PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen 02.06.2008 Dnro ESA 2005 Y 67 114 ASIA YMPÄRISTÖNSUOJELULAIN 78 :N MUKAINEN PÄÄTÖS PI LAANTUNEEN MAAPERÄN PUHDISTAMISEKSI TEHDYSTÄ IL MOITUKSESTA ASIAN VIREILLETULO Asia on tullut vireille Etelä Savon ympäristökeskukseen 09.04.2008. ILMOITUKSEN TEKIJÄ Ratahallintokeskus PL 185 00101 HELSINKI Yhteyshenkilö Tuomo Käsnänen, puh. 020 7515 141 TOIMINNAN ILMOITUSVELVOLLISUUS JA VIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulain 78 :n mukaisesti pilaantuneen maan puhdistamiseen voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus alueelliselle ympäristökeskukselle. ILMOITUS PILAANTUNEEN MAAPERÄN PUHDISTAMISESTA Pilaantuneen alueen sijainti Pieksämäen kaupunki Ratakatu 12 ja Radanvarsitie 110 Kiinteistötunnukset: 593 402 5 1 ja 593 402 8 11 Jääkärinkatu 14 50100 Mikkeli www.ymparisto.fi/esa Jääkärinkatu 14 FI 50100 St. Michel, Finland www.miljo.fi/esa
Kiinteistöjen omistaja 2/12 Suomen Valtio Hallinnoiva viranomainen Ratahallintokeskus Alueen kaavoitustilanne ja rajautuminen Kiinteistö 593 402 8 11 (vaihteen V051 alue) on kaavoitettu rautatiealueeksi. Kiinteistö 593 402 5 1 (V875/874) ei sijaitse asemakaava alueella. Molemmat kiinteistöt sijaitsevat ratapiha alueella. Kiinteistöt rajoittuvat pääosin muihin rautatiealueiden kiinteistöihin sekä muutamiin yksityisomistuksissa oleviin kiinteistöihin. Tiedot maaperän pilaantumisesta Saatujen tietojen mukaan toimenpidealueilla ei ole sattunut merkittäviä haittaainevuotoja tai muita kemikaalien käsittelyyn tai varastointiin liittyviä vahinkoja, vaan maaperä on likaantunut kohteessa harjoitetun toiminnan seurauksena pitkällä aikavälillä. Kunnostuskohteen maaperän, pohja ja pintavesitietojen kuvaus Maaperätiedot Maa ja kallioperätiedot perustuvat alueella tehdyistä maaperätutkimuksista kerättyihin tietoihin. Vaihteiden alueilla tukikerrokset ovat karkeaa sepeliä ja täyttöhiekkaa. Maaperäkartan perusteella (karttalehti 323203) tutkittujen vaihteiden alapuolinen maaperä on moreenia. Pinta ja pohjavesitiedot Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue, Salvosenharju (III luokka), sijaitsee kohteelta noin 1,7 km koilliseen. Täyttömaakerrok
3/12 sessa ei tutkimuksen yhteydessä, tutkituilla syvyyksillä todettu orsi / pohjavettä. Toimenpidealueilla pintavedet imeytyvät maaperään. Pieksänjärvi sijaitsee lähimmillään kunnostettavasta kohteesta noin 250 metrin etäisyydellä. Tehdyt tutkimukset Toimenpidealueilla tehtiin ympäristötekninen tutkimus tammikuussa 2008. Tutkimusten mukaan alueiden maaperät olivat paikoin öljyhiilivedyillä pilaantuneita. Suurimmat pitoisuudet todettiin vaihteen V051 maaperän pintakerroksissa (0,5 0,7 m: max C 10 C 21 9 300 mg/kg, C 22 C 39 18 000 mg/kg) ja vaihteen V875 maaperässä (0,0 0,8 m: max C 22 C 39 2 200 mg/kg). Tutkimuksissa havaittiin myös PAH yhdisteitä ja raskasmetalleja, joiden pitoisuudet olivat alle Valtioneuvoston asetuksen ylemmän ohjearvon. Toimenpidealueella arvioidaan olevan pilaantunutta maata yhteensä n. 150 250 m 3 ktr. Pilaantuneen alueen pinta alaksi arvioidaan yhteensä n. 200 m 2. Puhdistussuunnitelma Kunnostustavoite ja aikataulu Maaperän kunnostuksen tavoitepitoisuudeksi esitetään Valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisia ns. ylempiä ohjearvoja seuraaville kohteessa todetuille haitta aineille: Öljyhiilivedyt C 10 C 21 : 1 000 mg/kg Öljyhiilivedyt C 22 C 39 : 2000 mg/kg Kaivutöitä suoritetaan vain kunnossapitotöiden edellyttämässä laajuudessa. Kaivantoja ei laajenneta toiminnassa olevien, säästettävien raiteiden, muiden rakenteiden tai rakennusten alueille. Mikäli em. syistä kaivantoon jää öljyhiilivetypitoisia maamassoja, asia dokumentoidaan ja raportoidaan. Jatkotoimenpiteiden tarve ja kiireellisyys arvioidaan tapauskohtaisesti. Työt on suunniteltu toteutettavaksi kesän 2008 aikana.
