TAPATURMAKATSAUS 2016 Helsingin pelastusalue
SAATTEEKSI Tapaturmassa äkillisen, odottamattoman ja tahattoman tapahtuman seurauksena henkilö menehtyy, loukkaantuu vakavasti tai saa lievemmän vamman. Tapaturma-käsitteeseen liittyy kaksi elementtiä, joista toinen on onnettomuustapahtuma ja toinen on tapahtumassa mukana olleelle henkilölle aiheutuva seuraus eli henkilövahinko. Tämä tapaturmakatsaus kuvaa onnettomuuksien aiheuttamia henkilövahinkoja eli tapaturmakuolemia ja vammoja sekä niistä aiheutuvaa hoitoa ja hoidon kustannuksia. Tapaturmat luokitellaan tavallisesti niiden tapahtumistilanteen perusteella liikenneonnettomuuksiin, työ-, koti- ja liikuntatapaturmiin sekä muihin vapaa-ajan tapaturmiin. Tapaturmakatsaukseen on koottu perustiedot alueen tapaturmatilanteesta: millaisia tapaturmia alueella sattuu ja paljonko niitä on koko maahan verrattuna. Katsauksen sisältämää tietoa kannattaa hyödyntää kunta- ja seutukuntakohtaisessa turvallisuustyössä. Sen avulla voidaan määritellä painopisteet turvallisuustyölle ja arvioida turvallisuustyön vaikutuksia. On tärkeää, että alueen turvallisuustoimijat, asukkaat ja luottamushenkilöt saavat tietoa alueen tapaturmista. Tapaturmakatsauksien sisältämiä asioita kannattaa käsitellä paikallisissa tilaisuuksissa, esimerkiksi turvallisuussuunnittelun tai hyvinvoinnin - ja terveyden edistämisen työryhmissä sekä koulutustilaisuuksissa. Paikallisesta tapaturmatilanteesta on tärkeää hyvä viestiä laajasti alueen eri toimijoille, organisaatioille ja kansalaisille. Tämä voi tapahtua esimerkiksi nostamalla oman alueen tapaturmakatsauksen tietoja paikallisten toimijoiden ja kunnan omalle verkkosivustolle sekä tiedottamalla tapaturmatilanteesta paikallismediassa ja sosiaalisessa mediassa. Tapaturmakatsaukset päivitetään vuosittain. Ideoita julkaisun kehittämiseksi ja palautetta voi toimittaa sähköpostitse osoitteeseen (tapaturmat@thl.fi). Tietoa tapaturmien ehkäisystä ja ideoita tapaturmatiedon hyödyntämiseksi on saatavissa myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Tapaturmat-verkkosivustolta osoitteesta www.thl.fi/tapaturmat Kiitämme kaikkia, joilta olemme saaneet arvokkaita kommentteja katsauksen valmistelun eri vaiheissa. Toukokuussa 2016 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen -yksikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2
SISÄLLYS Sisältö SAATTEEKSI... 2 1 KÄYTETYT AINEISTOT JA TIETOSUOJA... 4 2 TAPATURMAT SUOMESSA... 5 2.1 Missä ja kenelle tapaturmia tapahtuu?... 6 2.2. Tapaturmatyypit... 8 4 TAPATURMAISET KUOLEMAT ALUEELLA... 11 5 VUODEOSASTOHOITOA VAATINEET TAPATURMAT... 13 5.1 Tapaturmien aiheuttamat hoitopäivät, hoitojaksot ja tapaturmapotilaat... 13 6 TAPATURMAT KUNNITTAIN... 22 7 TAPATURMISTA JOHTUVAN SAIRAALAHOIDON KUSTANNUKSET... 29 8 PALOTAPATURMAT... 30 3
1 KÄYTETYT AINEISTOT JA TIETOSUOJA Tämän katsauksen aineistolähteet ovat seuraavat: kuolemat: Suomen virallinen tilasto (SVT): Kuolemansyyt (lähde: Tilastokeskus) sairaalahoitojaksot, -potilaat ja -hoitopäivät: Hoitoilmoitusrekisteri (lähde: THL). Katsauksen luvut perustuvat rekisteripohjaisiin tietoaineistoihin. Suomessa rekisteröidään (Ahvenanmaata lukuun ottamatta) erittäin kattavasti tapaturmaiset kuolemat ja vuodeosastohoidosta hoitojaksot sekä potilaiden ja hoitopäivien määrät. Kuolemien osalta tiedot ovat hyvin luotettavia. Vaikka Hoitoilmoitusrekisteriin tulee käytännössä kirjata jokainen vuodeosastohoitojakso, sairaalassa ei aina kirjata riittävän tarkasti kaikkia tapaturmiin liittyviä tietoja. Joissakin katsauksen taulukoissa tiedot tapaturmien ja fyysisen väkivallan aiheuttamasta hoidosta esitetään yhteenlaskettuina. Tämä johtuu siitä, ettei sairaaloiden vuodeosastohoitoja kuvaavissa aineistoissa aina ole määritelty, onko vamma syntynyt tapaturmatilanteessa vai väkivallan uhriksi joutumisen yhteydessä. Tämän katsauksen tuloksia tulkittaessa pitää ottaa huomioon edellä mainitut aineistoon liittyvät seikat. Tietosuojan vuoksi taulukoissa pienimpien lukumäärien kohdalla kuntakohtaisten viittä pienempien lukumäärien tarkat arvot on salattu. Tietosuojan varmistamiseksi sovelletaan seuraavia sääntöjä Kaikki alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 Rivien ja sarakkeiden summaluvut (yhteensä arvot tai koko aluetta koskevat arvot) pyöristetään lähimpään kymmeneen. Nämä säännöt koskevat vain niitä katsauksen osia, joissa käsitellään kuntatasoista tietoa tai joista olisi pääteltävissä kuntatasoisia lukumääriä. 4
2 TAPATURMAT SUOMESSA Vuonna 2014 tapaturmissa kuoli 2 408 suomalaista: 1 532 miestä ja 876 naista. Tapaturmat ja väkivalta olivat suomalaisten neljänneksi yleisin kuolemansyy. Yleisin syy tapaturmakuolemaan on putoaminen tai kaatuminen. Myös myrkytykset ovat yleisiä. Tapaturmakuolemat kotona ja vapaa-ajalla ovat lisääntyneet runsaan 20 vuoden aikana, mutta viime vuosina kehitys on ollut myönteistä. Liikenne- ja työtapaturmakuolemat ovat olleet laskussa jo pidemmän aikaa (kuvio 1). Alkoholi on usein osallisena tapaturmissa. Lähes joka kolmas tapaturman vuoksi kuollut oli päihtynyt. Saunan kuumuuteen, myrkytyksiin, hukkumisiin, tulipaloihin ja kylmyyteen kuollaan useimmiten päihdyksissä. Kuvio 1. Tapaturmaisesti kuolleet vuosina 1988 2013, N. Lisää tietoa Suomen tapaturmatilanteesta ja tapaturmien ehkäisystä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Tapaturmat-verkkosivustosta: www.thl.fi/tapaturmat 5
