Suomen Valtakunnan Urheiluliiton VUOSIKIRJA 1967 ja SVUL:n VUOSIKERTOMUS 1966 VEIKATEN VOITAT
Helsinki 1967 - SANOMAPAlNO
Akseli Kas kela: Koulutustyö menestymisen ehto Siellä kootaan nuoret urheilun pariin ja siellä kasvatetaan heistä hyviä urheilijoita ja tulevia urheilun johtajia. Koulutustyö kokonaisuudessaan on järjestöllemme elintärkeä asia. Sen avulla pystymme järjestötoiminnallisesti ja kilpailullisesti yhä parempiin saavutuksiin. SVUL:lla on käsissään suurin osa maamme urheilevasta nuorisosta ja sen hyväksi toimivasta urheilun johtajistosta. Sen vuoksi järjestöllämme on myös päävastuu urheilumme menestyksestä niin kotimaisessa kuin kansainvälisessäkin toimintakentässä. Kaikilla elämänaloilla yhteiskunnassamme kiinnitetään nykyään huomiota työvoiman ammattitaidon lisäämiseen. Erityisen näkyvänä se esiintyy talouselämässämme. Sen avulla saadaan työhön enemmän tehoa ja tuotteiden laatua parannetuksi. Tämä taas merkitsee kilpailukyvyn kasvua sekä omassa maassa että maailman markkinoilla. Vaikka urheilun järjestötoiminta ei olekaan verrattavissa taloudelliseen yritykseen, niin silti sen menestymisen eräänä tärkeimpänä ehtona on hyvin koulutettu työvoima. Urheilujärjestö tarvitsee päteviä valmentajia, ohjaajia, toimitsijoita, palkintotuomareita, sihteerejä ja puheenjohtajia. Palkatulta työvoimalta voidaan jo etukäteen vaatia perehtyneisyyttä ja kykyä tehtävän hoitamiseen, mutta tämä joukko muodostaa vain murto-osan siitä valtavasta työntekijämäärästä, jota laajassa urheilun järjestötoiminnassa tarvitaan. Suurin osa työntekijöistä on vapaaehtoisia Juottamushenkilöitä, joilta edellytetään aktiivista osanottoa tehtävien suorittamiseen. Vaikka SVUL:ssa onkin runsaasti asiantuntijoita ja taitavia työntekijöitä, niin silti meidän on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota jo toiminnassa olevan ja varsinkin uuden työvoiman kasvattamiseen ja kouluttamiseen. Tässä tarkoituksessa onkin päätetty vahvistaa keskusjärjestömme koulutusjärjestelmää. Erityinen koulutuspäällikkö ryhtyy johtamaan ja toteuttamaan tätä työtä yhteistoiminnassa erikoisliittojen ja piirien kanssa. Kysymys on lähinnä eri asteisten johtajien ja kouluttajien kasvattamisesta. SVUL:n tieteellisen valiokunnan arvokkaalle toiminnalle tullaan myös järjestämään uusia kehittymisen mahdollisuuksia. Erikoisliitot puolestaan tehostavat koulutus- ja valmennustyötään ja piireissä pyritään luomaan uusia edellytyksiä koulutustoiminnan kehittämiselle. On selvää, että koulutetun työvoiman kasvattaminen on ulotetta va seuroihin asti, sillä siellähän järjestömme perustyö tehdään. 4 NUORISOMME HYVÄKSI työskentelee SVUL liittoineen, pii,..eineen ja seuroineen monin eri tat'oin. Piirien välinen nuorten suttrkilpailu kannustaa poikia ja tyttöjä ponnistelemaan yhä parempiin tuloksiin. Kltvassamme liiton p1lheenjohtaja Akseli Kaskela luovuttaa Uuden Suomen Soihd'ln vuoden 1966 voittajapiirin, Etelä-Pohjanmaan, puheenjohtajalle Olavi Kurikalle. 5
Kenraalilttlttnantti Yrjö Keinonen Veljeskansamme unkarilaisten isännyydessä pidettyihin Euroopan yleisurheilu-mestaruuskilpailuihin me suomalaiset lähdimme kuluvan syyskauden alussa melkoisin toivein. Monet meistä odottivat, että maamme-laulu kajahtaisi Budapestin stadionilla ainakin kerran, ja joka tapauksessa arvelimme muutamien suomalaisten nousevan palkintoja jaettaessa kunniakorokkeelle. Petyimme lähes täydellisesti. Kun Suomen ja Ruotsin yleisurheilumaajoukkueet kohta Budapestin jälkeen kävivät ottamassa mittaa toisistaan, oli Helsingin olympia-stadion taas kerran viimeistä sijaa myöten täynnä. Tilastot osoittivat, että meillä oli kaikki mahdollisuudet rakkaimman vihollisemme lyömiseen. Mutta nyt meidän oli kotikentällämme kärsittävä tappioista kirvelevin. Puolisensataatuhatta suomalaista poistui stadionilta apein mielin, vailla sitä yhteishengen, pätemisen ja rentoutumisen elämystä, joka olisi vallanout katsomon, jos ottelun lopputulos olisi ollut päinvastainen. Monien suomalaisten kuulee nyt kysyvän: Eikö ole lapsellista ja joka tapauksessa epämielekästä murehtia urheilumme tappioita ja riemuita sen voitoista, eikö urheilu ole vain leikkiä? Tosiasia kuitenkin on, että urheilun merkitys sekä yksilön että koko kansakunnan kannalta on niin suuri, että ei ainoastaan urheilun harrastajien vaan kaikkien kansalaisten on aihetta suhtautua saavutuksiin tällä rintamalla vakavasti. Onhan helposti osoitettavissa, että 6 urheilu on tärkeässä riippuvuussuhteessa työelämään, kulttuuriin, kasvatukseen, teollistumiseen, maanpuolustukseen, tapaturman torjuntaan, kuntouttamiseen, kansainväliseen yhteisymmärrykseen, ammattitaidon saavuttamiseen, vapaa-aj an tarkoituksenmukaiseen käyttöön sekä ennen kaikkea fyysisen kunnon ja työvireyden ylläpitoon ja kehittämiseen. Urheilumme nykytilaa punnittaessa on muistettava, että edustusurheilu on vain osa-alue urheilumme kokonaiskentässä. Valtakunnan urheiluelämä on terveellä pohjalla vasta sitten, kun huippuurheilun rinnalla on elinvoimainen, tarkoituksenmukaisesti järjestetty suurten joukkojen jatkuva liikunnan harrastus, kuntourheilu. Se käsitys, että pahin urheilupulmamme liittyisi huippu-urheilun vaikeuksiin, on tuskin osunut oikeaan. Urheilumme ajankohtaisesti tärkein tehtävä ja vaikein ongelma on siinä, miten saada urheiluun liittyvän liikunnan avulla mahdollisimman tehokkaasti torjutuksi teknillistymisen ja elintason nousun ihmiselle aiheuttamat kohtalokkaat haittavaikutukset. 2000 vuotta sitten lähti liikkeelle sanoma: Mitä se ihmistä hyödyttää, että hän voittaisi itselleen koko maailman, mutta saa vahingon sielulieen. Vastaavasti voimme tällä hetkellä asettaa kysymyksen: Mitä se ihmistä hyödyttää, vaikka hä~ saa h~llin: taansa ja käyttöönsä koko maailman, mutta sortuu ltse fyyslsesti. Ihminen on nyt voittamassa itselleen koko maailman atomit ja avaruuden. Mutta häntä itseään uhkaa samanaikaisesti biologinen rappeutuminen. Iluninen on luotu liikkumaan. Hänen elimistönsä ei pysy kohtuullisessakaan kunnossa ilman sopivaa ruumiillista toimintaa. Satojen tuhansien vuosien aikana ihminen on joutunut ponnistamaan voimansa äärimmilleen selviytyäkseen taistelussa olemassaolostaan. Vastavaikutuksena on ihmismieliin iskeytynyt toive päästä niin vähällä ponnistamisella kuin mahdollista, ja varsinkin viime vuosikymmeniä tekniikka on auttanut tämän toiveen täyttymistä niin, että olemme joutuneet toiseen äärimmäisyyteen. Työ tarjoaa yhä harvemmille liikuntaa, jota emme moottoroinnin vuoksi saa riittävästi muuallakaan. Vaaran torjumiseksi on yhä suuremmassa maann tullut esiin vaatimus koko kansan kuntourheilun voimaperäisestä käynnistämisestä. Kuntourheilun edistäminen ei tietenkään ole ristiriidassa kilpaurheilun vaatimusten kanssa, vaan päinvastoin siinä saattaa olla yksi huippu-urheilun "uuden tulemisen" välttämätön edellytys...... Kuntourheilua on tietenkin harjoitettu suppelssa pllrelssa JO aiemminkin, mutta varsinainen sysäys tällä alalla on koettu vasta 7
