PÄÄTÖS Helsinki 18.12.2009 Annettu julkipanon jälkeen Dnro UUS-2009-Y-377-119 No YS 1623 ASIA Päätös Kapulan kaatopaikan reuna- ja eristysrakennesuunnitelman hyväksymisestä. TOIMINNANHARJOITTAJA Kiertokapula Oy Innopark Vankanlähde 7 13100 Hämeenlinna LAITOS Kapulan kaatopaikka Kapulasillantie 2 05880 Hyvinkää Kiinteistöt: RN:o 106-401-0004-0088; omistaja Hyvinkään kaupunki RN:o 694-401-0005-0027; omistaja Riihimäen kaupunki SUUNNITELMAN TOIMITTAMISVELVOLLISUUS Vaasan hallinto-oikeuden 18.5.2006 antama päätös numero 06/0136/3 Uudenmaan ympäristökeskuksen päätöksen No YS 1539/19.12.2003 määräys B.20. ASIAN VIREILLE TULO Suunnitelma toimitettiin 22.5.2009 Uudenmaan ympäristökeskukselle. MAKSU 1 720 A14-119-AT112 Asemapäällikönkatu 14 PL 36, 00521 Helsinki www.ymparisto.fi/uus Stinsgatan 14 PB 36, FI-00521 Helsingfors, Finland www.miljo.fi/uus
2 (14) ASIAN LIITTYVÄT AIEMMAT PÄÄTÖKSET Uudenmaan ympäristökeskus myönsi Kiertokapula Oy:lle 19.12.2003 ympäristöluvan No YS 1539 Kapulan jätteiden käsittelyalueen toiminnoille. Vaasan hallinto-oikeus antoi 18.5.2006 päätöksen 06/0136/3 ympäristöluvasta No YS 1539/19.12.2003 tehdystä valituksesta. Uudenmaan ympäristökeskuksen ympäristölupa No YS 1789/ 18.12.2008, joka koski Kapulan jätteidenkäsittelyalueen muita kuin kaatopaikkatoimintoja. Uudenmaan ympäristökeskuksen päätös No YS 615/26.5.2009 Kapulan kaatopaikan eteläosan reuna- ja pintarakenteiden toteutussuunnitelman hyväksymisestä. REUNA- JA ERISTYSRAKENNESUUNNITELMA Yleistä Alueen nykytila Kapulan kaatopaikka on suljettu 31.10.2007. Jätetäyttöalueen kokonaispinta-ala on noin 12,2 hehtaaria. Rakennesuunnitelma koskee kaatopaikan reunarakenteita. Rakenteisiin kuuluvat kaatopaikan reunan kaatopaikkavesisalaoja, reunan eristysrakenteet ja huoltotie niskaojineen. Rakennusalueen pinta-ala on noin neljä hehtaaria. Suunnitelmaan sisältyy seuraavat rakennustyöt: - eristyspengerrakenteet - huoltotie pengerrakenteineen - kaatopaikkaveden salaojat tarkastuskaivoineen - aloitus kaatopaikan pintarakenteille - pintavesiojat - siirtolinja suunnitellussa laajuudessa - muut varusteet ja laitteet suunnitelmien mukaan - liitostyöt rakennettuihin järjestelmiin - viimeistely ja siivoukset. Kiertokapula Oy esittää, että Kapulan kaatopaikan reuna- ja eristysrakenteet rakennetaan samanaikaisesti pintarakenteiden kanssa. Rakenteet toteutetaan vuoden 2016 loppuun mennessä. Yhtiön mukaan tällöin vältytään kalliilta väliaikaisilta suojausratkaisuilta. Kapulan jätteidenkäsittelyalueen eteläosassa pintamaalajina oleva moreeni on silttistä hiekkamoreenia ja soraista hiekkamoreenia. Kaakkoisosassa moreenia on enimmillään yli 16 metriä. Jätteidenkäsittelyalueen pohjoisosassa savikerrostuma alkaa jo 1 2 metrin syvyydestä maanpinnasta. Kalliopinta viettää jyrkästi pohjois-luoteissuuntaan. Rakennusalueen nykyinen maanpinnantaso on +88,63 103,41.
