Kaustisen alueen Li-potentiaali - vanhojen moreeninäytteiden uudelleenanalysointi

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Länsi-Suomen yksikkö Kokkola 15.11.2012 68/2012 Kaustisen alueen Li-potentiaali - vanhojen moreeninäytteiden uudelleenanalysointi Olavi Kontoniemi Punertavaa spodumeenia pegmatiitissa. Näyte Läntän esiintymästä. Kuva Mikko Pelkkala, GTK.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro 15.11.2012 Tekijät Olavi Kontoniemi olavi.kontoniemi@gtk.fi Raportin laji Arkistoraportti Toimeksiantaja Raportin nimi Kaustisen alueen Li-potentiaali vanhojen moreeninäytteiden uudelleenanalysointi Tiivistelmä Kaustisen seudun litium-varannot hankkeessa (KaLi-hanke, EAKR) testattiin vuosina 2010 ja 2011 GTK:n vanhan linjamuotoisen moreeniaineiston soveltuvuutta Li-potentiaaliselvityksiin. Työtä jatkettiin vuosina 2011 ja 2012 GTK:n omalla rahoituksella. Kaikkiaan 7662 näytteestä analysoitiin Li ja osasta (7120 näytettä) 40 muuta alkuainetta. Litiumin analysointiin käytettiin natriumperoksidisulatetta. Raportti sisältää aineiston tilastollista tarkastelua sekä Li:n ja Be:n alueellisen jakaantumisen moreenin keskifraktiossa karttakuvien muodossa. Kartalla voidaan rajoittaa kuusi Li-anomaalista aluetta, jotka luovat hyvän pohjan tuleville kohdentaville tutkimuksille. Jatkossa voitaisiin ajatella vielä Li-potentiaaliselvityksiä Emmesin ja Jänislammen (Seljesin alue) esiintymien W- ja NW-puolelle tässä tutkimuksessa käytetyin metodein. Asiasanat (kohde, menetelmät jne.) Kaustisen alue, litiumpotentiaali, moreenigeokemia, kemialliset analyysit, natriumperoksidisulate Maantieteellinen alue (maa, lääni, kunta, kylä, esiintymä) Suomi, Keski-Pohjanmaa, Kaustinen, Kokkola Karttalehdet P4222, P4224, P4242, Q4111, Q4112, Q4113, Q4114, Q4123, Q4131, Q4132 Muut tiedot Liittyy raportti 35/2011 Arkistosarjan nimi Malmitutkimusraportit Arkistotunnus 68/2012 Kokonaissivumäärä 20 Kieli suomi Hinta Julkisuus julkinen Yksikkö ja vastuualue Länsi-Suomen yksikkö, VA 323 Allekirjoitus/nimen selvennys Hanketunnus 2141007, 2551013, 3551001 Allekirjoitus/nimen selvennys Olavi Kontoniemi

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND DOCUMENTATION PAGE Date / Rec. no. 15.11.2012 Authors Olavi Kontoniemi olavi.kontoniemi@gtk.fi Type of report Archive report Commissioned by Title of report Kaustisen alueen Li-potentiaali vanhojen moreeninäytteiden uudelleenanalysointi Abstract During 2010-2011 the investigations of Geological Survey of Finland (GTK) realized by the KaLi-project (lithium resources of the Kaustinen region), partly supported by ERDF, was tested re-assays of old (1970 s) till samples for a regional Liexploration. After testing the investigation was continuing by GTK s own project during 2011 and 2012. Lithium assays were made from in all 7662 samples and a wider assay baggage (41 components) from 7120 samples. Li was analysed by using sodium peroxide fusion. In the Li- and Be-anomaly maps, there are proposed six restricted areas for follow up investigations. Keywords Kaustinen region, lithium potentiality, till geochemistry, chemical assays, sodium peroxide fusion Geographical area Finland, Central Ostrobothnia, Kaustinen, Kokkola Map sheet P4222, P4224, P4242, Q4111, Q4112, Q4113, Q4114, Q4123, Q4131, Q4132 Other information Related other report 35/2011 Report serial Exploration reports Total pages 20 Unit and section Western Finland office, VA 323 Signature/name Olavi Kontoniemi Language Finnish Archive code 68/2012 Price Project code 3551001 Signature/name Confidentiality public

