Pk-yrityksen rahoituskysely Toukokuu 2002 Suomen Yrittäjät
Esipuhe Analysoimalla pk-yritysten rahoitusasemaa voidaan paikallistaa kotoisten rahoitusmarkkinoiden mahdolliset heikkoudet ja muutossuunnat, sillä pk-yrityksillä on kotitalouksia moninaisempia vaatimuksia rahoitusjärjestelmille ja ne ovat suuryrityksiä useammin sidoksissa kotimaisiin rahoitusvaihtoehtoihin. Siksi Pkyrityksen rahoituskysely on tehty jo kymmenen vuoden ajan. Finnvera Oyj ja Suomen Yrittäjät ry julkaisevat nyt ensimmäisen yhteisen Pkyrityksen rahoituskyselyn. Se perustuu runsaan 3000 pk-yrityksen vastauksiin ja heijastaa siten kattavasti pk-yritysten käsityksiä ulkoisen rahoituksen kehitysnäkymistä. Raporttiin on liitetty aiempaa enemmän alueellisia tuloksia. Helsingissä 28.5.2002 Veijo Ojala kenttäjohtaja Finnvera Oyj Risto Suominen johtaja Suomen Yrittäjät ry
Pk-yrityksen rahoituskysely, toukokuu 2002 Finnvera Oyj, Suomen Yrittäjät ry Tiivistelmä tuloksista Ulkoisen rahoituksen tarve on edelleen vähäinen Pk-yritysten rahoitustarpeet ovat kaikkiaan yhä vähäisiä, sillä vain 58 prosentilla vastaajista on ylipäätään lainoja tai takauksia ja 81 prosenttia yrityksistä ei aio hankkia luottoja lähitulevaisuudessakaan. 27 prosenttia yrityksistä oli hankkinut ulkoista rahoitusta viimeisen vuoden aikana. Ulkoisen rahoituksen osuus kasvoi toisena vuonna peräkkäin. Vuonna 2001 ulkoista rahoitusta oli 52 prosentilla pkyrityksistä ja uutta rahoitusta oli vuoden aikana hankkinut 21 prosenttia vastaajista. Vuoden 2000 vastaavat luvut olivat 46 ja 17 prosenttia. Pk-yritysten hankkimasta ulkoisesta rahoituksesta suurin osa, 45 prosenttia, on hankittu kone- ja laiteinvestointien rahoittamiseen. Muiden käyttökohteiden osuus on selvästi pienempi. Palvelualoilla kone- ja laiteinvestointien osuus on muita toimialoja suurempi, kun taas kaupassa ulkoisen rahoituksen yleisin tarve on saada käyttöpääomaa. Teollisuudessa korostuvat yrityksen kehittämishankkeet ja rakennusalalla investoinnit rakennuksiin sekä toimitusaikaiset vakuudet. Kahdella ulkoista rahoitusta hankkivalla yrityksellä kolmesta ei ole ongelmia sen suhteen. Vakuusvaikeudet ovat yleisimmät ongelmat niillä, joilla on rahoitusongelmia. Rahoitusvaikeudet ovat kauttaaltaan hieman lisääntyneet aiemmista kyselyistä, mutta yrityksen kehittämisen pahimpana esteenä niiden osuus ei ole kasvanut. Voimakkaasti kasvavilla ja nuorilla yrityksillä on hieman muita useammin ongelmia ulkoisessa rahoituksessa. Pankkimarkkinoilla ei ole vaihtoehtoja Noin 65 prosentilla ulkoista rahoitusta hankkineista on pankkiluottoja. Lisäksi 18 prosentilla on pankkitakaus. Ulkoinen rahoitus on siis edelleen pankkikeskeistä. Pankkimarkkinat ovat myös pysyneet keskittyneinä, sillä Nordean ja Osuuspankkien yhteenlaskettu markkinaosuus on edelleen 79 prosenttia. Viimeisen vuoden aikana vain 4 prosenttia pk-yrityksistä on vaihtanut pääpankkiaan. Etenkin Sammon osuus pankkia vaihtaneista on niiden asiakasmarkkinaosuutta suurempi. Sen sijaan Osuuspankeilla on selvästi markkinaosuutta pysyvämpi pk-asiakaskunta. Sitä ja yleensäkin harvinaista pankin vaihtoa selittänee vaihtoehtojen vähäisyys erityisesti maaseudulla. 2