kuluvalla vuosikymmenellä, jolloin on perustettu viisi uutta alan erikoisjärjestöä. Nämä ovat aluksi suunnanneet toimintansa pääasiassa valistustyöhön, jonka ansiosta ihmiset puhuvat yhä enemmän siitä, kuinka hyödyllistä itse kullekin olisi harjoittaa liikuntaa. Mutta valtaosaa kansalaisista ei kuitenkaan vielä ole saatu liikkeelle. Tarkastelkaamme hieman kuntourheilun sisältöä. Hyvä kunto on jo sinänsä arvokas ominaisuus nykyajankin ihmiselle. Vaikka monista töistä suoriudutaan hyvinkin vähäisellä fyysisellä kyvyllä, on hyödyllistä omata reservikuntoa. Se antaa mahdollisuuden nauttia monista vapaa-ajan toiminnoista, on apuna hätätilanteissa ja saa ihmisen luottamaan itseensä, minkä vaikutus näkyy myönteisenä kaikissa inrumillisessä toiminnassa. Tiedämme, että yhä laajeneva tutki~us on käynnissä siitä, miten urheilun avulla voidaan kuntouttaa sairaita ja ehkäistä ennakolta sairauksia. Lääkärit ovat avainasemassa myös siinä mielessä, että heidän suurena valistustehtävänään on kannustaa ihmiset liikkumaan aina hikoiluun ja hengästymiseen saakka. Todettakoon tässä yhteydessä, että liikunnan harrastamisen kannalta on tärkeässä asemassa myös nainen, erityisesti perheenäiti. Hänen tulisi vähintäänkin hyväksyä miehensä urheiluharrastukset, kasvattaa poikansa ja tyttärensä liikkumaan sekä lähteä itsekin mukaan lenkille. Sosiaaliselta kannalta kuntourheilun merkitys on nähtävä tärkeänä sekä työelämässä että vapaa-ajan vieton järjestämisessä. Urheilusta on kehittymässä välttämätön tekijä niiden paineiden kompensoimiseksi, joita nykyajan elämäntapa synnyttää. Jo osallistuminen urheilulliseen toimintaan oman panoksensa peliin antavana ja hyväksyttynä yhteisön jäsenenä on yksilölle erittäin merkitsevää. Yhteiskunnan kannattaa edistää sellaisia harrastuksia, jotka tuottavat sosiaalisesti kelvollisia yksilöitä. Virkistyksen ja vaihtelun antajana sekä agressioiden luonnollisena purkautumistienä urheilu edistää ihmisen tasapainoista kehittymistä ja pitää yllä myös hänen mielenterveyttään. Kuntourheilua suunniteltaessa on psykologisena vaatimuksena otettava huomioon ihmisen viihtyminen harrastuksensa parissa. Vain täten on liikunnasta löydettävissä vastapaino työelämän yksitoikkoisuuden aiheuttamalie henkiselle rasitukselle ja kaupunkimaiselle elämäntavalle. On vältettävä kuntourheiluharrastuksen muodostumista väkinäiseksi velvollisuudeksi, jotta ei tehtäisi karhunpalvelusta koko asialle. Sveitsi ja Saksa ovat hyviä esimerkkejä siitä, miten uudenaikaisin menetelmin voidaan toteuttaa kuntourheiluideaa pitäen urheilua vain osana suuremmasta yhteiskunnallisesta toimintakokonaisuu- 8 desta. Näiden maiden kuntourheilusuunnitelmia ovat olleet laatimassa mm. lääkärit, sosiologit, psykologit, arkkitehdit ja julkiset viranomaiset, ja ennakkoluulottomasti laadittuja suunnitelmia on lähdetty toteuttamaan rohkeasti. Liikunnan valtakunnallinen merkitys tulee selvästi esiin tarkasteltaessa urheilua maanpuolustuksen näkökulmasta. Minkä tahansa liikuntamuodon harrastus on maanpuolustuksen kannalta erittäin arvokasta. Sotilaalle hyvä ruumiillinen ja henkinen kunto on ratkaisevan tärkeä. Liikkuvuus ja tulivoima ovat ne kaksi perustekijää, joista joukon sotilaallinen suoritus teho - taistelutahdon ohella riippuu. Suomalaisen joukon liikkuvuus on useimmiten sama kuin yksityisen miehen kyky liikkua kantamuksineen jalan, suksilla ja polkupyöriilä. Kokemukset osoittavat, että kyky liikkua nopeasti ja sitkeästi tiettömässäkin maastossa luo edellytykset yllätykselliseen taktilliseen toimintaan ja säästää tappioilta. Hyvään fyysiseen kuntoon harjoitettu joukko saattaa tiukan paikan tullen kyetä uskomattornilta tuntuviin suorituksiin. Näin ollen urheilu jo sinänsä on osa sotilaskoulutusta. Nykyisin varusmiespalvelukseen astuvat nuoret miehet ovat valta- TY P P I OY:n tärkein tehtävä Esim. vuonna 1966 Typpi Oy toimitti 269235 tonnia erilaisia tuotteita. Typpi Oy on voimakkaasti mukana luomassa suomalaista kemian suurteollisuutta koko maan ja kaikkien kansalaisten parhaaksi. TYPPI TURVAA TÄTÄ PÄIVÄÄ JA TULEVAISUUTTA on lannoitteiden valmistaminen maa- ja metsätalouden yhä kasvavien tarpeiden tyydyttämiseksi, mutta tehdas tuohaa paljon muutakin. Tuotantoon kuuluvat mm. seu raavat tuotteet: Oulunsai pietari, Kaikkisai pietari, Oulun Y-Iannos, Väkevä Oulun Y-Iannos, Typpiliuos, Teknillinen nesteammoniakki, Jäähdytysammoniakki, Ammoniakkivesi, Typpihappo 56 % ja 67 %' Väkevä typpihappo (98/99%), Muut teknilliset tuotteet Nestehappi -typpi oy 9
osaltaan kookkaita ja henkisesti vireitä. Mutta najssa nuorissa miehissä näkyy vuosi vuodelta lisääntyvässä määrin merkkejä liikunnan puutteen kidteisistä vaikutuksista. Fyysinen kunto ei ole niin hyvä kuin sen pitäisi, jotta sotilaallinen koulutus voitaisiin alusta asti panna käyntiin täysitehoisena. Tässä yhteydessä on korostettava sitä tosiasiaa, että joukon johtajalta vaaditaan vielä parempaa fyysistä kuntoa kuin hänen alaisiltaan. Johtaja joutuu usein liikkumaan vieläkin enemmän kuin hänen joukkonsa ja tästä huolimatta johtajan on pystyttävä säilyttämään henkinen vireytensä kaikissa tilanteissa. Hän ei kerta kaikkiaan saa kesken toimintavaiheen "katketa" fyysisesti. Nämä samat kuotovaatirnukset on asetettava johtajalle jo rauhanaikana, jos hänen mieli suoriutua kiitettävästi koulutustehtävistään. Puolustuslaitoksen piirissä pyrimme varuskuntien urheilutoimikuntien ja oman urheilumerkkijärjestelmämme avulla vetämään varusmiehet omatoimisen liikunnan pariin myös heidän vapaaaikanaan. Päämääränä on pysyvän liikuntaharrastuksen virittäminen niin, että se jatkuisi siviiliin päästyäkin. Puolustusvoimien edun mukaista on tukea myös huippu-urheilua. 