Henkilökohtaiset suojaimet välinehuollossa Suomen Välinehuoltajayhdistys ry Välinehuoltajien ammatilliset koulutuspäivät 16.-17.3.2017 Jyväskylä Ville Kivisalmi, MMK, mikrobiologi www.aseptolog.fi ville.kivisalmi@aseptolog.fi Agenda Työn vaaratekijät Fysikaaliset, kemialliset ja biologiset Miten työturvallisuuslaki liittyy suojaimien käyttöön? Henkilönsuojaimille asetetavat vaatimukset Suojakäsineet Silmien ja kasvojen alueen suojaaminen 1
Altisteet Fysikaaliset Kemialliset Biologiset Fysikaaliset vaaratekijät Säteily Melu Riittämätön valaistus Suuret kuormat Työskentely huonoissa lämpöolosuhteissa 2
Pesuaineet Kemialliset vaaratekijät Desinfektioaineet Liimanpoistoaineet Välineistön mukana tulevat laboratoriokemikaalit 3
Käyttöturvallisuustiedote (1) Tärkein kemikaaliturvallisuuden tietolähde Kemikaalin tuottajalta tai myyjältä kemikaalin loppukäyttäjälle Käyttöturvallisuustiedotteen rakenne on standardisoitu (REACH-asetus (EY) N:o 1907/2006 ) 16 pääkohtaa alakohtineen Käyttöturvallisuustiedote (2) 1. Aineen tai valmisteen ja yhtiön tai yrityksen tunnistetiedot 2. Vaaran yksilöinti 3. Koostumus ja tiedot aineosista 4. Ensiaputoimenpiteet 5. Palontorjuntatoimenpiteet 6. Toimenpiteet onnettomuuspäästöissä 7. Käsittely ja varastointi 8. Altistumisen ehkäiseminen ja henkilönsuojaimet 9. Fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet 10. Stabiilisuus ja reaktiivisuus 11. Myrkyllisyyteen liittyvät tiedot 12. Tiedot kemikaalin vaarallisuudesta ympäristölle 13. Jätteiden käsittelyyn liittyvät näkökohdat 14. Kuljetustiedot 15. Lainsäädäntöä koskevat tiedot 16. Muut tiedot 4
Uudet kemikaalivaroitusmerkinnät miksi ovat tulleet? Eri maissa käytössä erilaiset luokitusjärjestelmät Samoja aineita luokitellaan samoilla kriteeriarvoilla (esim. LD50-arvo = 257 mg/kg) hyvin eri tavoin: EU Haitallinen (haitallista nieltynä) USA Myrkyllinen Kanada Myrkyllinen Japani Myrkyllinen Australia Haitallinen LD50 on annos, joka tappaa Thaimaa Haitallinen puolet koe-eläimistä Uusi-Seelanti Vaarallinen toksisuuskokeen aikana. Intia Myrkytön Kiina Vaaraton GHS (YK) / CLP (EY): Vaara (myrkyllistä nieltynä) Uudet kemikaalivaroitusmerkinnät mistä ovat tulleet? Perustana YK:n laatima yhdenmukainen maailman laajuinen luokitus- ja merkintäjärjestelmäsuositus kemikaaleille = GHS (Globally Harmonized System for Classification and Labelling of Chemicals EU:ssa voimaan asetuksena aineiden ja seosten luokituksesta, merkinnästä ja pakkaamisesta 20.1.2009, N:o 1272/2008 = CLP (Classification, Labelling and Packaging of substances and mixtures) EU:ssa voimaan asetus kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista 1,6,2007, N:o 1907/2006 = REACH (Registration, Evaluation, Authorisation and Restriction of Chemicals) CLP ja REACH keskenään yhteensopivia ja kaikkia EU:n jäsenmaita sitovia 5
GHS-järjestelmän tavoite YK:n valmisteleman GHS-järjestelmän (suositus) tavoitteena on: Määritellä, mitkä aineiden ja seosten vaaraominaisuudet aiheuttavat kemikaalin luokituksen vaaralliseksi Yhdenmukaistaa erilaiset kemikaalien luokitus-, merkintä- ja pakkausjärjestelmät maailmanlaajuisesti Parantaa terveyden ja ympäristön suojelua Muodostaa yhtenäistetty vaaraviestintäjärjestelmä kansainvälistä kauppaa helpottamaan Vähentää testaustarvetta Biologiset vaaratekijät Yleensä mikrobeja, joten niitä ei voida paljain silmin havaita Biologiset tekijät tulee tiedostaa Biologisten tekijöiden aiheuttamat vaarat tulee tunnistaa ja tunnustaa Käytännössä: Bakteerit Sienet (hiivat, rihmasienet ja homeet ) Loiset Virukset 6
Työturvallisuuslaki (738/2002) 40 käsittelee biologisia vaaratekijöitä Työntekijän altistuminen turvallisuudelle tai terveydelle haittaa tai vaaraa aiheuttaville biologisille tekijöille on rajoitettava niin vähäiseksi, ettei näistä tekijöistä aiheudu haittaa tai vaaraa työntekijän turvallisuudelle tai terveydelle taikka lisääntymisterveydelle. Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä biologisista tekijöistä ja niiden tunnistamisesta, altistuksen luonteesta sekä sen kestosta ja arvioinnista, raja-arvoista ja torjuntatoimenpiteistä. Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä biologisten altisteiden haitalliseksi tunnetuista ominaisuuksista sekä altisteilta suojautumisen yksityiskohdista ja menettelytavoista. Milloin biologisille tekijöille voi altistua? Työskennellessä Luonnonmateriaalien tai orgaanisten materiaalien kuten mullan, saven Kasvimateriaalien (heinä, olki, puuvilla jne.) Eläinperäisten aineiden (villa, karva jne.) Elintarvikkeiden Orgaanisen pölyn (esim. jauhot, paperipöly, eläinpöly) Jätteiden ja jäteveden Veren ja eritteiden kanssa. 7
