Kasvupalvelujen ja SOTE-palvelujen yhteensovittaminen Kasvupalvelujen ja SOTE-palvelujen yhteissuunnittelu etenee Keski-Suomessa. Kasvupalvelujen edustajat ovat mukana SOTE-valmisteluryhmissä ja vastaavasti SOTE-edustajat ovat mukana kasvupalveluryhmässä. 12.4. pidettiin yhteinen SOTE-valmistelijoiden ja kasvupalvelun asiantuntijaryhmän työpaja. Työpajan teemoja olivat palvelut ja palvelumarkkinat, eri tuotantoyksiköiden rooli palveluntuotannossa, millä taholla on vastuu asiakkuudesta ja asiakkaan kokonaisprosessista, miten luodaan maakunnan laajuiset palvelut ja millainen voisi olla yhteinen sote/kasvupalvelukeskus. Työryhmien yhteenvedot: 1. Palvelumarkkinat - valinnanvapauden ja tuotannon hajauttamisen näkökulma 2. Yhteinen Sote/kasvupalvelukeskus - kansalaispalvelukeskus 3. Asiakkuuden kokonaisprosessi ja vastuu 4. Miten luodaan maakunnan laajuiset palvelut? Mitkä palvelut?
1. Palvelumarkkinat - valinnanvapauden ja tuotannon hajauttamisen näkökulma Mistä näkökulmasta asioita tarkastellaan - kansalaisen, veronmaksajan, maakunnan/järjestäjän, yksityisen vai julkisen tuottajan, ison vain pienen yhtiön intressien näkökulmasta? Pelkkä asiakkaan näkökulman korostaminen ei välttämättä takaa parasta kustannusvaikuttavuutta tai esim. pienen yrityksen suosiminen ei välttämättä palvele asiakkaan kokonaisvaltaisen palvelukokonaisuuden muodostamista, suurten toimijoiden suosiminen taas lisäisi monopolin riskiä jne. Tarkastelua eri näkökulmista: Asiakas - normiterve o yksittäisiä ja satunnaisia palvelutarpeita, ei erityistä tarvetta integraatiolle tai palveluohjaukselle, riittäisi suppea kulloiseenkin palveluun liittyvä palveluntuottaja o saa tarvitsemansa palvelut myös laajan valinnan vapauden palveluiden sote-keskuksista o mahdollisuus hakea palveluja etäämmältäkin, voi käyttää myös sähköisiä palveluja - moniongelmainen o moninaisia ja vaikeita palvelutarpeita, hyötyy laajasta ja keskitetystä tuotannosta, toisaalta hajautettu palvelutuotanto saattaisi parantaa palveluntuottajien erikoistumista o hajautettu palvelutuotanto lisää palveluohjauksen tarvetta/merkitystä o palveluiden saavutettavuus/lähipalveluiden merkitys korostuu - kaupunkilainen o kaupunkiseuduilla riittää väestö-/asiakaspohjaa useille laajan suoran valinnan palvelun tuottajalle o kaupungissa mahdollisuus hyödyntää monipuolisesti esim. maksuseteleillä tuotettavien palveluiden tuottajia o laajan suoran valinnan palvelut mahdollistavat palveluiden saannin samasta pisteestä - syrjäseudun asukas o laajat suoran valinnan palvelut voivat heikentää mahdollisuuksia tarjota palveluja lähellä o jos suoran valinnan piirissä vain suppeat palvelut, on vaarana, että muut palvelut haettava kaukaa (esim. keskussairaalasta) o väestöpohjat eivät riitä useille laajan suoran valinnan palvelun tuottajalle, näin ollen markkinoiden toimivuus haastavaa ja tuottajien määrä/valinnan mahdollisuudet voi jäädä hyvin vähäiseksi. Palveluntuottaja o suuri (valtakunnallinen) tuottaja laajat suoran valinnan palvelut mahdollistavat kokonaisvaltaisten (kustannustehokkaiden) palveluiden tuottamisen, markkinoiden hallinnoinnin mahdollisuus käyttää omien intressien mukaisesti alihankkijoita mm. maksuseteleiden kautta