10 raha-asioissa selviätte ennätyskorkeuksista säästämällä säännöllisesti KANSALLIS-CSAKE- PAHKKI siellä aina ystävä Tässä tarkoituksessa perustettujen erikoisjoukkojen miehille annetaan muun ohella seura- ja kunto- urheiluneuvojakoulutusta, jotta he kotipaikkakunnilleen palattuaan pystyisivät toimimaan alansa urheilulajin ohjaajina. Huolimatta siitä, että tänä vuonna komppaniaorganisaatioon siirtyneissä urheilujoukoissa myös sotilaskoulutus on yhtä laajaa kuin muissa joukoissa, on selvästi voitu todeta urheilukunnon kohoaminen varusmiespalvelusaikana. Urheilukomppanioissa on p'antu käyntiin myös kuntotutkimukset, joita on nyt alettu suorittaa muissakin joukoissa. Haluamme päästä selville siitä, miten sotilaskoulutuksemme vaikuttaa varusmiehen kuntoon. Kun saadaan riittävä määrä testaustuloksia, voidaan sekä sotilaskoulutuksessa että kunnon kohottamisessa päästä ohjelmajärjestelyin entistä parempiin tuloksiin. Tähän asti saavutettujen kokemusten perusteella voidaan todeta, että urheilukomppanioissa palvelleet ovat sotilaina erittäin käyttökelpoista ainesta. Myös älyllisesti he ovat olleet keskitason yläpuolella. Toimintavalmiutta ajatellen he muodostavat teho~aan ydinjoukon, jota voidaan käyttää vaikeimpiinkin erikoistehtäviin, joihin tavallisen sotilaskoulutuksen saaneen kunto ja taito eivät riitä_ Käymissämme sodissa huippu-urheilijat toimivat juuri tämän kaltaisissa tehtävissä erittäin menestyksellisesti. Maanpuolustuksen kannalta ovat mitä arvokkaimpia myös ne kasvatukselliset saavutukset, joihin urheilun avulla voidaan päästä. Kun urheilutoimintaan osallistuminen edistää sopeutumista yhteisöön ja opettaa ymmärtämään "pelin sääntöjen" noudattamisen välttämätt0myyttä, alistumaan järjestykseen ja itsekuriin sekä tajuamaan, että yhteisön menestyminen on myös sen jäsenen edun mukaista, on kaikki tämä jo sellaisenaan kasvatusta sotilaaksi. Vaikka edellä totesimmekin kilpaurheilussa vallitsevan kriisin, tilanne tuskin on niin huono, että olisi ail1etta tehdä hätäisiä johtopäätöksiä taikka osoittaa sormella mahdollisia syntipukkeja. Ei yleisurheilukaan sentään ole kuolemassa. Ja parannuskeinoja on varmasti löydettävissä. On tutkittava urheilun tilaa ja tulevaisuutta ilman perinteiden aiheuttamia ennakkoluuloja ja tunneperäistä asennoitumista. Me tarvitsemme tieteellisiin tutkimuksiin perustuvan pitkän tähtäyksen kokonaissuunoitelman. Helppoa oikotietä ei ole. Kokonaisohjelman tehtävien ja kustannusten jakautuminen edellyttää järjestöjen, valtion, kuntien, puolustuslaitoksen ja koulujen osuuden selvittämistä. Tämän tutkimuksen käynnistämiseen ei tarvita edes suuria varoja. Kokonaisvaltaisen ratkaisun puitteissa olisi luotava edellytykset 11
sille, että jokaisella kansalaisella pikkulapsi-iästä vanhuuden päiviin saakka on mahdollisuus osallistua ohjattuun ja riittävän tehokkaaseen liikuntaan, ja että valistustoiminnalla motivoidaan kansalaiset todella liikkumaan. Tällöin tulevat otetuiksi huomioon sekä kunto- että huippu-urheilun vaatimukset valmentaja- ja johtajakoulutusta myöten. Mitä vankempi on suurten joukkojen kuntourheilun tietä saatu perusta, sitä korkeampi edustus urheilun huippu tälle pohjalle voidaan rakentaa. Kokonaisohjelmassa ovat erityisen tärkeässä asemassa koulut alkeisasteelta korkeakouluihin saakka. Television suuret mahdollisuudet opetus- ja valistusvälineenä olisi saatettava palvelemaan urheilun suurta asiaa. Valottaaksemme vain yhden esimerkin avulla kokonaisohjelmaa mainitsen yleisurheilumme mustimmaksi lampaaksi väitetyn juoksun. Huippuluokan juoksijaksi voidaan kehittyä vain "varttumalla juosten" pikkulapsesta alkaen. Tähän päästään jos lapselle voidaan tarjota jotakin, minkä vuoksi juosta ja paikka missä juosta. Anglosaksisissa maissa juokseminen rugbypallon perässä ruohokentiliä, joilla juoksu on luonnollisen vapaata eikä aiheuta jalkavammoja, on luonut edellytykset maailmanennätysten syntymiselle juoksuradoilla. Suomen urheilun tulevaisuudesta vastuussa olevat ovat nyt vaikean kysymyksen edessä. Pystymmekö tekemään vallitsevassa tilanteessa oikeat johtopäätökset? Pystymmekö saattamaan Suomen kansan terveellisen ja tarkoituksenmukaisen liikunnan harrastamiseen? SVUL:n ansiot suomalaisessa yhteiskunnassa ovat suuret ja niin syvälle luotaavat että ne eivät ole edes mitoitettavissa, vaikka sellaista näin juhlahetkella yritettäisiinkin. SVUL:n tekemä työ maanpuolustuksen ja sitä tietä maamme itsenäisyyden hyväksi ansaitsee puolustusvoimien taholta suurimman tunnustuksen ja kiitoksen. Me kaikki haluamme sydämestämme toivottaa SVUL:lle ja erityisesti juhlivalle Etelä-Karjalan piirille jatkuvaa menestystä pyrkimyksissä luoda yhä terveempi ja elinvoimaisempi Suomen kansa. Hankkijan KOIRANMUONA Uusittu Koiranmuona uudessa pakkauksessa sisältää nyt monityydyttämätöntä rasvahappoa, joka estää karvanlähtöä ja pitää karvapeitteen ku n nossa. Lisäksi monityydyttämätön rasvahappo vaikuttaa edullisesti y leiseen terveydentilaan ja sitä käytetään mm. ihottumien parantamiseen. Hankkijan Koiranmuona sisältää kaikki lihan, kalan, maksan ja juuston arvokkaat valkuai set, se on 6 kertaa vahvempaa kuin puurot tai keitot ja se säilyy kesähelteelläkin pilaantumatta. Voisi luulla, että näin täydellinen ja helppokäyttöinen ruoka olisi kallista. Sitä se ei kuitenkaan ole. Esimerkiksi täysikasv uinen 10-kiloinen koira tarvitsee päivittäin 130 g Koiranmuonaa ja tämä annos maksaa vain noin 20 penniä. Hankk ijan Koiranmuonaa on saatavana myös 5 kg :n säästöpakkauksessa. ~HANKKIJA 12
SVUL VALTAKUNNALLINEN SUURJÄRJESTÖ 36 SUUREN KEHITYKSEN VUOSIKYMMEN VV. 1957-1966 Jäsenliittojen määrä kasvanut 10 vuodessa yli 2-kertaiseksi VUOSI I JÄSENIÄ /SEUROJA* / LIITTOJA / UUDET JÄSENLIITOT 1957 361.650 1.440 17 Käsipalloliitto 16 1958 376.338 1.447 17 1959 405.261 1.540 17 7 1960 418.705 1.559 17 1961 436.927 1.586 20 1962 562.137 1.736 1963 587.202 2.083 27 31 Kaunoluisteluli itto Kuntourheiluliitto Lentopalloliitto 1964 602.706 2.197 32 Purjehtijaliitto Ampujainliitto Ratsastajain- Golfliltto liitto Kanoottiliitto Soutuliitto 5-otteluliitto Tennisliitto Pöytätennisliitto Judoliitto Sulkapalloliitto Moottoriliitto 1932 1956 1966 HenkIlöjäsenten määrä kasvanut 60 vuodessa 200-kertaiseksl 1965 605.006 2.239 34 Moottorivenel iitto Vesihiihtollltto 1966 609.450 2.294 36 Salamapallollitto Ampumah i I htol i itto * Seuralukuun eivät sisälly seurojen 1 282't.... seuraa ja kyläosastoa.. r senarsestr toimivaa rekisteröityä ala- 3.065 14 15