Finnvera Oyj, Suomen Yrittäjät ry Pk-yrityksen rahoituskysely, toukokuu 2002 Sisältö 1 Aineisto...4 2 Pk-yritysten investoinnit...5 3 Pk-yritysten kasvuhakuisuus...6 4 Pk-yritysten vienti ja vientitakuiden käyttö...7 5 Yrityksen kehittämisen pahimmat esteet...8 6 Asiakkaiden maksuhäiriöt...10 7 Ulkoisen rahoituksen yleisyys...11 8 Ulkoisen rahoituksen koostumus...12 9 Ulkoisen rahoituksen käyttötarkoitus...13 10 Ulkoisen rahoituksen lisätarve ja käyttötarkoitus...14 11 Ulkoisen rahoituksen lisätarve ja käyttötarkoitus alueellisesti...15 12 Ongelmat ulkoisessa rahoituksessa...16 13 Ongelmat ulkoisessa rahoituksessa alueellisesti...17 14 Pankkien markkinaosuudet...18 15 Pankin vaihto...19 3
Pk-yrityksen rahoituskysely, toukokuu 2002 Finnvera Oyj, Suomen Yrittäjät ry 1 Aineisto Pk-yritysten rahoituskysely, toukokuu 2002 on tehty puhelinhaastatteluna kevättalvella 2002 Tietoykkönen Oy:n toimesta. Kohderyhmänä on suomalaiset pkyritykset. Otantakehikkona on käytetty Tilastokeskuksen toimialaluokitusta TOL 95 ja yritysrekisteriä. Vastauksia saatiin 3013 yritykseltä. Tuloksia laskettaessa aineisto on oikaistu painokertoimilla. Painottamattomassa aineistossa alueellinen otoskoko on vähintään 100 vastaajaa. Taulukko 1: Painotetun aineiston rakenne PÄÄTOIMIALA HENKILÖKUNNAN MÄÄRÄ LIIKEVAIHTO v. 2001 ALUE (MAAKUNTA) VASTAAJAN ASEMA YRITYKSEN PERUSTAMISVUOSI YRITYKSEN KASVUHAKUISUUS n(w)= Teollisuus (TOL: 15-37) 395 13 Rakentaminen (TOL: 45) 407 13 Kauppa (TOL: 50-52) 834 28 Palvelut (TOL: 55,60-63,70-74,92-93) 1377 46 Alle 5 henkilöä 1165 39 5-9 henkilöä 778 26 10-19 henkilöä 524 17 20-49 henkilöä 360 12 50 + henkilöä 185 6 1 Mmk tai alle 832 28 2-5 Mmk 886 29 6-10 Mmk 424 14 11-20 Mmk 313 10 Yli 20 Mmk 404 13 Ei vastausta 153 5 Helsinki 451 15 Pääkaupunkiseutu 209 7 Uusimaa 248 8 Varsinais-Suomi 280 9 Satakunta 143 5 Häme 92 3 Päijät-Häme 124 4 Pirkanmaa 270 9 Kymenlaakso 96 3 Etelä-Karjala 71 2 Etelä-Savo 91 3 Pohjois-Savo 124 4 Pohjois-Karjala 86 3 Keski-Suomi 139 5 Etelä-Pohjanmaa 204 7 Keski-Pohjanmaa 92 3 Pohjois-Pohjanmaa 145 5 Kainuu 39 1 Lappi 108 4 Yrittäjä 2243 74 Palkattu johtaja 638 21 Muut 133 4 1999 2002 235 8 1995 1998 440 15-1994 2338 78 Voimakkaasti kasvuhakuinen 251 8 Pyrkii kasvamaan mahdollisuuksien mukaan 1412 47 Pyrkii säilyttämään aseman 1074 36 Ei kasvutavoitteita 231 8 Toiminta loppuu seuraavan vuoden aikana 45 1 Ei 1418 47 SUOMEN YRITTÄJIEN JÄSEN Kyllä 1595 53 PERHEYRITYS Ei 955 32 Kyllä 2058 68 YHTEENSÄ 3013 100 4
Finnvera Oyj, Suomen Yrittäjät ry Pk-yrityksen rahoituskysely, toukokuu 2002 2 Pk-yritysten investoinnit Taulukko 2: Pk-yritysten investoinnit seuraavan 12 kuukauden aikana Rakennukset laitteet tuotekehitys koulutus markkinointi kustannukset Koneet ja Tutkimus ja Henkilöstön Mainonta ja Atk-ylläpito- Yhteensä Kaikki yritykset 2,3 4,2 1,4 1,1 2,0 1,1 12,1 Teollisuus 3,5 4,5 1,8 0,8 1,7 0,8 13,1 Rakentaminen 2,4 5,4 0,7 0,9 1,1 0,9 11,4 Kauppa 1,2 1,7 0,7 0,8 1,8 0,7 6,9 Palvelut 2,5 5,2 2,0 1,4 2,4 1,4 14,9 Pk-yritykset investoivat seuraavan 12 kuukauden aikana eniten koneisiin ja laitteisiin. Rakennuksiin investoivat suhteellisesti eniten pk-teollisuusyritykset. Rakennusalan ja palvelualojen yritykset investoivat eniten koneisiin ja laitteisiin. Tutkimukseen ja tuotekehitykseen, henkilöstön koulutukseen sekä mainontaan ja markkinointiin investoivat eniten palvelualojen