ASUNTO-OSAKEYHTIÖ HELSINGIN NELIKULMA TOUKOKUU 2017 TALOSUOJELUOHJEITA ASUKKAILLE PYSYVÄISTIEDOTE
TALOSUOJELUOHJEITA ASUKKAILLE PYSYVÄISTIEDOTE ASUNTO-OSAKEYHTIÖ HELSINGIN NELIKULMA TOUKOKUU 2017 / ALO, HÖV TALONSUOJELUOHJE ASUKKAILLE MONISTEEN SISÄLTÖ 1. VASTUU TALOSUOJELUN JÄRJESTÄMISESTÄ 2 2. PALOTURVALLISUUS 2 PALAVIEN NESTEIDEN JA KAASUJEN SÄILYTTÄMINEN, KAASULIESIEN KÄYTTÖ 2 PALOVAROITTIMET JA KAASUVAROITTIMET 3 TAVAROIDEN SÄILYTTÄMINEN PORRASKÄYTÄVISSÄ TAI KIINTEISTÖN MUISSA YLEISISSÄ TILOISSA 3 ALKUSAMMUTUSVÄLINEET 3 KODINKONEIDEN PUHDISTUS JA TELEVISION SULKEMINEN 3 3. MURTOSUOJAUS 3 4. VAKUUTUKSET 4 5. VESIVAHINKOJEN EHKÄISY 4 6. PELASTUSTEIDEN VAPAANA PITÄMINEN 4 7. ONGELMAJÄTTEET 4 8. VÄESTÖNSUOJAN SIJAINTI 5 9. HYÖDYLLISIÄ NETTIOSOITTEITA 5 10. LIITTEET SÄILYTETTÄVÄ PYSYVÄSTI HUONEISTOSSA!
TALOSUOJELUOHJEITA ASUKKAILLE PYSYVÄISTIEDOTE ASUNTO-OSAKEYHTIÖ HELSINGIN NELIKULMA TOUKOKUU 2017 1. VASTUU TALOSUOJELUN JÄRJESTÄMISESTÄ Uuden pelastuslain mukaan taloyhtiön pitää laatia taloyhtiön pelastussuunnitelma. Vastuu talosuojelun järjestämisestä ja toteuttamisesta on taloyhtiön hallituksella, isännöitsijällä, suojelujohtajalla ja hänen apulaisellaan sekä myös kaikilla asukkailla. Väestönsuojalla varustetussa talossa myös väestönsuojan hoitaja ja hänen apulaisensa ovat osaltaan vastuussa talosuojelujärjestelyistä. Asukkaiden velvollisuus on - tutustua jaettuun ohjeistukseen - noudattaa talokohtaisia ja yleisiä turvallisuusohjeita - osata hälyttää apua - osata auttaa loukkaantuneita - osata toimia oikein tulipalotilanteessa - tietää lähimmän suojapaikan sijainnin - tuntea yleinen vaaramerkki ja sen edellyttämät toimenpiteet - osata suojautua kotiinsa sekä - varautua selviytymään asunnossaan useamman vuorokauden ajan erilaisten häiriötilanteiden varalta. 2. PALOTURVALLISUUS Palavien nesteiden ja kaasujen säilyttäminen, kaasuliesien käyttö Asuinhuoneistoissa saa säilyttää erittäin helposti syttyviä, helposti syttyviä ja syttyviä palavia nesteitä sekä aerosoleja, jotka sisältävät palavia nesteitä tai palavia kaasuja, yhteensä enintään 25 litraa. Nestekaasua saa säilyttää asuinhuoneistossa 25 kiloa. Muita palavia kaasuja ei asuinhuoneistossa saa säilyttää. Palavia nesteitä, joiden leimahduspiste ylittää 55 C, saa säilyttää asuinhuoneistossa enintään 50 litraa. Edellä mainittujen aineiden säilyttäminen asuinhuoneistossa ei kuitenkaan ole suositeltavaa, vaikka lainsäädäntö antaakin siihen mahdollisuuden. Palavia kaasuja tai nesteitä ei saa säilyttää yhteisissä kellari- tai ullakkotiloissa, jotka on tarkoitettu asuntokohtaisen talousirtaimiston säilyttämiseen. Kaasuliesien käytössä tulee noudattaa erityistä huolellisuutta ja lieden tai uunin kaasun sulkemisesta käytön jälkeen tulee huolehtia erityisen tarkasti. 2