SVUL:n ERÄS SUURI TAVOITE, uuden toimitalon valmistuminen, on totetttrmm. Lauantaina huhtiktl1ln 29 pnä 1967 tasavallan preside.ntti, edtlskrmnan puhemies, pääministeri, puolustusvoimain komentaja, valtiovallan ja pääkaupungin arvovaltaiset edustajat, talon S1Iftnnittelijat, rakentajat, l'ahoittajat ja IIrheilrm ystävät täyttivät T öö/ön UrheilI/talon palloi/lihallin vihkiäisjuhlan kllts1l1'ieraina. Hallia juhlistivat Suomen, SVUL:n, liittojen ja pttrten liput rivistönä, kukka-asetelmat ja kansallispukuiset aimeet. Helsingin Vamsktmtasoittoktmta kajalltteli juhlassa torvisoittoa ja Ylioppilaskunnan Laulajat esittivät kuorolarllua. Kuoron ja yleisön yhteisesti laulama, soittoktmnan säestämä Maamme päätti arvokkaan juhlan. 2
Vuoden mestareita, valloittajia Urheilun olennaisimpia piirteitä ovat ponnistelu, kilvoittelu, tulostavoittelu, kunnostautuminen. Seuraavilla sivuilla esittelemme eräitä vuoden 1%6:n suomalaisia, jotka urheilijoina ovat saavuttaneet korkeita tavoitteita, maailmanmestaruudenkin. Urheilumme kansanomaisuutta ja tämän harrastuksen yleistymistä kaikkialle ja kaikkien piiriin kuvastaa mestariurheilijaimme kotiseutujen jakaantuminen Lapista Suomenlahden rannalle. I1ahduttavimpana piirteenä kenties onkin tämä mestarien piirin laajeneminen nimenomaan nuorten kesku~dessa. Maaseutuseurojen merkitys ja tehtävä korostuu myös uusina tulosvaltauksina ja ennätyksinä. VUODEN PAR,1S EERO MÄNTYRANTA (29, Pello) valtasi 1966 hiihdon MMkisoissa kolme mitalia: maailmanmestaruuden 30 km:llä, hopeaa viestissä ja pronssia 50 km:llä. Su.r;men mestaruuden hän hiihti sekä 15 km:llä että hiihdon kuninkft1tsmatkalla 50 km:llä. Maan urheilutoimittajat nimesivätkin hä1jet vuoden (1966) parhaaksi rtrheilijaksemme. Eero kl1111ft1l jo kaikkien aikojen mainehikkaimpiin J1tomalaiJ-iin: t"iisi maailmanmestaruutta, joista samalla kolme olympiavoittoa. ---+ 18
RAINER STENIUS (24, Helsinki) arvostettiin urheilutoimittajien vllosiäänestyksessä parhaaksi yleimrheilijaksemme 1966 ja Suomen Urheilulehti palkitsi hänet lehden kllltamitalilla kesän parh,lana!/rheilijanalllme. Rainer valtasi (jo toistamiseen) USA:n yliopistojen mestamllden pitl/1/shypyssä, samoin S"omen mestar!tllden ja paransi SI/umen pitl/i/shyppyennätyksen 816, joka II/los oli kesän 1966 maailmantila.rton 4:s. KALEVI LAURILA (29, Tampere).rlloritti talvella 1966 läpimllrron hiihtäjien maailman kärkeen: hopeamitali MM-kisojen 30 km:llä samoin viestissä, sekä 'Viides 15 km:llä. SM-kisojen 50 km:llä hän oli toinen, mutta 30 km:llä valtasi jo Suomen mestartl1iden. Suomen UrheilI/lehti palkitsikin hänet kultamitalillaan. 20 21
ERKKI MUSTAKARI (21, Helsinki) kohensi huomattavasti yleimrheilumme yleiskuvaa vttoden 1966 10- ptllla saavuttaessaan Euroopan tiilden sisäratojen ennätykse.n, tosin epävirallisen, seiväshypyssä (512). KansainväliJissä sl/1trkilpailuissa HavannaSJa hän voitti seiväshypyn. KAISA LAUNELA (19, Kemijärvi) yllätti mitä miellyttävimmin syksyllä 1966 Odessassa valloittaessaan välittöm yydellään yleisön ja - Etlroopan n1l0rten mestafflflden keihäänheitossa (51,58). 22 23
NUORTEN KIEKKOMAAJOUKKUE ennrtkkol,t1llottomien nuorten leijonapaitaisten ryhmäkuvassa. Kaikki nämä pojat ovat jälkeen 1. 9. 1947 syntyneitä. Ylärivissä vasemmalta: Tapani Koskimäki, Pekka Leimu, Juhani Tamminen, Antti Alenius, Timo Lahtinen, Keijo Puhakka, Veikko Suominen, Veli Pekka Ketola, Paavo Tirkkonen, Hannu Koivunen, Väinö Kolkka ja alarivissä vasemmalta: Timo Nummelin, Hannu Luojola, Timo Hirsimäki, Leo Seppänen ja Antti Leppänen. (Kuva on sikäli epätäydellinen, että nuorten maajoukkueessamme ovat 1966-67 myös pelanneet: Timo Saari, Jyrki Turtinen, Jaakko Valtanen, Kari 24 Viitalahti, Mikko Räikkönen, Juhani Ruohollen, Matti Päivine1J, Keijo Sinkkonen, Jouko Oksanen, Jarmo Koivunen, Timo Turunen, Kari Torkkeli. Ja millä tuloksella nämä pojat ovat pelanneet. Riemastutta11asti, rohkaisevasti 12 maaottelua 8 mtlata vastaan, 9 voittoa, 2 tasapeliä, 1 häviön. Maalimhdekin puhuu jotakin: 110-26. Arosan turnajaisten (27. 12. 1966-1. 1. 1967) tllloksena 1. sija. Nuorten epävirallisten EM-kisojen II sija Jaroslavissa 1967. 25
jl I MAUNO NISSINEN (19) on olltlulaisena koulupoikana muutamassa vuodessa kehittynyt erääksi pohjoismaiden parhaaksi yleisvoimistelijaksi. Voitettuaan kolmena vuotena Suomen nuorten mestaruuden hän 1967 valtasi myös yleisen sarjan mestartluden sekä 1966 pohjoismaiden nuorien me.rtarrmden ja oli MM-kisoissa 1966 paras JIIomalainen. SUOMALAINEN NAISVOMISTELIJA edmtaa omalla viehättävällä tavallaan urheilumme erästä elinvoimaisinta lajia. Hän on edustusttrheilija S1Ittrilla kansainvälisillä jfthlilla ja yhdessä jo sataanttthanteen nousevan voimistelevarl tytön ja naisen kanssa hänen liikrtntama on mitä arvokkainta kftntourheilfl4. 26 27
MARJU TILL Y (15, H elsinki) on notlssut naiwimareittemme kärkeen. H än on saavuttanut Snomen mestaylluden 1Iseammassa 1Iintilajissa vuosina 1965, 1966 ja 1967. Nuorten pohjoismaisen mcstarrtllde1j hän saavutti kahdessa liintilajissa 1966. Hänen nimissään ovat naisten Suomen em1ätykset 100 m:n, 200 m:n, 400 m:n vapaattinnissa ja 200 m:n.rekallinnissa. Marju on 4-kertainer. nuorten Euroopan mestari vuosina 1965-66. 28 ESA H A LMO (20, TlIrkll), maamme paras pyöräilijä 1966 (niin nimesivät urheilutoimittajat). Näin hän pyöräili 1966: S!u)men 1l1estafft11S ja ennätys 1 k1l1:n aika-ajossa (1.11,4), hopeamitali SM:n 200 k1l1:n 1l1aantieajossa, parhaana Sfto malaisena 11. MMkisojen aika-ajossa (1.11,56).
CAJ MALMBERG (19, Helsinki) on monitaitoinen ja riuskaotteinen painijanuorukainen: maamme juniorimestari kolmena Vllonna, pohjoismaiden juniorimestari viiosina 1965 ja -66, yleisen sarjan mestarimme vapaapainissa 1967 samoin kuin Ruotsiottelun voittaja. Hänen sarjansa on 97 kg. AARO VIITIKKO (20, Kesälahti) plmnersi 17. 7. 1966 nuoruutensa koko innolla 133,5 kg ja niin syntyi nuorten mailmanennätys. Nuomkaisen oma sarja on 75 kg ja hänen parhaat tuloksensa toistaiseksi: punnerms 135,0, tempau,s 107,5, työntö 145,0 ja yhteensä 385,0 kg. 30 " KIMMO KOSKINEN (19, Lahti) on lupaavin nuori.rta luistelijoistamme, Hän on nuorten Suomen mestari, oli Suomen yleismestartluskilpail1fissa yhteispisteissä 5. Voitti Suomen me.rtarllflden matkamestartlllskilpailuissa 500 m:llä ja oli toisena 1,500, 5.000 ja 10,000 m:llä. Alitti neljäntenä suomalaisena 5.000 m:ltä 8 minrmtin rajan aialla 7.54,6. Hän on edustanut Suomea monissa miesten maaotteluissa. Kimmon tähtäimessä 011 Grenoblen o-kisojen 1.500 ja 5.000 m:n luistelut. 31