pk-yritykset. Atk-ylläpitokustannukset ovat seuraavan 12 kuukauden aikana suurimmat palvelualojen pk-yrityksillä. Voimakkaasti kasvuhakuiset yritykset investoivat huomattavasti enemmän rakennuksiin, tutkimukseen ja tuotekehitykseen sekä markkinointiin kuin pkyritykset keskimäärin. Niiden T&K-investoinnit ovat kolminkertaiset suhteessa liikevaihtoon (4,3 ) ja markkinointi-investoinnit 1,5-kertaiset (3,2 ) kuin pkyrityksillä keskimäärin. Kuvio 1: Pk-yritysten investoinnit seuraavan 12 kuukauden aikana 10,0 8,0 Investoinnit seuraavan 12 kuukauden aikana keskimäärin liikevaihdosta JAKSO 1/01 2/01 1/02 6,0 4,0 2,0 0,0 Rakennukset Koneet ja laitteet Tutkimus ja tuotekehitys Henkilöstön koulutus Mainonta ja markkinointi 1/01 1,7 3,5 1,6 1,0 1,8 Atk-ylläpitokustannukset 2/01 2,5 3,0 1,1 0,9 1,6 0,9 1/02 2,3 4,2 1,4 1,1 2,0 1,1 5
Pk-yrityksen rahoituskysely, toukokuu 2002 Finnvera Oyj, Suomen Yrittäjät ry 3 Pk-yritysten kasvuhakuisuus Taulukko 3: Pk-yritysten kasvuhakuisuus On voimakkaasti kasvuhakuinen Pyrkii kasvamaan mahdollisuuksien mukaan Pyrkii säilyttämään aseman Ei ole kasvutavoitteita Toiminta loppuu seuraavan vuoden aikana Kaikki yritykset 8 47 36 8 1 Teollisuus 8 48 36 7 1 Rakentaminen 4 35 45 14 2 Kauppa 11 50 32 5 2 Palvelut 8 48 35 8 1 Pk-yrityksistä 8 prosenttia on voimakkaasti kasvuhakuisia ja alle puolet pyrkii kasvamaan mahdollisuuksien mukaan. Toimialoittain tarkasteltuna voimakkaasti kasvuhakuisia pk-yrityksiä on eniten kaupanalalla. Suhteellisesti vähiten voimakkaasti kasvuhakuisia yrityksiä on rakennusalalla. Nuoremmat yritykset ovat kasvuhakuisempia kuin vanhemmat yritykset. Ennen vuotta 1995 perustetuista yrityksistä vain 6 prosenttia on kasvuhakuisia, kun vuosina 1995-2002 perustetuista pk-yrityksistä joka kuudes on voimakkaasti kasvuhakuinen. Selvästi alle puolet ennen vuotta 1995 perustetuista pk-yrityksistä ja kuusi kymmenestä vuosina 1999-2002 perustetuista yrityksistä pyrkii kasvamaan mahdollisuuksien mukaan. Kuvio 2: Kasvuhakuisuus yrityksen perustamisvuoden mukaan On voimakkaasti kasvuhakuinen 6 16 17 Pyrkii kasvamaan mahdollisuuksien mukaan 44 53 60 39 Pyrkii säilyttämään asemansa 19 27 Ei ole kasvutavoitteita Toiminta loppuu seuraavan vuoden aikana 9 5 4 2 1 0 Perustamisvuosi -1994 1995-1998 1999-2002 0 10 20 30 40 50 60 70 6
Finnvera Oyj, Suomen Yrittäjät ry Pk-yrityksen rahoituskysely, toukokuu 2002 4 Pk-yritysten vienti ja vientitakuiden käyttö Taulukko 4: Pk-yritysten vienti Kaikki Rakentaminen Teollisuus yritykset Kauppa Palvelut YRITYKSELLÄ VIENTIÄ 24 57 12 23 18 Jos vientiä: Miten suora vienti on jakautunut? RUOTSI 21 24 29 12 25 MUUT EU-MAAT 27 31 13 19 36 NORJA 4 6 8 3 3 VENÄJÄ 16 11 20 23 13 BALTIA 17 11 12 30 10 MUUT MAAT 12 16 17 8 13 Joka neljännen pk-yrityksen tuotteita viedään ulkomaille joko suoraan tai osana jonkin toisen kotimaisen yrityksen tuotekokonaisuutta. Vientiä harjoittavien yritysten osuus vaihtelee rakennusalan 12 prosentista teollisuuden 57 prosenttiin. Voimakkaasti kasvuhakuisista yrityksistä runsaalla kolmasosalla on vientitoimintaa. Vientiyritysten suhteellisessa osuudessa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia vuodesta 1997. Viennin osuus liikevaihdosta on vientiyrityksillä keskimäärin 26 prosenttia. Toimialoittain tarkasteltuna viennin