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Sisällysluettelo Kuvailulehti Documentation page 1 JOHDANTO 1 2 TUTKIMUSMENETELMÄT 1 3 TULOSTEN TARKASTELU 3 3.1 Aineiston tilastollinen tarkastelu 3 3.2 Litiumin ja muiden tarkasteltujen alkuaineiden alueellinen jakauma 6 3.2.1 Seljes 9 3.2.2 Köyrinen 9 3.2.3 Ullava 9 3.2.4 Kaustinen 9 3.2.5 Vintturi 9 3.2.6 Venetjoki 10 3.2.7 Muista analysoiduista komponenteista 10 4 PÄÄTELMÄT, JATKOTOIMENPITEET JA AINEISTON TALLENNUS 10 KIRJALLISUUSLUETTELO LIITELUETTELO LIITTYY

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 1 JOHDANTO Geologian tutkimuskeskus (GTK) keräsi valtakunnallisessa moreenin geokemiaa käsittävässä ohjelmassa (ns. linjamuotoinen moreeniohjelma) myös karttalehdiltä 2323, 2324 ja 2341 systemaattisesti moreeninäytteitä tutkittavaksi. Näytteenotto tehtiin 1970-luvun jälkipuoliskolla silloisella läpivirtausteräkalustolla ja näytteistä analysoitiin perusmetalleja ja pääkomponentteja (17 alkuainetta) semikvantitatiivisesti emissiokvantometrillä (EKV) (Gustavsson et al. 1979). Esimerkiksi Kaustisen 1:100000 karttalehdeltä analysoitiin yli 14000 näytettä. Näytteenottolinjat pyrittiin suunnittelemaan kivilajikulkuun ja jäätikön liikesuuntaan nähden kohtisuoraan 1-2 km:n välein pistevälin vaihdellessa 50-200 m. Näytteenottosyvyys vaihteli suuresti, mutta koko aineiston keskisyvyys oli n. 24 dm (ks. kuva 1). Koska edellä kuvattua näytemateriaalia oli GTK:n Kuopion varastossa, päätettiin EAKR-rahoitteisessa Kaustisen seudun litiumvarannot hankkeessa (KaLi) testata vanhan moreeniaineiston soveltuvuutta alueellisen potentiaalin arviointiin (Kontoniemi 2011). Vanhassa kartoituksessa ei analysoitu litiumia ollenkaan ja myöhemminkin tehdyssä ns. HP-kartoituksessa Li analysoitiin kuningasvesiliuotuksella, joten heikosti liukenevan spodumeenin Li tuli vain osaksi mukaan analyysiin. KaLi-hankkeessa päätettiin tehdä testimielessä uudet analyysit nykymenetelmillä. Keskusteluissa Labtium Oy:n kanssa päädyttiin siihen, että Li:n saamiseksi analyysiliuokseen näytteestä tehdään natriumperoksidisulate, joka voidaan sitten analysoida normaalisti ICP-AES-tekniikalla. Testivaiheessa analysoitiin kaikkiaan 542 näytettä ja tulokset olivat niin rohkaisevia, että GTK:ssa tehtiin päätös laajentaa potentiaaliselvitys koko Kaustisen seudulle linjamuotoista moreeniaineistoa hyväksi käyttäen. Tutkimusta hallinnoitiin Länsi-Suomen yksiköstä käsin siten, että vuonna 2011 tehdyt analyysit tehtiin Hi-tech-metallit hankkeessa (2141007, Sarapää, PSY) ja vuoden 2012 analyysit Länsi-Suomen mineraalipotentiaali hankkeessa (2551013, Kontoniemi, LSY). Aineiston käsittely ja raportointi tehtiin KaLihankkeessa (3551001). Kaikkiaan tutkimusta varten varattiin n. 500 000 ja kaikki tarvittava analytiikka tilattiin Labtium Oy:stä. 2 TUTKIMUSMENETELMÄT GTK:n Kuopion näytevarastosta valittiin tutkittavaksi ainekseksi styrox-laatikoihin pakatut seulotut moreeninäytteet, jotka oli otettu vuosien 1975 ja 1979 välillä. Näytemateriaaliksi kelpuutettiin vain moreeniaines ja siitä nimenomaan K-fraktio (0.06 0.5 mm), jossa voisi ajatella olevan spodumeenia enemmän suhteessa kiilteiden määrään. K-fraktiota näytti olevan tarjolla myös paremmin, koska hienofraktiota