JUHANI RUOTSALAINEN (19, Kuopio) osoitti mäkimiehenä kasvukykynsä SveitJin mäkiviikon neljässä kilpailussa 1967 (Graad, Le LrJCkle, St. Moritz, Unterwasser) saavllttaessaan kokonaiskilpailun voiton. Grenoblen esikisojen S111Irmäessä hän oli parhaana SIIomalaisena IV. Nuoret lupaavat hyppääjätoverit Mikko Jokiranta (Vesivehmaa) ja Seppo Hannllla (Rovaniemi) nostavat kllvassamme J1Ihanin ilmaan tämän voitettlla Sveitsin mäkiviikon. 32 BIRGITTA LINDSTRöM (19, Helsinki) on jo vuosikallsia ollllt ten.niskenttiemme SIIosittfl ttl1llispää ja taituri. Nuorten mestaruuksia hänellä 011 jo 22 ja yleisessäkin sarjassa 6. Suomen urheiluhistoriaan hän kirjoitti oman kappaleensa kesällä 1966 voittaessaan tenniksen epävirallisten MM-kisojen naisten juniorisarjan Wimbledonissa. 3 33
~ ~..:...i = = == =..., -= Suomen Ampujainliitto Puheenjohtaja K. O. Leinonm o -i -1: '".. a m o 1: -:::. ~ Liitto on perustettu 1919, liittynyt SVUL:oon 1962, kuuluu vuodesta 1922 kansainväliseen littoon Union International Jc Tie (UIT), vuonna 1966 seuroja 171, jäseniä 80.491 miestä, 317 naista, 1.532 poikaa ja 81 tyttöä, yhteensä 82.42l. Liiton kunniapuheenjohtaja: H. V. Ö s t e r m a n Liiton puheenjohtaja: K. O. Le i n 0 n e n Liiton toiminnanjohtaja: Rene No r d q u i s t MESTARIT JA ENNÄTYKSET Vapaakivääri 30 X 40 laflkausta..., = C<; =- t ~ ; ~ ---, =. ~ = SM 1966 Esa Kervinen, Joensuun Ampujat SE 1964 Esa Ken'inen, Joensuun Ampujat ME 1966 Gary Anderson, USA, Wiesbaden SM joukkue 1966 Joensuun Ampujat (3 ampujaa) SE joukkue 1962 Keski-Suomen Ampujat (3 ampujaa) ME joukkue 1966 USA, Wiesbaden (4 ampujaa) Vapaakivääri 40 laukausta pystystä SM 1966 Esa Kervinen, Joensuun Ampujat 1140 1156 1156 3370 3384 4602 365 pisto 35
SE 1962 Vilho Ylönen, Keski-Suomen Ampujat 1962 Pauli Janhonen, Keski-Suomen Ampujat 1964 Esa Kervinen, Joensuun Ampujat ME 1963 August Hollenstein, Sveitsi, Oslo Vapaakivääri 40 laukausta polvelta SM 1966 Simo Morri, Keski-Suomen Ampujat SE Vilho Ylönen, Keski-Suomen Ampujat ME 1966 John Foster, USA, Wiesbaden Vapaakivääri 40 laukausta makuulta SM 1966 Osmo Leivo, Kajaanin Ampujat SE 1956 Vilho Ylönen, Keski-Suomen Ampujat 1964 Esa Kervinen, Joensuun Ampujat ME 1966 Kurt Johansson, Ruotsi, Wiesbaden Vapaakivääri 3 x 20 laukausta SE 1958 Vilho Ylönen, Keski-Suomen Ampujat Sotilas kivääri 3 x 20 laukausta SM 1966 Jaakko Minkkinen, Ylä-Vuoksen Ampujat SE 1963 Esa Kervinen, Joensuun Ampujat ME 1966 L. Lustberg, Neuvostoliitto, Wiesbaden SM joukkue 1966 Tikkakosken Ampujat (3 ampujaa) SE joukkue 1966 Tikkakosken Ampujat (3 ampujaa) ME joukkue 1966 Neuvostoliitto, Wiesbaden (4 amp.) Sotilaskivääri 3 x 10 laukausta SE 1965 Antti Tyrväinen, Tikkakosken Ampujat Pienoiskivääri 3 x 40 lal/kausta SM 1966 Simo Morri, Keski-Suomen Ampujat SE 1962 Esa Kervinen, Joensuun Ampujat ME 1964 L. Wigger, USA, Tokio SM joukkue 1966 Kajaanin Ampujat (3 ampujaa) SE joukkue 1966 Kajaanin Ampujat (3 ampujaa) ME joukkue 1966 USA, Wiesbaden (4 ampujaa) 36 372.. 372.. 372.. 376.. 386 pisto 391.. 391.. 395 pisto 398.. 398.. 398.. 577 pisto 554 pisto 560.. 558.. 1620.. 1620.. 2185.. 277 pisto 1145 pisto 1151.. 1164 3394 3394.. 4589.. Pienoiskivääri 40 laukausta pystystä SM 1966 Simo Morri, Keski-Suomen Ampujat SE 1960 Pauli Janhonen" Keski-Suomen Ampujat ME 1962 Gary Anderson, USA, Kairo ME joukkue 1966 Länsi-Saksa, Wiesbaden (4 amp.) Pienoiskivääri 40 laukausta polvelta SM 1966 Juhani Laakso, Haminan Ampumaseura SE 1961 Esa Kervinen, Joensuun Ampujat ME 1958 M. Niasow, Neuvostoliitto, Bukarest 1959 Vilho Ylönen, Suomi ME joukkue 1965 Neuvostoliitto, Bukarest (4 amp.) Pienoiskivääri 60 laukausta makuulta SM 1966 Kalevi Kääriäinen, Mikkelin Ampujat SE 1965 Esa Kervinen, Joensuun Ampujat 1965 Kari Aalto, ]ämsänkosken Urheiluampujat 1965 Viljo Periaho, Haminan Ampumaseura ME 1966 D. Boyd, USA, Wiesbaden SM joukkue 1966 Mikkelin Ampujat SE joukkue 1966 Mikkelin Ampujat ME joukkue 1966 USA, Wiesbaden Pienoiskivääri 3 x 20 laukausta SE 1960 Vilho Ylönen, Keski-Suomen Ampujat Vapaapistooli 60 laukausta SM 1966 Seppo Saarenpää, Keski-Suomen Ampujat SE 1964 Väinö Markkanen, Ylä-Vuoksen Ampujat ME 1955 A. ]asinsky, Neuvostoliitto, Bukarest SM joukkue 1966 Suomen Metsästysyhdistys (3 amp.) SE joukkue 1964 Suomen Metsästysyhdistys (3 amp.) ME joukkue 1965 Neuvostoliitto, Bukarest (4 amp.) Isopistooli 30 + 30 laukat/sta SM 1966 Pauli Poutanen, Satakunnan Ampujat SE 1964 Väinö Markkanen, Ylä-Vuoksen Ampujat ME 1963 T. D. Smith, USA, Sao Paulo 368 pisto 373.. 376.. 1467.. 389 pisto 392.. 391.. 391.. 1547.. 593.. 594.. 594.. 594.. 598.. 1770.. 1770.. 2376.. 583 556.. 562 566.. 1639,.. 1647.. 2224 584 589 597 37
SM joukkue 1966 Joensuun Ampujat (3 ampujaa) SE joukkue 1965 Joensuun Ampujat (3 ampujaa) ME joukkue 1962 Neuvostoliitto, Kairo (4 ampujaa) Isopistooli koulu 30 lal/kausta SM 1966 Matti Patteri, Suomen Metsästysyhdistys SE 1966 Väinö Markkanen, Ylä-Vuoksen Ampujat Isopistooli kuvio 30 laukausta SM 1966 Väinö Markkanen, Ylä-Vuoksen Ampujat SE 1959 Toivo Antikainen, Kuopion Metsästys ja Amp.seura 1736.. 1738.. 2349 " 293 " 296.. 295 300 " SE 1966 Heikki Yrjövuori, Kuusankosken Ampujat ME 1958 A. Nikitin, Neuvostoliitto, Moskova SE joukkue 1965 Suomen Metsästysyhdistys (3 amp.) ME joukkue 1958 Neuvostoliitto, Moskova (4 amp.) SM joukkue 1966 Pohjois-Hämeen Ampujat (3 amp.) Hirviåmmlmta 25 parilallkausta 233 " 234 " 658 " 900.. 638.. SM 1966 Heikki Yrjövuori, Kuusankosken Ampujat 225 SE 1963 Pekka Kling, Turun Seudun Ampujat 230.. ME 1963 O. Zakurenov, Neuvostoliitto, Sandviken 233" SM joukkue 1966 Kuusankosken Ampujat (3 ampujaa) 620 " SE joukkue 1965 Suomen Metsästysyhdistys (3 amp.) 631 ME joukkue 1965 Neuvostoliitto, Kairo (4 ampujaa) 908 " Pienois pistooli 30 + 30 laukal/sta SM 1966 Väinö Markkanen, Ylä-Vuoksen Ampujat SE 1965 Väinö Markkanen, Ylä-Vuoksen Ampujat SM joukkue 1966 Helsingin Varuskunnan Ampujat SE joukkue 1965 Suomen Metsästysyhdistys 587 592 1739 " 1752 Hirviammllnta, yhdistetty 50 kerta- ja 25 parilaukatlsta SM 1966 Heikki Yrjövuori, Kuusankosken Ampujat SE 1963 Pekka Kling, Turun Seudun Ampujat Ka'lrisammunta 20 + 20 laukatlsta 441 448.. Pienoispistooli koulii 30 laukamta SM 1966 Väinö Markkanen, Ylä-Vuoksen Ampujat SE 1966 Väinö Markkanen, Ylä-Vuoksen Ampujat Pienoispistooli kuvio 30 laukausta 293 " 296 " SM 1966 Pekka Kling, Turun Seudun Ampujat ME 1963 R. Flodman, Ruotsi, Sandviken SM joukkue 1966 Kuusankosken Ampujat (3 amp.) SE joukkue 1966 Kuusankosken Ampujat (3 amp.) ME joukkue 1963 Neuvostoliitto, Sandviken (4 amp.) 165.. 