3 (14) Rakennusalueesta osa on esipeittomaakerrosten peittämää jätetäytön reunaa. Jätettä peittävän maakerroksen paksuus on arviolta 0,3 2 metriä. Osa rakennusalueesta on kaatopaikka-aluetta kiertävää maapengertä huoltoteineen ja osa nykyisin kaatopaikkaveden tasausaltaan tavoin toimivaa avo-ojaa. Lisäksi alueella on rakennettuja vesienkeräysjärjestelmiä ja verkkoaitaa. Rakennusalueen otetuissa maaperä- ja ojan sedimenttinäytteissä on todettu VNA/214/2007 asetettujen kynnysarvojen ja alemman ohjearvon välissä olevia mineraaliöljyn, arseenin ja sinkin pitoisuuksia. Kaivutyöt Eristyspenger Maaleikkaukset Kaatopaikkavesisalaojalinja kaivetaan avokaivantona. Kerrallaan kaivetun kaivannon pituus on enintään 20 metriä. Jätettä sisältävillä osuuksilla kerralla käsiteltävä alue on voitava toteuttaa työvuoron aikana. Jätetäytön pintaa on avoinna vain sen verran kuin työn kannalta on välttämätöntä. Jätetäyttöä ei jätetä avonaiseksi työvuoron päättyessä. Jätetäyttöpinnat peitetään maalla tai maalla ja kaatopaikkakalvolla. Kaivumassat läjitetään kaivannon viereen edellyttäen, ettei kaivannon luiskien vakavuus vaarannu. Jätettä sisältävät massat välivarastoidaan jäteaseman alueella. Varastoidut jätteet peitetään. Välivarasto ei saa olla peittämättä työvuoron jälkeen. Massanvaihto Pilaantuneet maa-ainekset poistetaan kaatopaikkavesien keräämisen käytetyistä avo-ojista. Maat korvataan puhtailla ylijäämämaa-aineksilla. Ylimääräiset kaivumaat levitetään kaatopaikan esipeitoksi. Jätettä sisältävät massat siirretään välivarastoon. Jätetäyttöalueen reunoille rakennetaan patomainen eristysrakenne. Rakenteen pituus on 1 181 metriä. Olemassa olevan avo-ojan kaatopaikan ulkopuolista reunapengertä ei ole tarvetta poistaa ja se hyödynnetään penkereen osana. Ojan pohjasedimentit poistetaan häiriintymättömään savikerrokseen saakka. Penkereen kaivannon ulkoreuna tehdään maksimissaan 1:1,5 kaltevuuteen. Kaivannon lopullinen syvyyden määrää salaojalinjan viettosuunta ja häiriintymättömän saven tai silttimoreenin korkeustaso. Kaivannon pohjalle tehdään patomainen täyttö maabentoniitista tai savesta. Täyttö rakennetaan bentoniittimaton ja häiriintymättömän perusmaan väliin.
4 (14) Pintarakenteet Huoltotie Eristysrakenne on ylhäältä alaspäin lueteltuna: - murske# 0 16, 300 mm - bentoniittimatto - murske# 0 16, 300 mm - suodatinkangas. Bentoniittimattona käytetään neulasidottua natriumbentoniittimattoa. Eristyspenkereen lisäksi kaatopaikan reuna-alueelle rakennetaan pintarakenteet. Rakenne on ylhäältä alaspäin lueteltuna: - pintakerros > 1 metri - kuivatuskerros, > 0,5 metriä - tiivistyskerros, > 0,5 metriä - kaasunkeräyskerros, 0,3 0,5 metriä. Tiivistyskerrosmateriaalina käytetään maabentoniittia tai luonnonsavea. Kerroksen vedenläpäisevyys on k < 10-9 m/s. Kerros rakennetaan 2 3 erikseen tiivistettävänä kerroksena. Tiivistyskerros liitetään eristepenkereen bentoniittimattoon 1/3 kaltevuudella alapinnastaan ja yläpinnastaan avo-ojan pohjalle sopivassa vaakasuorassa linjassa. Liitoskohdassa tiivistyskerros on muuta osaa paksumpi. Ennen lopullisen tiivistysrakenteen tekoa rakennetaan koe-eristysrakenne. Rakenteen pituus on 15 jm. Rakenteella testataan materiaalien toimivuutta ja levitys- ja tiivistysmenetelmiä. Lisäksi selvitetään tiivistysvaatimusten sovellettavuutta, työssä käytettäviä laadunvalvontamenetelmiä ja hyväksymistasoja sekä tiivistyskaluston käytölle asetettavia vaatimuksia. Kuivatuskerrosmateriaalina käytetään esimerkiksi# 6 32 sepeliä. Kerroksen vedenläpäisevyys on k > 1 x 10-3 m/s. Tiivistys- ja kuivatuskerroksen lopetuskohdat suojataan kaatopaikkakalvolla kaatopaikan puoleisella reunalla. Kalvon suojatäyttö tehdään murskeesta. Reuna-alueen maanpinnan taso pintarakenteen valmistuttua on +89,51 - +103,34. Huoltotie rakennetaan reuna- ja eristysrakenteen yhteydessä eristyspenkereen kaatopaikan ulkopuoliseen penkereeseen. Rakenne tehdään kahdesta eri kerroksesta. Pengertäytön päälle rakennettava kantava kerros tehdään # 6 32 sepelistä ja sen paksuus on 350 mm. Ylempi kulutuskerros rakennetaan# 0 32 sepelistä ja sen paksuus on 150 mm.
