Vehniän vesiosuuskunnan säännöt

Samankaltaiset tiedostot
Vehniän vesiosuuskunnan säännöt

HÄRKINVAARAN VESIOSUUSKUNTA VESIOSUUSKUNNAN SÄÄNNÖT

Osuuden nimellisarvo (osuusmaksu) on 90,00 euroa.

SUOVANLAHTI-VESIJÄRVI VESIOSUUSKUNNAN SÄÄNNÖT. 1 Toiminimi ja kotipaikka

Osuuskunnan toiminimi on Villingin vesiosuuskunta ja kotipaikka on Helsinki.

Osuuskunnan toiminimi on Anjalan vesihuolto-osuuskunta ja kotipaikka on Kouvolan kaupunki.

Etelä-Elimäen Vesiosuuskunta

1 Toiminimi ja kotipaikka Osuuskunnan toiminimi on Yläneenjoen Jätevesiosuuskunta ja kotipaikka on Pöytyä.

Osuuskunnan toiminimi on Pihlajalahden Vesiosuuskunta ja kotipaikka on Ruoveden kunta.

1 Toiminimi ja kotipaikka Osuuskunnan toiminimi on Uki-Kustavi saaristovesiosuuskunta. ja kotipaikka on Uusikaupunki.

VESIOSUUSKUNTA HKM:n SÄÄNNÖT

Osuuden nimellisarvo (osuusmaksu) on 100 euroa.

LUOMAN VESIOSUUSKUNNAN SÄÄNNÖT (Säännöt on hyväksytty Luoman Vesiosuuskunnan perustavassa kokouksessa )

Osuuskunnan toiminimi on Mäntsälän Sääksjärven vesiosuuskunta ja kotipaikka on Mäntsälä

Osuuskunnan toiminimi on Roukalahden vesiosuuskunta ja kotipaikka Liperin kunta.

Suvisaariston vesiosuuskunta Säännöt 1 (9) SUVISAARISTON VESIOSUUSKUNTA-SOMMARÖ VATTENANDELSLAG -NIMISEN OSUUSKUNNAN SÄÄNNÖT

MUHOKSEN SANGINJOEN VESIOSUUSKUNNAN SÄÄNNÖT

Linnanrauniontien vesiosuuskunnan säännöt

4 Muiden kuin jäsenten oikeus käyttää palveluja ja liittyä osuuskunnan verkostoon

VIHTIJÄRVEN VESIOSUUSKUNNAN SÄÄNNÖT. 1 Toiminimi ja kotipaikka Osuuskunnan toiminimi on Vihtijärven vesiosuuskunta ja kotipaikka on Vihti.

JÄTEVESIOSUUSKUNNAN SÄÄNNÖT. 1 Toiminimi ja kotipaikka. Osuuskunnan toiminimi on Kierikkalan Jätevesiosuuskunta ja kotipaikka on Rusko.

VESIOSUUSKUNNAN SÄÄNNÖT 1 (10) 4 Muiden kuin jäsenten oikeus käyttää palveluja ja liittyä osuuskunnan verkostoon

Osuuden nimellisarvo (osuusmaksu) on 120 euroa.

VESIOSUUSKUNNAN SÄÄNNÖT 2011

Osuuskunnan nimi on Vesankajärven vesiosuuskunta ja kotipaikka Jyväskylä.

VIRTAIN VESIOSUUSKUNNAN SÄÄNNÖT

Osuuskunnan toiminimi on Varparannan vesiosuuskunta ja kotipaikka Kontiolahti.

Osuuskunnan toiminimi on Alajärven Vesiosuuskunta ja kotipaikka on Alajärven kaupunki.

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisterijärjestelmä. Sivu Y-tunnus: Yritys- ja yhteisötunnus:

SÄÄNNÖT. Käsittelevä toimisto: Kaupparekisteri Arkadiankatu 6 A Helsinki, puh

4 Muiden kuin jäsenten oikeus käyttää palveluja ja liittyä osuuskunnan verkostoon

Osuuskunnan toiminimi on Paksuniemen vesiosuuskunta ja kotipaikka on Rääkkylä.

MALLI Sähköosuuskuntien säännöt ovat yhtenevät lukuun ottamatta nimeä ja kotipaikkaa.

1. Toiminimi ja kotipaikka Osuuskunnan toiminimi on Käsämän vesiosuuskunta ja kotipaikka Liperin kunta.

Osuuskunnan toiminimi on Karunan vesihuolto-osuuskunta ja kotipaikka on Sauvo.

LEMPYYN VESIHUOLTO-OSUUSKUNTA SÄÄNNÖT

Osuuden nimellisarvo (osuusmaksu) on 85 euroa.