247 414... 447 " 570.. SM 1966 Juhani Heiskanen, Suomen Metsästysyhdistys 298 pist. SE 1961 Pentti Linnosvuo, Suomen Metsästysyhdistys 299 " Olym pia.ammllnta 60 laukausta SM 1966 Pentti Linnosvuo, Suomen Metsästysyhdistys SE 1964 Pentti Linnosvuo, Suomen Metsästysyhdistys ME 1966 V. Atanasiu, Romania, Wiesbaden SM joukkue 1966 Suomen Metsästysyhdistys (3 amp.) SE joukkue 1965 Suomen Metsästysyhdistys (3 amp.) ME joukkue 1958 Neuvostoliitto, Moskova (4 amp.) Hirviammunta 50 kertalaukausta SM 1966 Pekka Suomela, Pohjois-Hämeen Ampujat 38 590 592 " 596 " 1728 1750 2361 223 " Metsästyshaulikko 150 kiekkoa SM 1966 Tuukka Mäkelä, Pohjois-Hämeen Ampujat 143 kiekkoa SE 1965 Tuukka Mäkelä, Pohjois-Hämeen Ampujat 144 SM joukkue 1966 Pohjois-Hämeen Ampujat (3 ampujaa a 100 kiekkoa) 272 SE joukkue 1963 Pohjois-Hämeen Ampujat (3 ampujaa a 100 kiekkoa) 272 Metsästyshatllikko 200 kiekkoa SE 1962 Tuukka Mäkelä, Pohjois-Hämeen Ampujat 195 ME N. Durnev, Neuvostoliitto, Kairo 200 ME joukkue 1962 USA, Kairo (4 ampujaa a 100) 394 39
~!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! - Melsäslyshaulikko JOO kiekkoa SE 1960 Tuukka Mäkelä, Pohjois-Hämeen Ampujat 97 Olympiahaulikko 300 kiekkoa SE 1937 Konni Huber, Suomen Metsästysyhdistys 294 Olympiahaulikko 200 kiekkoa SM 1966 Bror Lindfors, Flyktskytteklubben SE 1937 Ake aff ForseIIes, Flyktskytteklubben ME Ei noteerata ratojen suuren erilaisuuden takia SM joukkue 1966 Flyktskytteklubben (3 ampujaa å 100 kiekkoa) SE joukkue 1958 Suomen Metsästysyhdistys (3 ampujaa å 200 kiekkoa) Olympiahaulikko JOO kiekkoa SE 1937 Ake af ForselIes, Fiykskytteklubben SE joukkue 1963 Flykskytteklubben (3 ampujaa) Trap-ammunta 150 kiekkoa 184 196 262 549 SM 1966 Toivo Niskanen, Suomen Metsästysyhdistys 125 SM joukkue 1966 Trap-ampujat 355 Nai s e t: Pienoiskivääri 60 latjkausta makuulta SM 1966 Hannele Wirilander, Mikkelin Ampujat SE 1966 Hannele Wirilander, Mikkelin Ampujat ME 1959 Z. Zelenkova, Neuvostoliitto, Milano 1961 I. Veress, Unkari, Budapest SM joukkue 1966 Mikkelin Ampujat (3 ampujaa) SE joukkue 1966 Mikkelin Ampujat (3 ampujaa) ME joukkue 1959 Neuvostoliitto (3 ampujaa) Pienoispistooli 30 + 30 laljkausta SM 1966 Ann-Maj Tara, Suomen Metsästysyhdistys SE 1966 Ann-Maj Tara, Suomen Metsästysyhdistys SM joukkue 1966 Suomen Metsästysyhdistys (3 amp.) SE joukkue 1966 Suomen Metsästysyhdistys (3 amp.) 40 99 kiekkoa 267 588 pisto 588 " 594. " 594 " 1729 " 1729 " 1769 " 576 " 576 " 1665 " 1665 " Pienoispistooli koulu 30 laukausta SM 1966 Ann-Maj Tara, Suomen Metsästysyhdistys SE 1966 Ann-Maj Tara, Suomen Metsästysyhdistys PienoispiItooli kuvio 30 laukausta SM 1966 Ann-Maj Tara, Suomen Metsästysyhdistys SE 1965 Ann-Maj Tara, Suomen Metsästysyhdistys Nu or e t: Pienoiskivääri 3 x 20 laukausta, a. 20 v. SM 1966 Jyrki Lehtonen, Helsingin Varuskunnan Ampujat SE 1962 Juhani Laakso, Haminan Ampumaseura SM joukkue 1966 Valkeakosken Rihla (3 ampujaa) SE joukkue 1964 Valkeakosken Rihla (3 ampujaa) Pienoiskivääri 3 x JO laukausta, a. 17 v. SM 1966 Kauko Rinne, Kauhajoen Ampujat SE 1965 Jyrki Lehtonen, Helsingin Varuskunnan Ampujat SM joukkue 1966 Hämeenlinnan Ampumaseura (3 ampujaa) SE joukkue 1961 Hämeenlinnan Ampumaseura (3 ampujaa) Pienoiskivääri 20 laukausta pystystä, a. 20 v. SM 1966 Jyrki Lehtonen, Helsingin Varuskunnan Ampujat SE 1962 Juhani Laakso, Haminan Ampumaseura Pienoiskivääri 40 laukausta polvelta, a. 20 v. SM 1966 Asko Tähkäpää, Haminan Ampumaseura SE 1964 Jukka Hovila, Someron Mets. ja Ampumaseura Pienoiskivääri 60 laukausta makuulta a. 20 v. SM 1966 (SM-lajina vasta 1967 lukien) '. 286 286 " 290 " 291 " 552 pisto 562 " 1599 " 1611 " 278 pisto 277 " 745 " 792 " 173 pisto 183 " 187 pisto 193 " 41
SE 1961 Eero Laaksonen, Turun Seudun Ampujat 1964 Simo Morri, Keski-Suomen Ampujat ME 1959 P. Simko, Unkari, Milano ME joukkue 1959 Neuvostoliitto, Milano 593 " 593 " 593 " 1774 " SE 1965 Kai Virtala, Helsingin Varuskunnan Ampujat SM joukkue 1966 Hämeenlinnan Ampumaseura. SE joukkue 1965 Helsingin Varuskunnan AmpUJat 378 " 1022 pisto 1092 " Pienoiskivääri 40 lattkausta makuulta, a. 20 v. SM 1966 Kari Haara, Lahden Ampumaseura SE 1961 Eero Laaksonen, Turun Seudun Ampujat 1963 Pekka Kling, Turun Seudun Ampujat SM joukkue 1966 Lahden Ampumaseura SE joukkue 1961 Kuopion Mets. ja Ampumaseura (3 ampujaa) Pienoiskivååri 30 lattkausta makuulta, a. 17 v. SM 1966 Pekka Pohjolainen, Hyvinkään Mets. ja Ampumaseura SE 1963 Harri Salminen, Valkeakosken Rihla SM joukkue 1966 Hämeenlinnan Ampumaseura SE joukkue 1963 Valkeakosken Rihla (3 ampujaa) Pienoispistooli 30+30 laukausta, a. 20 v. Pienoispistooli koulu 30 laukausta, a. 20 v. SM 1966 Matti Miettinen, Suomen Metsästysyhdistys SE 1965 Mikko Aunio, Lapuan Seudun Ampujat 1965 Matti]. Miettinen, Suomen Metsästysyhdistys Pienoispistooli kuvio 30 laukausta, a. 20 v. SM 1966 Heikki Maatela, Lapin Ampujat SE 1965 Kai Kaasinen, Hämeenlinnan Ampumaseura 388 pisto 395 " -395 " 1156 " 1162 " 294 pisto 297 " 856 " 867 " SM 1966 Kai Kaasinen, Hämeenlinnan Ampumaseura 573 pisto SE 1965 Kai Kaasinen, Hämeenlinnan Ampumaseura 579 SM joukkue 1966 Suomen Metsästysyhdistys SE joukkue 1965 Hämeenlinnan Ampumaseura (3 ampujaa) 1675 1692 " 283 pisto 284 " 284 " 296 pisto 297 " Olympia-ammtmta 60 laukausta, a. 20 v. SM 1966 Tarmo Koivu, Riihimäen Ampumaseura SE 1966 Heimo Rikkinen, Korian Ampujat SM joukkue 1966 Suomen Metsästysyhdistys SE joukkue 1965 Hämeenlinnan Ampumaseura Olympia-ammunta 30 laukausta, a. 20 v. 571 pisto 581 " 1664 " 1660 " SE 1965 Matti Välimaa, Hämeenlinnan Ampumaseura 287 pisto SE joukkue 1965 Suomen Metsästysyhdistys 840 " Olympia-ammunta 30 laukausta, a. 17 v. SM 1966 Tauno Soutua, Mäntän Seudun Ampujat SE 1958 Eero Caselius, Helsingin Varuskunnan Ampujat. SM joukkue 1966 Pohjois-Hämeen AmpuJat SE joukkue 1962 Suomen Metsästysyhdistys Hirviammunta 30 kertalaukausta, a. 20 v. SM 1966 Erkki Sillanpää, Valkeakosken Rihla SE 1965 Risto Huusari, Kuusankosken Ampujat SM joukkue 1966 Turun Seudun Ampujat SE joukkue 1966 Turun Seudun Ampujat Metsåstyshaulikkoalllmunta JOO kiekkoa, a. 20 v. SM 1966 Heikki Lindfors, Hyvinkään Mets. ja Ampumaseura SE 1964 Juha Mikkola, Lahden Ampumaseura Olympiahaulikkoammunta JOO kiekkoa SM 1966 Guy Mock, Suomen Metsästysyhdistys 286 pisto 284 " 661 " 881 115 pisto 138 " 291 291 " 90 kiekkoa 85 85 kiekkoa Pienoispistooli 20+20 lattkausta, a. 17 v. SM 1966 Simo Kairus, Loimaan Laukojat 381 pisto Trap-ammunta 50 kiekkoa, a. 20 v. SM 1966 Pentti Juurikkala, Heinolan Ampujat 44 kiekkoa 42 43