osuus liikevaihdosta on teollisuudessa 33, palveluissa 27, rakentamisessa 22 ja kaupassa 18. Pk-yritysten suorasta viennistä puolet suuntautuu Ruotsiin ja muihin EU-maihin, Venäjälle tai Baltiaan suuntautuu kuudesosa pk-yritysten suorasta viennistä. Pkyritykset ovat vakuuttaneet keskimäärin kaksi prosenttia vientisaamisistaan vientitakuilla. Eniten vientitakuita ovat käyttäneet rakennusalan yritykset ja pkteollisuusyritykset. Kuvio 3: Vientitakuilla vakuutetut vientisaamiset 10,0 8,0 6,0 4,0 3,1 4,2 2,0 2,0 1,7 0,9 0,0 Kaikki yritykset Teollisuus Rakentaminen Kauppa Palvelut 7
Pk-yrityksen rahoituskysely, toukokuu 2002 Finnvera Oyj, Suomen Yrittäjät ry 5 Yrityksen kehittämisen pahimmat esteet Taulukko 5: Yrityksen kehittämisen pahimmat esteet Kaikki yritykset Teollisuus Rakentaminen Kauppa Palvelut Byrokratia 4 2 3 3 4 Työlainsäädäntö./ työehtosopimukset 2 3 1 1 2 Muu sääntely 2 1 2 2 3 Verotus 4 3 3 5 5 Palkat / muut tuotantokustannukset 5 5 4 6 4 Työn sivukulut 5 6 5 5 5 Epäterve kilpailutilanne 8 7 8 9 8 Kireä kilpailutilanne 20 16 25 21 18 Kysynnän riittämättömyys / epävakaus 5 4 5 8 4 Rahoitusvaikeudet 4 6 4 5 3 Epävarmuus 4 6 2 4 5 Ammattitaitoisen työvoiman saanti 12 12 16 10 13 Pula alihankk., tiloista, koneista yms. 10 12 4 10 10 Jokin muu / ei osaa sanoa 15 17 18 11 16 Kireä kilpailu on yleisin yrityksen kehittämisen este. Vaikka kireä kilpailu on yhteiskunnan kannalta hyvä asia, saattaa se joskus pakottaa yritykset niin tiukoille, ettei pitkäjänteisille kehittämistoimenpiteille jää tarpeeksi mahdollisuuksia. Usein pitkäkestoisissa ja resursseja vievissä yritystoiminnan kehittämishankkeissa ei siis ole varaa virheisiin. Yrityksissä on myös pulaa resursseista. Etenkin ammattitaitoisen työvoiman saanti on varsin yleinen ongelma. Lisäksi puutetta on alihankkijoista, tiloista, koneista ja laitteista sekä raaka-aineista. Teollisuudessa koetaan muita toimialoja useammin resurssipulaa ja työmarkkinasäädösten rajoitteet. Alueellisesti eriytyneellä rakennusalalla on vaikeuksia myös ammattitaitoisen työvoiman saatavuudessa. Kaupassa esiintyy epätervettä kilpailua markkinoiden liiallisen keskittymisen muodossa. Kaupassa ja palveluissa on ongelmia myös verotuksessa ja kustannuksissa. 8
Finnvera Oyj, Suomen Yrittäjät ry Pk-yrityksen rahoituskysely, toukokuu 2002 Kuvio 4: Yrityksen kehittämisen pahin este 25 20 20 15 12 10 8 5 5 4 4 4 5 5 4 2 2 0 kireä kilpailutil. epäterve kilpailutila. kysynnän puute rah.vaikeudet epävarmuus ammattitait. työv. puute verotus työn sivukulut palkat/muut tuot.kust. byrokratia työlains./tes muu sääntely Kuvio 5: Rahoitusvaikeudet yrityksen kehittämisen pahimpana esteenä 40 30 20 10 0 II /88I/ 89 II/ 89I /90 II/ 90 I /91 II/91I /92II /92I/ 93II /93I/ 94II/ 94I /95 II/ 95I /96II/96I /97II /97I/ 98II /98I/ 99II/ 99I /00II/00I /01II/01I/ 02 9
Pk-yrityksen rahoituskysely, toukokuu 2002 Finnvera Oyj, Suomen Yrittäjät ry 6 Asiakkaiden maksuhäiriöt Taulukko 6: Odotukset asiakkaiden maksuhäiriöistä seuraavien 12 kuukauden aikana Lisääntyvät Pysyvät ennallaan Vähentyvät Saldoluku Kaikki yritykset 13 82 6 7 Teollisuus 13 81 6 7 Rakentaminen 14 83 2 12 Kauppa 17 76 7 10 Palvelut 10 84 6 4 Saldoluku on laskettu lisääntyvät ja vähentyvät -vastausten prosenttiosuuksien erotuksena. Uutena suhdannekysymyksenä keväällä 2002 kartoitettiin pk-yritysten odotuksia asiakkaiden maksuhäiriöiden muutoksesta seuraavien 12 kuukauden aikana. Hieman yllättäen niiden odotettiin lisääntyvän. Rakennusalalla ja isoimmissa pkyrityksissä asiakkaiden maksuhäiriöiden odotettiin lisääntyvän muita laajemmin. Kuvio 6: Odotukset asiakkaiden maksuhäiriöistä, saldoluvut 30 20 10 7 7 12 10 4 0 kaikki teollisuus rakentaminen kauppa palvelut 10