2.1 Missä ja kenelle tapaturmia tapahtuu? Tässä katsauksessa käsitellään vakavimpia, eli kuolemaan tai sairaaloiden vuodeosastohoitoon johtaneita tapaturmia (Kuvio 2). On kuitenkin hyvä muistaa, että iso osa tapaturmista hoidetaan polikliinisesti. Katsaus ei käsittele polikliinisesti hoidettavia tapaturmapotilaita, koska niistä ei toistaiseksi ole saatavilla riittävän luotettavaa tietoa rekistereistä. Esimerkiksi liikuntavammat ovat väestötasolla yleisiä ja niiden yhteiskunnalliset seuraukset ovat merkittäviä. Niistä voi seurata pitkiä poissaoloja työstä, merkittävää haittaa päivittäiseen elämään, pitkäaikaisia kiputiloja tai työkyvyttömyyttä vasta useiden vuosien viiveellä. Siihen saakka kunnes valtakunnallisista rekistereistä saadaan kattavaa ja luotettavaa tietoa tapaturmien polikliinisesta hoidosta, on paikallistasolla tärkeää seurata myös polikliiniseen hoitoon johtavien tapaturmien määrää ja aiheuttamia vaikutuksia. On tärkeää, että paikallisessa turvallisuussuunnittelussa asetetaan tavoitteita ja määritetään keinoja sekä vakavimpien että runsaasti terveydenhuollon eri yksiköitä kuormittavien tapaturmien ennaltaehkäisemiseksi. Seuraavaa laskutapaa käyttämällä voidaan arvioida, kuinka paljon tapaturmia alueella kaikkiaan tapahtuu: jokaista tapaturmakuolemaa kohti voidaan arvioida aiheutuvan noin 30-kertainen määrä tapaturmista johtuvia vuodeosastohoitoja ja 200-kertainen määrä polikliinisesti hoidettuja tapaturmia 1. Kuvio 2. Tapaturmat, joita katsauksessa käsitellään. 1 Olyckor i siffror: en rapport om olycksutvecklingen i Sverige. Karlstad: Räddningsverket/NCO, 2007:7. Antal sidor: 242. Statistik. 6
Tässä katsauksessa kuvataan kyseisen alueen asukkaille tapahtuneita tapaturmia. Koska rekistereistä ei saada tietoa tapaturman tapahtumapaikasta, tapaturma sijoitetaan alueelle henkilön kotikunnan mukaan. Siten esimerkiksi kotkalaisen henkilön Lapissa sattunut tapaturma kirjautuu Kymenlaakson alueen tapaturmaksi. Taulukossa 1 on esitetty alueen kunnat vuoden 2014 kuntajaon mukaisesti sekä kuntien väestörakenne eri ikäryhmissä 2. Taulukko 1. Alueen kunnat (2014 kuntajako) ja väestörakenne 3 ikäryhmittäin (2014), N. Kunta 0 17 18 19 20 24 25 29 30 54 55 64 65 79 80 Yhteensä Koko maa 20% 2% 6% 6% 32% 14% 15% 5% 5 457 703 Koko alue 16% 2% 8% 10% 36% 12% 12% 4% 616 690 Helsinki 16% 2% 8% 10% 36% 12% 12% 4% 616 690 2 Väestötietotaulukot sukupuolittain sähköisessä muodossa: http://pxweb2.stat.fi/database/statfin/vrm/vaerak/vaerak_fi.asp 3 Lähde: Tilastokeskus. 7
Prosenttia (%) 0 10 20 30 40 50 2.2. Tapaturmatyypit Tapaturmien ehkäisytyön kohdentamiseksi tarvitaan tietoa muun muassa siitä, millaisille väestöryhmille tai missä ympäristöissä tai tilanteissa tapaturmia tapahtuu. Tätä tietoa saadaan sairaalahoidossa tapaturman vuoksi olleiden potilaiden taustatiedoista ja tapaturmasta kirjatuista tiedoista. Tapaturmatyyppi ilmaisee tapaturmaan liittyneen toiminnan tai tapahtumapaikan. Tapaturmien ehkäisytyön kannalta on tärkeää, että sairaaloissa tapaturmatiedot kirjataan huolellisesti. Vaikka useissa sairaaloissa kirjaamistarkkuus on parantunut vuosituhannen vaihteessa, liian usein edelleen nämä tiedot jätetään merkitsemättä tai tietoa kirjataan ehkäisevän työn kannalta vähän informaatiota sisältävään luokkaan muu tai määrittämätön tapaturma. (Kuvio 3) Tapaturmien hoidon kirjaamisen tarkkuudesta ja systemaattisuudesta tulisi keskustella terveydenhuollon toimijoiden kanssa, jotta jatkossa saadaan entistä luotettavampaa ja kattavampaa tietoa tapaturmien ehkäisytyön perustaksi. Tämä katsaus käsittää tietoja vain tapaturmien sairaalahoidosta. Katsauksen tarjoamien tietojen perusteella tehtävissä tulkinnoissa ja esimerkiksi ehkäisytoimien suunnittelussa ja kohdentamisessa on huomioitava, että katsauksesta puuttuvat tiedot polikliinisesti hoidetuista potilaista. Esimerkiksi liikuntatapaturmia tapahtuu suomalaisille vuosittain yli 300 000, mutta niiden aiheuttama hoito ei tule kattavasti esiin tässä katsauksessa koska suuri osa liikuntatapaturmien seurauksista hoidetaan polikliinisesti. Kirjattu muu tai määrittämätön, pelastusalue Kirjattu muu tai määrittämätön, koko maa Tapaturmatyyppiä ei kirjattu, pelastusalue Tapaturmatyyppiä ei kirjattu, koko maa 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Kuvio 3. Tapaturmatyypin kirjaamisaktiivisuus alueella ja koko maassa vuosina 2002 2014, %. 8