riskinä se, että kansalaiset vaativat maksuseteleitä ja kapitaatiokorvauksesta menee merkittävä osa muille palveluntuottajille mahdollistaa maakunnan tasoisen toiminnan sivupisteiden kautta sote-keskuksen ylläpitäjät voivat tarjota suoran valinnan palveluiden lisäksi palveluja myös asiakasseteleillä tuotettavien palveluiden osalta o pieni vaikea tarjota laajan suoran valinnan palveluja mahdollisuus saada maksuseteliasiakkaita, mutta suuret tuottajat voivat pitää asiakkaat kokonaisvaltaisesti itsellään, ellei maakunta voi järjestäjänä velvoittaa maksuseteleiden käyttöön mahdollisuus tarjota palveluja asiakasseteleillä tuottavien palveluiden osalta. Järjestäjä/ hallinta-talous o suppean suoran valinnan palveluilla tulisi enemmän ohjattavia ja valvottavia sopimuskumppaneita, se lisäisi myös palveluohjauksen ja koordinoinnin tarvetta o laajan suoran valinnan palveluilla palvelun tuottajia ja niiden ohjaamiseen ja valvontaan liittyviä tehtäviä olisi vähemmän o palveluiden tuottamien laajasti asiakasseteleillä lisäisi tuottajien valvonnan ja ohjauksen sekä asiakkaiden palveluohjauksen tarvetta o laajan suoran valinnan palvelut voisivat johtaa siihen, että palveluita voisivat tuottaa vain muutamat kansalliset/kansainväliset yritykset, jolloin ne saisivat määräävän aseman ja alkaisivat myös määritellä palvelutuotannon kustannustasoja. Em. pohdintoja tehdessä tulisi myös huomioida se, miten ne vaikuttavat liikelaitoksen mahdollisuuksiin/velvollisuuksiin viedä palveluja perustason sote- yms. keskuksiin. Jos tuottajia on paljon (suppeat suoran valinnan palvelut), liikelaitos joutuisi viemään omia palvelujaan useampiin toimipaikkoihin ja rakentamaan yhteistyötä useampien toimijoiden kanssa. Laajassa suoran valinnan palvelumallissa liikelaitoksen vastuulla olevia palveluja olisi vähemmän ja niitä tuottajia, joiden kanssa liikelaitoksen tulisi rakentaa yhteistyökäytäntöjä, olisi vähemmän. Onko tarpeen luoda markkinoille yhteisiä palveluja (kasvu ja sote) Kasvupalvelu ja sote rajapinnan pitäisi olla asiakkaan ja hänen asiansa etenemisen kannalta sujuva ja olisi hyvä, että yksi taho, sote tai kasvu, ottaa vastuun asiakkaan prosessin etenemisestä. Työpajassa mukana olleilla yksityisillä palveluntuottajilla oli kiinnostusta asiakkuusprosessin kokonaisvaltaiseen vastuunottoon > yksityiset palveluntuottajat olivat valmiita siihen, että mikäli eivät itse pysty tuottamaan asiakkuusprosessiin kaikkia tarvittuja palveluja, ostaisivat sitä sitten alihankintana pitäen kuitenkin edelleen päävastuun palveluntuottajana. Asiakkaan ympärillä olisi palveluverkosto, josta asiakas poimisi tarvitsemansa palvelut, oli ne sitten sote tai kasvupalveluja. Kasvupalveluja voitaisiin ostaa sote-keskuksista. Tärkeänä nähtiin, että sote-keskuksissa sijaitsisi eri palveluntuottajat, jotka ns. yhdessä vievät asiakkaan tilannetta eteenpäin, sote-keskus hyvinvointikeskukseksi.