Finnvera Oyj, Suomen Yrittäjät ry Pk-yrityksen rahoituskysely, toukokuu 2002 7 Ulkoisen rahoituksen yleisyys Taulukko 7: Ulkoisen rahoituksen yleisyys Kaikki yritykset, Teollisuus, Rakentaminen, Palvelut, On ulkoista rahoitusta 58 61 56 59 56 Ei ole ulkoista rahoitusta 42 39 44 41 44 Kauppa, On ottanut rahoitusta viimeisen vuoden aikana Ei ole ottanut rahoitusta viimeisen vuoden aikana 27 29 28 27 23 73 71 72 73 77 Kyselyhetkellä 42 prosentilla pk-yrityksistä ei ollut lainkaan ulkoista rahoitusta eli lainoja tai takauksia. Teollisuudessa ulkoista rahoitusta oli hieman isommalla osalla yrityksistä kuin muilla toimialoilla. Ulkoista rahoitusta on sitä harvemmin, mitä pienemmästä tai kasvuhaluttomammasta yrityksestä on kyse. Viimeisen vuoden aikana ulkoista rahoitusta oli hankkinut runsas neljännes pk-yrityksistä. Ulkoisen rahoituksen osuus kasvoi toisena vuonna peräkkäin. Vuonna 2001 ulkoista rahoitusta oli 52 prosentilla pk-yrityksistä ja uutta rahoitusta oli vuoden aikana hankkinut 21 prosenttia vastaajista. Vuoden 2000 vastaavat luvut olivat 46 ja 17 prosenttia. Asiakastiedon analysoimien vuoden 1999 ja 2000 tilinpäätösten mukaan 48 prosentilla yrityksistä oli rahalaitosluottoja. Kuvio 7: Ulkoisen rahoituksen yleisyys ulkoista rahoitusta kaikkiaan 58 42 ottanut ulkoista rahoitusta viimeisen vuoden aikana 27 73 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 kyllä on ei ole 11
Pk-yrityksen rahoituskysely, toukokuu 2002 Finnvera Oyj, Suomen Yrittäjät ry 8 Ulkoisen rahoituksen koostumus Taulukko 8: Millaista ulkoista rahoitusta yrityksellänne on? Kaikki yritykset, Teollisuus, Rakentaminen, Palvelut, Kauppa, Pankkiluotto 65 78 62 68 60 Pankkitakaus 18 23 31 13 17 Vakuutusyhtiön luotto 9 11 10 9 8 Finnveran laina tai takaus 21 39 16 19 19 Leasingrahoitus 31 30 16 35 32 Osamaksurahoitus 26 30 28 31 14 Ulkopuolisen pääomasijoitus 9 12 5 11 7 Myyntilaskurahoitus 4 5 3 3 6 Luotollinen shekkitili 28 37 22 24 34 Julkinen avustus tai tuki 14 36 9 13 8 Muu 2 3 4 2 2 Pankkiluottoja oli 65 prosentilla niistä yrityksistä, joilla ylipäätään oli ulkoista rahoitusta. Lisäksi 18 prosentilla oli pankkitakaus. Finnveran luottoja tai takauksia oli 21 prosentilla. Leasingrahoitusta käytti joka kolmas, osamaksurahoitusta joka neljäs ja luotollista shekkitiliä 28 prosenttia niistä, joilla oli ulkoista rahoitusta. Teollisuudessa oli käytössä kaikenlaista ulkoista rahoitusta useammin kuin yrityksissä keskimäärin, lukuun ottamatta leasingrahoitusta. Rakennusalalla oli useimmin pankkitakauksia, palvelualoilla puolestaan leasing- ja osamaksurahoitusta. Kaupassa korostuivat luotollinen shekkititili ja myyntilaskurahoitus. Kuvio 8: Ulkoisen rahoituksen koostumus pk-sektorilla Pankkiluotto Leasi ngr ahoit us Luotoll inen shekki ti li Osamak su rahoitus Fi nnver an laina tai takaus Pank ki takaus Julk inen avustus tai tuki Ul kopuol isen pääomasi joitus Vakuutusyhtiön l uot to Myynt ilaskur ahoitus Muu 0 10 20 30 40 50 60 70 12