Tapausten lukumäärä 0 1000 2000 3000 Kuvio 4 kertoo miten alueen asukkaille sairaalahoitoon johtaneet tapaturmat jakautuvat kotona, urheilu- ja liikuntatilanteissa, liikennealueilla, työssä tai päiväkodissa/koulussa tapahtuneisiin tapaturmiin. Kuvio 5 kuvaa saman asian koko maassa. Kotitapaturma Kirjattu muu tai määrittämätön Muu vapaa-ajan tapaturma Liikenne Urheilu- tai liikuntatapaturma Ei kirjattu Tapaturma sairaalassa tai sairaalaoloihin liittyvä ulkoinen tekijä Työtapaturma tai työhön liittyvä ulkoinen tekijä Tapaturma koulussa tai päiväkodissa 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Kuvio 4. Sairaalahoitoon johtaneet tapaturmatyypit alueella vuosina 2002 2014, N. 9
Tapausten lukumäärä 0 10000 20000 30000 40000 Kotitapaturma Muu vapaa-ajan tapaturma Kirjattu muu tai määrittämätön Liikenne Urheilu- tai liikuntatapaturma Työtapaturma tai työhön liittyvä ulkoinen tekijä Ei kirjattu Tapaturma sairaalassa tai sairaalaoloihin liittyvä ulkoinen tekijä Tapaturma koulussa tai päiväkodissa 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Kuvio 5. Sairaalahoitoon johtaneet tapaturmatyypit koko maassa vuosina 2002 2014, N. Taulukko 2. Tapaturman aiheuttamat hoitojaksot tapaturmatyypin mukaan vuosina 2002 2014 alueella. Tapaturmatyyppiä ei kirjattu 7 669 Liikenne 9 130 Kotitapaturma 33 012 Urheilu- tai liikuntatapaturma 6 698 Muu vapaa-ajan tapaturma 40 431 Tapaturma sairaalassa tai sairaalaoloihin liittyvä ulkoinen tekijä 2 971 Työtapaturma tai työhön liittyvä ulkoinen tekijä 3 988 Tapaturma koulussa tai päiväkodissa 800 Muu tai määrittämätön tapaturmatyyppi 23 540 10
4 TAPATURMAISET KUOLEMAT ALUEELLA Tämän katsauksen tiedot tapaturmaisista kuolemista saadaan Tilastokeskuksen kuolemansyytilastoista. Suomessa valtaosasta niin sanottuja ei-luonnollisia kuolemia, kuten tapaturmista, tehdään oikeuslääketieteellinen tutkimus, jossa määritetään kuolemansyy. Nuoren henkilön kuolemantapauksissa kuolemasyy tutkitaan lähes aina. Iäkkäiden henkilöiden tapaturmakuolemista ei ihan aina tehdä tutkintaa. Tällaisia ovat esimerkiksi sairaalassa tai laitoksissa tapahtuneen kaatumisen tai kaatumisen seurausten johdosta tapahtunut kuolema, josta lääkärillä on hyvät kliiniset tiedot. 4, Taulukko 3. Tapaturmaiset kuolemat alueella kymmenen vuoden aikana vuosina 2005 2014 iän ja sukupuolen mukaan. 5 6 7 0 17 18 19 20 24 25 29 30 54 55 64 65 79 80 Liikenne, kevyt <5 <5 <5 9 15 17 16 11 Liikenne, moottoriajoneuvot 5 <5 8 13 63 16 19 15 Kaatuminen ja putoaminen <5 <5 <5 5 135 163 316 807 Hukkuminen 6 <5 8 <5 37 26 21 8 Tukehtuminen <5 <5 <5 <5 48 34 32 20 Tulipalo <5 <5 <5 <5 26 21 17 5 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 7 8 9 6 Alkoholimyrkytys <5 <5 <5 9 198 142 42 <5 Muu myrkytys 8 <5 9 34 42 248 51 31 8 Muut tapaturmat <5 <5 <5 5 42 51 46 47 Yhteensä 20 20 60 90 820 530 550 930 Miehet Naiset Yht. Vertailu Liikenne, kevyt 45 25 70 - Liikenne, moottoriajoneuvot 114 28 140-49% Kaatuminen ja putoaminen 755 675 1 430 +31% Hukkuminen 90 21 110-21% Tukehtuminen 92 46 140 +63% Tulipalo 39 34 70 - Paleltuminen 23 7 30-43% Alkoholimyrkytys 302 92 390-13% Muu myrkytys 297 126 420 +22% Muut tapaturmat 139 59 200 - Yhteensä 1 900 1 110 3 010 +6% 4 Lunetta P, Lounamaa A, Sihvonen S (2007): Surveillance of injury-related deaths: medicolegal and autopsy rates and trends in Finland. Injury Prevention 2007;13:282 284 & Pasternack I, Laitinen R, Kauppila R. Oikeuslääkinnän vaikuttavuuden edellytykset Kirjallisuuskatsaus. THL, TYÖPAPERI 10/2014. 5 Vertailusarake kertoo, kuinka paljon alueella havaittu kuolemien määrä poikkeaa siitä kuolleiden määrästä, joka olisi odotettavissa, jos alueen kuolleisuus olisi samanlaista kuin koko Suomessa. Esimerkiksi +10 % kertoisi alueella tapahtuvan 10 prosenttia odotettua enemmän kuolemia. Vain tilastollisesti merkitsevät poikkeamat ilmoitetaan. Jos taulukossa esiintyy symboli -, joka tarkoittaa sitä, että vertailussa laskettu ero ei ole tilastollisesti merkitsevä. 6 Jos Vertailu-sarakkeessa esiintyy symboli *, se tarkoittaa sitä, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän ovat yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla joko merkitsevä tai ei-merkitsevä. 7 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen. 8 Muut myrkytykset ovat pääosin lääke- ja huumausainemyrkytyksiä. 11
Kuolemantapauksia 0 100 200 300 Liikenne, kevyt Liikenne, moottoriajoneuvot Kaatuminen ja putoaminen Hukkuminen Tukehtuminen Tulipalo Paleltuminen Muut tapaturmat pl. myrkytys 0 20 40 60 80 100 Päihtyneiden osuus (%) Kuvio 6. Päihtyneiden osuudet tapaturmissa kuolleista alueella vuosina 2005 9 2014, %. Liikenne Kaatuminen ja putoaminen Alkoholimyrkytys Muu myrkytys Muut tapaturmat 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Kuvio 7. Tapaturmissa kuolleet syyn mukaan alueella vuosina 2005 2014, N. 9 Kuolemansyytilastossa olevan päihtymystiedon luokitusmuutoksen (2005) takia vuosirajaus on tässä yhteydessä vuodesta 2005 eteenpäin mahdollisimman hyvän yhteensopivuuden varmistamiseksi. 12