SANTALAHTI LINTULUOTO VESIOSUUSKUNTA SÄÄNNÖT

Pohjois-Kangasalan vesihuolto-osuuskunta (9)

Järilä-Kuurolan jätevesiosuuskunta 1 (9) Säännöt

Osuuskunnan toiminimi on Kitö Vattenandelslag Kitön Vesiosuuskunta ja kotipaikka on Sipoo.

SAMMALJOEN VESIOSUUSKUNNAN SÄÄNNÖT. 1 Toiminimi ja kotipaikka Osuuskunnan toiminimi on Sammaljoen Vesiosuuskunta ja kotipaikka on Sastamalan kaupunki.

Muiden kuin jäsenten oikeus käyttää palveluja ja liittyä osuuskunnan verkostoon

2 Toimiala. [ei muutosta] [ei muutosta]

Korpilahden Hyrkkölän vesiosuuskunnan säännöt

ETELÄ-KORPILAHDEN VESIOSUUSKUNNAN SÄÄNNÖT. 1 Toiminimi ja kotipaikka

LEVANNON VESIOSUUSKUNNAN SÄÄNNÖT

Osuuskunnan tarkoituksena on tietoliikenneverkon antamin edellytyksin tukea kestävää kehitystä.

ILLON VESIHUOLTO-OSUUSKUNNAN SÄÄNNÖT

1 Toiminimi ja kotipaikka Osuuskunnan toiminimi on Valkjärven Kuituosuuskunta ja kotipaikka on Nurmijärvi.

Osuuskunnan toiminimi on Hirvihaaran Vesiosuuskunta ja sen kotipaikka on Mäntsälän kunta.

Osuuskunnan tarjoamia palveluja saavat käyttää hyväkseen muutkin kuin jäsenet, ellei hallitus toisin päätä.

Osuuskunnan toiminimi on Tuuloksen tietoverkko-osuuskunta ja kotipaikka on Hämeenlinna.

Osuuskunta Visian yhteisösäännöt

AROLAN-JOKELANSEUDUN-HALKIAN VESIOSUUSKUNTA SUONEN SÄÄNNÖT

Parkojan Koulu, Alkutaival 16, Pornainen. Läsnä Kokouksessa oli läsnä 40 osuuskunnan jäsentä, liite 1.

Jäsen on velvollinen osallistumaan osuuskuntaan yhdellä osuudella. Jäsenellä on oikeus osallistua osuuskuntaan useammallakin osuudella.

Osuuskunnan toiminimi on Suomen Luotto-osuuskunta, ruotsiksi Finlands Kreditandelslaget ja sen kotipaikka on Helsinki.

Osuuskunnan säännöt

Osuuskunnan toiminimi on Valkeiskylän vesiosuuskunta ja kotipaikka on Kuopion kaupungin Nilsiän kaupunginosa.

Patentti- ja rekisterihallitus Kaupparekisterijärjestelmä :06:16 Y-tunnus: YHTEISÖSÄÄNNÖT

Sibbe vesihuolto osuuskunta Sibbe vattenserviveandelslag nimisen osuuskunnan säännöt

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Sivu 1 Kaupparekisterijärjestelmä Y-tunnus:

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri

1 TOIMINIMI JA KOTIPAIKKA 2 TOIMIALA 3 MONIPALVELUVERKKOINFRASTRUK- TUURIN HANKKIMINEN, YLLÄPITO, HAL- LINNOINTI JA MUU HOITO

SUOMEN LUOTTO-OSUUSKUNNAN SÄÄNNÖT

I I PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS. Kaupparekisterijärjestelmä : -

OSUUSKUNTA KYMIJOEN KYLÄKUITU säännöt

file:///f:/mat FutureVision/lieksan_vesiosuuskunta/sivuston_sisältöä/...

1 TOIMINIMI JA KOTIPAIKKA Osuuskunnan nimi on Valoa kuidun päässä ja kotipaikka on Kouvola.

Osuuskunnan toiminimi on Pispalan Kivijalka osk ja sen rinnakkaistoiminimi on Pispala Stonefoot co-op. Osuuskunnan kotipaikka on Tampere.

Tavoitteena on osuustoiminnallinen omavaraisuus. Ellei ylijäämää jaeta, se käytetään toimintatavoitteiden saavuttamiseen.

Osuuskunnan toiminnan periaatteena on toimia voittoa tavoittelemattomasti ja tuottaa jäsenilleen osuuskunnan toimialaan liittyviä palveluja.

Nykyinen (voimassa lukien) (Päätettäväksi varsinaisessa osuuskunnan kokouksessa Voimaan mahdollisimman pian.

1 Toiminimi ja kotipaikka Osuuskunnan toiminimi on Kannuksen Vesiosuuskunta ja kotipaikka Kannuksen kaupunki

4 Jäsenen eroaminen Ilmoitus osuuskunnasta eroamisesta on tehtävä hallitukselle kirjallisesti.

Osuuskunnan palveluja saavat käyttää muutkin kuin jäsenet, mikäli hallitus ei toisin päätä.