Finnvera Oyj, Suomen Yrittäjät ry Pk-yrityksen rahoituskysely, toukokuu 2002 9 Ulkoisen rahoituksen käyttötarkoitus Taulukko 9: Mihin käyttöön ulkoista rahoitusta on yritykseenne hankittu? Kaikki yritykset, Teollisuus, Rakentaminen, Palvelut, Kauppa, Kone- ja laiteinvestointeihin 45 48 43 52 32 Rakennusinvestointeihin 16 15 19 15 17 Käyttöpääomaksi 18 12 11 14 33 Viennin rahoitukseen 2 4 0 2 2 Yrityksen kehityshankkeisiin 13 16 10 13 11 Toimitusaikaisiin vakuuksiin 3 2 16 1 1 Muuhun tarkoitukseen 1 0 0 1 2 Ei osaa sanoa 2 2 1 2 2 Pk-yritysten hankkimasta ulkoisesta rahoituksesta suurin osa, 45 prosenttia, on hankittu kone- ja laiteinvestointien rahoittamiseen. Muiden käyttökohteiden osuus on selvästi pienempi. Palvelualoilla kone- ja laiteinvestointien osuus on muita toimialoja suurempi, kun taas kaupassa ulkoisen rahoituksen yleisin tarve on saada käyttöpääomaa. Teollisuudessa korostuvat yrityksen kehittämishankkeet ja rakennusalalla investoinnit rakennuksiin sekä toimitusaikaiset vakuudet. Kuvio 9: Ulkoisen rahoituksen käyttötarkoitus Yr it yk sen kehi t yshan k 13 Toimitusaikaiset vakuu 3 Muu 1 Ei osaa sanoa 2 Viennin rahoi t 2 Kone- j a laitei nvesto 45 Käyt töpääoma 18 Rakennusi nvestoin 16 13
Pk-yrityksen rahoituskysely, toukokuu 2002 Finnvera Oyj, Suomen Yrittäjät ry 10 Ulkoisen rahoituksen lisätarve ja käyttötarkoitus Taulukko 10: Aiotteko hankkia ulkoista rahoitusta seuraavan vuoden aikana ja jos aiotte, niin mihin tarkoitukseen? Kaikki yritykset, Teollisuus, Rakentaminen, Palvelut, Kauppa, Aikoo hankkia luottoja 19 21 22 20 14 Aikoo hankkia takauksia 9 10 25 6 5 Kone- ja laiteinvestointeihin 42 43 32 54 26 Rakennusinvestointeihin 17 18 14 16 24 Käyttöpääomaksi 14 15 5 10 32 Viennin rahoitukseen 2 3 0 3 3 Yrityksen kehityshankkeisiin 8 10 2 8 8 Toimitusaikaisiin vakuuksiin 15 10 47 5 5 Muuhun tarkoitukseen 2 1 0 3 3 81 prosenttia pk-yrityksistä ei tarvitse lähitulevaisuudessa luottoja yrityksensä kehittämiseen. Lisäksi vain 9 prosenttia aikoo hankkia takauksia. Valtaosa yrityksistä ei siis aio laajentaa toimintaansa tai suoriutuu siitä tulorahoituksensa turvin. Rakennusalalla on muita enemmän aikeita ulkoiseen rahoitukseen. Kaupassa aikeet ovat vähäisimmät. Keskimäärin ulkoisen rahoituksen käyttökohteet ovat samoja kuin ennen eli suurin osa hankkii rahoitusta kone- ja laiteinvestointeja varten. Rakennusalalla korostuvat toimitusaikaiset vakuudet ja kaupassa käyttöpääoman tarve. Kuvio 10: Ulkoisen rahoituksen tarve aikoo hankkia takauksia 9 91 aikoo hankkia luottoja 19 81 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 kyllä ei 14
Finnvera Oyj, Suomen Yrittäjät ry Pk-yrityksen rahoituskysely, toukokuu 2002 11 Ulkoisen rahoituksen lisätarve ja käyttötarkoitus alueellisesti Taulukko 11: Aiotteko hankkia ulkoista rahoitusta seuraavan vuoden aikana ja jos aiotte, niin mihin tarkoitukseen? Aikoo hankkia luottoja, Aikoo hankkia takauksia, Investoinnit, Käyttöpääoma, Muu, Helsinki 18 10 39 24 37 Muu pääkaupunkiseutu 14 10 44 12 44 Uusimaa 23 11 67 5 28 Varsinais-Suomi 15 4 81 5 14 Satakunta 19 7 67 13 20 Kanta-Häme 15 6 79 5 16 Päijät-Häme 19 13 50 5 13 Pirkanmaa 