Tuhansia hoitopäiviä 0 10 20 30 40 50 5 VUODEOSASTOHOITOA VAATINEET TAPATURMAT Tapaturmien ehkäisytyön suunnittelun ja kohdentamisen kannalta on tärkeää tarkastella paitsi tapaturmien lukumääriä mutta myös niissä tapahtuvia muutoksia. Tässä osiossa esitellään koko aluetta koskevia tapaturmatietoja. Eri alueiden tapaturmalukuja vertailemalla saadaan tietoa siitä, missä ennaltaehkäisevää työtä erityisesti tarvitaan. 5.1 Tapaturmien aiheuttamat hoitopäivät, hoitojaksot ja tapaturmapotilaat Kansalliset tietojärjestelmät kattavat tällä hetkellä sairaaloiden vuodeosastoilla tapahtuvan hoidon (hoitoilmoitusrekisteri). Tietojärjestelmässä noudatetaan kansainvälistä ICD-luokitusjärjestelmää. Kaikista sairaalahoidoista voidaan poimia ne, joissa hoidon syy on ollut vammojen hoitaminen. Vamma voi syntyä tapaturmaisessa onnettomuudessa, väkivallan seurauksena tai se voi olla itse aiheutettu. Sairaaloiden vuodeosastohoitoja kuvaavissa aineistoissa ei aina ole merkitty, onko vamma syntynyt tapaturmatilanteessa vai väkivallan uhriksi joutumisen yhteydessä. Siksi tässä osiossa esitetyissä luvuissa hoitopäivistä ja hoitojaksoista on laskettu yhteen sekä tapaturmien ja väkivallan aiheuttama hoito. Kuitenkin valtaosassa tapauksista (noin 85 %) hoidon syynä on tapaturma. Kaatuminen ja putoaminen, 75-vuotta täyttäneet Kaatuminen ja putoaminen, alle 75-vuotiaat Liikenne, moottoriajoneuvot Liikenne, kevyt Tulipalo Muu myrkytys Paleltuminen Veteen vajoaminen Hengitystä estävät tapaturmat 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Alkoholimyrkytys Kuvio 8. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta kertyneet hoitopäivät alueella vuosina 2005 2014, tuhansia päiviä. 13
Taulukko 4. Tapaturmien ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot kymmenen vuoden aikana vahinkotyypin, iän ja sukupuolen mukaan alueella vuosina 2005 2014, N. 10 Miehet 0 17 18 19 20 24 25 29 30 54 55 64 65 79 80 Yhteensä Liikenne, kevyt 358 39 128 167 893 315 192 36 2 130 Liikenne, moottoriajoneuvot 300 80 256 268 934 241 144 39 2 260 Kaatumis- ja putoamistapaturma 2 052 265 937 1 265 7 183 3 668 4 795 3 368 23 530 Veteen vajoaminen 10 <5 <5 <5 6 6 <5 <5 30 Hengitystä estävät tapaturmat 49 <5 5 <5 21 9 10 6 100 Tulipalo 14 6 13 25 95 60 18 <5 230 Paleltuminen <5 <5 7 7 33 17 8 <5 80 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 129 <5 10 14 52 36 27 13 280 Alkoholimyrkytys 218 <5 <5 <5 12 <5 <5 <5 240 Muu tapaturma 1 519 458 1 739 2 102 8 540 2 765 2 301 1 472 20 900 Yhteensä 4 650 850 3 100 3 850 17 770 7 120 7 500 4 940 49 780 Naiset 0 17 18 19 20 24 25 29 30 54 55 64 65 79 80 Yhteensä Liikenne, kevyt 191 28 86 125 516 229 269 54 1 500 Liikenne, moottoriajoneuvot 158 49 163 145 442 153 163 50 1 320 Kaatumis- ja putoamistapaturma 1 284 128 501 606 4 464 4 076 7 711 13 931 32 700 Veteen vajoaminen 8 <5 <5 <5 7 <5 <5 <5 20 Hengitystä estävät tapaturmat 31 <5 5 <5 13 7 12 10 80 Tulipalo 10 <5 8 <5 63 23 29 18 150 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 10 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 157 <5 14 13 55 23 41 45 350 Alkoholimyrkytys 316 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 320 Muu tapaturma 1 031 252 822 1 058 5 457 2 563 3 070 1 729 15 980 Yhteensä 3 190 460 1 600 1 950 11 020 7 080 11 300 15 840 52 450 Yhteensä 7 840 1 320 4 700 5 810 28 790 14 200 18 800 20 780 102 230 10 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen. 14
Kartta 1. Vammojen ja myrkytysten aiheuttamat hoitojaksot alueen kunnissa vuosina 2010 2014, vertailutiedot koko maan tilanteeseen. Kartta: Maanmittauslaitoksen Yleiskartta 1:4 500 000, 2011. Kartta on aluehallintorajojen mukainen ja sisältää myös vesistöalueet. Kuntakoodi Kunnan nimi Kuntakoodi Kunnan nimi 91 Helsinki 15
Taulukko 5. Tapaturmien ja väkivallan seurauksena hoidetut potilaat kymmenen vuoden aikana vahinkotyypin, iän ja sukupuolen mukaan alueella vuosina 2005 2014, N. 11 Miehet 0-17 18 19 20 24 25 29 30 54 55 64 65 79 80 Yhteensä Liikenne, kevyt 308 28 101 146 744 263 159 31 1 760 Liikenne, moottoriajoneuvot 240 72 203 218 713 187 113 35 1 740 Kaatumis- ja putoamistapaturma 1 793 237 831 1 126 5 635 2 620 2 899 1 907 16 640 Veteen vajoaminen 10 <5 <5 <5 6 6 <5 <5 30 Hengitystä estävät tapaturmat 47 <5 <5 <5 19 9 9 6 100 Tulipalo 9 <5 10 15 69 36 14 <5 160 Paleltuminen <5 <5 5 <5 18 14 5 <5 50 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 109 <5 10 13 50 32 26 13 250 Alkoholimyrkytys 210 <5 <5 <5 12 <5 <5 <5 230 Muu tapaturma 1 317 434 1 481 1 806 6 940 2 200 1 726 635 16 150 Yhteensä 3 840 750 2 470 3 120 12 690 4 790 4 390 2 370 33 100 Naiset 0 17 18 19 20 24 25 29 30 54 55 64 65 79 80 Yhteensä Liikenne, kevyt 171 27 73 102 427 199 209 44 1 250 Liikenne, moottoriajoneuvot 133 45 142 127 361 118 114 42 1 070 Kaatumis- ja putoamistapaturma 1 144 124 440 544 3 681 3 011 4 758 7 060 20 260 Veteen vajoaminen 8 <5 <5 <5 7 <5 <5 <5 20 Hengitystä estävät tapaturmat 30 <5 5 <5 12 7 10 10 80 Tulipalo 9 <5 5 <5 43 16 24 13 110 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 10 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 150 <5 12 11 51 22 40 44 330 Alkoholimyrkytys 298 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 310 Muu tapaturma 929 234 738 934 4 504 2 041 2 244 1 297 12 690 Yhteensä 2 730 420 1 330 1 620 8 200 4 860 6 570 7 760 32 410 Yhteensä 6 570 1 170 3 800 4 740 20 890 9 660 10 960 10 130 65 510 11 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen. 16