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 2 on käytetty runsaammin muissa moreenigeokemiallisissa tutkimuksissa. Joistakin havaintopisteistä otettiin analysoitavaksi näyte kahdelta syvyydeltä, koska paikoin oli otettu useampia näytteitä eri syvyyksiltä. Matalimmat näytteet, jotka hyväksyttiin analysoitavaksi, oli otettu 11 dm:n syvyydeltä. Vuonna 2010 ja 2011 tehdyn testisarjan (542 kpl) näytteet jauhettiin kokonaan karkaistussa hiiliteräsastiassa (menetelmä 40/Labtium). Jauhatuksen jälkeen 0.2 g:n alinäytteestä tehtiin natriumperoksidisulate ja normaali monialkuaineanalyysi (22 komponenttia) ICP-OES-tekniikalla (720P). Myös varsinaiset potentiaaliselvitysnäytteet (7120 kpl) esikäsiteltiin samoin ja kaikista tehtiin analyysit menetelmällä 720P (Li analysoitu 10 ppm:n tarkkuudella), mutta suurimmasta osasta tehtiin lisäksi monialkuainemääritys (41 komponenttia) kuningasvesiliuoksesta ICP-MS ja ICP-OES tekniikoilla (515PM). Vain muutamissa näytteissä oli niin vähän materiaalia, että pystyttiin tekemään määritys vain menetelmällä 720P. Taulukossa 1 on eritelty analyysimäärät vuosittain, hankkeittain ja menetelmittäin. Kuva 1. Moreeninäytteiden syvyyskartta. Kuvaan rajattu tekstissä mainitut osa-alueet. Figure 1. Depth of till samples. In the picture also subareas named in the text.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 3 Taulukko 1. Tutkimukseen käytetyt kemialliset analyysit. Table 1. Chemical analyses used in this study. Aineisto/data Kpl/assays Labtium code Labtium code Hanke/project Vuosi/year Testit2010 542 720P 3551001 2010-2011 Kaustinen 2612 720P 515PM 2141007 2011 Kaustinen 1728 720P 515PM 2551013 2012 Ullava 2020 720P 515PM 2551013 2012 Kälviä 760 720P 515PM 2551013 2012 Yhteensä (kpl) 7662 3 TULOSTEN TARKASTELU 3.1 Aineiston tilastollinen tarkastelu Kaikki kemialliset analyysit on taulukoitu Microsoft Excel-ohjelmiston avulla yhteenvetotaulukoiksi, joissa alle määritysrajan olevat arvot on korvattu määritysrajan puolikkaalla, jotta niitä voidaan tarkastella tilastollisesti. Esimerkiksi Li-analyyseissä määritysraja oli 10 ppm, joten 5 ppm:n pitoisuudet taulukoissa tarkoittavat pitoisuuksia 0-10 ppm. Kuvan 2 diagrammi osoittaa aineiston normaalia jakaumaa, jonka korkein pitoisuus on 1180 ppm ja matalin alle 10 ppm. Kahdella eri analyysimenetelmällä tulokset korreloivat kyllä hyvin, mutta yleisesti ottaen sulatemenetelmällä (720P) pitoisuudet ovat korkeampia (kuva 3). Sulatemenetelmällä on saatu totaalisesti mukaan myös spodumeenin sisältämä litium, joten nämä tulokset kuvastavat paremmin alueen litiumpotentiaalia. Samat trendit ovat havaittavissa myös Ullavan ja Kälviän kartta-alueiden aineistossa (kuvat 4 ja 5), vaikkakin näytemäärät ja pitoisuustaso ovat hieman alhaisempia. Pienemmillä Li-pitoisuuksilla ero menetelmien välillä on ymmärrettävästi vaikeammin todettavissa. Kun tarkastellaan koko analyysiaineistoa, josta on tehty määritykset 41 komponentista (taulukko 2), voidaan havaita, että perusmetalleissa, rikissä ja arseenissa on kohtalaisen korkeitakin pitoisuuksia. Osin ne selittyvät alueella esiintyvillä mustaliuskeilla (ei arseeni), mutta aineistoon kannattaa tutustua myös malminetsintämielessä. Kultapitoisuuksiin pitää suhtautua varauksella, koska näytteenottajilla on saattanut olla kultasormuksia ja analyysimenetelmä 515PM ei ole soveltuva jalometallien analysointiin.