Osuuskunnan nimi on Hailuodon laajakaistaosuuskunta ja kotipaikka on Hailuoto.

Patentti- ja rekisterihallitus Kaupparekisterijärjestelmä :52:40 Y-tunnus: YHTEISÖSÄÄNNÖT

Osuuskunta Universon säännöt

Leppälahti-Savio vesihuolto-osuuskunnan säännöt

Sivu Y-tunnus: PATENTTI- 3A REKISTERIHALLITUS Kaupparekisterijarjestelma SAANNOT. Yritys- ja yhteisotunnus:

Mediaholvi Osk säännöt

1. Toiminimi ja kotipaikka Osuuskunnan toiminimi on Käsämän vesiosuuskunta ja kotipaikka Liperin kunta.

Järventaustan kyläkuituosuuskunnan säännöt

SUOLAHDEN-SUMIAISTEN VESIOSUUSKUNTA Osuuskuntakokous

S Ä Ä N N Ö T - S U O M E N B I O P A N K K I O S U U S K U N T A

1 Toiminimi ja kotipaikka Osuuskunnan toiminimi on Kannuksen Vesiosuuskunta ja kotipaikka Kannuksen kaupunki

SUOLAHDEN-SUMIAISTEN VESIOSUUSKUNTA Osuuskuntakokous

HighScore Osk -nimisen osuuskunnan säännöt

ViljaTavastia osuuskunta Grain Tavastia cooperative SÄÄNNÖT

1 Toiminimi ja kotipaikka. Osuuskunnan toiminimi on Metsäylioppilaiden Osuuskunta Uniforst ja sen kotipaikka on Helsinki.

Osuuskunnan toiminimi on Rautavaaran tietoverkko-osuuskunta ja kotipakka on Rautavaara.

Pohjoisen yhteisöjen tuki - Majakka ry. Säännöt

Mämmen vesihuolto osuuskunnan säännöt

Työosuuskunta expertos osk -nimisen osuuskunnan säännöt

MARTNET OSUUSKUNNAN SÄÄNNÖT (Y-tunnus: )

YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT. Nimi ja kotipaikka

Inarijärvi-yhdistys ry:n säännöt

Toimialoina ovat kaikki kulttuurin ja taiteen alat ja näiden toimintaa välittömästi tai välillisesti tukevat toimialat.

Transkriptio:

1 Uuden osuuskuntalain säädökset ovat suurelta osin tahdonvaltaisia, mikä tarkoittaa sitä, että ne ovat syrjäytettävissä osuuskunnan sääntöjen määräyksillä. Uusi osuuskuntalaki antaa mahdollisuuden säännöillä muokata osuuskunnasta sekä osuuskunnan erityisaseman että käyttäjät huomioonottavan yrityksen. Vehniän vesiosuuskunnan säännöt 1 Toimiala ja kotipaikka Osuuskunnan toiminimi on Vehniän vesiosuuskunta ja kotipaikka on Laukaan kunta. 2 Toimiala 3 Jäseneksi ottaminen Osuuskunnan toimiala on rakentaa, ylläpitää ja hoitaa vesi- ja viemärilaitosta ja tarjota vesihuoltopalveluja pääasiassa jäsenille. Osuuskunta voi tarjota vesihuoltopalveluja myös muille vesihuoltolaitoksille. Osuuskunnan jäseneksi pyrkivän on tehtävä siitä kirjallinen hakemus hallitukselle, joka päättää jäseneksi ottamisesta. Jäsenyys alkaa kun hakemus on hyväksytty. Jos hallitus ei hyväksy hakijaa jäseneksi, hallitus voi alistaa asian osuuskunnan kokouksen ratkaistavaksi. 4 Muiden kuin jäsenten oikeus käyttää palveluja ja liittyä osuuskunnan verkkoon Muutkin kuin jäsenet saavat hallituksen hyväksymän sopimuksen tehtyään liittyä osuuskunnan vesi- ja viemäriverkostoon ja käyttää osuuskunnan palveluja. 5 Sopiminen liittymisestä ja palvelujen käytöstä