Ikämiesmestarit vuonna 1966 Vapaakivääri 3 x 20 ls Osmo Rantala, HIAS Sotilaskivääri 3 x 20 ls Osmo Rantala, HlAS Pienoiskivääri 3 x 20 ls Jussi Pälve, OMAS Pien.kiv. 60 ls makuu Into Lehtonen, LL Vapaapistooli 60 ls Olavi Lahtonen, SMAS Isopistooli 30+30 ls Kalle Sievänen, SMY Isopistooli koulu 30 ls Kalle Sievänen, SMY Isopistooli kuvio 30 ls Kalle Sievänen, SMY Pienoispistooli 30 + 30 ls Kalle Sievänen, SMY Pienoispistooli koulu 30 ls Reino Linnanen, KotMAS Pienoispistooli kuvio 30 ls Kalle Sievänen, SMY Olympia-ammunta 60 ls Kalle Sievänen, SMY Hirviammunta 50 kertals. Eino Hallikainen, ESA Hirviammunta 25 parils. Toivo Piispanen, KokMAS Hirviammunta yhdistetty Toivo Piispanen, KokMAS Olympiahaulikko 100 kiekko Toivo Pyymäki, LAS Metsästyshaulikko 100" Veikko Mäkelä, P-HA Trap-ammunta 100 kiekkoa Eskil Harlas, SMY Veteraanimestarit vuonna 1966 553 pisto 529 " 553 " 580 " 528 " 580 " 287 " 293 " 570 " 285 " 294 " 576 199 " 184 380 " 81 kiekko 90 " 74 " Vapaakivääri 3 x 20 ls Bruno Frietsch, SMY 549 pist. Sotilaskivääri 3 x 20 ls Bruno Frietsch, SMY 522 Pienoiskivääri 3 x 20 ls Kalle Pajari, OMAS 533 " Pienoiskivääri 60 ls makuulta Onni Lappi, MA 579 " Vapaapistooli 60 ls Viljo Virtanen, SMY 521 Isopistooli 30 x ls Helmer österblad, VSG 545 Isopistooli koulu 30 ls Viljo Virtanen, SMY 277" Isopistooli kuvio 30 ls Helmer Österblad, VSG 281 Pienoispistooli 30+ 30 ls Arvo Vaarne, SA 559 " Pienoispistooli koulu 30 ls Aatto Nuora, SMY 279 " Pienoispistooli kuvio 30 ls Arvo Vaarne, SA 290 " Olympia-ammunta 60 ls Väinö Hämäläinen, KotMAS 546 " Hirviammunta 50 kertals. Martti Liuttula, K.M.S. 179" Hirviammunta 25 parils. Martti Liuttula, K.M.S. 186 Hirviammunta yhdistetty Martti Liuttula, K.M.S. 365" Olympiahaulikko 100 kiekko Eino Vikström, LAS 65 kiekko Kaurisammunta 20+20 ls. Arvo Kääriäinen, KouMAS 73 pist. Metsästyshaulikko 100 kiekko Elo Durchman, FSK 73 kiekko Trap-ammunta 100 kiekkoa Eino Vikström, LAS 66 Maaotteluja ei V. 44 1966 suoritettu Suomen Ampumahiihtoliitto Puheen;ohta;a Mika Tiivola Liitto on perustettu 1960, liittynyt SVUL:oon 1966, kuuluu kansainväliseen liittoon Union Internationale Pentathlon Moderne (UIPM), vuonna 1966 jäsenyhteisöjä 8. Liiton puheenjohtaja: Mika T i i voi a Liiton sihteeri: Pauli R u h a n e n Yleinen sarja: Ikämiessarj a: Nuorten sarja: Viesti: Yleinen sarja: Nuorten sarja: Nuorten viesti : SUOMEN MESTARIT 1966 Juhani Suutarinen, Imatran Hiitäjät Hannu Posti, Vuoksenniskan Urheilijat Kari Vähäkylä, Halikon Hakoniskat Imatran Hiihtäjät (Reijo Kohonen, Eelis Lyytikäinen ja Asko Pelkonen) Poh;oismaiden mestareita 1966 Erkki Ala-Honkola, Suomi Kari Vähäkylä, Suomi Suomi (Raimo Penttinen, Uuno Jantunen, Yrjö Salpakari ja Kari Vähäkylä) 45
-- -- ------ - - SUOMEN AMPUMAHIIHTOLIITTO on perustamisestaan v_ 1960 lähtien toiminut järjestöpohjalla, sen jäseninä ovat olleet eri järjestöt. V :n 1966 marraskuussa muutettiin liiton säännöt niin, että sen jäseniksi pääsevät urheiluseurat. V:n 1967 alusta liitto toimii siis seurapohjalla samoin kuin muutkin SVUL:n erikoisliitot vaikka liiton jäseninä vielä onkin myös eräitä järjestöjäseniä. Vuoden 1967 alkuun mennessä on liittoon ilmoittautunut jäseniksi 97 seuraa, joissa on jäseniä 4.317 miestä, 177 naista, 880 poikaa ja 96 tyttöä, yhteensä 5.470 jäsentä. Suomen Golfliitto Puheenjohtaja v. Tllftkkanen I I FINN FIGHTER Liitto on perustettu 1957, liittynyt SVUL:oon 1962, kuuluu vuodesta 1958 kansainvälisiin keskusjärjestöihin World Amateur Golf Council ja European Golf Association. Vuonna 1966 seuroja 10, jäseniä 8;8 miestä, 321 naista, 126 junioria, yhteensä 1.305. Liiton puheenjohtaja: Väinö T u ukk a n e n Liiton sihteeri: Erkki A a 1 t 0 - S et älä SUOMEN MESTARIT 1966: Miehet: J aio Grönlund Naiset: Anna-Kristina Brändström Ikämiehet: Taavi Pohjanpalo Juniorit: Harri Safonoff 290 lyöntiä 241 lyöntiä 154 lyöntiä 297 lyöntiä YHTYNEET PUKUTEHTAAT OY TAM PERE urheiluväen hovihankkija MAA 0 TTELUT: - Ruotsi-Suomi - T anska-suomi - Norja-Suomi 8-1 6-3 8-1 47
Kymmenen liiton jäsenseuran lisäksi on tuleville golfkentille jo varattu alueet m.m. seuraavien paikkakuntien kaavassa: H yvinkää, Kauniainen, Kouvola, Turku ja Helsinki II. Suomen ~iilltoliitt() Puheenjohtaja Hannu KoskivlIori Liitto on perustettu 1908, kuulunut SVUL:oon perustamisestaan lähtien, kuuluu vuodesta 1924 kansainväliseen liittoon Federation Internationale de Ski (perustajajäsen), vuonna 1966 seuroja 897, jäseniä 86.748 miestä 23.944 naista, 67.733 poikaa ja 30.888 tyttöä, yhteensä 209.313. Liiton kunniapuheenjohtaja: Yrjö KaI 0 n i e m i Liiton puheenjohtaja: H ann u K 0 s k i v u 0 r i Liiton toiminnanjohtajat: Veli Saa r i n e n ja Pauli S w a n 1 j u n g Liiton päävalmentaja: Veli Saa r i n e n SUOMEN MESTARIT 1966 ovat säästö pankki asioita Miehet: 50 km Eero Mäntyranta, Pellon Ponsi 30 km Kalevi Laurila, Tampereen Poliisi-Urheilijat 15 km Eero Mäntyranta, Pellon 'Ponsi 3 x 10 km Jämsänkosken Ilves 1 (Esko Hakola, Eino Huhtala; Jorma Kortelainen) 2.49,19 1.50,20 47,56 1.39,59 - MONIEN ETUJEN PANKKI - AHELSINGIN 'ii. TYOVAE N SAÄSTOPAN KKI Yhdistetty kilpailu Aarne Ylikorva, Ounasvaaran Hiihtoseura 4 401,75 49 ~-- -- -- -