Taulukko 6. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta kertyneet hoitopäivät kymmenen vuoden aikana vahinkotyypin, iän ja sukupuolen mukaan alueella vuosina 2005 2014, N. 12 Miehet 0 17 18 19 20 24 25 29 30 54 55 64 65 79 80 Yhteensä Liikenne, kevyt 787 646 557 473 5 521 1 326 1 497 234 11 040 Liikenne, moottoriajoneuvot 1 714 307 1 513 2 089 6 541 3 266 1 947 337 17 710 Kaatumis- ja putoamistapaturma 3 231 743 3 317 5 944 44 921 44 373 72 577 57 578 232 680 Veteen vajoaminen 23 <5 <5 5 60 30 44 <5 170 Hengitystä estävät tapaturmat 66 <5 65 6 97 26 78 19 360 Tulipalo 33 11 90 207 1 017 789 286 41 2 470 Paleltuminen <5 13 17 53 275 179 80 20 640 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 177 45 12 72 207 148 138 82 880 Alkoholimyrkytys 232 7 <5 7 36 11 13 <5 310 Muu tapaturma 2 727 659 3 186 3 866 23 900 12 464 16 954 55 090 118 850 Yhteensä 8 990 2 430 8 760 12 720 82 580 62 610 93 610 113 410 385 110 Naiset 0 17 18 19 20 24 25 29 30 54 55 64 65 79 80 Yhteensä Liikenne, kevyt 566 54 381 499 2 249 1 048 2 724 550 8 070 Liikenne, moottoriajoneuvot 370 225 1 071 873 2 440 1 024 1 652 656 8 310 Kaatumis- ja putoamistapaturma 2 340 330 1 711 1 689 19 862 29 147 92 715 253 810 401 600 Veteen vajoaminen 8 <5 <5 15 33 7 <5 <5 60 Hengitystä estävät tapaturmat 34 <5 5 8 17 7 235 61 370 Tulipalo 22 <5 21 21 891 305 572 132 1 960 Paleltuminen <5 <5 8 <5 23 16 6 17 70 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 264 <5 57 35 266 153 271 323 1 370 Alkoholimyrkytys 321 <5 <5 15 6 6 10 <5 360 Muu tapaturma 1 640 569 1 516 2 037 13 898 9 982 18 499 16 128 64 270 Yhteensä 5 570 1 180 4 770 5 190 39 690 41 700 116 690 271 680 486 450 Yhteensä 14 560 3 610 13 530 17 910 122 260 104 310 210 300 385 080 871 560 12 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen. 17
Lukumäärä 0 5000 10000 15000 Kuten raportin luvuista voidaan havaita, vuoden aikana hoitoon tulleiden potilaiden määrä on pienempi kuin vuoden aikana alkaneiden hoitojaksojen määrä. Tämä johtuu siitä, että joissakin tapauksissa samasta tapaturmasta seurannutta vammaa saatetaan hoitaa sairaalassa useampia kertoja. Myös silloin, jos potilas siirtyy esimerkiksi yliopistollisesta keskussairaalasta aluesairaalaan tai terveyskeskuksen vuodeosastolle jatkohoitoon, samasta tapaturmasta muodostuu kaksi hoitojaksoa. Hoitojaksoja Potilaita 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Kuvio 9. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta syntyneet hoitojaksot ja hoidetut potilaat alueella vuosina 2005 2014, N. 18
Prosenttia (%) 0 10 20 30 40 50 60 70 Hoitokäytännöt ovat viime vuosina muuttuneet. Hoitojaksot ovat yleisesti lyhentyneet ja osa tapaturmavammoista, jotka aiemmin hoidettiin sairaalan vuodeosastolla, hoidetaan nykyään polikliinisesti avohoitona. Siksi pelkkä hoitojakson pituus ei enää kerro samalla tavoin vamman vakavuudesta, kuin aiemmin. Erityisesti vanhemman väestön tapaturmista johtuvat hoito on edelleen pitkäkestoista, mutta entistä useammin hoito jakautuu lyhyempiin hoitojaksoihin eri hoitopaikoissa. Edellä mainituista seikoista huolimatta, hoitojaksojen lukumäärä kuitenkin edelleen kuvaa kohtalaisen hyvin vakavien tapaturmien kehitystä pitkällä aikavälillä. 1 vuorokausi 2-7 vuorokautta 8 vuorokautta tai enemmän 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Kuvio 10. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta syntyneiden hoitojaksojen jakauma hoitojakson pituuden mukaan alueella vuosina 2005 2014, %. 19
Taulukko 7. Tapaturmien ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot kymmenen vuoden aikana vahinkotyypin ja hoitojakson pituuden mukaan alueella vuosina 2005 2014, N. 1 päivä 2 7 päivää 8 päivää Yhteensä % Liikenne, kevyt 2 039 1 049 538 3 626 4 Liikenne, moottoriajoneuvot 1 759 1 064 762 3 585 4 Kaatumis- ja putoamistapaturma 20 547 18 614 17 073 56 234 55 Veteen vajoaminen 24 13 9 46 0 Hengitystä estävät tapaturmat 136 30 20 186 0 Tulipalo 112 126 149 387 0 Paleltuminen 26 35 30 91 0 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 400 167 66 633 1 Alkoholimyrkytys 538 15 6 559 1 Muu tapaturma 23 229 9 027 4 622 36 878 36 Yhteensä 48 810 30 140 23 275 102 225 100 20