2 6 Osuus ja osuusmaksu 7 Vapaaehtoiset osuudet 8 Liittymismaksu Liittymisestä osuuskunnan vesi- ja viemäriverkostoon ja osuuskunnan tarjoamien palvelujen käytöstä tehdään kirjallinen sopimus. Liittymiseen ja palvelujen käyttöön sovelletaan näiden sääntöjen lisäksi edellä mainittua sopimusta, osuuskunnan yleisiä toimitusehtoja ja taksaa tai hinnastoa. Jäsenellä on oltava yksi osuuskunnan osuus. Osuuden nimellisarvo (osuusmaksu) on 84,10 euroa. Osuusmaksu on maksettava yhdessä erässä osuuskunnan osoittamalle pankkitilille 30 päivän kuluessa jäseneksi hyväksymisestä lukien. Osuuskunta voi antaa myös vapaaehtoisia osuuksia. Osuuskunnan kokous päättää vapaaehtoisten osuuksien antamisesta tai valtuuttaa hallituksen päättämään siitä. Valtuutus voidaan antaa enintään viideksi vuodeksi kerrallaan. Jäsen ei saa vähentää vapaaehtoisten osuuksiensa lukumäärää ennen kuin on kulunut vähintään viisi vuotta tällaisen osuuden antamisesta. Osuusmaksun lisäksi kukin jäsen maksaa jokaista erillistä vesi- ja viemäriliitäntäänsä kohti liittymismaksun. Osuuskunnan kokous päättää liittymismaksun määrästä, määräämisperusteista, maksuajasta ja -tavasta ja muista ehdoista tai se voi valtuuttaa hallituksen päättämään niistä. Tällainen valtuutus voidaan antaa enintään viideksi vuodeksi kerrallaan. Osuuskunnan hallituksella on valta päättää että määrätynlaisista johtoliittymistä ei peritä liittymismaksua.

3 Jäsen voi siirtää liittymismaksulla saamansa edut kiinteistön luovutuksen yhteydessä sen uudelle omistajalle ja haltijalle. Liittymismaksu palautetaan, kun osuuskunnan palvelujen käyttö lakkaa kiinteistöllä pysyvästi rakennusten poistuessa käytöstä ja liittymissopimus irtisanotaan. 9 Ylimääräinen maksu 10 Jäsenten henkilökohtainen vastuu Osuuskunnan kokous voi yksinkertaisella enemmistöllä päättää ylimääräisen maksun perimisestä jäseniltä toiminnan aikana kiinteistön ostamista, rakennusten uusimista ja korjaamista tai uusien laitteiden hankkimista ja rahoittamista varten. Maksu voidaan periä ehdolla, että sitä ei palauteta, tai se voidaan ottaa lainana. Muuten maksusta päättää hallitus. Ylimääräistä maksua peritään tai otetaan lainana jäseniltä samojen perusteiden mukaan kuin liittymismaksua tai sen mukaan kuin kukin jäsen käyttää hyväkseen osuuskunnan palveluita tai samanaikaisesti näillä molemmilla perusteilla. Ylimääräistä maksua voidaan kunkin tilikauden aikana määrätä jäsenten suoritettavaksi yhtenä tai useampana eränä yhteensä enintään jäsenten liittymismaksujen nimellismäärä. Jos ylimääräistä maksua otetaan lainana, lainaerät palautetaan jäsenille aikaisintaan viiden vuoden ja viimeistään kymmenen vuoden kuluttua sen tilikauden päättymisestä lukien, jolloin kukin lainaerä on jäseniltä peritty. Jos jäsenyys lakkaa sitä ennen, saa jäsen lainan takaisin samalla kertaa kuin osuusmaksunsa. Laina saadaan palauttaa samoin yleisin edellytyksin kuin osuusmaksu. Jäsenet eivät ole henkilökohtaisessa vastuussa osuuskunnan sitoumuksista tai muista veloista. 11 Vesi- ja viemäriverkoston rakentaminen, kunnossapito ja uusiminen

4 12 Jäsenen velvollisuudet 13 Jäsenten yksimielinen päätös Osuuskunta huolehtii vesi- ja viemärijohtojen rakentamisesta ja kunnossapidosta hallituksen määräämään liittämiskohtaan saakka. Jäsen on velvollinen: 1) tekemään hallituksen hyväksymän sopimuksen liittymisestä ja osuuskunnan palvelujen käyttämisestä 2) noudattamaan osuuskunnan hallituksen hyväksymiä kulloinkin voimassa olevia vesihuollon yleisiä toimitusehtoja ja taksaa tai hinnastoja 3) luovuttamaan osuuskunnan käyttöön korvauksetta maata jäsenten kiinteistölle johtavien osuuskunnan vesi- ja viemärijohtojen rakentamista, korjaamista ja uusimista varten 4) kohtuullista korvausta vastaan myöntämään osuuskunnalle oikeuden rakentaa, korjata ja uusia maallaan myös muita kuin 3) kohdassa mainittuja vesi- ja viemärijohtoja 5) sallimaan, että hallitus tai sen valtuuttama henkilö tarkastaa vesi- ja viemäriverkostoon liitetyt johdot Osuuskunnan jäsenet voivat yksimielisenä päättää osuuskunnan kokoukselle kuuluvasta asiasta ilman kokousta. Päätöksenteko edellyttää kaikkien osuuskunnan jäsenten osallistumista ja yksimielisyyttä. Päätös on tehtävä kirjallisesti ja se on päivättävä ja vähintään kahden jäsenen allekirjoitettava. Päätöksessä on mainittava päätökseen osallistuneiden jäsenten nimet. Kirjalliseen päätökseen sovelletaan muuten, mitä osuuskunnan kokouksen pöytäkirjasta säädetään. Päätökseen ei kuitenkaan tarvitse sisällyttää tai liittää ääniluetteloa.