Mäenlasku Osmo Leivo, Lahden Hiihtoseura Pujottelu Ulf Ekstam, Grankulla IFK Suurpujottelu Ulf Ekstam, Grankulla IFK Syöksy Ulf Ekstam, Grankulla IFK Naiset: 10 km Liisa Suihkonen, Suonenjoen Vasama 5 km Senja Pusula, Laitasaaren Veto 3 x 5 km Lahden Hiihtoseura (Meeri Hussa, Eeva Jare, Saara Saarinen) Pujottelu Charlotte N ordgren, Fjällskidarklubben -37 Suurpujottelu Charlotte Nordgren, Fjällskidarklubben -37 Maaottelut 1966 Pohjoismainen koululaismaaottelu kansanhiihdossa : Suomi Ruotsi 1 ryhmä: kansakoulut 393.143 224.212 II ryhmä: oppikoulut, korkeakoulut ja muut oppilaitokset 21.181 19.930 219,4 96,51 130,86 51,19 35,34 18,26 59,03 133,60 117,6 N orja 22 0.970 21.294 Vuoden 1966 tärkeimpänä tapauksena oli osallistuminen hiihdon maailmanmestaruuskilpailuihin Oslossa, jossa 30 kilometrill ä Eero Mäntyranta ja Kalevi Laurila saavuttivat kaksoisvoiton, edelleen saivat hopeamitalin Arto Tiainen 50 km:llä, miesten viestinjoukkue 4 x 10 km:llä ja pronssimitalin saavuttivat Paavo Lukkariniemi normaalimäessä ja Eero Mäntyranta 50 km :llä. Lisäksi muut hyvät sijotukset täydensivät hiihtomme menestystä MM-kisoissa. Alppilajien MM-kilpailuihin Portilloon, Chileen lähti ainoana edustajana.ulf Ekstam, joka kuitenkin syöksyharjoituksissa loukkaantui ja jäi pois kilpailuista. Liiton piirissä järjestettiin yhteensä 25.501 kilpailua, joissa oli osanottajia 225.031 kilpailijaa. Kilpailujen suurin katsojamä:irä oli Salpausselällä, jossa oli läsnä 87.225 maksanutta katselij aa. Erityistä toiminta vuodelle oli alppihiidon harrastuksen ja laskettelurinteiden määrän huomattava kasvu. Kansanhiihtomaaottelun 1965-66 tulos: 414.324 244.142 242.264 Nuoret: Mäenlasku Norja 37 Suomi 33 Ruotsi 17 Sokeri on ihanteelli nen r avinnonlähde. Se on helposti sulava ravintoaine, joka luovuttaa välittömästi auri ngon vaikutuksesta kehittyneiden molekyylien voiman keholie. Nauttimanne sokeri kohottaa reaktiokykyänne ja hyvi nvoinni n tunnetta_ Se antaa Teille voi maa j a tarmoa, torjuu väsymyksen, vahvistaa hermoj a j a elvyttää elämänhalua. Sok eri on todella yhtä hyvää kuin hyvänmakuistaki n. SUDmEn SDKERI 50
Suomen Judoliitto Suomen Jääkiekkoliitto PII heenjohtaja T. Muren PlIheenjohtaja Harry Lindblad Liitto on perustettu 1958, liittynyt SVUL:oon 1963, kuuluu vuodesta 1962 kansainväliseen liittoon Federation lnternationel de Judo (FlJ), vuonna 1966 seuroja 18, jäseniä 1.085 miestä, 54 naista, 237 poikaa ja 72 tyttöä, yhteensä 1.388. Liiton puheenj ohtaj a: Torsten M u r e n Liiton toiminnanjohtaja: Martti Hei s k a n e n SUOMEN MESTARIT 1966 63 kg Aimo Rovio, Chikara/Helsingin Tarmo 70 " Jarmo Seven, Chikara/Helsingin Tarmo 80 Jorma Kivinen Meido-Kan 93 " Mauri Ranta Chikara/Helsingin Tarmo yli 93 Raimo Lindholm, Chikara/Helsingin Tarmo Pohjoismaiden mestaruuskilpailut 7. 6. 1966 Helsinki Joukkuekilpailu: + Suomi- Tanska 4-1 + Suomi- Ruotsi 2-1 52 Henkilökohtaiset mestaruudet: 70 kg Erkki Nupponen 80 " Jorma Kivinen 93 " Kari Johansson yli 93 " Raimo Lindholm Liitto on perustettu 1929, liittynyt SVUL:oon 1937, kuuluu vuodesta 1929 kansainväliseen liittoon Ligue lnternationale de Hockey Sur Glace (LIHG), vuonna 1966 seuroja 354, jäseniä miehiä 16.065, naisia 705, poikia 23.971. yhteensä 40.74 1. Liiton puheenjohtaja: Harry Li n d b 1 a d Liiton toiminnanjohtaja: Reijo M ann eri a Liiton päävalmentaja: Gustav B u b n i k SUOMEN MESTARIT 1966 ILVES; Tampere: Juhani Lahtinen, Erkki Järvinen, Jarmo Wasama, Timo Hirsimäki, Kari Palo-oja, Jorma Kallio, Pentti Pynnönen, Lasse Oksanen, Jorma Peltonen, Reij o Hakanen, Jaakko Jaskari, Erkki Harju, Markku Hakanen, Pekka Leimu, Timo Lahtinen, Pentti Uotila, likka Halme. Nuoret : ILVES, Tampere: Erkki Järvinen, Heikki Niemioja, Jorma Kallio, Timo Hirsimäki, Timo Saari, Pekka Mäkinen, Pekka Leimu, Timo Lahtinen, Ali Saadetdin, Erkki Mäkinen, Juhani Aromäki, Pekka Teittinen, Jouko Oksanen, Pekka Huhti, Väinö Kolkka, Erkki Axen. 53
SUOMEN CUP-fl1EST ARIT REIPAS, Lahti: Jaakko Siren, Pertti Valkinen, Ilpo Koskela, Matti Korhonen, Ari Myllymäki, Pekka Oikkonen, Heikki Mikkola, Timo Rantala, Risto Forss, Matti Saurio, Tapio Majniemi, Ismo Niskakoski, Veikko Kuusisto, Leo Vankka, Risto Alho. SUOMEN MESTARIT 1967 ROSENLEWIN URHEILIJAT -38, Pori: Jorma Valtonen, Esa Vaarne, Tapani Suominen, Raimo Määttänen, Pekka Kuusisto, Pentti Riitahaara, Tapio Rautalammi, Matti Keinonen, Raimo Kilpiö, Johannes Karttunen, Matti Päivinen, Matti Harju, Timo Mäkelä, Raimo Tuli, Lauri Lehtonen, Kari Sillanpää, Heikki Veräväinen, Tapio Aalto, Juhani Ahokas. Nuoret: IL VES, Tampere: Erkki Järvinen, Ari Hyvärinen, Timo Saari, Timo Hirsimäki, Pekka Mäkinen, Jorma Aro, Väinö Kolkka, Pekka Huhti, Jouko Oksanen, Matti Oja, Martti Helle, Heikki Huhti, Pentti Hukkila, Erkki Mäkinen, Kauko Kivilä, Kari Lehmo, Risto Heinonen, Juha-Pekka Saunio, Erkki Axen, Markku Kaltio. SUOMEN CUP-MESTARUUS 1967 ratkaistaan syksyllä 1967. Suomen Nappulamestarit (alle 11 v.) 1967: Tampereen Kilpa Veljet, Tampere. MAAOTTELUT 1966 - Suomi-Ruotsi 2-S 14. 2. 66 Västerås ± Suomi- Ruotsi 4-4 1 S. 2. 66 örebro - Suomi-länsi-Saksa 3-S 26. 2. 66 Berlin - Suomi-Romania 3-7 27. 2. 66 Bukarest - Suomi-Ruotsi I-S 3. 3. 66 Ljubljana - Suomi-Tshekkoslovakia 1-8 S. 3. 66 Ljubljana - Suomi-Kanada 1-9 6. 3. 66 Ljubljana - Suomi-Neuvostoliitto 2-13 8. 3. 66 Ljubljana + Suomi-USA 4-1 9. 3. 66 Ljubljana + Suomi-Puola 6-3 II. 3. 66 Ljubljana - Suomi-Itä-Saksa 3-4 12. 3. 66 Ljubljana + Suomi-Norja 8-0 31. 10. 66 Oslo 54 + Suomi-Norja 5-2 1. 11. 66 Sarpsborg - Suomi-Ruotsi 0-3 25. 11. 66 Tamjere - Suomi-Ruotsi 1-7 27. 11. 66 Helsinki ± Suomi-Itä-Saksa 3-3 29. 11. 66 Tampere + Suomi-Itä-Saksa 4-2 30. 11. 66 Helsinki - Suomi-Neuvostoliitto 2-5 18. 12. 66 Moskova - Suomi-Neuvostoliitto 1-3 20. 12. 66 Moskova + Suomi-Kanada 8-2 8. 1. 67 Tampere - Suomi-Kanada 4-5 9. 1. 67 Helsinki + Suomi-Itä-Saksa 3-0 5. 3. 67 Dresden + Suomi-Itä-Saksa 7-0 6. 3. 67 Weisswasser + Suomi-Puola 8-3 8. 3. 67 Katowice - Suomi-Puola 2-3 9. 3. 67 Warsova - Suomi-Neuvostoliitto 2-8 18. 3. 67 Wien - Suomi-Kanada 1-5 19. 3. 67 Wien - Suomi-Ruotsi 1-5 21. 3. 67 Wien + Suomi-Tshekkoslovakia 3-1 23. 3. 67 Wien ± Suomi-länsi-Saksa 2-2 25. 3. 67 Wien -Suomi-USA 0-2 26. 3. 67 Wien + Suomi-Itä-Saksa 5-1 28. 3. 67 Wien B-MAAOTTELUT + Suomi B-USA A 4-1 1. 3. 66 Pori -SuomiB- Tshekkoslovakia B 2-4 25. 2. 66 Jyväskylä -SuomiB- Neuvostoliitto (22 v) 3-8 27. 2. 66 Joensuu -SuomiB- Neuvostoliitto (22 v) 1-12 28. 2. 66 Savonlinna NUORTEN MAAOTTELUT ± Suomi-Tshekkoslovakia 3-3 1. 1. 66 Tampere ± Suomi-Tshekkoslovakia 2-2 3. 1. 66 Helsinki + Suomi-Ruotsi 6-1 14. 2. 66 Turku ± Suomi-Ruotsi 3-3 15. 2. 66 Tampere + Suomi-Sveitsi 7-2 27. 12. 66 Arosa ± Suomi-Tshekkoslovakia 2-2 28. 12. 66 Arosa + Suomi-Hollanti 37-0 29. 12. 66 Arosa + Suomi-Sveitsi 9-0 30. 12. 66 Arosa + Suomi- Tshekkoslovakia 4-3 1. 1. 67 Arosa + Suomi-Norja 10-1 5. 3. 67 Skellefteå 55