Kunnostusmenetelmä ja jätteiden käsittely 4/12 Massanvaihto suoritetaan kunnossapitotöiden yhteydessä ja niiden edellyttämässä laajuudessa vaarantamatta alueella olevia rakenteita tai rakennuksia. Kaivutöiden yhteydessä todettavat VNa 214/2007 ylemmän ohjearvopitoisuuden ylittävät maat poistetaan ja korvataan alueelta kaivetuilla mailla, joissa öljyhiilivetypitoisuudet ovat alemman ja ylemmän ohjearvon välillä tai pilaantumattomalla maalla, jossa on kohonneita öljyhiilivetypitoisuuksia (pitoisuudet alle alempien ohjearvojen) tai pilaantumattomilla mailla (pitoisuudet alle kynnysarvojen), mikäli ne rakennusteknisesti soveltuvat täyttöihin. Puhdistustyön yhteydessä kiinteistöitä mahdollisesti poistettava maa aines luokitellaan seuraavasti: Haitta ainepitoisuuksiltaan kynnysarvon alittava maa aines on pilaantumatonta. Haitta ainepitoisuuksiltaan kynnysarvon ylittävä ja alemman ohjearvon alittava maa aines luokitellaan pilaantumattomaksi maa ainesjätteeksi, jossa on kohonneita haitta ainepitoisuuksia. Haitta ainepitoisuudeltaan alemman ohjearvon ylittävä maa aines luokitellaan pilaantuneeksi maa ainesjätteeksi. Maa ainesjätteen luokittelu ongelmajätteeksi perustuu jäteasetukseen (1390/1993) ja ympäristöministeriön asetukseen yleisempien jätteiden ja ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) ja siihen liittyvästä valtioneuvoston asetuksesta jäteasetuksen liitteen 4 muuttamisesta (1128/2001 ). Pilaantunut maa ainesjäte poistetaan ja toimitetaan pitoisuuksien perusteella asianmukaiset luvat omaavaan käsittelylaitokseen tai jäteasemalle, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty vastaavan jätteen käsittely. Maa aines, jonka öljyhiilivetypitoisuudet ovat VNa 214/2007 alle ylempien ohjearvojen, voidaan käyttää ratapihan alueella esim. kaivantojen täyttöihin, pengerlevitteisiin tai huoltoteiden rakenteisiin. Puhdistustavoitteen toteaminen ja laadunvalvonta Puhdistustyön laajuus määritetään kaivantojen seinämistä ja pohjalta otettavista maanäytteistä tehtävien kenttätestien tulosten perusteella. Kenttätesteillä määri
5/12 tetään maanäytteistä kokonaishiilivetypitoisuus (HNU tai Petroflag testi), mitataan helposti haihtuvien hiilivetyjen suhteellista esiintymistä (PID tai Gastrac mittaus). Poistettavista massoista otetaan yksi kokoomanäyte noin 20 50 m 3 itd:n poistettavaa maa ainesta kohti. Jäännöspitoisuusnäytteet otetaan maaperän kerrosrakenne huomioiden siten, että yksi kokoomanäyte edustaa n. 100 m 2 :n suuruista puhdistettua aluetta. Kenttätestien tulosten varmistamiseksi riittävä määrä (30 % tai vähintään 2 kpl/kaivanto) massanvaihtokaivannon rajoilta otetuista jäännöspitoisuusnäytteistä tutkitaan myös laboratoriossa. Laboratorioon toimitettavista näytteistä analysoidaan öljyhiilivedyt jaoteltuna hiilivetyjakeisiin C 10 C 21 ja C 22 C 40 tai vaihtoehtoisesti C 10 C 23 ja C 24 C 39 ) sekä PAH yhdisteet kaasukromatografi menetelmällä liuotinuutosta. Laboratorioanalyyseillä varmistetaan, että asetetut maaperän puhdistamisen tavoitepitoisuudet saavutetaan. Ympäristöhaittojen ehkäisy, laadunvalvonta ja puhdistustavoitteen toteaminen Pilaantuneen maaperän kunnostustyöhön osallistuvilla työntekijöillä tulee olla käytettävissä henkilökohtaiset suojavarusteet, ainakin turvakengät, heijastinliivi, kypärä ja suojalasit. Lisäsuojaimien käytöstä päättää kenttämittausten perusteella ympäristötekninen asiantuntija ja työmaan vastaava mestari tai työsuojelusta vastaava henkilö. Lisäksi työsuojelussa noudatetaan Ratahallintokeskuksen ja VR:n turvallisuusmääräyksiä. Kohteesta