5 14 Osuuskunnan kokoukset Jäsenet käyttävät päätösvaltaansa sille lain tai sääntöjen mukaan kuuluvissa asioissa osuuskunnan kokouksissa. Osuuskunnan varsinainen kokous pidetään kerran vuodessa. Ylimääräinen osuuskunnan kokous pidetään, milloin hallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai se on muutoin lain mukaan pidettävä. Kokoukset pidetään osuuskunnan kotipaikassa, jollei hallitus yksittäistapauksessa määrää kokouspaikaksi jotakin muuta Suomen paikkakuntaa. Kokouksessa on kullakin jäsenellä yksi ääni. Osuuskunnan kokouksen päätökseksi tulee se mielipide, jota kannattaneilla jäsenillä on enemmän kuin puolet annetuista äänistä. Vaalissa katsotaan valituksi se, joka saa eniten ääniä. Äänten mennessä tasan vaali ratkaistaan arvalla, mutta muissa asioissa tulee voimaan se mielipide johon kokouksen puheenjohtaja on yhtynyt. Ellei vaaleissa, milloin toimeen tai tehtävään on ehdotettu useampaa kuin kahta henkilöä, kukaan ei ole saanut enemmistöä annetuista äänistä, toimitetaan uusi äänestys niistä ehdokkaista joita on äänestyksessä kannatettu. Valituksi katsotaan tällöin se joka on saanut suurimman äänimäärän. Kokouksen puheenjohtajan on huolehdittava siitä, että kokouksessa pidetään pöytäkirjaa. Ääniluettelo on otettava pöytäkirjaan tai liitettävä siihen. Pöytäkirjaan on merkittävä kokouksessa tehdyt päätökset ja äänestyksen tulos. Jos päätös on äänestyksen tulos, on pöytäkirjaan merkittävä, miten äänet ovat jakautuneet. Pöytäkirja on kokouksen puheenjohtajan ja vähintään kahden kokouksessa sitä varten valitun pöytäkirjantarkastajan tarkastettava ja allekirjoitettava.

6 15 Varsinainen osuuskunnan kokous Varsinainen osuuskunnan kokous on pidettävä kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä hallituksen määräämänä päivänä. Varsinaisessa osuuskunnan kokouksessa käsitellään seuraavat asiat: 1) valitaan kokouksen puheenjohtaja ja sihteeri sekä vähintään kaksi pöytäkirjan tarkastajaa ja äänten laskijaa sekä vahvistetaan työjärjestys. 2) todetaan, onko kokouskutsu toimitettu sääntöjen määräämällä tavalla ja onko kokous muutoin laillinen. 3) esitetään tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus edelliseltä tilikaudelta 4) päätetään, tuloslaskelman ja taseen sekä tilinpäätöksen vahvistamisesta ja toimenpiteistä, joihin vahvistetun taseen mukainen ylijäämä tai tappio antaa aihetta. 5) päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle tilikaudelta 6) päätetään ylijäämän käyttämisestä 7) määrätään hallituksen puheenjohtajan ja jäsenten palkkiot 8) valitaan tarvittavat jäsenet hallitukseen 9) valitaan vähintään yksi tilintarkastaja ja tilintarkastajan varamies tai tilintarkastusyhteisö tarkastamaan seuraavan tilikauden hallintoa ja tilejä 10) käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat määrätään, missä sanomalehdessä kutsu osuuskunnan kokoukseen julkaistaan Jäsenellä on oikeus saada osuuskunnan kokouksen toimivaltaan kuuluva asia osuuskunnan kokouksen käsiteltäväksi, jos hän kirjallisesti sitä vaatii hallitukselta niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