22 7 54 26 20 Kymenlaakso 16 4 63 15 22 Etelä-Karjala 15 7 71 2 27 Etelä-Savo 21 11 68 4 28 Pohjois-Savo 23 10 71 19 10 Pohjois-Karjala 19 9 73 7 20 Keski-Suomi 18 15 62 4 34 Etelä-Pohjanmaa 20 10 52 20 28 Keski-Pohjanmaa 22 5 74 18 8 Pohjois-Pohjanmaa 16 11 63 7 30 Kainuu 13 3 67 9 24 Lappi 16 9 62 12 26 Pk-yrityksillä on Uusimaalla, Pohjois-Savossa ja Keski-Suomessa muita maakuntia useammin aikeita hankkia luottoja tai takauksia seuraavan vuoden aikana. Sen sijaan Kainuussa, Varsinais-Suomessa ja Kymenlaaksossa uuden rahoituksen hankintaa ei useinkaan suunnitella. Ulkoisen rahoituksen käyttötarpeista investoinnit korostuvat useimmissa maakunnissa, mutta erityisesti Varsinais-Suomessa, Kanta-Hämeessä ja Keski- Pohjanmaalla, joissa ulkoisesta rahoituksesta noin kolme neljäsosaa menee investointeihin. Käyttöpääomatarve on muita maakuntia yleisempää Pirkanmaalla, Helsingissä ja Etelä-Pohjanmaalla. 15
Pk-yrityksen rahoituskysely, toukokuu 2002 Finnvera Oyj, Suomen Yrittäjät ry 12 Ongelmat ulkoisessa rahoituksessa Taulukko 12: Ulkoista rahoitusta tarvitsevien ongelmat Kaikki yritykset, Teollisuus, Rakentaminen, Palvelut, Kauppa, Ei ongelmia 68 66 76 70 57 Vakuudet 17 22 12 14 24 Korkeat korot 4 5 4 4 4 Luoton saatavuus 3 3 2 4 3 Toimitus- ja vakuuskustann. 3 2 3 3 4 Heikko taloudellinen tila 4 2 4 4 7 Kahdella ulkoista rahoitusta tarvitsevalla pk-yrityksellä kolmesta ei ole vaikeuksia sen suhteen. 17 prosentilla on ongelmia vakuuksissa. Rakennusalalla vaikeuksia on vähiten, mutta kauttaaltaan rahoitusvaikeudet ovat hieman lisääntyneet aiemmista kyselyistä. Voimakkaasti kasvavilla ja nuorilla yrityksillä on hieman muita useammin ongelmia ulkoisessa rahoituksessa. Kuvio 11: Rahoituksen ongelmat 1996-2002 2002 17 4 7 3 68 2001 15 4 4 75 2000 15 3 79 1999 26,7 6,9 63,5 1998 28,1 5,4 62,2 1997 47,9 8,4 39,9 1996 54,9 8,1 8,7 26 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Vakuuksissa Muussa Ei ongelmiarahoituksessa Koroissa Toimitus- ja vakuuskustannuksissa 16
Finnvera Oyj, Suomen Yrittäjät ry Pk-yrityksen rahoituskysely, toukokuu 2002 13 Ulkoisen rahoituksen ongelmat alueellisesti Taulukko 13: Ulkoisen rahoituksen ongelmat alueellisesti Ei ongelmia, Vakuudet, Korkeat korot, Luoton saanti, Toim.- ja vakuuskust., Tal. tila, Helsinki 64 16 5 6 5 4 Muu pääkaupunkiseutu 80 14 4 2 0 0 Uusimaa 76 12 0 2 3 6 Varsinais-Suomi 60 20 4 2 4 10 Satakunta 68 19 2 6 2 2 Kanta-Häme 59 18 9 0 11 3 Päijät-Häme 75 17 2 0 2 5 Pirkanmaa 71 15 6 2 2 5 Kymenlaakso 91 7 0 2 0 0 Etelä-Karjala 66 21 5 5 3 0 Etelä-Savo 73 22 0 0 5 0 Pohjois-Savo 62 12 8 6 3 8 Pohjois-Karjala 79 16 3 2 0 0 Keski-Suomi 52 20 9 6 6 8 Etelä-Pohjanmaa 70 18 3 4 0 5 Keski-Pohjanmaa 72 18 3 4 0 5 Pohjois-Pohjanmaa 64 27 6 3 0 0 Kainuu 68 24 3 6 0 0 Lappi 44 22 16 4 8 6 Pk-yrityksillä on Keski-Suomessa, Kanta-Hämeessä ja Varsinais-Suomessa muita maakuntia useammin ongelmia ulkoisessa rahoituksessa. Sen sijaan Kymenlaaksossa, Pohjois-Karjalassa ja muualla pääkaupunkiseudulla kuin Helsingissä rahoitusongelmia on vain joka viidennellä pk-yrityksellä. Kaikilla alueilla yleisimmät rahoituksen ongelmat liittyvät vakuuksiin. Lapissa korkotaso aiheuttaa selvästi muita maakuntia useammin rahoitusongelmia. Kanta- Hämeessä joka kymmenennellä pk-yrityksillä ongelmia aiheuttavat ulkoisen rahoituksen korkeat toimitus- ja vakuuskustannukset. Varsinais-Suomessa yhtä moni kohtaa rahoitusongelmia yrityksensä heikon taloudellisen tilan takia. 17