poistettavat voimakkaasti pilaantuneet massat pyritään kuljettamaan välittömästi käsittelypaikkaan. Mikäli massoja joudutaan esim. kuljetusteknisistä syistä varastoimaan kohteessa esim. yön yli, voimakkaasti pilaantuneet massat peitetään hajuhaitan ja haitta aineiden leviämisen estämiseksi. Maaperän puhdistamiseen liittyvät työt (kaivu, kuljetus jne.) pyritään tekemään siten, ettei toimenpiteillä aiheuteta haittaa ympäristölle. Maaperän puhdistamisen aiheuttamat melu ja pölyhaitat eivät poikkea maanrakennustyömaiden yleisesti aiheuttamista ympäristövaikutuksista. Pilaantuneiden maiden kaivun ja lastauksen aiheuttamat ympäristövaikutukset arvioidaan vähäisiksi ja lyhytaikaisiksi. Pilaantuneet massat kuljetaan kuorma autoilla käsittelypaikkoihin. Pilaantuneita maita kuljettavien kuorma autojen lavat peitetään kuljetuksen ajaksi.
ILMOITUKSEN KÄSITTELY 6/12 Tiedottaminen ja lausunnot Ilmoituksesta ei ole tiedotettu eikä pyydetty kirjallisia lausuntoja. ETELÄ SAVON YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Ympäristökeskus on tarkastanut Ratahallintokeskuksen jättämän ilmoituksen ja hyväksyy maaperän puhdistamisen esitetyn ilmoituksen mukaisesti sekä antaa siinä esitetyn lisäksi kiinteistön puhdistamista varten seuraavat määräykset: Maaperän puhdistaminen 1. Maaperästä on puhdistettava pilaantuneet maat, joiden haittaainepitoisuus ylittää seuraavat Valtioneuvoston asetuksessa (214/ 2007) annetut ylemmät ohjearvotasot: keskitisleet (>C 10 C 21 ) 1 000 mg/kg raskaat öljyjakeet (>C 21 C 40 ) 2 000 mg/kg arseeni 100 mg/kg kupari 200 mg/kg PAH yhdisteet (summapitoisuus) 100 mg/kg Maan puhdistaminen on tehtävä niin laajalti, että mainittuihin ohjearvopitoisuuksiin päästään. Puhdistustavoitteen toteutuminen ja maaperän puhtaus on varmistettava riittävällä määrällä tarkoitukseen soveltuvilla kenttämittauksilla ja riittävillä laboratoriomäärityksillä. (YSL 75 ja 78, Valtioneuvoston asetus 214/2007) 2. Puhdistustyön aloittamisesta on ilmoitettava sähköpostitse ennen työn aloittamista ja lopettamisesta välittömästi puhdistustyön loputtua Etelä Savon ympäristökeskuksen kirjaamoon sekä Pieksämäen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 78 ) 3. Puhdistustyö on tehtävä asiantuntevan vastuuhenkilön johdolla ja valvonnassa. Vastuuhenkilön yhteystiedot on ilmoitettava ennen työhön ryhtymistä sähköpostitse Etelä Savon ympäristökeskukseen ja Pieksämäen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 78 )
7/12 4. Maaperän kunnostuksen yhteydessä on varauduttava vesien käsittelyyn. Puhdistustyön aikana kaivantoihin kertyvä vesi on poistettava kaivannoista kokonaan ja toimitettava, mikäli todetaan saastuneeksi, käsiteltäväksi asianomaiseen käsittelyluvan omaavaan laitokseen tai käsiteltävä paikanpäällä niin, että se voidaan johtaa viemäriverkkoon tai maastoon. Viemäriverkkoon tai maastoon johtamiseen tarvitaan Pieksämäen vesilaitoksen ja Etelä Savon ympäristökeskuksen lupa. (YSL 78 ) Jätteen käsittely ja kuljetus 5. Massanvaihdolla poistettava pilaantunut maa aines, jonka haittaainepitoisuus ylittää määräyksessä 1 mainitut arvot, voidaan käsitellä asianmukaiset luvat omaavalla pilaantuneiden maiden käsittelypaikalla. Muu jätemateriaalisiksi luokiteltava jäte tulee myös toimittaa asianmukaiseen käsittelyyn tai loppusijoitukseen. (YSL 78 ) 6. Kunnostustyön yhteydessä tulee kunnostuksesta vastaavan varautua esittämään tiedot, joista ilmenee, että pilaantuneiden maiden vastaanottajalla ja/tai käsittelijällä on lupa ja kapasiteettia käsitellä ko. pilaantuneet massat. Tämän lisäksi lupa ja kapasiteettitiedot on esitettävä kohdan 13 tarkoittamassa loppuraportissa. Jätteiden kuljetuksesta on sovittava ennen kuljetukseen ryhtymistä jätteet vastaanottavan laitoksen kanssa. (YSL 78 ) 7. Jätteet on kaivettava ja kuljetettava siten, ettei niistä aiheudu vaaraa ympäristölle. Kaivetut massat on pyrittävä lastaamaan suoraan ajoneuvon lavalle ja ne on vietävä suoraan käsittelypaikkaan. Maamassoja voidaan lyhytaikaisesti työteknisistä syistä varastoida työmaalla, jolloin ne pitää peittää. Kokonaisuudessaan työ on suunniteltava ja toteutettava siten, että maan ja haitta aineiden pölyäminen ja leviäminen ympäristöön kaivun ja kuljetuksen aikana estetään. Poistettavat maamassat on peitettävä kuljetuksen ajaksi. (YSL 78 ) Puhdistushankkeen seuranta 8. Kaivettujen ja käsittelyyn vietävien maamassojen haitta ainepitoisuuksia on öljyhiilivetyjen ja raskasmetallien osalta seurattava kenttämittareiden avulla. Kenttämittaukset varmennetaan riittävällä määrällä laboratorionäytteitä. Maamassojen määristä ja haitta ainepitoisuuksista
8/12 on pidettävä kirjaa. Kirjanpito on liitettävä laadittavaan loppuraporttiin. (YSL 78 ) 9. Alueelle jäävien maiden haitta ainepitoisuudet on selvitettävä laboratorionäyttein ja tutkimustulokset on liitettävä laadittavaan loppuraporttiin. (YSL 78 ) 10. Näytteenotto ja kenttäanalyysit on tehtävä asiantuntevasti. Näytteenottajan yhteystiedot sekä käytettävät näytteenotto, käsittely ja kenttäanalyysimenetelmät on ilmoitettava ennen työhön ryhtymistä sähköpostitse Etelä Savon ympäristökeskuksen kirjaamoon ja Pieksämäen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 78 ) 11. Laboratorioanalyysit on tehtävä riittävän asiantuntemuksen omaavassa laboratoriossa. Käytettävän laboratorion nimi ja sen yhteystiedot sekä käytettävät analyysimenetelmät on ilmoitettava ennen työhön ryhtymistä sähköpostitse Etelä Savon ympäristökeskuksen kirjaamoon ja Pieksämäen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 78 ) 12. Tutkimustulokset on toimitettava välittömästi niiden valmistuttua lyhyesti kommentoituina tiedoksi Etelä Savon ympäristökeskukseen. (YSL 78 ) 13. Toteutuneista kunnostustoimenpiteistä ja tehdystä seurannasta samoin kuin kunnostustyön vaikutuksista maaperän laatuun on laadittava loppuraportti asetettujen kunnostustavoitteiden saavuttamisen jälkeen. Loppuraporttiin on sisällyttävä tutkimusraportit, työn lopettamisilmoitus, siirto asiakirjat ja mahdolliset työmaapöytäkirjat. Loppuraporttiin tulee myös sisällyttää tiedot kunnostustyön yhteydessä kaivetuista ja kiinteistöille sijoitetuista maamassoista, joiden haitta ainepitoisuus on yli Valtioneuvoston asetuksen kynnysarvon, mutta alle ylemmän ohjearvon. Loppuraportti on toimitettava kirjallisena Etelä Savon ympäristökeskukseen sekä Pieksämäen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään kolme kuukautta kunnostustyön päättymisen jälkeen. (YSL 78 ) 14. Jos tehtävä seuranta osoittaa tai muutoin ilmenee, että tehdyt kunnostustoimenpiteet ovat olleet riittämättömiä ja alueelle on jäämässä kohdassa 1 esitettyjä pitoisuuksia suurempia pitoisuuksia pilaantunutta maata, on