Li_515PM_ppm Li_720P_ppm GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 4 400 Moreenin Li-pitoisuus 350 300 250 200 150 Keskiarvo = 33 ppm Mediaani = 28 ppm Minimi = 5 ppm Maksimi = 1180 ppm Percentiles: 90 % = 61 ppm 99 % = 130 ppm 100 50 0 1 1001 2001 3001 4001 5001 6001 7001 Kuva 2. Aineiston (7662 näytettä) Li-pitoisuusjakauma. Figure 2. Li content frequency of study data (7662 samples). 300 250 KAUSTINEN Pearson correlation = 0.75 200 150 100 50 0 0 50 100 150 200 250 300 Li_720P_ppm Kuva 3. Li-pitoisuudet kahdella eri analyysimenetelmällä. Kaustisen kartta-alue (4340 näytettä). Figure 3. Li content analysed by two different methods. Kaustinen map area (4340 samples).

Li_515PM_ppm Li_515PM_ppm GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 5 250 200 ULLAVA Pearson correlation = 0.43 150 100 50 0 0 50 100 150 200 250 Li_720P_ppm Kuva 4. Li-pitoisuudet kahdella eri analyysimenetelmällä. Ullavan kartta-alue (2020 näytettä). Figure 4. Li content analysed by two different methods. Ullava map area (2020 samples). 200 180 160 KÄLVIÄ Pearson correlation = 0.75 140 120 100 80 60 40 20 0 0 20 40 60 80 100 120 140 160 180 200 Li_720P_ppm Kuva 5. Li-pitoisuudet kahdella eri analyysimenetelmällä. Kälviän kartta-alue (760 näytettä). Figure 5. Li content analysed by two different methods. Kälviä map area (760 samples).

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 6 Li-pitoisuudet korreloivat merkittävästi vain berylliumpitoisuuksien kanssa ja kohtalainen korrelaatio on koko aineistoa ajatellen yleisesti kiillemineraaleissa esiintyvien alkuaineiden kanssa. Korkeammissa Lipitoisuuksissa tämä korrelaatio selvästi heikkenee. Samaten voidaan havaita kohtalainen korrelaatio thalliumin kanssa, mikä kuvastanee graniittista kivilajiympäristöä. Toki vertailua tehtäessä on huomattava alhaiset Be- ja Tl-pitoisuudet suhteessa Li-pitoisuuksiin. Berylliumpitoisuuksien korrelointi Li-pitoisuuksien kanssa vaihtelee osa-alueiden välillä (taulukko 3). Siihen voi vaikuttaa moreeniaineksen erilaisuuden lisäksi myös se, että myös spodumeenipegmatiiteissa BeO-pitoisuudet vaihtelevat keskimäärin 50 ppm:stä n. 500 ppm:ään (Ahtola et al. 2010). Merkille pantavaa on kuitenkin korkeissa Li-pitoisuuksissa Ullavan alueen alhainen korrelaatio 720P- ja 515PMmenetelmillä tehdyissä määrityksissä. Samalla alueella Li_Be-korrelaatio on jopa negatiivinen 720Pmenetelmällä analysoiduissa yli 60 ppm Li-pitoisuuksissa. Tähän voisi olla yksi mahdollinen selitys se, että ko. alueella moreenin litium olisi peräisin pääosin pegmatiittien spodumeenista (ks. kuva 4), mutta pegmatiitit olisivat suhteellisen Be-köyhiä. 3.2 Litiumin ja muiden tarkasteltujen alkuaineiden alueellinen jakauma Liitteissä 1-4 on 7662 näytteen analyysitulokset esitetty karttakuvana Li:n ja Be:n osalta. Liitteissä 1 ja 3 symbolit on neljässä luokassa persentiilien mukaisesti, mutta muissa luokkajako on tehty silmämääräisesti parhaan erottuvuuden mukaisesti. Tutkimusalue käsittää osan valtakunnallisessa HP-aineistossa erottuvasta laajasta litiumanomaliasta (kuva 6), joka pilkkoutuu tässä tutkimuksessa useaan eri anomaliakuvioon. On todennäköistä, että HP-näytteet on poimittu samojen linjamuotoisen näytteenoton pisteistä, joita käytettiin tässä tutkimuksessa, mutta käytetty fraktio ja analyysimenetelmä poikkeavat toisistaan.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 7 Taulukko 2. Analyysiaineiston tilastollinen tarkastelu (N = 7120 kpl). Li_high = Li-pitoisuus 60 ppm tai enemmän (782 kpl). Table 2. Statistics of analyses (N = 7120). Li_high = lithium content 60 ppm or more (N = 782). Keskiarvo Mean Mediaani Mediane Max Pearson correl. Li_720P_X Pearson correl. Li_High_X Stdev Li_720P_ppm 33 28 443 1.00 1.00 26 Li_515PM_ppm 18 13 404 0.72 0.71 17 Ag_ppm 0 0 3 0.07 0.12 0 Au_ppb 2 1 420 0.04-0.02 8 Bi_ppm 0 0 27 0.19 0.11 1 Cd_ppm 0 0 7 0.07 0.05 0 Pd_ppb 8 7 126 0.08-0.02 5 Pt_ppb 2 1 44 0.03 0.01 2 Sb_ppm 0 0 33-0.07 0.06 2 Se_ppm 0 0 23 0.00 0.10 1 Te_ppm 0 0 2 0.00 0.14 0 Tl_ppm 0 0 4 0.46 0.43 0 W_ppm 0 0 37 0.01-0.01 1 U_ppm 1 1 66 0.18 0.05 1 Mo_ppm 1 0 25 0.16 0.07 1 Pb_ppm 3 3 74 0.22 0.06 2 Th_ppm 4 4 27 0.24 0.02 2 Al_ppm 7950 6755 50800 0.48 0.24 4553 As_ppm 5 3 9340 0.01 0.04 112 B_ppm 3 3 54 0.02 0.01 1 Ba_ppm 55 45 918 0.36 0.10 38 Be_ppm 0 0 5 0.52 0.45 0 Ca_ppm 2224 2050 16700 0.03 0.02 907 Co_ppm 4 4 120 0.36 0.23 3 Cr_ppm 22 17 748 0.34 0.16 19 Cu_ppm 13 10 207 0.24 0.07 11 Fe_ppm 14837 12900 70800 0.44 0.24 7438 K_ppm 2981 2120 33000 0.44 0.24 2554 La_ppm 14 13 63 0.25 0.03 4 Mg_ppm 3790 3040 39300 0.44 0.22 2712 Mn_ppm 172 153 867 0.43 0.27 77 Na_ppm 464 434 2010 0.13 0.07 163 Ni_ppm 12 9 389 0.32 0.16 12 P_ppm 356 332 5700 0.19 0.19 144 S_ppm 328 61 24300 0.10 0.16 986 Sc_ppm 3 2 21 0.42 0.18 2 Sr_ppm 12 11 73 0.00-0.02 5 Ti_ppm 790 708 4180 0.39 0.17 371 V_ppm 24 20 253 0.40 0.21 15 Y_ppm 7 6 28 0.17 0.01 2 Zn_ppm 29 24 873 0.38 0.28 25 Zr_ppm 6 6 26 0.23 0.10 2

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 8 Taulukko 3. Korrelaatiokertoimien vaihtelu eri osa-alueilla. Li_high = Li-pitoisuus 60 ppm tai enemmän. Table 3. Variation of correlation coefficient in different subareas. Li_high = lithium content 60 ppm or more. Alue Subarea Näytteitä (kaikki / Li-high) Samples (all /Li-high) Correl. Li_720P _515PM (Li-high samples) Correl. Li_Be Correl. Li_Be (Li-high) 720 P 515PM 720P 515PM Kaustinen 4340 / 631 0.77 0.52 0.70 0.51 0.65 Ullava 2020 / 84 0.03 0.32 0.64-0.18 0.52 Kälviä 760 / 67 0.70 0.61 0.75 0.59 0.60 Kuva 6. Valtakunnallisen HP-aineiston Li-pitoisuudet moreenin hienoaineksessa. Tutkimusalue rajattu suorakaiteella. Figure 6. Li content in fine fraction of till, national HP data. The study area is marked by rectangle. Liitteen 1 kartassa on rajattu 6 aluetta, joissa moreenin Li-pitoisuudet ovat merkitsevästi anomaalisen korkeita. Alueet ovat lännestä alkaen Seljes, Köyrinen, Ullava, Kaustinen, Vintturi ja Venetjoki. Koska Kaustisen alueen pegmatiiteissa on myös kohtalaisia Be-pitoisuuksia (jopa yli 500 ppm), liitteessä 2 on Be-kartta, vaikka beryllium onkin spodumeenin tavoin huono liukenemaan happoihin. Luotettavampi kuva olisi saatu, jos Be olisi analysoitu sulatemenetelmällä. Seuraavassa kuutta aluetta käsitellään hieman tarkemmin.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 9 3.2.1 Seljes Seljesin alueella on kaksi tunnettua litiumesiintymää, Emmes ja Jänislampi, jotka ovat nykyään Keliber Oy:n hallussa. Jänislammen kaakkoispuolella näkyy selvästi Li- ja Be-anomalia moreenissa, mutta myös Jänislammen ja Emmesin välillä on korkeita Li-pitoisuuksia. Emmesin ja Stora Seljesin N-puolella on epäyhtenäinen Li-Be-anomalia, mutta Viitaveden ja Långbackan välisellä alueella on yhtenäisempi Lianomalia. 3.2.2 Köyrinen Köyrisen alueella ei tunneta yhtään Li-esiintymää, mutta alueen moreenissa on kuitenkin kohonneita Lipitoisuuksia. Pegmatiittilohkareita alueella kyllä on, mutta niissä ei ole tavattu spodumeenia. Sama alue erottuu myös Be-pitoisuuksissa. Kannattaa miettiä, ovatko Leviäkankaan NW-puolelta GTK:n tutkimuksissa löydetyt spodumeenilohkareet (ks. liite 4, Rahkaneva) moreenianomalian jatketta kaakkoon päin. 3.2.3 Ullava Ullavan kirkonkylän ympäristöstä ei tunneta Li-esiintymiä, mutta seudulla on epäyhtenäisiä kohonneiden Li-pitoisuuksien alueita. Merkittävimmät ovat ehkä Rimpilän ja Vähälän anomaliat. Heinäjärven N- puoliset vanhat Li-lohkareet (ks. liite 4) voisivat olla em. kohteista. 3.2.4 Kaustinen Kaustisen kirkonkylän N-puolisella alueella tunnetaan mm. Nikulan ja Matonevan kohteissa spodumeenipegmatiittijuonia, mutta moreenigeokemian perusteella voisi olettaa, että Kokkolatien S-puolella (esim. Isoneva) voisi olla vastaavia juonia. Samaten Huntuksen alue tulee Li-Be-anomaliana esiin. Alueen S-osan moreenin Li-pitoisuuksiin voi vaikuttaa myös Kaustisen ja Vetelin graniitti-intruusiot. 3.2.5 Vintturi Tällä laajalla anomalia-alueella tunnetaan Leviäkankaan esiintymä ja hieman alueen N-puolella Outoveden, Syväjärven ja Rapasaarten esiintymät. Outovesi on Keliber Oy:n paikantama ja jälkimmäiset GTK:n tutkimia. Leviäkangas ja Syväjärvi ovat juuri siirtyneet Keliber Oy:n hallintaan. Outoveden esiintymä kuvastuu heikosti moreenigeokemiassa, mutta Rapasaaret (myös Syväjärvi) ja Leviäkangas paremmin. Koko aineiston korkein Li-pitoisuus (1180 ppm) on Rapasaarten SE-puolella. Piste on todennäköisesti osu-

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 10 nut pegmatiittilohkareeseen. Laaja anomaliakuvio voisi selittyä tunnetuillakin esiintymillä, mutta esim. Kolan alueen selvä anomaliakuvio voisi paremmin selittyä paikallisilla spodumeenipegmatiiteilla. 3.2.6 Venetjoki Alueelta ei tunneta Li-esiintymiä, mutta N-puolella on Keliber Oy:n Läntän kaivospiiri. Kairenevan alueella on usean pisteen Li-anomalia, mutta sieltä ei tunneta spodumeenilohkareita. Läntän esiintymä tulee paremmin näkyviin moreenin Be-pitoisuudessa kuin Li-pitoisuudessa. 