Palovaroittimet ja kaasuvaroittimet Pelastuslaki edellyttää asunnon varustamista palovaroittimella ja tarvittaessa useammalla. Kaasulla varustetuissa huoneistoissa tulee olla kaasuvaroitin. Vastuu palovaroittimen hankinnasta ja toimintakunnossa pitämisestä on asunnossa asuvalla, riippumatta siitä asuuko omistus- tai vuokraasunnossa. Palovaroitin ilmoittaa pariston loppumisesta lyhyin äänimerkein vähintään muutaman päivän ajan. Suositeltavinta on vaihtaa paristo vuosittain esim. aina 112-päivänä, joka on 11. helmikuuta. Tavaroiden säilyttäminen porraskäytävissä tai kiinteistön muissa yleisissä tiloissa Porraskäytävissä tai kiinteistön muiden yleisten tilojen käytävillä ei saa paloturvallisuussyistä säilyttää mitään tavaroita ja pelastustiet tulee säilyttää vapaina. Paloturvamääräysten mukaan lastenvaunuja tms. ei saa säilyttää porrashuoneissa, koska vaunut saattavat haitata pelastushenkilöstön pelastustoimia ja ihmisten poistumista rakennuksesta. Lastenvaunut tulee säilyttää niille varatuissa tiloissa. Alkusammutusvälineet Jokaisessa asunnossa tulisi olla sammutuspeite ja lisäksi suositellaan sammuttimien hankintaa. Kodinkoneiden puhdistus ja television sulkeminen Palovaaran minimoimiseksi asukkaiden tulee puhdistaa kylmäkojeiden taustat ja jäähdytyssäleiköt vähintään kerran vuodessa. Myös muiden elektroniikkalaitteiden säännöllisestä puhdistuksesta ja erityisesti jäähdytysilma-aukkojen puhdistamisesta ja vapaana pitämisestä tulee huolehtia. Muistakaa sulkea televisionne päävirtakytkimestä, eikä ainoastaan kaukosäätimestä! 3. MURTOSUOJAUS Käyttämällä takalukitusta ja varmuuslukkoa samanaikaisesti saa asunnolle lähes 100-prosenttisen murtosuojan. Lukitusturvaa voi täydentää rakoraudoilla, saranatapeilla sekä ovisilmällä ja varmuusketjulla. Tärkeää on myös muistaa suojata asunnon mahdolliset muut ovet ja maanrajassa olevat ikkunat. Ilmoita viipymättä asiasta huoltoyhtiölle tai isännöitsijätoimistoon, jos huomaat, että - johonkin taloyhtiön tilaan on murtauduttu - ulko-ovi ei sulkeudu tai - taloyhtiön tiloissa liikkuu epämääräisiä henkilöitä. 3
4. VAKUUTUKSET Muistutamme kaikkia osakkaita siitä, että taloyhtiön kiinteistön täysarvovakuutus ei kata huoneistoon lisättyjä erityisrakenteita tai tavanomaisesta tasosta poikkeavia ja normaaleja kalliimpia rakenteita. Vakuutuksemme ei myöskään korvaa poissa-asumisen kuluja mahdollisessa asunnon asumiskelvottomuustilanteessa. Kaikilla osakkailla ja asukkaille tulee siis olla oma kotivakuutus. Vakuutuksessa kannattaa mainita poikkeavat materiaalit, jolloin vakuutusturva yhdessä yhtiön vakuutuksen kanssa on riittävä. Lisätietoja ja ohjeita asunnon kunnossapitoon ja kylpyhuoneremontteihin sekä