9/12 alueen puhdistamisesta vastaavan esitettävä riskinarviointi tai tarkistettu suunnitelma puhdistuksen jatkamiseksi Etelä Savon ympäristökeskukselle. (YSL 78 ) Päätöksen perustelut Etelä Savon ympäristökeskuksen käsityksen mukaan alueella olevan pilaantuneen maan käsittely ilmoituksessa esitetyllä tavalla ja edellä mainituin ehdoin täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain pilaantuneen maaperän puhdistamiselle asettamat vaatimukset eikä työstä tai alueen maaperästä aiheudu jatkossa terveyshaittaa tai vaaraa ympäristölle. Kohteen maaperä on pilaantunut tehdyn selvityksen perusteella arvioiden raideliikennetoiminnan seurauksena. Alueen maaperän pilaantuminen on tapahtunut pitkän ajan kuluessa. Ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanolain (113/2000) 22.1 :n mukaan maaperän pilaantumiseen sovelletaan ympäristönsuojelulain (86/2000) 12 luvun säännöksiä. Lisäksi ennen ympäristönsuojelulain voimaantuloa tapahtuneeseen maaperän pilaantumiseen sovelletaan voimaanpanolain 22.2 :n nojalla ympäristönsuojelulain 14 :n nojalla annettavia säännöksiä. Tällainen säännös on valtioneuvosten asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007). Valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) on määrätty eri maankäyttötarkoituksiin hyväksyttäviä maaperän haitallisten aineiden suurimpia pitoisuuksia. Puhdistettava alue on osittain kaavassa merkitty rautatiealueeksi, eikä alueen maankäyttöön ole tulossa muutoksia, jolloin puhdistuksen tavoitepitoisuuksiksi on määrätty ylemmät ohjearvot. Kunnostustoimenpiteet poistavat huomattavan osan maaperän haitta aineista, eikä maaperään jäävistä, pitoisuuksiltaan ylemmän ohjearvot alittavista haitta ainemääristä ennalta arvioiden aiheudu haittaa jatkossa ympäristölle tai terveydelle. (Määräys 1) Asianmukaisen jätehuollon ja viranomaisvalvonnan järjestämiseksi on tarpeen määrätä kunnostustyössä syntyvien jätteiden käsittelystä ja kuljetuksesta. Samoin on ollut tarpeen määrätä jätteiden kuljetuksesta tiedottamisesta vastaanottavalle laitokselle. (Määräys 2 7)
10/12 Jätehuolto on mahdollisuuksien mukaan hoidettava siten, että jätteet voidaan käyttää uudelleen tai muutoin hyödyksi ja ettei jätteistä aiheudu haittaa ympäristölle. Syntyvien jätteiden toimittaminen alueille tai laitoksiin, joilla on asianmukaiset luvat käsittelylle, varmistavat, ettei jätteistä aiheudu haittaa tai vaaraa ympäristölle. ( Määräys 5) Jätehuollon järjestämiseksi siten, ettei jätteistä aiheudu haittaa ympäristölle, on ollut tarpeen määrätä kunnostusalueella tapahtuvasta sekä loppusijoitukseen ja muualle käsittelyyn menevien jätteiden laadun ja määrän seuraamisesta. Loppuraportointi on osa seurantaa. (Määräys 8 14) ONGELMAJÄTTEEN SIIRTOASIAKIRJA Etelä Savon ympäristökeskus toteaa, että hakijan on huomioitava jätelain (1072/93) 18 :n nojalla annettu valtioneuvoston päätös (659/96), jonka mukaan toimitettaessa ongelmajätettä, kuten pilaantuneita maamassoja, hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi on ongelmajätteen haltijan (luovuttajan) laadittava ongelmajätettä koskeva siirtoasiakirja. Siirto asiakirjan on oltava mukana jätteen siirron aikana ja se on luovutettava jätteen vastaanottajalle. Siirtoasiakirjasta tulee ilmetä seuraavat asiat: ongelmajätteen tuottajan, haltijan (luovuttaja), kuljetuksen suorittajan ja vastaanottajan nimi ja yhteystiedot; kuljetusajankohta sekä pakkaus ja kuljetustapa; ongelmajätteen nimi, tunnusnumero, määrä, koostumus, olomuoto ja ominaisuudet; jätteen hyödyntämis ja käsittelypaikka sekä käsittelymenetelmä; ongelmajätteen haltijan vakuutus annettujen tietojen oikeellisuudesta ja allekirjoitus ja päiväys. Ongelmajätteen vastaanottajan on vahvistettava jätteen vastaanotto asiakirjaan tehdyllä päivätyllä allekirjoituksellaan. Luovuttajan ja vastaanottajan on säilytettävä allekirjoittamansa siirtoasiakirja tai sen jäljennös kolmen vuoden ajan allekirjoituksesta. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 14, 63, 75, 78 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 24, 25, 26, 27 Laki ympäristölainsäädännön voimaanpanosta (113/2000) 22 Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007)