7 16 Kokouskutsu Hallitus kutsuu osuuskunnan kokouksen koolle. Kutsu osuuskunnan kokoukseen on toimitettava jäsenille aikaisintaan kahta kuukautta ja viimeistään viikkoa ennen kokousta. Kokouskutsu osuuskunnan kokoukseen toimitetaan sähköpostilla tai kirjeitse jokaiselle jäsenelle, jonka osoite on osuuskunnan tiedossa tai kutsu on toimitettava muulla yleisesti jäsenten tiedoksi tulevalla tavalla. Kutsussa on mainittava kokouksessa käsiteltävät asiat. Jos kokouksessa käsitellään osuuskuntalain 5 luvun 21 :ssä tarkoitettua asiaa, kokouskutsu on toimitettava aikaisintaan kahta kuukautta ja viimeistään kuukautta ennen kokousta. Päätösehdotukset sekä, jos kokouksessa käsitellään tilinpäätöstä, tilinpäätös, toimintakertomus ja tilintarkastuskertomus, on vähintään viikon ajan ennen kokousta pidettävä jäsenten nähtävänä osuuskunnan pääkonttorissa tai internetsivuilla. Jos kokouksessa käsitellään sääntöjen muuttamista tai osuuskuntalain 5 luvun 21 :ssä tarkoitettua asiaa taikka uusien osuuksien tai osakkeiden antamista tai omien osuuksien tai osakkeiden hankkimista tai lunastamista, kutsussa on mainittava päätösehdotuksen pääasiallinen sisältö sekä se, annetaanko, hankintaanko tai lunastetaanko osuuksia tai osakkeita suunnatusti. Kokouskutsu toimitetaan ilmoituksella, joka julkaistaan ainakin yhdessä osuuskunnan kokouksen määräämässä sanomalehdessä, tai postitse, kirjallisesti lähettiä käyttäen, telekopiona tai sähköpostiviestinä jokaiselle jäsenelle, jonka osoite on osuuskunnan tiedossa. Jos kokouksessa käsitellään osuuskuntalain 4 luvun 12 :ssä mainittua asiaa, Kokouskutsu on tällöin aina toimitettava postitse, kirjallisesti lähettiä käyttäen, telekopiona tai

8 sähköpostiviestinä jokaiselle jäsenelle, jonka osoite on tiedossa Kutsussa on mainittava kokouksessa käsiteltävät asiat. Jos kokouksessa käsitellään sääntöjen muuttamista tai osuuskuntalain 4 luvun 12 :ssä tarkoitettua asiaa taikka uusien osuuksien, lisäosuuksien tai sijoitusosuuksien antamista, kutsussa on lisäksi mainittava päätösehdotuksen pääasiallinen sisältö. 17 Hallitus Osuuskunnan kokous valitsee hallituksen jäsenet. Osuuskunnan hallitukseen kuuluu viisi (5) jäsentä ja yksi varajäsen, jotka valitaan toimiinsa kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Hallituksen jäsenten toimikausi alkaa valintakokouksen päättyessä ja päättyy uuden jäsenen valintaan. Hallituksen jäsenistä on erovuorossa vuosittain kolmannes, aluksi arvan mukaan ja sitten vuorottain. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ensimmäisessä valintaa seuraavassa kokouksessaan. Jos hallituksen jäsenen tehtävä tulee kesken toimikauden avoimeksi tai jos jäsen menettää osuuskuntalain 6 luvun 10 :ssä säädetyn kelpoisuutensa, jäsenen sijalle tulee varajäsen. Hallituksen on huolellisesti toimien edistettävä osuuskunnan etua. Hallitus huolehtii osuuskunnan hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä (yleistoimivalta). Hallitus vastaa siitä, että kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty. Hallitukseen voidaan valita vuodeksi kerrallaan enintään niin monta varajäsentä kuin hallituksessa on jäseniä. Varajäsenet voidaan valita asianomaisten hallituksen jäsenten henkilökohtaisiksi varamiehiksi. Hallitukseen voidaan valita osuuskunnan jäsen tai vaihtoehtoisesti hänen aviopuolisonsa ja osuuskunnan jäsenenä olevan yhteisön edustaja. Toimitusjohtaja voidaan

9 valita hallitukseen riippumatta siitä, onko hän osuuskunnan jäsen. Sellainen jäsen tai sellaisen jäsenyhteisön edustaja, joka ei säännöllisesti käytä hyväkseen osuuskunnan palveluksia ei saa kuulua hallitukseen. Hallitus valitsee keskuudestaan vuodeksi kerrallaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. 18 Hallituksen kokoukset Hallituksen puheenjohtaja vastaa siitä, että hallitus kokoontuu tarvittaessa. Puheenjohtajan on kutsuttava hallitus koolle, jos hallituksen jäsen tai toimitusjohtaja sitä vaatii. Jollei hallituksen puheenjohtaja vaatimuksesta huolimatta kutsu kokousta koolle, kutsun voi toimittaa hallituksen jäsen, jos vähintään puolet hallituksen jäsenistä hyväksyy koolle kutsumisen. Kutsun voi toimittaa myös toimitusjohtaja. Hallitus voi päättää, että muukin kuin hallituksen jäsen saa olla läsnä kokouksessa. Toimitusjohtajalla on oikeus olla läsnä hallituksen kokouksissa ja käyttää niissä puhevaltaa, vaikka hän ei olisikaan hallituksen jäsen, jollei hallitus päätä toisin. Hallitus on päätösvaltainen, kun saapuvilla on enemmän kuin puolet sen jäsenten koko lukumäärästä. Päätöstä ei kuitenkaan saa tehdä, ellei kaikille hallituksen jäsenille ole mahdollisuuksien mukaan varattu tilaisuutta osallistua asian käsittelyyn. Jos hallituksen jäsen on estynyt, hänen tilalleen tulevalle varajäsenelle on varattava tilaisuus osallistua asian käsittelyyn. Hallituksen kokouksessa tulee päätökseksi se mielipide, jota enemmän kuin puolet läsnä olevista on kannattanut tai jos äänet menevät tasan, se mielipide, johon puheenjohtaja yhtyy. Hallituksen puheenjohtajan vaalissa äänten mennessä hallituksessa tasan puheenjohtaja valitaan arvalla.