Sote-palvelujen rakenne (Keski-Suomen SOTE-valmistelu) Ongelmana on myös nähty se, että asiakasta haudotaan liikaa; samat ihmiset pyörittävät asioita ilman, että asiakkaan tilanne menee eteenpäin. Kelan tutkimuksessa oli selvinnyt, että mitä pidempään ja samoilla henkilöillä hoidettuna vaikeasti työllistyviä palvellaan, sen kauemmin asiakkaan palveluprosessi kestää eikä paluuta työmarkkinoille tapahdu. Näin ollen toivotaan myös uusia palveluntuottajia sote- ja kasvupalveluihin sekä asiantuntijuutta nähdä asiakkaan tilanne työmarkkinoille sijoittumiseen saakka. Todettiin, että asiakkuusprosessin eri vaiheisiin syntyvät palvelut synnyttävät uutta yritystoimintaa ja että pienillä yrityksillä on mahdollisuutta toimia isompien toimijoiden alihankkijoina; kovin suurta potentiaalia pienille yrityksille täysin yksin toimimiseen ei nähty. Kriteereitä palveluiden hankintaan ja laadunvalvontaa pidetään tärkeänä kaikkien palvelujen osalta. Jatkotyöehdotus: Määritellään tyypillisimpien asiakastilanteiden pohjalta kuvaukset/määrittelyt palveluprosesseista ja asiakkaan tyypillisimmin käyttämistä palveluista, ja määritellään sitten sen pohjalta palvelut ja niihin liittyvät eri tuottajien optimaaliset roolitukset Määritellään yhdyspinnat pitkäaikaistyöttömien yms. palveluiden osalta ja selvitetään, mitkä asiat voidaan yhdistää soten ja kasvupalveluiden kesken niin, ettei asioita tarvitse tehdä päällekkäin, voisiko esim. sosiaalityöntekijöiden ja nykyisten TE-toimistojen eri ammattilaisten rooleja/tehtäviä yhdistää, voisiko ainakin osan TE-toimistojen nyt ostamista sote-asiantuntijapalveluista yhdistää osaksi sote-palveluja jne.
2. Yhteinen Sote/kasvupalvelukeskus kansalaispalvelukeskus Työpajassa luonnosteltiin yhteistä sote/kasvupalvelukeskusta, joka nimettiin kansalaispalvelukeskukseksi. Keskuksen tehtäväksi määriteltiin asiakkaan laaja-alainen palvelutarpeen arviointi ja palveluohjaus. Palvelukeskuksessa olisi tarjolla verrattain laaja-alaisesti maakunnan sosiaali- ja terveyspalveluja (vrt. Jämsän malli) sekä asiakkaan palvelutarpeen mukaisia kasvupalveluja. Laaja-alaisuudella halutaan varmistaa se, että asiakkaan tilannetta ja tarpeita arvioidaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan erilaiset tarpeen huomioon ottaen. Kasvupalvelun asiakkaista erityisesti heikossa työmarkkina-asemassa olevat asiakkaat hyötyisivät tällaisesta kokonaispalvelusta. Palvelukeskus pystyttäisiin lisäksi ulottamaan lähelle asiakkaan asuinpaikkaa. Yhteinen palvelukeskus mahdollistaisi asiakaspalvelun kehittämisen siten, että runsaammin palveluja tarvitsevat asiakkaat saisivat eheämpiä palvelukokonaisuuksia, jotka olisi kytketty osaksi asiakkaan kokonaisprosessia oikea-aikaisesti ja kokonaistavoitteen saavuttamista silmällä pitäen. Sekä SOTE-palveluissa että heikossa työmarkkina-asemassa olevien asiakkaiden palvelussa tavoitteena on usein työkuntoiseksi kuntoutuminen. Nykyisessä palvelumallissa heikossa työmarkkina-asemassa olevat asiakkaat eivät usein pääse heidän palvelutarpeensa mukaiseen terveyspalveluun, minkä seurauksena heidän työllistymisensä ei myöskään edisty. Tyypillisiä terveysongelmia ovat tuki- ja liikuntaelinvaivat sekä mielenterveysja päihdeongelmat. Tärkeänä pidettiin sitä, että asiakkaan prosessivastuu on nimetyllä asiantuntijalla, joka toimii asiakkaan yhteyshenkilönä sekä huolehtii siitä, että asiakkaan palvelut yhteen sovitetaan ja asiakasprosessi etenee suunnitelmallisesti ja tavoitteen mukaisesti. Eri tahojen toteuttamasta asiakkaan moninkertaisesta palvelutarpeen arvioinnista tulisi päästä siihen, että asiakkaan prosessi etenee toimenpiteiden kautta tavoitteisiin. Työpajan asiantuntijat pitivät tärkeänä sitä, että palvelukokonaisuus voidaan järjestää palvelukeskukseen siten, että asiakas ei voi epätarkoituksenmukaisella tavalla katkaista omaa prosessiaan palvelukeskusta vaihtamalla. Mikäli tämä ei olisi mahdollista, palvelu olisi tarkoituksenmukaisempaa järjestää maakunnan liikelaitoksessa ilman asiakkaan valinnanvapautta. Toisaalta valinnanvapaus lisää palveluntuottajien välistä kilpailua, mikä voi edistää näiden palvelujen sisällön ja laadun kehitystä. Palvelukeskuksessa yksityinen palveluntuottaja vastaa asiakkaan palveluista, mutta maakunnan liikelaitos tuo viranomaispalvelut palvelukeskuksen seinien sisälle. Nämä viranomaispalvelut voivat olla sekä SOTE- että kasvupalveluja. Liikelaitos voi myös myöntää asiakkaalle asiakassetelejä ja henkilökohtaisen budjetin. Maakunnan järjestämät kasvupalvelut voisivat olla tarjolla asiakkaalle palvelukeskuksen ohjauksen kautta. Tällaisia yksityisen palvelusektorin tuottamia palveluja voisivat olla esimerkiksi erilaiset valmennus- ja koulutuspalvelut sekä asiantuntija-arviot, joita asiakas voisi mahdollisuuksien
mukaan valita joko palvelusetelin tai henkilökohtaisen budjetin avulla. Myös palkkatuki voisi olla tarjolla asiakkaan työllistämisen edistämiseen, koska jatkossa palveluntuottajat voivat myöntää asiakkaalle alle 10 000 euron rahoitustukia. Palvelukeskukseen integroitaisiin tarpeen mukaan eri kumppanien palvelut, jotta asiakkaan kokonaistilannetta voidaan edistää. Keskeisiksi kumppaneiksi tunnistettiin kunnat, Kela ja järjestöt. Kelan mukanaolon kautta palvelukeskuksen palvelutarjontaan voitaisiin kytkeä kaikki kuntoutuksen osa-alueet; sosiaalisen ja lääkinnällisen kuntoutuksen lisäksi myös ammatillinen kuntoutus. TE-hallinto ostaa nykyisin SOTE-sektorin palveluja, kuten laaja-alaista työkyvyn arviointia, neuropsykologinen konsultaatiota ja erikoislääkäritutkimuksia. Nämä palvelut voitaisiin jatkossa ostaa tai tuottaa osana SOTE-palvelukokonaisuutta ja poistaa näin tarpeettomia päällekkäisyyksiä palvelujen järjestämisessä. TE-toimistossa työskentelee myös kuntoutuspsykologeja, jotka auttavat ohjauskeskustelujen muodossa asiakasta ammatillisen kuntoutuksen suunnittelussa sekä selvittävät kuntoutujan soveltuvuutta ja valmiuksia eri työtehtäviin. Tällaisten palvelujen hankkiminen voitaisiin tehdä laajempina alueellisina tai ylialueellisina kokonaisuuksina eri palvelukeskusten hyödynnettäväksi. Kansalaispalvelukeskus Kysymyksiä: Palvelukeskuksen rahoitusmalli ja sen vaikutus palvelujen tarjontaan Yksityisen vrs. julkisen yhtiön sote-asema Asiakkaan valinnanvapauteen liittyvät kysymykset Palvelukeskusten sijainti ja yhdenmukaisuus Palvelukeskuksen palvelutarjonta
3. Asiakkuuden kokonaisprosessi ja vastuu Vaikeammassa tilanteessa olevien asiakkaiden palvelu olisi erityispalvelua, jota tuottaisi liikelaitos (mahdollisesti liikkuvan moniammatillisen tiimin voimin). Perusteluina oli, että asiakkaat tarvitsevat sosiaalityötä (viranomaistyötä ja -päätöksiä) ei pelkkää sosiaaliohjausta ja että asiakkaiden pitkäkestoiset prosessit eivät mahdollista sote-keskuksesta toiseen siirtyilemistä (valinnanvapaus). Työryhmässä todettiin, että rahoitusperusteet vaikuttavat sote-keskusten halukkuuteen palvella ko. asiakasryhmää. Keskusteltiin siitä, miten yhdyspinta rakennetaan kasvupalveluun, jos moniammatillinen tiimi sijoittuu liikelaitokseen. Kilpailutetaanko kasvupalvelut osaksi liikelaitoksen moniammatillista tiimiä maakuntatasoisesti (sama palveluntuottaja koko maakunnassa)? Malli voi olla hankala, jos tiimi on hajautunut kasvupalveluiden osalta useammalle palveluntuottajalle. Nykyinen tilanne kääntyisi vain toisin päin eli nyt on te-palvelut yhdellä toimijalla ja sote-palvelut kunnissa hajallaan. Tämä ei toimi on liian suuria eroja kuntien välillä. Pitäisi löytää malli, jossa toimintatavat sovitaan kolmijaolla sote-kasvupalvelut-kela. Kasvupalvelun henkilöasiakkaan palveluprosessiluonnos (TEM) Palveluprosessin tunnistaminen varhaisessa vaiheessa Työkalut Profilointi Ammatillinen kehittyminen jokaisella alalla Moniammatillisuus Osaamisen laventaminen
Paljon palveluja tarvitsevat asiakkaat Sote-keskukset vai liikelaitokset; sote-keskuksiin tulossa sosiaaliohjaus, sosiaalityö liikelaitoksessa Kilpailutettu taho tuottaa kasvupalveluita yhteistyössä em. tahojen kanssa Koordinointivastuu (moniammatillinen tiimi). Prosessivastuu markkinoilla -> palveluissa pomppiminen vuoden välein Malliksi näytti muodostuvan nykyisenmallinen TYP-toiminta, joka olisi erityispalvelua (sijoittuisi liikelaitokseen) moniammatillisen liikkuvan tiimin voimin. Asiakkaat tarvitsevat sosiaalityössä tehtäviä vo-päätöksiä, sosiaalityön palvelutarpeen arviointi sosiaalityöntekijän osaamisaluetta. Miten jalkautuu muiden sote-palveluiden pariin Toiminnan kanavoituminen sote-palveluiden yhteydessä voiko liikelaitos jalkautua sote-keskukseen Liikkuvat palvelut Asiakkaan lähellä Suuntima- työkalu (käytössä Pirkanmaalla, Suuntima huomioi sekä terveyden ja mahdollisen sairauden asettamat ehdot että asiakkaan elämäntilanteen) Auttaa asiakasta oikeanlaisten palvelujen pariin Palvelutarpeen arvioinnin uudistaminen Riskikartoitukset. Kustannusvaikuttavuutta moniammatillisella tiimillä Sote-puolen digitaalisten järjestelmien integrointi Jatkotyöstö mahdollista rahoituskuvioiden selkiinnyttyä Vähän palveluita tarvitseville voi olla hyötyä hajautetusta palveluista ja valinnanvapaudesta Paljon moninaisia palveluja tarvitseville hyötyä keskitetyistä palveluista Palveluntuottajan näkökulma Järjestäjän näkökulma => suuret ja pienet palveluntarjoajat mahdollisuus vaikuttaa kustannuksiin Te-palvelujen ja soten roolien yhdistäminen Palvelusetelin piiriin kuuluvia palveluja ei voi liikelaitos tuottaa Palvelutarpeen arviointi. Järjestelmän rakentaminen massan tarpeiden perusteella vai erityisryhmien tarpeiden perusteella? 80 prosenttia ihmisistä ei tarvitse suurta määrää palveluja Erityisryhmät o Henkilökohtainen budjetti pystyykö tämä ryhmä päättämään itse palveluistaan o Erityispalvelun moniammatillisen tiimin kautta liikelaitoksessa o Käyttääkö sote budjettiaan erityisryhmiin
4. Miten luodaan maakunnan laajuiset palvelut? Mitkä palvelut? Määrittämällä alueellisuus kilpailutuksessa mitkä palvelut? Asiakkaiden palvelutarpeet eivät ole alueellisesti määräytyviä, eivätkä noudata kuntarajoja ja siksi palveluita pitäisi olla saatavilla koko Keski-Suomen alueella tietyin reunaehdoin. Myös jos asukas asuu lähellä toisen kunnan rajaa, niin hänen olisi mahdollisuus valita lyhemmän matkan päästä oleva palvelu, vaikka olisikin toisessa kunnassa. Kuntarajat eivät saisi olla liian tiukat. Pitäisi määritellä ensin tuotteita, ei suoraan palveluita tai palvelukokonaisuuksia. Yhdyspinnalla olevan asiakkaan palvelutarpeen: palvelukattauksen määrittely -> sitten tuotteistus -> hankintatavan määrittely -> palveluntuottajien haku; alueellisuus ja palveluiden kattavuus selviäisi prosessin edetessä, kuin myös mahdolliset markkinapuutteet. Hyväksymällä palveluntuottajia eri puolilta maakuntaa mitkä palvelut? Palveluntuottajia on hyvä olla eri puolilta maakuntaa, jos palvelutuotteet hankittavat kokonaisuudet määritellään maakunnallisesti, tuottajia voi olla erikokoisia ja eri paikkakunnilla. Palvelukokonaisuuksien kilpailutuksissa täytyy huomioida myös osittamisen mahdollisuus tai jos käytetään listautumismenettelyä palvelutuotteet ja reunaehdot tulee olla tarkasti määritelty. Asiakkaan valinnanvapaus ja maakunnallinen palvelutuotteistus mahdollistaa maakunnan tasoisen seurannan palveluiden toteumasta sekä sen vaikuttavuudesta. Perustamalla palvelukeskuksia eri puolille maakuntaa mitkä palvelut ja miten tuotettuna (liikkuvat palvelut, etäpalvelut, monikanavapalvelut )? Voisiko sote ja kasvupalveluiden yhdyspinta-asiakas olla esim. hyvinvointikeskuksen asiakas, sillä profiloituminen soteen ei aina edistä tilannetta ja asiakas voi kokea leimaatumisen tunnetta. Palveluiden saavutettavuus on erittäin tärkeää huomioida, koska usein heikommassa asemassa olevalla asiakkaalle ei ole taloudellisia edellytyksiä liikkua kauaksi palveluiden pariin. Kuntien koosta riippuen perustetaan erikokoisia ja eri palvelutarjonnalla olevia palvelupisteitä (kauppa-esimerkki: Citymarket, K-market -> Hyvinvointikeskus, hyvinvointitupa ). Jos asiakkaalle tarjottavat palvelut ovat satunnaisia ja kertaluontoisia erikoispalveluita (esim. työkyvynselvitys), niin niitä olisi saatavilla vain isommissa hyvinvointikeskuksissa. Kaikille asiakkaille olisi kuitenkin edes minimitason palveluja saatavilla n. 30 min matkan päästä. Näitä palveluita voisi olla tarjolla vaikka liikkuvassa muodossa (vrt. poliisin lupapalveluauto) ja vain tiettyinä ajankohtina, jos ei ole mahdollista perustaa kiinteitä hyvinvointitupia. Palveluita pitäisi saada ns. monikanavaisesti. Kuntien asukkaille tarjotaan myös yhteis-/etäpalveluiden kautta palveluita ja palvelupisteet voisi sijaita pienempien kuntien hyvinvointituvissa, jotka olisivat joka paikkakunnalla oman näköiset ja paikallisesti koordinoituja (hyötyä paikkakuntatuntemuksesta). Niissä voisi olla mukana myös kunnan muita toimijoita. Työmarkkinatukivastuun jääminen osittain kunnalle voisi lisätä kuntien intressiä lähteä tähän mukaan. Sote-keskus -nimitys voi luoda vääränlaisia mielikuvia; Sote-/Hyvinvointikeskus Asukkaan palvelutarve ei ole alueellisesti määräytyvää Palvelujen tuotteistaminen; yhteismitallista tietoa palveluprosesseista
Hyvinvointituvat paikkakunnilla/alueilla Paikkakunnan oman näköinen palvelu ja paikallisesti koordinoitu Palveluohjaus Kunnan hyvinvointivastuu? Mikä intressi kunnalla osallistua soten järjestämään palveluun? Kunta ottaisi vastuulleen hyvinvointituvat, jossa voisi olla sote-toimijoita Työmarkkinatukivastuun jääminen osittain kunnalle Maakunnan vastuu hyvinvointipalvelujen järjestämisessä? Sote-keskusten etäisyys toisistaan 30 min päässä Markkinoilla syntyy tietyille alueille tiiviisti ja toisille haastavampaa järjestää Liikelaitoksen tarjottava, sote-keskuksen yhteydessä, olevat palvelut samalla periaatteella.