Kaatopaikkavesisalaojat Pintavesioja Muut jätevedet 5 (14) Kaatopaikan etelä-lounaisreunalla huoltotien kulutuskerros rakennetaan AB 20/125 asfaltista. Pinnoitteen paksuus on 60 mm. Pinnoitettava tieosuus vie eteläiseltä kentältä kaasuasemalle. Salaojat rakennetaan eristyspenkereen alaosaan kaatopaikan puolelle tehtävän kaivannon pohjalle. Salaojaputket liitetään eteläisen jätetäyttöalueelle rakennettaviin kaatopaikkavesisalaojiin paaluilla PL 0 ja PL 1180. Salaojalinjaston pohjan taso on +88,47 - +101,65. Salaojan täyttömateriaalina käytetään# 6 32 sepeliä ja salaojaputkena ø200 PEH. Alkutäyttö ja salaojaputken ympärystäyttö ovat vähintään 200 mm. Salaojalinjastoon rakennetaan ø400 PEH tarkastuskaivot. Kaivot varustetaan kaasutiiviillä kansilla. Lopputäyttö tehdään pääsääntöisesti kaivumailla. Ylimääräiset kaivumaat levitetään kaatopaikan esipeitoksi. Pinta tasataan pintarakenteen tiivistyskerroksen rakennuspohjaksi. Jätetäyttöalueella sijaitseva kaatopaikkaveden viemärilinja poistetaan ja siirretään rakennettavan huoltotien ulkoreunaan. Viemäriputkena käytetään ø250 PEH putkea. Viemärilinja liitetään olemassa olevaan viemäriputkeen kaivolla noin paaluilla PL 1181 ja PL 990. Lisäksi alueelle tulee viemärikaivoja huoltotien ulkopuoliselle viemärilinjalle. Kaivot ovat ø400 ja ø560 PEH. Reuna- ja eristysrakenteeseen rakennetaan erilliset pintavesien avo-ojat. Ojista puhtaat pintavedet ohjataan huoltotien alittavilla rumpuputkilla maastoon. Reuna- ja eristysrakenteen ulkopuolelle ruopataan avo-ojat. Ojilla estetään ulkopuolisten vesien pääsy kaatopaikka-alueelle ja helpotetaan kaatopaikan pintavesien kulkeutumista maastoon. Avo-ojien luiskat verhoillaan# 0 150 murskesoralla. Sosiaalitilojen ja autotallialueen jätevedet ohjataan väliaikaisesti kaatopaikkavesijärjestelmään. Jätevesien sakkapesällinen kaivo liitetään olemassa olevaan viemärilinjaan. Linjaan yhdistetään salaojaputki. Kun Hyvinkään Veden jätevedenpumppaamo valmistuu, tullaan kaatopaikkavesisalaojan putki tulppaamaan. Sosiaalitilojen ja autotallialueen vesien kaivo liitetään viettoviemärilinjalla uuteen pumppaamoon.