vakuutusturva-asioihin liittyen löydätte mm. isännöitsijätoimiston www-sivuilta www.itkonen.fi. 5. VESIVAHINKOJEN EHKÄISY Vesivahinkojen ehkäisyssä on tärkeää - ettei jätä astian- tai pyykinpesukonetta toimimaan ilman valvontaa - sulkea hana, kun ei käytä pesukonetta - ettei huuhtele viemäriin sinne kuulumatonta tavaraa - puhdistaa lattiakaivot säännöllisesti - astianpesukoneiden tai keittiöihin sijoitettujen pesukoneiden alle on syytä asentaa vuotovesikaukalo Huomioinette siis, että pesukoneista ja astianpesukoneista on aina katkaistava vesisyöttö sulkuhanasta, kun laitteet eivät ole käytössä. Suuren vahinkoriskin johdosta koneita ei myös koskaan saa jättää käymään asuntoon yksin. Koneita käytettäessä tulee asukkaan aina olla itse jatkuvasti paikalle, jotta esim. mahdolliset letkujen halkeamiset tulevat välittömästi huomatuiksi. Pesukoneiden poistoletkun tulee olla asennettuna siten, että letku ei pääse lattialle. Irralliset asennukset pesun yhteydessä esim. WC:n reunaan ovat todellinen riski. Letkun hypätessä paikaltaan pääsee vesi jatkuvalla syötöllä tulvimaan lattialle, tällaisista tapauksista on aiheutunut todella huomattavia vesivahinkoja. 6. PELASTUSTEIDEN VAPAANA PITÄMINEN Autoilijoita pyydetään aina pitämään kiinteistölle johtavat porttikäytävät sekä tontin sisäiset kulkutiet vapaina siten, että kaikissa tilanteissa pelastusajoneuvojen liikkuminen kiinteistöllä on mahdollista. 7. ONGELMAJÄTTEET Tavallisimpia kodeissa syntyviä ongelmajätteitä ovat loisteputket, nappiparistot, ladattavat nikkelikadmium-paristot, lääkkeet, elohopeakuumemittarit, lyijyakut, käytetyt voiteluöljyt, maalit, liimat, lakat, kyllästysaineet, liuottimet (esim. tärpätti, tinneri, tolueeni), torjunta- ja kasvinsuojeluaineet, hapot ja 4
emäkset. Nämä ovat erityisen haitallisia ihmiselle pieninäkin määrinä. Ongelmajätteitä ei saa laittaa sekajätteen joukkoon, viemäriin eikä poltettavaksi. Helsingissä ongelmajätteiden keräyksestä huolehtii Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY. Ongelma-, hyöty- ja sekajätteitä voi toimittaa Helsingissä Kivikon tai Konalan Sortti-asemille, huoltoasemilla oleviin ongelmajätekontteihin tai huoltoasemien keräyspisteisiin. Lisäksi pääkaupunkiseudulla kiertävät keväisin ja syksyisin kotitalouksien ongelmajätteitä ja metalliromua keräävät autot. Lisätietoa ongelmajätteiden ja metalliromun keräämisestä sekä keräysautojen aikatauluista saa HSY:n asiakaspalvelusta puh. (09) 1561 2110 tai nettisivuilta www.hsy.fi. 8. VÄESTÖNSUOJAN SIJAINTI Nelikulmalla ei ole omaa väestönsuojaa ja se käyttää tarvittaessa sille osoitettua väestönsuojaa lähialueella. Nelikulmalle osoitettu väestönsuoja sijaitsee Kangasalantie 13 vastapäätä (sisäänkäynti urheilukentän laidalla). 