10 Puheenjohtajan on huolehdittava siitä, että hallitus kokoontuu tarvittaessa. Lisäksi puheenjohtajan on kutsuttava hallitus koolle, jos hallituksen jäsen tai toimitusjohtaja sitä vaatii. Toimitusjohtajalla on, vaikka hän ei olisikaan hallituksen jäsen, oikeus olla läsnä hallituksen kokouksissa ja käyttää niissä puhevaltaa, jos ei hallitus määrätyissä tapauksissa toisin päätä. Jos päätös tehdään pitämättä kokousta, päätös on kirjattava, allekirjoitettava, numeroitava ja säilytettävä noudattaen, mitä hallituksen kokouksen pöytäkirjasta säädetään. Hallituksen kokouksesta on laadittava pöytäkirja, jonka allekirjoittaa kokouksen puheenjohtajan lisäksi yksi hallituksen siihen valitsema jäsen. puheenjohtaja ja, jos hallitukseen kuuluu useita jäseniä, vähintään yksi hallituksen siihen valitsema jäsen. Hallituksen jäsenellä ja toimitusjohtajalla on oikeus saada eriävä mielipiteensä merkityksi pöytäkirjaan. Pöytäkirja on numeroitava juoksevasti ja säilytettävä luotettavalla tavalla. Hallitus käsittelee muun muassa seuraavat asiat: 1) päättää osuuskunnan palveluista perittävistä maksuista 2) päättää osuuskunnan palvelujen tarjoamista koskevien sopimusten ehdoista 3) tarkastaa osuuskunnan omaisuuden ja rahavarojen hoitoa sekä kirjanpitoa tahi määrää jonkun jäsenistään ajoittain toimittamaan tällaisia tarkastuksia 4) päättää osuuskunnan kokouksen koolle kutsumisesta ja valmistelee siinä käsiteltävät asiat ja 5) käsittelee muita hallituksen toimivaltaan kuuluvia ja sen toimenpiteitä vaativia asioita. 19 Toimitusjohtaja Osuuskunnalla voi olla toimitusjohtaja, jos hallitus niin päättää. Toimitusjohtajan nimittää osuuskunnan hallitus.

11 20 Toiminimen kirjoittaminen ja prokura 21 Tilikausi ja tilinpäätös 22 Tilintarkastajat Osuuskunnan nimen kirjoittavat toimitusjohtaja ja hallituksen jäsenet aina kaksi yhdessä. Hallitus voi antaa toiminimen kirjoittamisoikeuden osuuskunnan palveluksessa oleville henkilöille siten, he kirjoittavat toiminimen kukin erikseen yhdessä toimitusjohtajan tai hallituksen jonkun jäsenen kanssa tai keskenään kaksi yhdessä. Hallitus voi päättää myös prokuran antamisesta. Osuuskunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kultakin tilikaudelta on laadittava tilinpäätös. Tilinpäätös ja toimintakertomus on laadittava neljän kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Tilinpäätöksen tulee olla valmiina ja se Tilinpäätös ja toimintakertomus on jätettävä tilintarkastajille tarkastettavaksi viimeistään kuukautta ennen sitä kokousta, jossa tuloslaskelma ja tase esitetään vahvistettaviksi.kuitenkin viimeistään ennen maaliskuun loppua. Osuuskunnalla on vähintään yksi tilintarkastaja ja varatilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö, jotka valitaan toistaiseksi. 23 Osuuden siirto ja siirron saajan oikeus Osuus voidaan siirtää, mutta jäsenyyttä ei voida toiselle luovuttaa. Jos jäsen on siirtänyt osuutensa toiselle, on