6 (14) Laadunvalvonta Raportointi Laadunvalvontaan kuuluvat materiaalin ja rakentamisen laadun seuranta koe-eristys- ja varsinaisessa rakenteessa. Valvontaan osallistuvat rakennuttaja, urakoitsija ja riippumaton laadunvalvoja. Urakoitsija tekee laadunvalvonta- ja mittaussuunnitelmat. Urakoitsija kokoaa rakentamisesta kertyneet materiaali-, tutkimus-, mittaus- ja koetulokset sekä tekee niistä raportin. ASIAN KÄSITTELY Suunnitelman täydentäminen Asiasta tiedottaminen Lausunnot Suunnitelmaa täydennettiin 14.7.2009. Uudenmaan ympäristökeskus on tiedottanut suunnitelmasta kuuluttamalla 28.9. 27.10.2009 Hyvinkään ja Riihimäen kaupunkien ilmoitustauluilla sekä Uudenmaan ympäristökeskuksen ilmoitustaululla. Hakemuksesta on lisäksi ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti erikseen annettu tieto tiedossa oleville asianosaisille ja yhteisöille. Hakemuksesta pyydettiin lausunnot Hyvinkään kaupunginhallitukselta, Hyvinkään kaupungin ympäristölautakunnalta, Riihimäen kaupunginhallitukselta ja Riihimäen kaupungin ympäristölautakunnalta sekä Hyvinkään ja Riihimäen kaupunkien terveydensuojeluviranomaisilta. Hyvinkään kaupungin ympäristölautakunta tuo esille 22.10.2009 päivätyssä lausunnossaan, että kaatopaikan toiminta on aiheuttanut pohjaveden pilaantumista. Kaatopaikan sulkemisen yhteydessä pohjaveden lisäpilaantumisriski on minimoitava kiireellisillä toimenpiteillä. Kaatopaikkavesien hallinnan kiireellisiä toimenpiteitä ovat avo-ojien poistaminen käytöstä ja vesien johtaminen hallitusti putkistoja pitkin jätevedenpuhdistamolle. Vesien hallinnassa on pyrittävä siihen, ettei suljetun kaatopaikan jätetäyttöön tai avo-ojiin johdeta muualta jätevesiä. Jätevesien johtaminen saattaa aiheuttaa pohjaveden lisäpilaantumista. Lautakunta korostaa, että pintarakenteiden toteuttamiselle tarvitaan takaraja, jotta voidaan vähentää ympäristöhaittoja, kuten pohjaveden pilaantumisriskiä ja hajuhaittoja. Rakentamistyön aikana on kiinnitettävä erityistä huomiota hajuhaittojen torjuntaan. Kaatopaikkarakenteet on suojattava työn aikana sateilta ja valumavesiltä siten, että syntyvien jätevesien määrä on mahdollisimman vähäinen. Lautakunta toteaa, että kaatopaikan alueelle on tullut 2.10.2009 vireille asemakaavan muutos. Muutoksesta tehdyn osallistumis- ja arviointi-
7 (14) suunnitelman mukaan kaavamuutoksessa on tarkoitus tutkia tuulivoiman sijoittamista alueelle. Kaavan muutos on huomioitava pintarakennesuunnitelmien laadinnassa. Riihimäen kaupunginhallitus antoi 9.11.2009 päivätyn Riihimäen ympäristölautakunnan alla olevan lausunnon kanssa samansisältöisen lausunnon. Riihimäen kaupungin ympäristölautakunta huomauttaa 29.10.2009 päivätyssä lausunnossaan, että kaatopaikan toiminnasta on aiheutunut pohjaveden pilaantumista. Kaatopaikan sulkemisen yhteydessä on minimoitava pohjaveden lisäpilaantumisriski mahdollisimman tehokkaasti ja pikaisesti toteutettavilla toimenpiteillä. Lautakunta huomauttaa, ettei pintarakenteiden rakentamisen aikataulua ole esitetty. Takaraja toimenpiteiden suorittamiselle tarvitaan ympäristöhaittojen, kuten pohjaveden pilaantumisriskin ja hajuhaittojen vähentämiseksi. Lautakunta edellyttää patomaisen eristerakenteen toteuttamista siten, että kaatopaikkavedet eivät pääse eristerakenteen ulkopuolelle eikä puhtaita vesiä pääse jätetäyttöön. Kaatopaikkavesien hallinnan kiireellisiä toimenpiteitä ovat avo-ojien poistaminen käytöstä ja vesien johtaminen hallitusti putkistoja pitkin jätevedenpuhdistamolle. Jatkossa suljetun kaatopaikan jätetäyttöön tai avo-ojaan ei tule johtaa kaatopaikan ulkopuolisia jätevesiä. Sosiaalitilojen ja autotallialueen jätevedet tulee johtaa jätevesiverkostoon. Lautakunta korostaa, että kaatopaikkarakenteiden työnaikainen suojaus sateilta ja valuvilta pintavesiltä on järjestettävä siten, että syntyvien jätevesien määrä on mahdollisimman vähäinen. Rakentamistyössä on kiinnitettävä erityistä huomiota hajuhaittojen torjuntaan. Työt on tehtävä siten, että hajuhaitat minimoidaan. Hajujen esiintymistä tulee seurata työn kuluessa. Työn aloittamisesta, kestosta ja työstä vastaavasta on tiedotettava etukäteen yleisesti tiedotusvälineille sekä kirjallisesti lähimmille asuinkiinteistöille ja viranomaisille. Muistutukset ja mielipiteet Suunnitelmasta jätettiin yksi muistutus. Muistuttaja toteaa 26.10.2009 päivätyssä muistutuksessaan, että asemakaavan muutokseen sisältyy tuulivoiman sijoittaminen alueelle. Tuulimyllyt aiheuttavat asumiseen haitallisesti vaikuttavaa melua. Muistuttaja huomauttaa, että kaatopaikan eteläisen niemekkeen jätetäytön mahdollisia vaikutuksia ovat pohjaveden pilaantumisen vaara. Muistuttajan tontilla on porakaivo. Lisäksi on ympäristön pilaantumisen vaara. Lisäksi kaatopaikasta on hajuhaittaa. Muistuttaja huomauttaa suunnitelman olevan epämääräinen ja antavan vähän tietoa. Muistuttaja vastustaa aiottua suunnitelmaa.
8 (14) Hakijan kuuleminen ja vastine Uudenmaan ympäristökeskus varasi kirjeellään No YS 1491/27.11.2009 Kiertokapula Oy:lle tilaisuuden tulla kuulluksi ja esittää vastineensa annetuista lausunnoista ja muistutuksesta. Kiertokapula Oy ei jättänyt vastinetta. PÄÄTÖS Ratkaisu Vastaus lausuntoihin Lupamääräykset Uudenmaan ympäristökeskus on tarkastanut Kiertokapula Oy:n Kapulan kaatopaikan reuna- ja eristerakennesuunnitelman (päivätty 20.5.2009) sekä hyväksyy suunnitelman seuraavin määräyksin. Muistutuksessa esille tuotu kaava-asia ja siihen liittyvä mahdollinen tuulivoiman sijoittaminen eivät ole tässä päätöksessä käsiteltäviä asioita. Suunnitelman ja tämän päätöksen mukaiset toimenpiteet tehostavat kaatopaikkaveden keräämistä jätetäyttöalueelta ja vähentävät siten likaisten vesien kulkeutumismahdollisuutta ympäristöön ja estävät osaltaan pohjaveden pilaantumista. Lisäksi toimenpiteet vähentävät jätetäyttöalueen hajuhaittoja, sillä kaatopaikkaveden johtaminen avo-ojissa päättyy ja kaatopaikkakaasun keräys tehostuu. Uudenmaan ympäristökeskus on ottanut kantaa viemäröintijärjestelyjen aikatauluun kirjeessään No YS 63/21.1.2008. Ympäristökeskus on todennut muun muassa, että jos viemäröintiä ei ole mahdollista toteuttaa esitettyä aikataulua nopeammin, on jätteidenkäsittelyalueen vesientarkkailussa huomioitava tarvittavilta osin maastoon johdettavan jäteveden mahdolliset vaikutukset pinta-, pohja- ja kaatopaikkavesien laatuun. Ympäristöluvan No YS 1789/18.12.2008 määräyksessä A.18. määrätään muun muassa, että tasausaltaan jätevedet, sosiaalitilojen jätevedet, kenttien hulevedet ja muut jätteidenkäsittelyalueen toiminnoissa syntyvät likaiset vedet on johdettava Hyvinkään vesihuoltolaitoksen jätevesiviemäriin liittymissopimuksen mukaisesti. Hajuhaittojen ja muiden viihtyvyys-, ympäristö- ja terveyshaittaa tai vaaraa aiheuttavien päästöjen torjunnasta ja poikkeavien tilanteiden hoitamisesta on annettu määräykset ympäristölupapäätöksissä No YS 1539/19.12.2003 ja No YS 1789/ 18.12.2008. Rakennustyöt (YSL 43, YSA 20, JL 6, JA 8, 51 ) Kaivutyöt 1. Rakennusalueelta on poistettava rakennustöitä haittaavat rakenteet.
9 (14) 2. Rakennusalueelta kaivetun jätetäytön ja ongelmajätteeksi luokittelemattoman pilaantuneen maa-aineksen saa sijoittaa kaatopaikalle. 3. Avoinna oleva jätetäyttö ja varastokasat on peitettävä riittävällä maa-aineskerroksella tai muulla tarkoitukseen soveltuvalla peitteellä päivittäin työvuoron päätyttyä. Eristyspenger- ja pintarakenteet 4. Eristyspenkereen ja pintarakenteen sekä kaatopaikkaveden ja pintaveden keräämisen ja johtamisen saa toteuttaa suunnitelmassa esitetyn mukaisina, kun suunnittelussa ja toteutuksessa huomioidaan määräyksissä 5. - 7. edellytetty. 5. Jätteettömään alueeseen liitettävä eristyspenger on rakennettava siten, että rakenne liittyy tiiviisti mahdollisimman yhtenäiseen huonosti vettä läpäisevään maa-aineskerrokseen. 6. Eristyspenkereen ja pintarakenteen tiivistyskerroksien rakenne ja materiaalit on valittava, mitoitettava ja rakennettava siten, että rakenteet kestävät pitkäaikaisesti kaatopaikkavettä ja jätetäytön muita kuormitustekijöitä. Rakenteiden on estettävä kaatopaikkakaasun ja -veden kulkeutuminen jätetäyttöalueen ulkopuolelle. Eristyspenkereestä ja pintarakenteen tiivistyskerroksista on rakennettava koerakenne ennen varsinaisen rakenteen rakentamisen aloittamista. Ainoastaan asetetut vaatimukset kaikilta osin täyttävää rakennetta saa käyttää eristyspenkereen ja pintarakeen osana. Eristyspenkereen ja pintarakenteen tiivistyskerroksissa käytettäväksi valittavien materiaalien tekninen ja ympäristökelpoisuus sekä eristysominaisuuden säilyminen pitkällä aikavälillä Kapulan kaatopaikan olosuhteissa on osoitettava ja perusteltava erillisellä selvityksellä. Selvitys on esitettävä määräyksen 9. rakennus- ja mittaussuunnitelmien erillisenä liitteenä. 7. Pintarakenteen kuivatuskerroksen materiaali ja paksuus on valittava siten, että sen toimivuus ei heikkene haitallisesti tukkeutumisen, painumisen tai muun tekijän seurauksena pitkän ajankaan kuluessa. Pintarakenteen kuivatuskerroksen alareunan rakenne on toteutettava siten, että kerroksen toimivuutta, kuten siitä poistuvan veden määrää, voidaan tarkkailla. Valitun kuivatusrakenteen pitkäaikaistoimivuus Kapulan kaatopaikan olosuhteissa on osoitettava ja perusteltava asiantuntijaselvityksellä. Selvitys on esitettävä määräyksen 9. rakennus- ja mittaussuunnitelman erillisenä liitteenä. Riippumaton laadunvalvoja (YSL 43, YSA 20, JL 51, JA 10 ) 8. Eristyspenkereen ja pintarakenteen rakentamisen ja rakennemateriaalien laadunvalvontaan on nimettävä riippumaton valvoja. Hen-
10 (14) kilön nimi ja yhteystiedot sekä selvitys henkilön asiantuntemuksesta on ilmoitettava kirjallisesti Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Hyvinkään ja Riihimäen kaupunkien ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaisille viimeistään kahta viikkoa ennen töiden aloittamista. Rakennus- ja laadunvalvontasuunnitelmat (YSL 43, JL 6, 51, JA 8 ) 9. Koe-, eristys- ja pintarakenteista sekä kaasun- ja vesienhallintarakenteista on tehtävä yksityiskohtaiset rakennus-, mittaus- ja laadunvalvontasuunnitelmat ympäristölupapäätöksen No YS 1539/ 19.12.2003 määräyksen B.20. mukaisesti. Tarkkailu (YSL 46, 108, YSA 20, JL 51, VNp 861/1997) Rakentaminen ja rakenteet 10. Rakennusalueen pinnan tasot on mitattava vähintään nykytilanteessa ja eristyspenkereen valmistuttua ennen pintarakenteiden rakentamisen aloittamista. Rakentamisen aikana on mitattava eri rakennekerrosten pintojen tasot. Jälkihoitovaiheen aikana pinnan tason mittaukset on tehtävä vähintään kerran kahden vuoden kuluessa rakenteiden valmistumisesta. Jatkotarkkailutarve on arvioitava viimeisimmän tarkkailuvuoden vuosiraportissa. 11. Jätteen kaivun aikana on seurattava vähintään metaanin, rikkivedyn, CO 2 :n ja O 2 :n esiintymistä kaivannoissa. 12. Pintarakenteiden rakentamisen aikana on seurattava tarkasti rakentamistapaa ja työn toteutusta. Lisäksi on tehtävä materiaalien ja valmiin rakenteen laadunvalvontakokeita ja mittauksia. Tehtävät kokeet ja mittaukset sekä rakentamistoiminnan tarkkailu on esitettävä yksilöidysti tämän päätöksen määräyksessä edellytetyssä rakennus- ja laadunvalvontasuunnitelmissa. Jälkihoitovaiheen aikana vesien ja kaasunkeräysjärjestelmien kuntoa ja pintarakenteiden mahdollisia painumia ja vaurioita on tarkkailtava vähintään vuosittain tehtävillä tarkastuksilla. Havaitut viat on korjattava viipymättä. Kirjanpito (YSL 43, YSA 20, JL 51) 13. Rakentamisen aikana on kirjattava muun muassa seuraavat asiat: - tiedot alueen raivaamisesta ja muusta muotoilusta - eristys- ja pintarakenteen materiaalitiedot, materiaalien määrät ja laatutiedot - kaatopaikkaveden ja kaasun keräämis- ja johtamisrakenteiden asentamisen toteutus - rakentamisajankohdat ja rakentamisen toteutus - tiedot kaivetun pilaantuneen maa-aineksen ja jätteen määristä ja sijoituksesta
11 (14) - urakoitsijan ja riippumattoman laadunvalvojan tiedot materiaalien ja rakentamisen laadunvalvonnasta - poikkeamaraportit - tarkkailutiedot ja toteutetut huolto- ja korjaustoimenpiteet. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä ympäristöluvan valvontaviranomaisille. Raportointi (YSL 43, YSA 20, JL 51) 14. Toteutuneista kaatopaikan sulkemisrakenteista on tehtävä raportti ympäristölupapäätöksen No YS 1539/ 19.12.2003 määräyksen K.21. mukaisesti seuraavasti täydennettynä: - raporttiin on liitettävä kuvaus kaatopaikkaveden keräysrakenteiden rakentamisesta - raporttiin on liitettävä kuvaus kaatopaikkakaasun keräys- ja käsittelyjärjestelmien rakentamisesta. 15. Reuna- ja eristerakennesuunnitelmassa (päivätty 20.5.2009) esitetyt rakenteet on toteutettava 31.12.2012 mennessä. PÄÄTÖKSEN PERUSTELUT Eristyspenger- ja pintarakennesuunnitelmat on pääsääntöisesti hyväksytty esitetyn mukaisina. (Määräykset 1. 7.) Rakentamistyötä edeltävillä alueen raivaamistoimilla varmistetaan, ettei alueelle jää rakenteita, joiden kautta kaatopaikkavettä tai -kaasua voi purkautua hallitsemattomasti eristyspenger- ja pintakerrosrakenteiden ulkopuolelle. (Määräys 1.) Kapulan kaatopaikka on luokiteltu tavanomaisen jätteen kaatopaikaksi. Kaivetut ongelmajätteeksi luokittelemattomat jätteet ja pilaantuneet maa-ainekset saa siten sijoittaa Kapulan kaatopaikalle. (Määräys 2.) Jätetäytön kaivun aikana merkittävimpiä haittoja voi aiheutua täytöstä purkautuvasta hajusta. Haju- ja muiden ympäristö- ja terveyshaittojen torjunta on tehtävä suunnitelmallisesti olemassa olevien lupapäätösten mukaisesti. (Määräys 3.) Tiivistys- ja kuivatuskerrosten pitkäaikaistoimivuuden varmistamiseksi valittavien materiaalien kelpoisuudet on perusteltava seikkaperäisesti. (Määräykset 6. ja 7.) Kuivatuskerrokseen kertyvän veden määrän seuranta on tarpeen, jotta voidaan varmistua rakenteen pitkäaikaistoimivuudesta. (Määräys 7.) Riippumattoman asiantuntijan käyttö kaatopaikan sulkemistöissä on vakiintunut käytäntö. Riippumattoman asiantuntijan laadunvalvonnalla varmistetaan sulkemistyön toteuttaminen laadukkaasti ja estetään rakennevaurioista aiheutuvaa ympäristön pilaantumisvaaraa. (Määräys 8.)
12 (14) Rakennus- ja laadunvalvontasuunnitelmat täydentävät ja täsmentävät yleissuunnitelmia. Ne sisältävät muun muassa riittävän yksityiskohtaiset suunnitelmat asianmukaista teknistä toteutusta varten, ohjeet materiaalien ja rakenteiden laadunvalvonnan toteuttamisesta, ohjeet materiaalien varastoinnista ja käsittelystä työmaalla, ohjeet rakennus- ja asennustöitä rajoittavien olosuhteiden, kuten ilmasto-olosuhteiden, huomioimisesta sekä ohjeet valmiiden rakenteiden suojaamisesta ja työnaikaisista kuormitusrajoituksista. (Määräys 9.) Laadunvalvontasuunnitelmassa esitetään vähintään laadunvarmistusorganisaatio (urakoitsija, riippumaton valvoja, rakennuttaja), rakennustyön valvojien vastuut ja tehtävät, rakennekerrosten materiaalit ja tiivistysmenetelmät, laadunvalvontakokeiden tyypit ja määrät rakennusmateriaalien valinnassa, työn aikana ja rakenteen seurannassa ja hyväksymisrajat ja toimenpiteet niiden alittuessa (Kaatopaikkojen käytöstä poistaminen ja jälkihoito. Ympäristöhallinnon ohjeita 1/2008. Suomen ympäristökeskus ss. 95-99). (Määräys 9.) Kaatopaikan pinnan tason mittauksilla dokumentoidaan kaatopaikan tila rakentamisen eri vaiheissa ja saadaan vertailuaineistoa kaatopaikan jälkitarkkailua varten. (Määräys 10.) Jälkihoitovaiheen aikainen tarkkailu on määrätty ympäristöluvan No YS 1539/19.12.2003 määräyksessä K.29. (Määräykset 10. ja 12.) Jätetäytön kaivun aikaiset kaatopaikkakaasun aineosien mittaukset ovat tarpeen terveys- ja ympäristöhaittojen estämiseksi. (Määräys 11.) Rakentamisen valvonnalla varmistetaan materiaalien ja rakentamisen laatu sekä rakenteiden toimivuus pitkällä aikavälillä. (Määräys 12.) Kaatopaikan tarkkailu sisältää vuosittaisia maastotarkastuksia, joilla havainnoidaan pintarakennekerrosten kunto, kuten halkeilut, muodonmuutokset ja vesien ja kaasunkeräysjärjestelmien kunto. (Määräys 12.) Ympäristönsuojelulain 46 :n mukaan valvontaviranomaisella on oikeus saada muun muassa toiminnan lopettamisen jälkeisen ympäristön tilan tarkkailutiedot ja muut valvontaa ja tehtävien hoitamista varten tarvittavat tarpeelliset tiedot. Tarkkailutulosten perusteella viranomainen valvoo kaatopaikan ympäristövaikutuksia. (Määräykset 13. ja 14.) Kirjanpidolla varmistetaan, että tehdyt rakennustyöt ja niiden tarkkailut tulevat asianmukaisesti kirjatuksi. (Määräys 13.) Loppuraportissa esitetään yhteenveto tehdyistä toimenpiteistä ja dokumentoidaan asiatiedot. (Määräys 14.) Kapulan jätteidenkäsittelyalueen itäpuolella on todettu pohjaveden pilaantuneen kaatopaikalta peräisin olevista päästöistä. Rakenteilla tehostetaan kaatopaikkaveden keräystä, ja vähennetään puhtaiden pintavesien sekoittumista kaatopaikkavesiin. Lisäksi rakenne pienentää kaatopaikkakaasun purkautumista luiska-alueelta hallitsemattomasti ilmaan ja tehostaa kaatopaikkakaasun talteenottoa. Avo-ojien poistaminen kaatopaikkavesien keräämis- ja johtamiskäytöstä sekä kaatopaikkakaasupäästöjen
13 (14) minimoituminen vähentävät myös hajuhaittoja ympäristöön. Edellä esitetyn perusteella reunarakenteen toteutukselle on asetettu määräaika. (Määräys 15.) PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO Päätös on voimassa toistaiseksi. Jos tässä päätöksessä hyväksyttyä suunnitelmaa muutetaan, on uusi suunnitelma toimitettava Vaasan hallintooikeuden 18.5.2006 antaman päätöksen numero 06/0136/3 mukaista hyväksymismenettelyä varten Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Tämä päätös on lainvoimainen valitusajan jälkeen, jos päätökseen ei haeta muutosta. (YSL 100 ) SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 42, 43, 78, 100, 108 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 19, 20 Jätelaki (1072/1993) 6, 51 Jäteasetus (1390/1993) 8 Valtioneuvoston päätös kaatopaikoista (861/1997) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön asetus alueellisten ympäristökeskusten maksullisista suoritteista (1387/2006) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän päätöksen käsittelymaksu on 1 720 euroa. Ympäristöluvan maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetussa ympäristöministeriön asetuksessa 1387/2006 alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista olevan maksutaulukon mukaisesti. Muun lupa-asian käsittelystä perittävä tuntiveloitushintainen maksu on 43 euroa/h. PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Kiertokapula Oy Innopark Vankanlähde 7 13100 Hämeenlinna
14 (14) Tiedoksi Tieto päätöksestä Hyvinkään kaupunginhallitus Hyvinkään kaupungin ympäristölautakunta Riihimäen kaupunginhallitus Riihimäen kaupungin ympäristölautakunta Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä, Ympäristöterveysosasto, PL 13, 11101 Riihimäki Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Hämeen ympäristökeskus (sähköisesti) Ilmoitus päätöksestä lähetetään liitteessä 1. esitetyille henkilölle ja tahoille. Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla Uudenmaan ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä kuuluttamalla Hyvinkään ja Riihimäen kaupunkien ilmoitustauluilla. (YSL 54 ) MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. (YSL 96 ) Valitusoikeus päätöksestä on luvan hakijalla ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. (YSL 97 ) Valitusosoitus on liitteenä (Liite 2.). Ympäristöinsinööri Hannele Kärkinen Ylitarkastaja Jaakko Heinolainen Liitteet Liite 1. Ilmoitus päätöksestä Liite 2. Valitusosoitus