9. HYÖDYLLISIÄ NETTIOSOITTEITA Internetistä on saatavilla paljon hyvää informaatiota talosuojeluasioihin liittyen. Talosuojeluasioiden lisäksi isännöitsijätoimiston sivuille www.itkonen.fi on koottu ohjeita huoneiston hoitoon ja mm. kylpyhuoneremontteihin liittyen. Tutustu ohjeisiin! Osoitteita: www.spek.fi www.taloyhtio.net www.itkonen.fi www.palastustoimi.fi www.helpe.fi www.stuk.fi www.hel.fi/pel www.tukes.fi www.helen.fi www.112.fi www.hsy.fi 5
liite 1: Hätäilmoituksen teko-ohje Hätätilanteessa soita yleiseen hätänumeroon 112 Hätäkeskus suosittaa soittamaan hätänumeroon 112 kiireellisissä, todellisissa hätätilanteissa hengen, terveyden, omaisuuden tai ympäristön ollessa uhattuna tai vaarassa, tai jos on syytä epäillä näin olevan. SOITA HÄTÄPUHELU ITSE, JOS VOIT. Tärkeää olisi, että hätäpuhelun soittaisi hän, jota asia koskee. Hänellä on sellaisia tietoja, joita päivystäjä tarvitsee määritellessään mitä apua hän paikalle lähettää. Välikäsien kautta tuleva puhelu voi viivästyttää avun paikalle tuloa. KERRO, MITÄ ON TAPAHTUNUT. Hätäkeskuspäivystäjä kysyy soittajalta tietoja tapahtuneesta, jotta hän osaa tarvittaessa lähettää juuri siihen tilanteeseen oikean avun. KERRO TARKKA OSOITE JA KUNTA. Hätäkeskuksen alueella saattaa olla useita samoja osoitteita eri kunnissa. Siksi on tärkeää kertoa osoitteen lisäksi tapahtumapaikkakunta. Kirjoita kotiisi näkyvälle paikalle osoitteesi, jotta ilmoitat sen hätätilanteessa varmasti oikein. VASTAA SINULLE ESITETTYIHIN KYSYMYKSIIN. Päivystäjän esittämillä kysymyksillä on tarkoituksensa. Kysymykset eivät viivästytä avun hälyttämistä. Kiireellisessä tapauksessa päivystäjä hälyttää jo puhelun aikana auttamaan tulevat viranomaiset ja yhteistyökumppanit, sekä antaa näille lisätietoja tapahtuneesta. TOIMI ANNETTUJEN OHJEIDEN MUKAAN. Päivystäjä on koulutettu antamaan ohjeita eri tilanteisiin. On tärkeää noudattaa annettuja ohjeita. Oikein suoritetuilla ensitoimenpiteillä on usein merkitystä tilanteen lopputuloksen kannalta. LOPETA PUHELU VASTA SAATUASI SIIHEN LUVAN. Liian aikainen puhelun päättäminen voi hidastaa auttajien paikalle saapumista. Saatuasi luvan puhelun päättämiseen, sulje puhelin. Pidä linja vapaana. Päivystäjä tai kohteeseen saapuva auttaja voi tarvita lisätietoja tapahtuneesta. OPASTA AUTTAJAT PAIKALLE. SOITA UUDESTAAN, MIKÄLI TILANNE MUUTTUU. OHJE: Jos hätänumero on hetkellisesti ruuhkautunut - älä sulje puhelinta! Kuulet nauhoitteen, jossa kehotetaan odottamaan hetki linjalla. Hätäpuheluihin vastataan mahdollisimman nopeasti ja aina soittamisjärjestyksessä. Et tarvitse koskaan suuntanumeroa. Hätäpuhelu on maksuton. Lähde: HÄTÄKESKUSLAITOS www-sivut: http://www.112.fi/ Muista ladata Suomi 112 mobiilisovellus kännykkääsi!
liite 2: Toiminta sairauskohtauksissa SELVITÄ, MITÄ ON TAPAHTUNUT Onko potilas kaatunut, pyörtynyt, kouristellut? Onko silminnäkijöitä? Jaa seuraavat tehtävät, jos auttajia on enemmän. TARKISTA POTILAAN TILA Tarkista onko potilas heräteltävissä puhuttelemalla tai ravistamalla? TARKISTA HENGITYS Jos potilas ei herää, tarkista hengitys asettamalla kämmenselkä potilaan suun eteen ja koeta tuntuuko ilmavirtausta. Potilaan kasvojen sinerrys on merkki hengityksen estymisestä tai loppumisesta. SIIRRÄ POTILAS OIKEAAN ASENTOON (kts. kuva alla) Käännä tajuton potilas kylkiasentoon). Ojenna päätä taakse, jotta hengitys pääsee kulkemaan esteettä. TEE HÄTÄILMOITUS (kts. Liite 1) Heti kun olet selvittänyt potilaan tilan ja havainnut, että kyseessä on hätätilanne, soita numeroon 112 ja kerro: o mitä on tapahtunut o mitä potilas valittaa o mitä hän juuri sillä hetkellä tekee. TARKKAILE POTILASTA Älä jätä sairauskohtauksen saanutta yksin. Jos havaitset potilaan tilassa muutoksia ennen pelastuslaitoksen yksikön saapumista, soita uudelleen numeroon 112. OPASTA Järjestä auttajille opastus ja esteetön kulku potilaan luokse. KERRO AUTTAJILLE Mitä on tapahtunut. Miten potilaan tila on kehittynyt. Millaista ensiapua potilaalle on annettu.
liite 3: Toiminta tulipalotilanteessa PELASTA välittömässä vaarassa olevat. SULJE ovet estääksesi savun ja palon leviämistä. HÄLYTÄ palokunta soittamalla turvallisesta paikasta numeroon 112. SAMMUTA, jos palo on pieni eikä savua vielä ole. VAROITA niitä, jotka eivät ole välittömässä vaarassa. OPASTA tai järjestä opastus ja esteetön pääsy pelastusyksikölle kohteeseen sekä kerro välittömästi paloviranomaiselle onko ihmisiä vaarassa ja jo suoritetut toimenpiteet. VARMISTA, että kaikki ovat päässeet kokoontumispaikalle, joka on: keskellä sisäpihaa. Poistumaan kehotetut (eivät välittömässä vaarassa olevat) sulkevat koneet ja laitteet, ikkunat sekä kaikki ovet ja poistuvat ennalta määrätylle kokoontumispaikalle. Kerrostalopaloissa savu- ja palokaasut pääsevät usein leviämään porraskäytävään täyttäen sen kokonaan näkyväisyyden jäädessä vain muutamaan kymmeneen senttimetriin. Savu on lisäksi erittäin myrkyllistä, jonka hengittäminen aiheuttaa menehtymisen erittäin nopeasti. Jos palo on muualla ja porraskäytävässä on savua, toimi seuraavasti: Jää asuntoon ja ole rauhallinen. Kerrostaloissa jokainen asunto on tehty omaksi palo-osastokseen ( palolokero ), josta palon nopea leviäminen toiseen asuntoon on estetty rakenteellisin toimenpitein. Hyppääminen korkealta johtaa kohtalokkaisiin seurauksiin, asuntoon jääminen ei. Mene ikkunan luo ja herätä huomiota huutamalla, vilkuttamalla valoja, heiluttamalla jotain näkyvää tai voit myös soittaa numeroon 112 ja kertoa tarkan osoitteen missä olet. Laske varmuuden vuoksi vettä ammeeseen tai lavuaareihin. Jos asuntoon alkaa tulla savua ovien raoista, postiluukusta tai ilmanvaihtoventtiileistä, tuuleta ja tiivistä vuotokohdat kosteilla tekstiileillä. Jos asunnon ovi alkaa kuumeta, jäähdytä sitä vedellä. Jos liekit lyövät asunnon ikkunoihin, siirrä helposti syttyvät tavarat pois ikkunoiden läheisyydestä. Katso vanha, mutta erittäin kuvaava video kuinka nopeasti tulipalo kehittyy tavallisessa asunnossa: http://bit.ly/2qcngm3
liite 4: Toiminta vesivahinkotilanteissa VESIVAHINGOT Katkaise vuotokohteesta ja sen läheisyydestä sähköt. Selvitä etukäteen veden pääsulun/huoneistosi sulun sijainti. Kiinteistön veden pääsulku sijaitsee G-portaan kellarissa, lämmön ja kuuman veden sulku on lämmönjakohuoneessa C-portaan kellarissa. Porras-, linjakohtaiset sulut löytyvät kellaritiloista. o Linjakohtaiset sulut tullaan merkitsemään kellaritiloihin vuoden 2017 aikana. Ilmoita asiasta o huoltomiehelle p. 0400 753 723 o suojelujohtajalle p. 040 503 0233 tai 040 505 1199 o isännöitsijälle p. 040 449 4977 Tarvittaessa ota yhteys yleiseen hätänumeroon 112. Mikäli vesivaara uhkaa rakennuksen ulkopuolelta, selvitä vesivaaran aiheuttaja: Jos kyseessä on vuoto, pyri tyrehdyttämään se. Pyri estämään veden pääsy rakennukseen säkityksin tai muovipeitteitä käyttämällä ja johtamalla vesi poispäin. Hälytä tarvittaessa lisäapua. Yleisin syy kodin vesivahingoille on valvomatta jätetyn pesukoneen liittimien hajoaminen. Älä siis jätä pesukonetta yksin päälle ja sulje vesihana aina pesun jälkeen.
liite 5: Toiminta yleisen vaaramerkin soidessa Yleinen vaaramerkki on yhden minuutin pituinen nouseva ja laskeva äänimerkki tai viranomaisen kuuluttama varoitus. Sekä nousevan, että laskevan jakson pituus on 7 sekuntia. Yleinen vaaramerkki tarkoittaa väestöä uhkaavaa välitöntä vaaraa. Varoitus annetaan taajamissa kiinteällä ulkohälytinjärjestelmällä ja taajamien ulkopuolella kulkuneuvoon asennetuilla liikkuvilla hälyttimillä. Vaara ohi -merkki on yhden minuutin mittainen tasainen äänimerkki. Se on ilmoitus siitä, että uhka tai vaara on ohi. Yleinen vaaramerkki: Toimi näin kuultuasi yleisen vaaramerkin: Suojaudu sisätiloihin ja pysy siellä. Poikkeusoloissa välittömästi suojatiloihin. Sulje ovet, ikkunat ja ilmanvaihtoaukot ja tiivistä ne. Kuuntele ja noudata radiosta viranomaisten antamia tiedotuksia ja ohjeita. Vältä puhelimen käyttöä pelastusviranomaisten teleyhteyksien varmistamiseksi. Älä poistu alueelta ilman viranomaisten kehotusta ettet joutuisi vaaraan matkalla. i
liite 6: Kotivara Kotivara on osa omatoimista suojelua Kotivara on talouskohtainen varmuusvara, joka koostuu tavanomaisista elintarvikkeista ja sen sisältö voi vaihdella talouden ruokatottumusten mukaan. Kotivaran tulisi riittää kahdeksi viikoksi. Kotivara sisältää mm. astioita veden varastoimiseen lääkkeitä joditabletit talouskohtaisia välttämättömyystavaroita, joita ovat mm. hygieniatarvikkeet, vaipat, radio, paristot sekä taskulamppu. Kotivaraa käytetään jatkuvasti, päivittäin. Erityisen tarpeellista se on poikkeuksellisissa tilanteissa, kuten jos joku perheenjäsenistä sairastuu, jakelua koskeva häiriö estää hankinnat kaupasta, kelirikkotilanteessa, liikennehäiriön estäessä yhteydet tai poikkeusolot, onnettomuus tms. keskeyttävät normaalin elämänkulun. Suositus kotivaran elintarvikkeista yhdelle henkilölle kahdeksi viikoksi: 1 kg maitojauhetta 100 g:n pusseissa 2 kg lihaa, kalaa, makkaraa säilykkeitä, liemikuutioita ja tyhjiöpakattuja leikkeleitä 800 g leivänpäällistä juustoja, voileipätahnoja, marmeladia, keitettyjä munia 1 kg jauhoja, aamiaismuroja, makaronia, jälkiruokajauheita 2,5 kg erilaista leipää näkkileipää, pakastettuja tai pakattua limppua, korppuja, keksejä 2 kg juureksia, kasviksia perunoita, porkkanoita, kaalia, kuivattuja herneitä 1 kg marja- ja hedelmävalmisteita säilykkeitä ja pakasteita 1 l mehutiivistettä saadaan noin 5 l mehua 500 g rasvaa voita, margariinia tai öljyä 4 kg sekalaisia kuiva-aineita pikakahvia, teetä tai kaakaota, sokeria, kestokermaa, mausteita, makeisia, suolaa Muista erikseen lapset, vanhukset ja sairaat! Muista myös vesi! pakkausten käyttäminen.
liite 7: Onnettomuuksien ennaltaehkäisy omassa asunnossa Näiden toimenpiteiden suorittamisella voidaan omatoimisesti ehkäistä vaaratilanteita. Sähkölaitteita ja asennuksia koskevat yleisohjeet älä käytä sähkölaitteita olosuhteissa, mihin niitä ei ole tarkoitettu esimerkiksi kosteissa olosuhteissa, perehdy käyttöohjeisiin kun irrotat laitteiden pistotulppia älä vedä laitteen johdosta vaan tartu pistotulppaan, korjauta johtojen viat sähköalan ammattihenkilöllä älä tee omia sähköviritelmiä, kuten jatkojohtoasennuksia pysyvään käyttöön teetä sähköasennukset sähköalan ammattihenkilöllä tarkkaile sähköasennuksien kuntoa pyydä kuitti asennuksista ja mahdollinen käyttöopastus asuinkiinteistön sähkötarkastus suositellaan tehtäväksi 15 vuoden välein Televisio (lähinnä vanhemmat mallit) älä sijoita mitään tavaroita laitteen päälle älä peitä tuuletusaukkoja, huolehdi ilmankierrosta poista säännöllisesti pöly laitteen päältä ja tuuletusaukkojen ympäriltä (sisäpuolisen puhdistuksen voi suorittaa ainoastaan sähköalan ammattihenkilö) siirrä laitetta varovasti älä pidä laitetta turhaan päällä katkaise valmiusvirta yöksi tai jos olet pidemmän aikaa poissa toimita laite korjattavaksi jos kuvaan tai ääneen tulee outoja vikoja, jos laitteesta tulee voimakasta hajua, laite on kaatunut tai sen sisään on joutunut vieraita esineitä tai nestettä Pesukone älä jätä laitetta ilman valvontaa sen käydessä puhdista laite säännöllisesti ohjeiden mukaisesti suojaa laite roiskevedeltä sulje vesihana käytön jälkeen Kuivausrumpu, kuivauskaappi älä jätä laitetta ilman valvontaa sen käydessä puhdista laite säännöllisesti ohjeiden mukaisesti suojaa laite roiskevedeltä Kylmälaitteet toimita oikutteleva laite huoltoon puhdista laite pölystä säännöllisesti (myös laitteen takaosa) huolehdi ilmankierrosta sijoita laite mahdollisimman viileään paikkaan asunnossa Silitysrauta irrota pistotulppa kun et käytä laitetta pidä laitetta pystyssä kun laite on lämmin Liesi ja uuni valvo laitetta jatkuvasti käytön aikana muista kytkeä lämpö/kaasu pois käytön loputtua huomioi lapset ja kotieläimet älä säilytä palavaa tavaraa lämpölevyjen päällä
Sähkölämmittimet älä peitä laitetta ja valvo, että sen päälle ei putoa mitään aseta laite tukevalle alustalle älä sijoita palavia esineitä liian lähelle laitetta korjauta viallinen termostaatti Valaisimet huolehdi puhtaudesta noudata halogeenivalaisimien asennus- ja suojaetäisyyksiä vaihda vilkkuvat loisteputket heti käytä vain laitteeseen sopivia ja oikean tehoisia lamppuja Sähkökiuas huomioi suojaetäisyydet palaviin tarvikkeisiin varmista laitteen kiinnitys täytä kivitila ohjeiden mukaisesti älä ripusta pyykkejä liian lähelle kiuasta tai sen yläpuolelle korjauta rikkinäiset vastukset ja kytkimet (sähköalan ammattilainen) Puukiukaat ja tulisijat huomioi suojaetäisyydet palaviin tarvikkeisiin täytä kiukaan kivitila ohjeiden mukaisesti älä ripusta pyykkejä liian lähelle kiuasta tai sen yläpuolelle käytä ainoastaan puhdasta ja kuivaa puutavaraa lämmitykseen huolehdi tulisijan riittävästä ilman saannista älä polta jätteitä poista syntynyt tuhka riittävän usein tulisijasta palamattomaan astiaan huolehdi nuohouksesta Avotulen teko polta kynttilöitä tukevilla palamattomilla alustoilla kaukana palavista materiaaleista ja ainoastaan valvonnan alla roihujen käyttö parvekkeilla on kiellettyä nestekaasu- ja sähkögrillin käyttö parvekkeilla ei ole suositeltavaa ja sen kieltämistä suositellaan taloyhtiön järjestyssäännöissä noudata kunnallisia ohjeita avotulen tekoon ja roskien polttoon liittyen pidä tulitikut lasten ulottumattomissa
liite 8: Palavien nesteiden ja kaasujen säilytys Asuin-, toimisto-, majoitus-, päivähoito- ja kokoontumishuoneisto: Enintään 50 litraa: palavia nesteitä, joiden leimahduspiste > 55 o C (öljyt, dieselöljyt) Enintään 25 litraa: palavia nesteitä, joiden leimahduspiste < 55 o C sekä aerosoleja, jotka sisältävät palavia nesteitä tai palavia kaasuja (bensiinit, liuottimet, aerosolimaalit) Enintään 25 kiloa: nestekaasua Moottoriajoneuvosuojassa voidaan säilyttää: Enintään 200 litraa + ajoneuvon oman säiliön tilavuus: palavia nesteitä, joiden leimahduspiste > 55 o C (öljyt, dieselöljyt) Enintään 60 litraa + ajoneuvon oman säiliön tilavuus: palavia nesteitä, joiden leimahduspiste < 55 o C sekä aerosoleja, jotka sisältävät palavia nesteitä tai palavia kaasuja (bensiinit, liuottimet, aerosolimaalit) Enintään 25 kiloa: nestekaasua Palavien kaasujen/nesteiden säilytys on kiellettyä rakennuksen yhteisessä kellari- ja ullakkotilassa, joka on tarkoitettu asuntokohtaisen talousirtaimiston säilytykseen. Nestekaasun säilytys on kielletty rakennusten kellari- ja ullakkotiloissa.
liite 9: Pääsulkujen, sähköpääkeskusten ja kokoontumispaikan sijainnit
As Oy Helsingin Nelikulma, Sturenkatu 37-41, Helsinki 0400 753 723 - huoltomies 0400 753 723 - huoltomies (päivystäjä) 040 503 0233 - Atte Lonkari, B13 040 505 1199 - Hannu Översti, C17