11/12 Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/2006) Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (659/1996) Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) MAKSU 430 euroa Ympäristöministeriön asetuksessa alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista säädetään, että pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelystä peritään maksua 43 euroa/h. Tämän päätöksen käsittelyyn on kulunut aikaa 10 tuntia. PÄÄTÖKSEN JAKELU Päätös Ratahallintokeskus lasku mukana Tiedoksi Golder Associates Oy Pieksämäen kaupunginhallitus Pieksämäen ympäristönsuojeluviranomainen Suomen ympäristökeskus, sähköisesti Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla Päätös kuulutetaan Pieksämäen kaupungin ilmoitustaululla. MUUTOKSEN HAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto oikeuteen. Valitusoikeus päätöksestä on luvan hakijalla ja niillä, joiden etua asia saattaa koskea, sekä kunnanhallituksella ja viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua.
12/12 Muutosta voidaan hakea myös pelkästään käsittelymaksua koskevaan päätökseen. Käsittelymaksun muutosta haetaan Vaasan hallinto oikeudelta liitteenä olevan valitusosoituksen mukaisesti. Valitusosoitus on liitteenä. Ympäristölupainsinööri Ari Liimatainen Ympäristöinsinööri Mikko Rautio LIITTEET Liite 1 Valitusosoitus Liite 2 Asiakaskysely
LIITE 1 Etelä Savon ympäristökeskuksen päätökseen 02.06.2008 Dnro ESA 2005 Y 67 114 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta kirjallisella valituksella Vaasan hallinto oikeudelta. Päätös on annettu 02.06.2008. Valitusaika on 30 päivää päätöksen antopäivästä, sitä määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Tämän päätökseen valitusaika päättyy 02.07.2008. Valituksen toimittaminen Valitus on jätettävä Vaasan hallinto oikeuden kirjaamoon. Käynti ja postiosoite: Korsholman puistikko 43, 65100 Vaasa Telefax: 010 364 2760 Puhelin: 010 364 2611 Aukioloaika: klo 8.00 16.15 Valituksen on oltava perillä viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Lähettäjän vastuulla asiakirjat saadaan lähettää myös postitse tai lähetin välityksellä. Asiakirjat on jätettävä postiin niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan ja viraston aukioloajan päättymistä. Valituskirjelmän sisältö ja allekirjoittaminen Valitus on tehtävä kirjallisesti. Valituskirjelmässä on ilmoitettava: valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa päätös, johon haetaan muutosta muutos, joka päätökseen vaaditaan tehtäväksi sekä muutosvaatimuksen perustelut Valittajan, hänen laillisen edustajansa tai asiamiehensä on allekirjoitettava valituskirjelmä. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmän liitteet Valituskirjelmään on liitettävä: 1. päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä; 2. todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta; sekä 3. asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi; jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja tai yleinen oikeusavustaja, on liitettävä valituskirjelmään valtakirja, jollei valittaja ole valtuuttanut häntä suullisesti valitusviranomaisessa. Oikeudenkäyntimaksu Muutoksenhakijalta peritään Vaasan hallinto oikeudessa muutoksenhakuasian käsittelystä oikeudenkäyntimaksuna 82 euroa. Jääkärinkatu 14 50100 Mikkeli www.ymparisto.fi/esa Jääkärinkatu 14 FI 50100 St. Michel, Finland www.miljo.fi/esa