Pk-yrityksen rahoituskysely, toukokuu 2002 Finnvera Oyj, Suomen Yrittäjät ry 14 Pankkien markkinaosuudet Taulukko 14: Yrityksen pääasiallisesti käyttämä pankkiryhmä Kaikki yritykset, Teollisuus, Rakentaminen, Palvelut, Kauppa, Nordea 43 41 36 46 43 Osuuspankkiryhmä 32 37 35 30 32 Paikallisosuuspankki 4 3 6 3 4 Sampo 9 7 10 9 10 Säästöpankki 8 8 10 8 7 Muu / ei vastausta 4 4 3 4 4 Pk-yritykset ovat keskittyneet selvästi Nordean ja Osuuspankkien asiakkaiksi. Näiden pankkiryhmien markkinaosuus pk-yrityksistä on yhä 79 prosenttia yleisillä asiakasmarkkinaosuuksilla mitattuna. Rahoituspalveluissa Nordea menettää yo. luvuista kolme prosenttiyksikköä Osuuspankeille muiden pankkien asiakasmarkkinaosuuksien pysyessä ennallaan. Maksuliikepalveluissa Sammon asiakasmarkkinaosuus on 11 prosenttia, pienimpien pankkien markkinaosuuden pudotessa yo. tasosta vastaavasti parilla prosenttiyksiköllä. Käytännössä pk-yritykset kohtaavat siten hyvin keskittyneet pankkimarkkinat rahoitusta hankkiessaan. Nordean markkinaosuus on säilynyt suurempana kuin Osuuspankkien, vaikka se on markkinajohtaja maakunnista vain Uusimaalla, Satakunnassa, Päijät-Hämeessä, Pirkanmaalla ja Kymenlaaksossa. Markkinaosuuksissa ei ole tapahtunut sanottavia muutoksia viime vuoteen verrattuna. Kuvio 12: Pankkien markkinaosuudet pk-sektorilla 1996-2002 18
Finnvera Oyj, Suomen Yrittäjät ry Pk-yrityksen rahoituskysely, toukokuu 2002 2002 43 36 9 8 4 2001 43 37 9 7 3 2000 46 36 9 6 3 1999 46,4 35,6 9,1 6,7 1998 44,5 37,7 7,4 8,2 1997 42,6 41 8,7 5 1996 46,7 38,7 7,5 5,1 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Nordea Osuuspankki Sampo Säästöpankki Muu 15 Pankin vaihto Taulukko 15: Oletteko vaihtanut pääpankkianne viimeksi kuluneen vuoden aikana ja mikä oli entinen pääpankkinne? Kaikki yritykset, Teollisuus, Rakentaminen, Palvelut, Kauppa, On vaihtanut 4 3 3 3 5 Nordea 48 44 40 57 43 Osuuspankkiryhmä 21 25 42 16 19 Paikallisosuuspankki 2 0 0 5 0 Sampo 21 13 18 13 32 Säästöpankki 5 13 0 6 2 Muu / ei vastausta 3 5 0 3 4 Vain neljä prosenttia pk-yrityksistä on vaihtanut pääpankkiaan viimeksi kuluneen vuoden aikana. Etenkin Sammon osuus pankkia vaihtaneista on niiden asiakasmarkkinaosuutta suurempi. Sen sijaan Osuuspankeilla on selvästi markkinaosuutta pysyvämpi pk-asiakaskunta. Sitä ja yleensäkin harvinaista pankin vaihtoa selittänee vaihtoehtojen vähäisyys erityisesti maaseudulla. Kuvio 13: Pankin vaihto pk-sektorilla viimeksi kuluneen vuoden aikana 19
Pk-yrityksen rahoituskysely, toukokuu 2002 Finnvera Oyj, Suomen Yrittäjät ry Nordea Ei Kyllä Osuuspankki Paikallisosuuspankki Sampo Säästöpankki Handelsbanken Muu 20
Julkaisijat: Finnvera Oyj valtakunnallinen vaihde: 020 460 11 www.finnvera.fi Helsinki Vuorimiehenkatu 1 PL 1010, 00101 Helsinki Faksi 020 460 7220 Kuopio Haapaniemenkatu 40 PL 1127, 70111 Kuopio Faksi 020 460 3240 Kaisaniemenkatu 13 A PL 999, 00101 Helsinki p. (09) 229 221, f. (09) 229 229 99 toimisto@suomen.yrittajat.fi www.yrittajat.fi Kustantaja: Sypoint Kaisaniemenkatu 13 A PL 999, 00101 Helsinki p. (09) 229 221, f. (09) 229 229 99 www.yrittajat.fi