Tietoliikenne II (2 ov)

Samankaltaiset tiedostot
Tietoliikenne II (2 ov)

OSI ja Protokollapino

Tietoliikenne I 2 ov syksy 2000

Tietoliikenne I 2 ov syksy 2000

Tietoliikenne I 2 ov syksy 2000

Tietoliikenne I (muuntokoulutettaville) 2 ov Syksy 2002 Luennot Liisa Marttinen 11/6/2002 1

Tietoliikenne I 2 ov syksy 2001

Tietoliikenne I 2 ov kevät 2002

1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat

1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat

1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat. Protokollien kerrosrakenne. Mitä monimutkaisuutta?

Kohina (Noise) 1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat. Signaalin vahvistaminen

Kohina (Noise) Signaalia häiritsee kohina. aina taustalla esiintyvää sähkömagneettista aaltoliikettä terminen kohina. elektronien liikkeestä johtuva,

S Tietoliikennetekniikan perusteet. Pakettikytkentäiset verkot. Helsinki University of Technology Networking Laboratory

Tietoliikenne II. Syksy 2005 Markku Kojo. Tietoliikenne II (2 ov,, 4 op) Page1. Markku Kojo Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos

Tietoliikenne I (muuntokoulutettaville) 2 ov syksy 2003 Luennot Liisa Marttinen

Tietoliikenne I (muuntokoulutettaville) 2 ov syksy 2003 Luennot Liisa Marttinen

Tietoliikenne I 2 ov kevät 2003

Tietoliikenne I 2 ov kevät 2004

Tietoliikenne I 2 ov kevät 2004

Siltojen haitat. Yleisesti edut selvästi suuremmat kuin haitat 2/19/ Kytkin (switch) Erittäin suorituskykyisiä, moniporttisia siltoja

Pertti Pennanen OSI 1 (4) EDUPOLI ICTPro

Tietoliikenteen perusteet

Asiakkaan toimenpiteet

Miten selain muodostaa TCP- tai UDP-yhteyden? TCP-osoite = IP-osoite + porttinumero ( tässä 80) SOCKET BIND (80) LISTEN ACCEPT. Connection Request

3. Kuljetuskerros 3.1. Kuljetuspalvelu

Tietoliikenteen perusteet

S Teletekniikan perusteet

Internet ja tietoverkot

Tietoliikenteen perusteet

Miten Internet toimii?

S Tietoliikennetekniikan perusteet. Piirikytkentäinen evoluutio. Annukka Kiiski

WWW-sivu. Miten Internet toimii? World Wide Web. HTML-koodi. HTTP-istunto URL <#>

Siltojen haitat Yleisesti edut selvästi suuremmat kuin haitat

Miten selain muodostaa TCP- tai UDP-yhteyden? TCP-osoite = IP-osoite + porttinumero ( tässä 80) SOCKET BIND (80) LISTEN ACCEPT. Connection Request

Kertaus. Jyry Suvilehto T Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2011

1. Tietokoneverkot ja Internet Tietokoneesta tietoverkkoon. Keskuskone ja päätteet (=>-80-luvun alku) Keskuskone ja oheislaitteet

T Tietokoneverkot kertaus

Laitteessa tulee olla ohjelmisto tai uudempi, tarvittaessa päivitä laite

Push- ja pull-protokollat

1. Johdanto. Tietojenkäsittelyn siirtyminen tietokoneesta tietokoneverkkoon. Yleinen käyttötapa. Asiakas-palvelin -kommunikointi 15.9.

Yhteenveto / kertaus. Tuomas Aura T Johdatus Tietoliikenteeseen kevät 2013

Linkkikerros, tiedonsiirron perusteet. Jyry Suvilehto T Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2013

Miten Internet toimii. Tuomas Aura T Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2013

Miten Internet toimii?

Kertaus. Jyry Suvilehto T Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2013

Luento 2: Internetin ydin ja protokollapino

Directory Information Tree

Kuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1)

ELEC-C7241 Tietokoneverkot Kuljetuskerros

ELEC-C7241 Tietokoneverkot Sovelluskerros

3. Kuljetuskerros 3.1. Kuljetuspalvelu

OSI malli. S Tietoliikenneverkot S Luento 2: L1, L2 ja L3 toiminteet

Yhteenveto / kertaus. Tuomas Aura T Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2011

Kertaus. Jyry Suvilehto T Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2012

Sähköpostisanoman muoto. Push- ja pull-protokollat. työntöprotokolla (PUSH) Yleisiä sanoman otsakekenttiä kentät erotettu rivinvaihdolla

TVP 2003 kevätkurssi. Kertaus Otto Alhava

C:. S: 250 Message accepted for delivery C: QUIT S: 221 princeton.edu closing connection

Lähettävä postipalvelin Vastaanottava postipalvelin

Luennon sisältö. Protokolla eli yhteyskäytäntö (1) Verkon topologia

S Tietoliikennetekniikan perusteet. Piirikytkentäinen evoluutio

5. Siirtoyhteyskerros linkkikerros (Data Link Layer)

5. Siirtoyhteyskerros linkkikerros (Data Link Layer)

2.2. Sähköposti. SMTP (Simple Mail Transfer Protocol) Postipalvelimet käyttävät SMTPprotokollaa. TCP-yhteys on pysyvä

TURVAVÄYLÄSEMINAARI. Erilaiset kenttäväylät ja niiden kehitys Jukka Hiltunen

7. Sovelluksia DNS (Domain NameSystem) 7.4. Sähköposti 7.6. WWW (World Wide Web)

Luento 2: Internetin ydin ja protokollapino

Sisäilmaston mittaus hyödyntää langatonta anturiteknologiaa:

... nimipalvelija (primary) ja yksi tai useita nimeä vastaavan IP-osoitteen ja. apunimipalvelijoita (secondary) palauttaa sen kirjastorutiinille

S Tietoliikennetekniikan perusteet. Pakettikytkentäiset verkot. Tietoliikenne- ja tietoverkkontekniikan laitos

3. Kuljetuskerros 3.1.

Sanoman siirto paketteina: ei etenemisviivettä, ei jonotuksia

HOJ J2EE & EJB & SOAP &...

Käyttäjäliitäntä (user agent) sanomien kirjoittaminen, lukeminen ja lähettäminen

» multiaccess channel» random access channel LAN (Ethernet) langaton. ongelma: käyttövuoron jakelu Yhteiskäyttöisen kanavan käyttö

4. MAC-alikerros. yleislähetys (broadcast) ongelma: käyttövuoron jakelu. » multiaccess channel» random access channel LAN (Ethernet) langaton

MAC-protokolla. » 7 tavua tahdistusta varten» kehyksen alku

Yhteenveto / kertaus. Tuomas Aura T Johdatus Tietoliikenteeseen kevät 2012

Tietoliikenteen perusteet

3. Kuljetuskerros 3.1. Kuljetuspalvelu End- to- end

Tämän kurssin sisältö. Esitiedot. Tietoa tästä kurssista. Ilmoittautuminen. Kurssin osasuoritukset ja arvostelu. T Tietokoneverkot

ELEC-C1210 Automaatio Tietoliikenne 2014

Protokollien yleiset toiminnot

Jyry Suvilehto T Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2012

DNS- ja DHCPpalvelut. Linuxissa. Onni Kytönummi & Mikko Raussi

Liikkuvien isäntäkoneiden reititys

IP-reititys IP-osoitteen perusteella. koneelle uusi osoite tässä verkossa?

1. Tietokoneverkot ja Internet

1. Tietokoneverkot ja Internet Tietokoneesta tietoverkkoon. Keskuskone ja oheislaitteet. Keskuskone ja päätteet (=>-80-luvun alku)

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702)

TeleWell TW-EA711 ADSL modeemi & reititin ja palomuuri. Pikaohje

Väylää kuunneltava. kehyksen pituus. Ethernetin hyvät puolet. MAC-protokolla

Salausmenetelmät (ei käsitellä tällä kurssilla)

HSMT J2EE & EJB & SOAP &...

Tietoliikenteen perusteet: Kokeeseen tulevista asioista

Hyrrä UKK Tomi Tiikkainen

ICMP-sanomia. 3. IP-kerroksen muita protokollia ja mekanismeja ICMP (Internet Control Message Protocol)

1. Tietokoneverkot ja Internet Tietokoneesta tietoverkkoon. Keskuskone ja päätteet (=>-80-luvun alku) Keskuskone ja oheislaitteet

3. IP-kerroksen muita protokollia ja

- Valitaan kohta Asetukset / NAT / Ohjelmallinen palvelin - Seuraavassa esimerkki asetuksista: valitaan käytössä oleva ohjelmistorajapinta

Transkriptio:

Tietoliikenne II (2 ov) Kevät 2001 Liisa Marttinen Kurssikirja: Tanenbaum, Computer Networks (3. Painos) Tietoliikenne II Kertausta ja täydennystä Tietoliikenne I - kurssin asioihin perusteellisemmin laajemmin teoreettisemmin perus-, linkki- ja MAC-kerros reititys, v6 TCP: suorituskyky ja uudet piirteet DNS,.. 1

Tietoliikenne (4 ov) (ei enää luennoida) Tietoliikenne I (2 ov) Tietoliikenne II (2 ov) Verkkosovellusten toteuttaminen (4 ov) ATMtietoliikenne Digitaalinen signaalinkäsittely Laajakaistaiset -verkot Ym. Ym. Ym. Langaton tietoliikenne Suoritus välikoe maks. 50 p pe 9.3. klo 14-18 kurssiaktiivisuus maks. 20 p traditionaaliset harjoitukset maks. 10 p miniesseet (1-3 sivua) ja -esitelmät keskusteluaktiivisuus yms 30 p => 1-, 51 => 3, kokeesta vähintään 20 p Loppukoe maks. 60 p 10 p 2

Kertausta + täydennystä Viitemallit ja protokollakerrokset kerrosmalli TCP/-pino, OSI-viitemalli protokollat, palvelut, palveluprimitiivit, palvelupisteet (SAP) Esimerkki toiminta eri kerroksilla Kerrosajattelu OSI-, TCP/-viitemalli eri kerrosten toiminta kommunikointi kerrosten välillä tiedonsiirto sovellukselta toiselle esimerkki siitä, mitä kaikkea tapahtuu, kun sovellus lähettää viestin toiselle sovellukselle kerrosmallia käyttäen 3

Peruskerros siirtovälineet, bittien lähettäminen Siirtoyhteyskerros siirtokanava ja sen käyttö tiedonsiirtoon Verkkokerros reititys v6 Kuljetuskerros TCP:n eri versiot ja niiden suorituskyky Istuntokerros Esitystapakerros Sovelluskerros 4

, SMTP, (Present.) (Session) TCP,UDP Kerrosmalli Sovelluskerros Kuljetuskerros, SMTP, (Present.) (Session) TCP, UDP Verkkok. Verkkok. PPP Linkkik. Fyysinen PPP Ethernet Linkkik. Fyysinen Ethernet kerros kerros Kone A Kone B Kerrosmalli kerros n+1 n+1 -kerroksen protokollaviestit= kerros n+1 n+1 -PDU:T palveluprimitiivit palveluprimitiivit kerros n n-kerroksen protokollaviestit = n-pdu:t palveluprimitiivit palveluprimitiivit kerros n kerros n-1 n-1 -kerroksen protokollaviestit= n-1 -PDU:T kerros n-1 5

Palveluprimitiivit N+1-kerros N-kerroksen palvelut N+1-kerros Connect.request Connect.indication Connect.confirm Data.request Vahvistamaton palvelu N- PDU:t Connect.response Vahvistettu palvelu Data.indication OSI-kerrosmalli SAP = Service Access Point kerros n+1 N-IDU N-ICI N-SDU kerros n N-ICI N-SDU N-1-IDU N-1-ICI N-1-SDU N-SDU n+1 -PDU:T n-pdu 6

Huom! Kukin kerros näkee vain oman otsakkeensa. M Loppu on dataa. H4 M1 H4 M2 Kerros 5 4 H3 H4 M1 H4 M2 3 H2 H3 H4 M1 H2 H4 M2 2 H1 H2 H3 H4 H1 M1 H2 H4 1 Esimerkki sanoman M lähettämisestä 5-kerroksisessa protokollapinossa. H1 M2 M1 M2 Kerros 5 H4 M1 H4 M2 4 H3 H4 M1 H4 M2 3 H2 H3 H4 M1 H2 H4 M2 2 H1 H2 H3 H4 H1 M1 H2 H4 1 Esimerkki sanoman M vastaanottamisesta 5- kerroksisessa protokollapinossa H1 M2 7

Esimerkki Verkkosivun haku selaimella selainohjelma ja www-palvelin yleensä HHTP-protokollaa suorittava ohejelmisto on osa sitä käyttävää sovellusta TCP Ethernet, PPP kaapeli asiakas Sovellusprotokolla GET(verkkosivu) palvelin RESPONSE(verkkosivu) TCP,UDP Kuljetuskerros TCP, UDP Verkkok. Verkkok. PPP Linkkik. Fyysinen PPP Ethernet Linkkik. Fyysinen Ethernet kerros kerros 8

selain Verkkosivun haku GET(URL) http://www.cs.helsinki.fi/kokeet/lkokeetkev01.html palvelinkone RESPONSE(kokeet/lkokeetkev01.html ) TCP,UDP Selain selvittää palvelinkoneen -osoitteen ja muodostaa tähän koneeseen TCP-yhteyden. TCP-yhteyttä käyttäen selain lähettää GET-pyynnön ja saa vastaukseksi halutun sivun, jonka se sitten voi näyttää käyttäjälleen. TCP,UDP selain Sovelluskerros palvelin: www.cs.helsinki.fi GET(URL) RESPONSE(kokeet/lkokeetkev01.html ) TCP (yhteydellinen, luotettava yhteys) TCP-yhteyttä käyttäen selain lähettää GETpyynnön ja saa vastaukseksi halutun sivun, jonka se sitten voi näyttää käyttäjälleen. 9

Selain kutsuu kirjasto-ohjelmaa Resolver Resolver Miten selain selvittää palvelinkoneen -osoitteen? -osoite = verkko-osoite + koneosoite Query(www.cs.Helsinki.FI) Response(128.214.4.29 ) 128.214.4.114 Domain Name Server (local) UDP (yhteydetön, epäluotettava yhteys) Resolver lähettää UDP-tietosähkeenä kyselyn paikallliselle DNS:lle ( ja tarvittaessa muillekin) ja palauttaa saamansa osoitteen selaimelle. DNS (Domain Name System) domain-nimet (aluenimet) hierarkiset, yksikäsitteiset nimet int, com, edu, gov, mil, org, net maakoodit: fi, se uk, us, jp, alueen sisällä yksikäsitteiset nimet: alialueet, koneet hajautettu nimihakemisto domain-nimien ja sähköpostiosoitteiden muuttamiseksi -osoitteiksi resurssitietueet (resource record) -osoite, -alias, sähköpostin välittäjä,... 10