Taulukko 8. Sairaalat, joissa alueen asukkaat on hoidettu vuonna 2014, N. Tapaturmien ja väkivallan aiheuttamat hoitopäivät on laskettu vuoden alusta sairaaloissa, joissa oli vähintään 10 potilasta vuonna 2014. Yhdellä palveluntuottajalla voi olla useita toimipaikkoja. Lisätietoja: http://www.thl.fi/tietokannat/topi Palveluntuottaja Hoitojaksoja Potilaita Hoitopäiviä Hoitopäiviä / hoitojaksoja 50200 - Helsingin yliopistollinen keskussairaala 6 065 5 202 23 234 3,8 90152 - Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysvirasto/terveydenhuolto 2 370 1 854 48 027 20,1 60806 - Omasairaala 748 715 748 1,0 60605 - Dextra Munkkivuoren lääkärikeskus 547 517 547 1,0 60611 - Diacor sairaala 368 355 384 1,0 60688 - Oulunkylän kuntoutussairaala 316 287 10 010 31,6 60626 - Sairaala Mehiläinen Helsinki 267 258 268 1,0 60702 - Suomen Terveystalo/Helsinki 258 251 258 1,0 60738 - Bulevardin Klinikka Oy 132 128 132 1,0 60781 - Kuntoutus Orton 88 79 219 2,5 60779 - Laser Tilkka 71 67 72 1,0 60816 - (nimi ei tiedossa) 51 43 715 14,0 60617 - Kaunialan sairaala Oy 76 36 2 165 28,5 50290 - Tampereen yliopistollinen sairaala 24 24 43 1,8 40415 - Västra Nylands sjukvårdsområde/västra Nylands sjukhus 24 23 71 3,0 40304 - Pohjois-Karjalan keskussairaala 24 23 52 2,2 40311 - Lapin keskussairaala 20 20 26 1,3 40302 - Keski-Suomen keskussairaala 18 17 26 1,4 40309 - Kanta-Hämeen keskussairaala 23 17 34 1,5 40318 - Päijät-Hämeen keskussairaala 17 16 22 1,3 40312 - Mikkelin keskussairaala 14 14 27 1,9 60608 - Eiran sairaala 14 14 58 4,1 50250 - Kuopion yliopistollinen sairaala 14 14 19 1,4 50230 - Turun yliopistollinen keskussairaala 13 13 28 2,2 50275 - Oulun yliopistollinen sairaala 13 13 55 4,2 40305 - Savonlinnan keskussairaala 10 10 16 1,6 21
6 TAPATURMAT KUNNITTAIN Tässä osiossa esitetään tapaturmiin liittyviä tietoja alueen kunnista tapaturman tyypin, ikäryhmien ja sukupuolen mukaan jaoteltuina. Tapaturmien ja väkivallan määrään vaikuttaa muiden muassa alueen asukkaiden ikärakenne ja sukupuolijakauma. Kuntien välisiin eroihin tapaturmien määrässä voivat vaikuttaa myös esimerkiksi alkoholin käyttö, työllisyys, alueella toimivien työnantajaorganisaatioiden työturvallisuus tai esimerkiksi kevyen liikenteen väylien määrä tai turvallisuus sekä alueella tehty tapaturmien ehkäisy ja turvallisuustyö. Katsauksen vertailuluvuissa näitä alueen eroihin vaikuttavia taustatekijöitä ei pystytä ottamaan huomioon, mutta eroja selittäviä syitä tulee kuitenkin pohtia paikallisen turvallisuustyön suunnittelussa ja tavoitteita määriteltäessä. Kun halutaan vertailla, poikkeavatko alueelliset luvut siitä, mitä niiden oletettaisiin koko Suomen lukuihin perustuvien tietojen perusteella olevan, voidaan ikä- ja sukupuolirakenteesta johtuvia eroja ottaa huomioon vakiointimenettelyllä. Tässä katsauksessa on käytetty epäsuoraa vakiointia. Tässä menetelmässä lasketaan ensin kyseiselle alueelle odotettu lukumäärä tapahtumia (esimerkiksi tapaturmista johtuvia kuolemantapauksia) sillä oletuksella, että alueen tapahtumatiheys (esimerkiksi kuolleisuus tapaturmiin) ikäryhmittäin ja sukupuolittain olisi samanlainen kuin koko Suomessa. Sen jälkeen on alueella todellisuudessa havaittua tapahtumamäärää verrattu alueelle odotettuun lukumäärään tapahtumia. Esimerkki 1: Jos taulukossa on luvun perässä prosenttiluku +10 %, se tarkoittaa, että alueella on kyseisen tyyppisiä tapahtumia 10 prosenttia odotettua enemmän. Esimerkki 1.1: Hoitojaksojen määriä sisältävässä taulukossa lukee Liikenneonnettomuus -sarakkeessa 712 27 %. Tulkinta: kuntalaisilla on ollut 712 liikenneonnettomuudeksi kirjattua hoitojaksoa, mikä on 27 % vähemmän kuin koko Suomen lukujen perusteella olisi odotettu. Esimerkki 1.2: Hoitopäivien määriä sisältävässä sarakkeessa on luku 6 539 +33 %. Tulkinta: kuntalaisille on kertynyt tarkasteluajanjaksolla 6539 hoitopäivää, mikä on 33 % enemmän kuin koko Suomen lukujen perusteella olisi odotettu. Esimerkki 2: Jos taulukossa luvun jälkeen ei ole lisäksi prosenttilukua vaan sen tilalla symboli -, se tarkoittaa, että poikkeama odotetusta luvusta on niin pieni, ettei se ylitä riittävän paljon arvioitua satunnaisuudesta johtuvaa vaihtelua. Tällöin poikkeama ei ole tilastollisesti merkitsevä. Huomautus 1: Vaikka ero odotettuun määrään nähden olisi tilastollisesti merkitsevä, on hyvä pohtia kuinka suuri käytännön merkitys sillä on. Tilastollisesti merkitsevä ero tai muutos ei aina tarkoita käytännössä merkittävää eroa tai muutosta. Esimerkki: silloin kun hoitojaksojen määrä on esimerkiksi 15 ei 100 % odotettua enemmän ole yhtä painava tulos kuin 50 % odotettua enemmän silloin kun hoitojaksojen määrä on 15 000. Huomautus 2: Jos taulukossa luvun perässä on symboli *, se tarkoittaa, että tilastollista merkitsevyyttä ei ole voitu luotettavasti laskea. Tällöin kyse on yleensä pienistä havainto- tai väestömääristä. Katsauksessa käytetyt tilastomenetelmät on kuvailtu tarkemmin verkossa löytyvässä menetelmäselosteessa 13. 13 http://www.thl.fi/tapaturmat/alueraportit Menetelmäseloste 22
Taulukko 9. Tapaturmien ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot, potilaat, hoitopäivät ja kuolemat viiden vuoden aikana, 14 15 16 17 2010 2014. Kunta Hoitojaksoja Potilaita Hoitopäiviä Hoitopäiviä/ hoitojaksoja Kuolleita Koko alue 59 120-18% 40 130-12% 548 090-9,0 1 920 - Helsinki 59 120-18% 40 131-12% 548 090-9,0 1 918-14 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 15 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 16 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 17 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen. 23
Taulukko 10. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot vahinkotyypin mukaan viiden vuoden aikana, 18 19 20 21 2010 2014. Kunta Liikenneonnettomuus Kaatumis- ja putoamistapaturma Väkivalta (itse tai toisen aiheuttama) Muu tapaturma Tietoa ei kirjattu Yhteensä Koko alue 3 440-34% 28 940-13% 1 970-43% 20 550-17% 4 220-27% 59 120-18% Helsinki 3 443-34% 28 935-13% 1 973-43% 20 546-17% 4 221-27% 59 120-18% 18 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 19 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tässä tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 20 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 21 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen. 24
Taulukko 11. Kaatumisen tai putoamisen aiheuttamat hoitojaksot viiden vuoden aikana, 22 23 24 25 2010 2014. Kunta Kaatuminen jäätai lumikelillä Kaatuminen samalla tasolla Kaatuminen tai putoaminen portailla tai portailta Muu putoaminen tai hyppääminen Määrittämätön kaatuminen tai putoaminen Yhteensä Koko alue 2 610-21 030-12% 1 230-1 390-44% 2 330-15% 28 590-13% Helsinki 2 614-21 031-12% 1 230-1 389-44% 2 326-15% 28 590-13% 22 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 23 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 24 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 25 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen. 25
Taulukko 12. Tapaturman aiheuttamat hoitojaksot tapaturmatyypin mukaan viiden vuoden aikana, 26 27 28 29 2010 2014. Kunta Kotitapaturma Urheilu- tai liikuntatapaturma Muu vapaaajan tapaturma Työtapaturma tai työhön liittyvä ulkoinen tekijä Muu tapaturma Tietoa ei kirjattu Yhteensä Koko alue 13 440-25% 2 940-9% 15 470 +7% 1 710-40% 22 880-28% 2 680 +31% 59 120-18% Helsinki 13 439-25% 2 940-9% 15 466 +7% 1 711-40% 22 882-28% 2 680 +31% 59 120-18% 26 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 27 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 28 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 29 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen. 26
Taulukko 13. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot iän mukaan MIEHILLÄ, viiden vuoden aikana vuosina 30 31 32 33 2010 2014. Kunta 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Koko alue 2 370-26% 550-22% 2 020-19% 2 510-19% 10 460-20% 4 030-18% 4 270-22% 3 250-9% 29 460-19% Helsinki 2 373-26% 545-22% 2 020-19% 2 513-19% 10 458-20% 4 031-18% 4 269-22% 3 251-9% 29 460-19% 30 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 31 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 32 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 33 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen. 27
Taulukko 14. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot iän mukaan NAISILLA, viiden vuoden aikana vuosina 34 35 36 37 2010 2014. Kunta 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Koko alue 1 740-18% 310-31% 1 040-29% 1 260-22% 6 450-16% 3 920-11% 6 210-20% 8 730-18% 29 66 0 Helsinki 1 738-18% 311-31% 1 043-29% 1 258-22% 6 448-16% 3 923-11% 6 205-20% 8 732-18% 29 66 0-18% -18% 34 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 35 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 36 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 37 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen. 28
7 TAPATURMISTA JOHTUVAN SAIRAALAHOIDON KUSTANNUKSET Tapaturmavammat aiheuttavat usein pitkäaikaista hoidontarvetta ja ketjuuntuneita hoitojaksoja. Seurauksena on merkittäviä terveydenhuollon kustannuksia. Erityisesti vakavat tapaturma- ja väkivaltapotilaat hoidetaan kirurgian erikoisalalla, missä hoidon kustannukset ovat suuria. Vuonna 2011 Suomessa kirurgian erikoisalan hoitojaksot kestivät keskimäärin 3,0 vuorokautta 38 ja hoitojakson keskimääräinen kustannus oli 3605 39. Taulukossa 15 esitetään arvioita tapaturman ja väkivallan aiheuttamien hoitojaksojen kustannuksista erikoissairaanhoidon osalta. Koska luvut perustuvat koko Suomesta laskettuihin diagnoosiryhmäkohtaisiin hoitokustannuksiin ne eivät suoraan kerro alueen todellisia, toteutuneita kustannuksia mutta antavat viitteitä kustannusten suuruusluokasta. Tietoa käytetystä laskentamenetelmästä löytyy PERFECT-hankkeen menetelmäraportista. 40 Näitä kustannustietoja käytettäessä on huomioitava, että huomattava osa tapaturmien kustannuksista syntyy perusterveydenhuollossa ja sairauspoissaoloina. Näistä kustannuksista ei kuitenkaan toistaiseksi ole saatavilla valtakunnallisesti luotettavaa tietoa. Taulukko 15. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamien hoitojaksojen kustannukset vuonna 2014. Alue Hoitojaksojen kustannukset (tuhatta euroa) Koko Suomi 566 818 Koko alue 49 936 Helsinki 49 936 Alue Hoitojaksojen kustannukset (tuhatta euroa) 38 Rautiainen H, Pelanteri S, Rasilainen J (2012): Somaattinen erikoissairaanhoito 2011. THL 12/2012. http://urn.fi/urn:nbn:fife2012121210293 39 Kapiainen S, Väisänen A, Haula T (2014): Terveyden- ja sosiaalihuollon yksikkökustannukset Suomessa vuonna 2011. THL Raportti 2014_003. http://urn.fi/urn:isbn:978-952-302-079-5 40 Peltola M, Juntunen M, Häkkinen U, Linna M, Rosenqvist G, Seppälä T, Sund R: PERFECT-menetelmäraportti, THL 2/2009. http://www.thl.fi/fi_fi/web/fi/tutkimus/hankkeet/perfect/julkaisut/perusraportit 29
8 PALOTAPATURMAT Tässä osiossa tarkastellaan sellaisia savun, tulen tai liekkien 41 aiheuttamia tapaturmia, joiden seurauksen on ollut henkilön kuolema tai joutuminen vähintään sairaalan vuodeosastohoitoon (mukaan lukien päiväkirurginen hoito). Lisäksi kuvataan tapaturmaisten tulipalojen johdosta tehtyjen hoitopäivien ja potilaiden määriä alueella kymmenen vuoden ajanjaksolla 2005 2014 (kuvio 11). Suomessa tapaturmaisissa tulipaloissa kuolleiden määrä on vuosien 1952 2007 aikana vaihdellut 50:stä ja 140:een henkilöön 42. Tulipalojen vuoksi sairaalahoitoon joutuvien henkilöiden määrä on tulipaloissa menehtyneiden määrään verrattuna moninkertainen. Tulipaloissa kuolleiden ja loukkaantuneiden sekä loukkaantumisista seuranneiden hoitopäivien määrissä on huomattavia eroja iän ja sukupuolen mukaan. Tulipaloissa kuolee ja loukkaantuu huomattavasti useammin miehet kuin naiset. Avohoidossa hoidettavien tulipaloissa vammoja saaneiden henkilöiden määrä on huomattavasti suurempi kuin sairaalahoitoon joutuvien tulipalojen uhrien määrä. Luotettavaa tietoa avohoidossa hoidetuista tulipaloihin liittyvien tapaturmien hoidosta ei toistaiseksi ole saatavilla ja siksi ne eivät mukana tässä katsauksessa. 41 Ilmaisulla halutaan tehdä ero varsinaisiin rakennuspaloihin, sillä terveydenhuollon rekistereistä saatava tieto kertoo pääasiallisesti vammautumisen mekanismin, mutta harvoin tapahtumapaikan. Loukkaantumisia koskevat luvut eivät siis kuvaa yksinomaan rakennuspaloissa loukkaantuneita, vaan niitä, joille loukkaantumisen syyksi on merkitty savu, tuli tai liekit. 42 Kokki E, Jäntti J (2009): Vakavia henkilövahinkoja aiheuttaneet tulipalot 2007 2008. B-sarja: tutkimusraportit 2/2009. Pelastusopisto. 30
Taulukko 16. Palokuolemat ikäryhmittäin vuosina 2007 2009 ja 2010 koko maassa, kokonaismäärät (N) ja kokonaismäärät suhteutettuna miljoonaa asukasta kohti vuodessa (N/inh). Lähde: Kokki E (2011): Palokuolemat ja ihmisen pelastamiset tulipaloissa 2007 2010. B-sarja: tutkimusraportit 3/2011. Pelastusopisto. Ikäryhmä Palokuolleet 2007 2009 Palokuolleet 2010 N N / inh N N / inh 0 9 3 1.7 1 1,7 10 19 10 5.2 1 1,6 20 29 12 6.0 6 9,0 30 39 21 10.8 2 3,1 40 49 42 18.7 16 21,7 50 59 73 30.8 15 19,6 60 69 81 44.8 20 30,5 70 79 34 28.8 10 24,7 80 89 20 33.5 9 41,7 90+ 2 22.0 0 0,0 Yhteensä 299 18.8 80 14,9 Taulukko 17. Savun, tulen ja liekkien aiheuttamat hoitojaksot miehillä ja naisilla ikäryhmittäin vuosina 2005 2014 koko maassa, N. Miehet Naiset Yhteensä 0 9 104 53 157 10 19 305 54 359 20 29 386 72 458 30 39 368 79 447 40 49 502 145 647 50 59 572 205 777 60 69 384 207 591 70 79 238 151 389 80 89 131 130 261 90+ 9 29 38 Yhteensä 2 999 1 125 4 124 Taulukko 18. Savun, tulen ja liekkien aiheuttamat hoitopäivät miehillä ja naisilla ikäryhmittäin vuosina 2005 2014 koko maassa, N. Miehet Naiset Yhteensä 0 9 436 144 580 10 19 2 269 222 2 491 20 29 2 331 471 2 802 30 39 3 234 467 3 701 40 49 5 021 1 280 6 301 50 59 5 936 2 323 8 259 60 69 4 571 2 561 7 132 70 79 3 074 1 715 4 789 80 89 1 613 958 2 571 90+ 130 236 366 Yhteensä 28 615 10 377 38 992 31
Hoitopäiviä 0 100 200 300 400 500 600 Hoitopäivät 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Kuvio 11. Savun, tulen ja liekkien aiheuttamat hoitopäivät alueella vuosina 2005 2014. Lisätietoa palotapaturmista ja niiden ehkäisystä Sosiaali- ja terveydenhuollon paloturvallisuuteen liittyvät käytännöt ja pelastuslaki (STEP) on THL:n vuosina 2012 2016 toteuttama tutkimus- ja kehittämishanke. www.thl.fi/step Savusta, tulesta ja liekeistä vammautumisen terveyskustannukset tutkimuksen tuloksia Haikonen K, Lillsunde PM, Lunetta P, Kokki E. Economic burden of fire-related deaths in Finland, 2000-2010: Indirect costs using a human capital approach. Burns. 2016;4:56-62. Haikonen K, Lillsunde PM, Vuola J. Inpatient costs of fire-related injuries in Finland. Burns. 2014;40:1754-60. Haikonen K, Lunetta P, Lillsunde PM, Sund R.Methodological challenges in using the Finnish Hospital Discharge Register for studying firerelated injuries leading to inpatient care. BMC Med Inform Decis Mak. 2013;13:36. Haikonen K, Lillsunde PM, Lunetta P, Lounamaa A, Vuola J. Fire-related injuries with inpatient care in Finland: a 10-year nationwide study. Burns. 2013;39:796-802. 32
Tapaturmat-verkkosivusto www.thl.fi/tapaturmat Tietoa ja työvälineitä ammattilaisille tapaturmien ehkäisyyn sekä turvallisuuden edistämiseen. 33