12 siirronsaaja joka täyttää jäseneksi pääsemisen edellytykset, hyväksyttävä osuuskunnan jäseneksi. Siirronsaajan on haettava osuuskunnan jäsenyyttä kuuden kuukauden kuluessa siirrosta. Siirronsaajalla on oikeus lukea hyväkseen siirtäjän suorittama liittymismaksu samoin kuin osuusmaksunsa lyhennykseksi siirtäjän osuusmaksusta osuuskunnalle maksettu määrä. Siirronsaaja saa tällöin myös muut osuuskuntalakiin ja näihin sääntöihin perustuvat taloudelliset edut ja velvollisuudet, jotka siirtäjällä olisi ollut, jos hänen jäsenyytensä olisi jatkunut. 24 Kuolleen jäsenen oikeudenomistajan oikeus 25 Jäsenen erottaminen Kuolleen jäsenen oikeudenomistajalla, jolle oikeus tämän osuusmaksuun on siirtynyt, on oikeus jäseneksi pääsemiseen, jos hän vuoden kuluessa kuolinpäivästä hakee osuuskunnan jäsenyyttä ja edellytykset jäsenyyden saamiseen muutoin ovat olemassa. Oikeudenomistajalla, joka sanotussa ajassa tekemästään hakemuksesta hyväksytään osuuskunnan jäseneksi, on tällöin oikeus lukea hyväkseen vainajan suorittama liittymismaksu samoin kuin osuusmaksunsa lyhennykseksi vainajan osuusmaksusta osuuskunnalle maksettu määrä. Oikeudenomistaja saa tällöin myös muut osuuskuntalakiin ja näihin sääntöihin perustuvat taloudelliset oikeudet ja velvollisuudet, jotka vainajalla olisi eläessään ollut. Jäsen voidaan erottaa, jos hän on laiminlyönyt jäsenyydestä johtuvan velvollisuutensa, ei enää käytä osuuskunnan palveluita, aiheuttaa osuuskunnalle vahinkoa tai muutoin toimii osuuskunnan edun vastaisesti. Jäsenen erottamisesta päättää hallitus. Jäsenelle on toimitettava kirjallinen ilmoitus erottamisperusteesta ja päätöksen tekevästä hallituksen kokouksesta vähintään kuukautta ennen kokousta.

13 26 Ylijäämän jakaminen Osuuskunnan hallitus päättää jäsenen erottamisesta. Jäsen voidaan erottaa osuuskunnasta, 1) jos jäsen ei saamastaan varoituksesta huolimatta aikanaan suorita maksujaan osuuskunnalle tai täytä muita jäsenyydestä johtuvia velvollisuuksiaan 2) jos jäsen kokonaan tai osaksi luopuu käyttämästä hyväkseen osuuskunnan palveluksia 3) jos jäsen aiheuttaa osuuskunnalle huomattavaa vahinkoa, tai muutoin toimii osuuskunnan etujen ja tarkoitusperien vastaisesti 4) jos jäsen toimii sopimuksessa mainittujen kulloinkin voimassa olevien yleisten määräysten tai yleisten toimitusehtojen vastaisesti tai 5) jos jäsen joutuu konkurssitilaan tai holhouksen alaiseksi. Ylijäämää voidaan jakaa jäsenille tilikauden aikaisen osuuskunnan palveluiden käytön perusteella tai korkona tilikauden alkuun mennessä maksetuille osuusmaksuille tai vapaaehtoisille osuuksille. Ylijäämä voidaan jakaa samalla kertaa yhdellä tai useammalla perusteella. Ylijäämän jakamisesta päättää osuuskunnan kokous. 27 Osuuskunnan purkautuminen ja selvitystila Päätös osuuskunnan vapaaehtoisesta purkamisesta ja selvitystilaan asettamisesta tehdään osuuskunnan kokouksessa. Päätös on pätevä, jos sitä kannattavat jäsenet, joilla on vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä. 28 Varojen jakaminen osuuskunnan purkautuessa

14 Jos osuuskunta puretaan, päättää osuuskunnan kokous miten osuuskunnan omaisuuden säästö käytetään. Mikäli säästöä ei jaeta jäsenille, se on käytettävä vesihuoltotoimintaa edistäviin tai yleishyödyllisiin tarkoituksiin. 29 Erimielisyydet 30 Sääntöjen muuttaminen Riidat toiselta puolen osuuskunnan ja toiselta puolen hallituksen jäsenen tai osuuskunnan muun edustajan, selvitysmiehen, tilintarkastajan tai osuuskunnan jäsenen välillä ratkaistaan osuuskunnan kotipaikkakunnan käräjäoikeudessa. Sääntöjen muuttamisesta päättää osuuskunnan kokous. Päätös on pätevä, ellei laissa tai näissä säännöissä ole toisin sanottu, jos sitä kannattavat jäsenet, joilla on vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä.