisuus. Katselukulmat ovat laajat. Alakulmilla kuvan kontrasti jyrkkenee selvästi, muilla suunnilla kuva vaalenee ja lämpiää hieman. Pienet suunnanmuutokset eivät kuitenkaan vaikuta. Nopea paneeli tekee näytöstä sopivan lähes kaikkeen käyttöön ehkä kaikkein vaativinta pelikäyttöä lukuun ottamatta. Alemmat resoluutiot skaalautuvat siististi koko ruudulle. ViewSonicin takaseinässä on sekä vga- että dvi-liitäntä ja sisäänmeno kaiutinjohtoa varten. Hallintapainikkeet ja valikot ovat selkeät ja helppokäyttöiset. Valikkotekstit saa myös suomenkielisinä. Ääntä varten on kolme omaa säätöpainiketta. LIITÄNNÄT KONTRASTI 80 % 0,5 jnd 96 % 88 % 89 % 93 % 89 % 95 % 88 % 94 % 88 % 95 % 90 % 82 % 86 % 87 % 83 % 0,3 jnd 93 % 89 % W W W. M I K R O P C. N E T MikroPC 1 / 2004 39
MPC-TESTI LCD-NÄYTÖT TUOTEARVIOIDEN YHTEYDESSÄ edellisellä aukeamalla olevissa graafeissa on esitetty 79 % 87 % 85 % 0,3 jnd 0,3 jnd 88 % 95 % osa näytöille suoritettujen 79 % 83 % 84 % mittausten tuloksista. Kuviossa on esitetty näytön valoisuuden ja väritasapainon poikkeamat ruudun keskipisteen suhteen. Arvot on mitattu EBU:n normien mukaisesti yhdeksästä pisteestä ruudun alueelta. Valontasaisuus on ilmoitettu prosentteina keskipisteen () suhteen. Vielä kymmenen (10) prosentin poikkeamaa voi olla vaikea havaita paljain silmin, jos muutos on vähittäinen. Värintasaisuus on ilmoitettu jnd-arvoina (jnd = Just Noticeable Difference, pienin (silmin) havaittava ero) keskipisteen suhteen. Yhden jnd:n poikkeaman värisävyssä huomaa jo paljain silmin, mutta pienemmätkin erot vaikuttavat värintoistoon. Kun valitset lcd-näyttöä Näin säädät näytön 1. Tarkista näytön kirkkaus ja kontrasti. Nykyisten lcd-paneelien värintoisto on jo riittävän hyvä. Tärkeämpää onkin, että kuva näkyy hyvin melko kirkkaassakin valaistuksessa. Tummassa ja vaaleassa päässä ei silti saisi tapahtua sävyjen leikkautumista. 2. Tarkista katselukulmat. Monien lcd-näyttöjen värisävy, tummuus tai kontrasti muuttuu jo pienestäkin katselukulman muutoksesta. 3. Tarkista, ettei jyrkissä sävyrajapinnoissa näy haamukuvia, varjoja tai tuhruja. Ne kertovat ylikuulumisesta paneelin ohjauselektroniikassa. 4. Tarkista, ettei paneelissa ole liikaa selvästi erottuvia viallisia kuvapisteitä. Nämä ovat joko kokonaan tai jonkin osavärin kohdalta pimeitä, tai vaihtoehtoisesti jatkuvasti hohtavia. Arvioi myös, miten pahasti mahdolliset vialliset pikselit häiritsevät käyttöä. 5. Jos käytät näyttöä pelaamiseen tai videoiden katsomiseen, varmista, etteivät nopeasti näytöllä liikkuvat elementit jätä häntää peräänsä. 6. Jalustan korkeussäätö on hyvä ominaisuus. Näin paneelin saa miellyttävämmälle korkeudelle, vaikka pöytätaso ei olisikaan säädettävissä. 7. Kirjoitatko tai käsitteletkö paljon tekstiä? Harkitse myös näyttöä, jonka voi pyöräyttää 90 astetta pystyasentoon. Näin saat kokonaisen A4-sivullisen yhtäaikaa näytölle. 8. Vaativassa käytössä hyvistä säädöistä on apua. Asiallisilla säädöillä näyttö voidaan esimerkiksi kalibroida tarkasti oikeaan värilämpötilaan. ANALOGISEEN LIITÄNTÄÄN Tarkista, näkyykö kuvassa pehmeämpiä tai epäterävämpiä kohtia. Nämä ovat yleensä pystysuuntaisina raitoina tai vyöhykkeinä, jotka johtuvat tahdistusongelmien aiheuttamasta värinästä. Epäterävyys kielii puutteista näytön analogiapiireissä. Digitaaliliitännällä ongelmaa ei esiinny. DIGITAALISEEN LIITÄNTÄÄN Varmista, että näytön mukana toimitetaan dvikaapeli. Kaikkien näyttöjen vakiovarusteisiin digitaalikaapeli ei nimittäin kuulu, vaikka paneelissa olisikin myös dvi-liitin. Tavanomaisessa toimistotyössä, joka koostuu pääosin tekstinkäsittelystä, taulukkolaskennasta ja sähköpostin käytöstä, näytön säätäminen ei ole ehdottoman välttämätöntä. Kuitenkin jo aktiivisemmasta nettiselailusta saa enemmän irti, jos tietyt perusasetukset ovat kunnossa. Vaativassa ammattikäytössä säätäminen on välttämättömyys. Ammattikäytön vaatimat säädöt tehdään useimmiten monipuolisten testikuvien ja tarkkojen mittalaitteiden avulla. Tässä kuitenkin annamme ohjeet lcd-näytön peruskalibrointiin helposti saatavilla apuvälineillä. APUVÄLINEET Työssä tarvitaan sopivat testikuvat kontrastin, gamma-arvon ja väritasapainon säätöä varten. Hyvä apu kontrastikuvaksi on harmaapalkisto, jossa on mustalla pohjalla harmaasävyt portain: 0 %, 1 %, 2%, 3 %, 4 %, 5 %, 10 %, 20 %,..., 80 %, 90 %, 95 %, 96 %, 97 %, 98 %, 99 % ja. Sellaisen pystyy tekemään itsekin melko helposti millä tahansa piirto- tai kuvankäsittelyohjelmalla. Hyvä gammakuva puolestaan löytyy esimerkiksi osoitteesta www.aim-dtp. net/aim/evaluation/gamma_space/ 22.htm Windowsin käyttämälle gammalle 2,20 tai www.aim-dtp.net/aim/evaluation/gamma_space/25.htm pc:n perusgammalle 2,50. Väritasapainosäätöön tarvitset koko ruudun kokoisen, puhtaanvalkoisen testikuvan ja puhtaanvalkoisen paperiarkin. PERUSSÄÄDÖT Ensimmäinen tehtävä on saada näytön mustapiste, kirkkaus ja kontrasti kohdalleen. Harmaapalkistoa käyttäen säädä näytön kirkkautta ja kontrastia, kunnes 1 % -palkki hädin tuskin erottuu mustasta pohjasta ja -palkki näyttää mahdollisimman kirkkaan valkoiselta, mutta kuitenkin erottuu sävyltään 99 %- ja 98 % -palkeista. Palkiston sävyjen tulisi jakautua mahdollisimman tasaisesti 50 %:n keskiharmaan molemmin puolin. VÄRITASAPAINO Väritasapaino kannattaa säätää joko työskentelyolosuhteita vastaavaksi tai 6 500 Kelvinin päivänvaloa vastaavaksi. Seuraavassa käytetään valkoista testikuvaa. Valitse näytön värisäädöistä käyttäjän asetukset (user). Normaalissa työvalaistuksessa tuijota puhtaanvalkoista paperiarkkia pari minuuttia. Ensisijaisesti punaista ja sinistä, tarvittaessa vihreää, säädintä käyttäen koeta saada näyttökuva mahdollisimman valkoiseksi. Toista tarvittaessa, sillä silmä sopeutuu verraten nopeasti. Päivänvalosäätö kannattaa tehdä aurinkoisena päivänä. Käytä silloin tuijotuskohteena ikkunaa. Värisäädön jälkeen tarkista kirkkaus- ja kontrastiasetukset. GAMMA Muutamien Adoben ohjelmien mukana toimitetaan Adobe Gamma -säädinohjelma. Myös useiden näytönohjaimien ajureissa on gammasäätö. Avaa näytölle haluamaasi gamma-arvoa vastaava testikuva. Adobe Gammaa tai näyttöajurin säädintä käyttäen etsi kohta, jossa testikuvan jokainen viivoitettu ruutu näyttää tummuudeltaan samalta, kuin sen vieressä oleva harmaasävyruutu. Siinä kaikki. 40 MikroPC 1 / 2004 W W W. M I K R O P C. N E T
PISTEET ASIAN YDIN LAITE Kuvanlaatu Hallinta Liitännät YHT. Hinta Pisteen hinta Acer AL1731m 40 8 4 52 620 11,92 CTX S700B 41 11 1 53 470 8,87 E-yama 17NE1 42 10 2 54 495 9,17 LG Flatron 1715S 39 11 1 51 499 9,78 Sony SDM-S73 42 10 1 53 559 10,55 ViewSonic VG710s 40 12 3 55 575 10,45 Maksimipisteet 45 15 5 65 Näin testattiin Kaikki testissä olleet näytöt mitattiin ja testattiin MikroPC:n omassa testilaboratoriossa. Mittausten ja arviointien perustana käytimme Euroopan Yleisradioliiton (EBU) määrittelyjä sekä EU:n alueella pätevän EC Directive 90/ 270/EEC:n kanssa yhteensopivia TCO-99-vaatimuksia. Mittauskalustona käytimme muun muassa Minolta TV-2160 -värianalysaattoria, joka on yleisesti käytössä niin monitoriteollisuudessa kuin näyttöhuolloissakin. Mittausten lisäksi arvioimme näyttöjä visuaalisesti. Mittauksissa ja arvioinneissa käytimme apuna muun muassa Nokia NTest 1.0- ja Monitors Matter -testiohjelmia. Signaalilähteenä käytettiin pc-tietokoneeseen asennettua, Matroxin valmistamaa korkealaatuista näytönohjainkorttia. Näyttösignaaliksi valittiin analoginen vga-signaali, sillä mahdolliset ongelmat kuvanlaadussa esiintyvät yleensä analogiapuolella. Lisäksi suurimmassa osassa testinäyttöjä oli pelkästään analoginen vga-liitäntä. Pisteet 65 60 55 50 45 40 35 Hinta-laatusuhde CTX LG E-yama ViewSonic Sony Acer 30 400 450 500 550 600 650 700 Hinta, euroa Asetimme kaikki näytöt samalle lähtöviivalle säätämällä niiden sävytoistoalue ja värilämpötila mahdollisimman samoiksi. Värilämpötilaksi valitsimme CIE:n standardikalibrointipisteen D65 eli päivänvaloa vastaavan 6 500 Kelvinin säädön. Niissä näytöissä, joissa väritasapainoa ei voi säätää, käytimme niiden omaa 6 500 Kelvinin tehdasasetusta. Mittasimme näytöistä useita kuvan laatuun vaikuttavia tekijöitä, kuten maksimikirkkauden, valon ja värin tasaisuudet. Arvioimme myös näyttöjen värintoiston sekä katselukulmat ja tutkimme, miten katselukulman muutokset vaikuttavat kuvan värisävyihin, kirkkauteen ja kontrastiin. Tutkimme myös näyttöpaneelien kuvanpäivitysnopeutta, jolla on vaikutusta näyttöjen soveltuvuuteen esimerkiksi multimedia-, video- ja pelikäyttöön. Kiinnitimme myös huomiota näyttöjen säätöihin, niiden toteutustapaan ja toimivuuteen sekä näyttöjen mekaaniseen rakenteeseen ja toimivuuteen. Kuviossa on esitetty näyttöjen hinta-laatusuhde. Mitä lähempänä vasenta yläkulmaa näyttö on, sitä parempi on sen hinta-laatusuhde. Linja edustaa testilaiteryhmän keskiarvoa. Rahalle vastinetta Tietotekniikan ostajalla on meneillään hyvät ajat. Tarjottavien tuotteiden laatutaso ja suorituskyky paranevat samalla, kun yleinen keskihintataso laskee. Ongelmaksi jää valinnan vaikeus, sillä laitepuolen markkinoilla vallitsee suoranainen runsaudenpula. Näytöistä 17-tuumaiset paneelit muodostavat juuri nyt eniten harkitsemisen arvoisen tuoteryhmän, kun hankitaan tavanomaiseen käyttöön sopivaa monitoria. Tämä johtuu osaltaan pienempien näyttöjen hinnannoususta, joka johtuu tuotantoa suuremmasta kysynnästä. Jos keskikoonkin suosio ampaisee samalla lailla pilviin, saattaa hintojen nostopaine kohdistua siihenkin lähitulevaisuudessa. Paneelitekniikan vakioitumisen ansiosta huokeat hinnat eivät enää merkitse heikompaa laatua; ovathan käytetyt komponentit samoja kautta linjan. Eroja syntyykin lähinnä ominaisuuksien, kuten liitäntöjen ja säätömahdollisuuksien, osalta. Tämän testin näytöt edustavat paria poikkeusta lukuunottamatta ominaisuuksiltaan aivan perustasoa. Kuitenkin niiden kuvanlaatu on hyvinkin vertailukelpoinen astetta kalliimpien mallien kanssa. TESTIN VOITTAJAKSI kohosi View- Sonicin VG710s. Näyttö keräsi suurimman kokonaispistemäärän asiallisen kuvanlaatunsa, monipuolisten ominaisuuksiensa ja erinomaisen käyttäjäystävällisyytensä ansiosta. VALINNAT menivät tulokasnäyttö E- yamalle, jossa hyvä hinta-laatusuhde yhdistyy erinomaiseen kuvanlaatuun, ja Sonylle tämän ylivoimaisen kuvanlaadun ansiosta. W W W. M I K R O P C. N E T MikroPC 1 / 2004 41