3.2.7 Muista analysoiduista komponenteista Koska moreeninäytteistä analysoitiin kaikkiaan 41 alkuainetta, joitakin havaintoja koskien tuloksia (ks. taulukko 2): - Kulta-analyyseillä ei merkitystä, koska näytteet sisältävät mahdollisesti sormuskultaa - Perusmetallianomalioissa mustaliuskejaksojen vahva maskaus - Ag-Pd-anomaalisia pisteitä Hilli-Välikylä-alueella - Sb-Te voimakkaasti anomaalinen Ullavan järven N-puolella - W anomaalinen Kannusjärven ja Tastulan alueilla - Moreenin keskifraktio ei ole kovin hyvä tutkittaessa rapautuvien mineraalien komponentteja 4 PÄÄTELMÄT, JATKOTOIMENPITEET JA AINEISTON TALLENNUS Vanhan linjamuotoisen moreeniaineiston uudelleen analysointi kannatti seuraavista syistä: - Saatiin tiheämmän pisteverkon ansiosta tarkempi kuva alueen Li-potentiaalista - Sulatemenetelmällä (720P) analysoitaessa määritettiin totaali-li, jolloin saatiin mukaan myös spodumeeni-li - Moreenin keskifraktion käyttö näyttää olevan perusteltua ainakin Li-tutkimuksissa - Tuloskarttojen perusteella on huomattavasti helpompi suunnitella kohdentavia tutkimuksia verrattuna HP-aineiston karttakuvaan Tutkimusta seuraavien kohdentavien moreeni- ja/tai lohkaretutkimusten lisäksi olisi tulosten perusteella jatkossa mietittävä, tulisiko tämän kaltaista tutkimusta tehdä vielä Emmes-Jänislampi-alueen W- ja NWpuolisilla alueilla, joilta löytyy linjamuotoisia moreeninäytteitä. Tutkimuksessa käytetty laaja analyysiaineisto tullaan tallentamaan GTK:n tietokantoihin, joista se on irrotuskustannuksin kaikkien saatavilla.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 11 KIRJALLISUUSLUETTELO REFERENCES Ahtola T., Kuusela J., Koistinen E., Seppänen H., Hatakka T. & Lohva J. 2010. Report of investigations on the Syväjärvi lithium pegmatite deposit in Kaustinen, Western Finland. 33 s. + 16 liites. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti, M19/2323/2010/44. Gustavsson N., Noras P. & Tanskanen H. 1979. Seloste geokemiallisen kartoituksen tutkimusmenetelmistä. Summary: Report on geochemical mapping methods. Geologinen tutkimuslaitos. Tutkimusraportti 39. Geological Survey of Finland, Report of Investication no. 39. 20 pp. Kontoniemi O. 2011. Kaustisen seudun litium-varannot hankkeen (KaLi) tutkimukset vuosina 2010-2011. Arkistoraportti 35/2011. 29 s. LIITELUETTELO APPENDICES Liite 1. Moreenin Li-pitoisuuksien jakautuminen koko tutkimusalueella (4 luokkaa). Rajattuna kuusi anomalia-aluetta. App. 1. Li content of till samples within the whole study area (4 classes). Six anomaly areas are restricted. Liite 2. Moreenin Be-pitoisuuksien jakaantuminen koko tutkimusalueella (2 luokkaa). App. 2. Be content of till samples within the whole study area (2 classes). Liite 3. Moreenin Li-pitoisuudet keskeisellä tutkimusalueella (4 luokkaa). App. 3. Li content of till samples within the main study area (4 classes). Liite 4. Moreenin Li-pitoisuudet keskeisellä tutkimusalueella (3 luokkaa) ja tunnettujen lohkareviitteiden sijainti. App. 4. Li content of till samples within the main study area (3 classes) and location of known ore boulders.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 12 LIITTYY RELATED DATA Alkuperäiset analyysitulokset Excel-taulukkoina: - Kaustisen karttalehti; tilaukset 503393, 503530.535, 220968.983, 221076.082 - Ullavan karttalehti; tilaukset 221087.094 - Kälviän karttalehti; tilaukset 221095.097 Koostetaulukot paikkatietoineen: - Kaikki_720P_515PM.xls - Testit2010_720P.xls