Työntekijöiden suojelemisesta biologisilta vaaroilta STM:n asetus (921/2010) biologisten tekijöiden luokituksesta Valtioneuvoston päätös (1155/1993) työntekijöiden suojelemisesta työhön liittyvältä biologisten tekijöiden aiheuttamalta vaaralta Molemmista lisätietoja: Biologisten tekijöiden luokitus, STM, Turvallisuustiedote 43 Biologisten tekijöiden luokitus (1) Valtioneuvoston päätös 1155/1993 Luetteloon on otettu mukaan tekijät, joiden tiedetään aiheuttavan tartunnan ihmisiin. Tekijöiden mahdolliset myrkky- ja allergiset vaikutukset on ilmoitettu viittauksella. Eläimille ja kasveille tautia aiheuttavat tekijöitä, joiden tiedetään olevan ihmiselle tautia aiheuttamattomia, ei ole luettelossa. Geneettisesti muunneltuja organismeja ei ole otettu huomioon luetteloa laadittaessa. Luokitellaan ryhmiin 1-4 8
Luokittelu Luokka 1 Biologinen tekijä, joka ei todennäköisesti aiheuta sairautta ihmiselle Luokka 2 Biologinen tekijä, joka voi aiheuttaa ihmiselle sairauden ja joka voi siten olla vaarallinen työntekijöille mutta ei kuitenkaan todennäköisesti leviä väestöön; käytettävissä on yleensä tehokas ehkäisykeino tai hoito Luokka 3 Biologinen tekijä, joka voi aiheuttaa ihmiselle vakavan sairauden ja joka siten aiheuttaa työntekijöille vakavan vaaran; biologinen tekijä voi aiheuttaa väestöön leviämisen vaaran, mutta käytettävissä on yleensä tehokas ehkäisykeino tai hoito; Luokka 4 Biologinen tekijä tarkoittaa sellaista tekijää, joka aiheuttaa ihmiselle vakavan sairauden ja joka siten aiheuttaa työntekijöille vakavan vaaran; biologinen tekijä voi aiheuttaa vakavaa väestöön leviämisen vaaran eikä yleensä käytössä ole tehokasta ehkäisykeinoa tai Biologisten tekijöiden luokitus (2) Esimerkkejä bakteerien, virusten, sienten ja loisten luokittelusta: Biologinen tekijä Luokitus Mycobacterium leprae 3 Mycobacterium tuberculosis 3 Escherichia coli 2 Hepatiitti C 3 Influenssa A, B ja C 2 Isorokko 4 Trichophyton rubrum 2 Candida albicans 2 Trichinella spiralis 2 Toxoplasma gondii 2 9
Biologisten tekijöiden luokitus (Vn päätös) (3) 9, 2, mom. (vaarojen vähentämisestä) Tartuntavaaraa osoittavan merkin käyttö sellaisissa tilanteissa, joissa biologisille vaaroille altistumista ei voida välttää. Biologisen vaaran arvioiminen työpaikoilla (1) Valtioneuvoston päätös (1155/1993) edellyttää työpaikan vaaran arviointia, jossa on määriteltävä työntekijöiden altistumisen: Luonne Määrä Kesto jotta jokainen riski voidaan arvioida ja että voidaan päättää tarvittavista turvatoimista. 10
Biologisen vaaran arvioiminen työpaikoilla (2) Yksikkökohtaisesti voidaan laatia vaaranarvioimismatriiseja, joissa listataan: Toimiala (tulosyksikkö/toimipaikka) Altistavat työvaiheet Biologiset tekijät (luokka) Onnettomuudet ja vaaratilanteet Varotoimenpiteet Toimenpiteet Vaikutukset terveydentilaan Työturvallisuuslaki (23.8.2002/738) Tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita työntekijöiden työkyvyn turvaamiseksi ja ylläpitämiseksi ennalta ehkäistä ja torjua työtapaturmia, ammattitauteja ja muita työstä ja työympäristöstä johtuvia työntekijöiden fyysisen ja henkisen terveyden haittoja. 11
Työturvallisuuslaki: työnantajan velvollisuuksista Työnantajan on hankittava ja annettava työntekijän käyttöön erikseen säädetyt vaatimukset täyttävät ja tarkoituksenmukaiset henkilönsuojaimet Jos tapaturman tai sairastumisen vaaraa ei voida välttää tai riittävästi rajoittaa työhön tai työolosuhteisiin kohdistuvilla toimenpiteillä. Työnantajan on hankittava ja annettava työntekijän käyttöön apuväline tai muu varuste, silloin kun työn luonne, työolosuhteet tai työn tarkoituksenmukainen suorittaminen sitä edellyttävät ja se on välttämätöntä tapaturman tai sairastumisen vaaran välttämiseksi. Työturvallisuuslaki: työntekijän velvollisuuksista Työntekijän tulee huolellisesti ja ohjeiden mukaisesti käyttää ja hoitaa työnantajan hänelle antamia henkilönsuojaimia ja muita varusteita. Työntekijän on työssään käytettävä sellaista asianmukaista vaatetusta, josta ei aiheudu tapaturman vaaraa. 12
Työpaikalla tulisi tunnistaa ja arvioida työturvallisuusriskit Esiintyminen Seuraukset Vähäinen Haitallinen Vakava Epätodennäköinen Merkityksetön Siedettävä riski Kohtalainen riski riski Mahdollinen Siedettävä riski Kohtalainen riski Merkittävä riski Todennäköinen Kohtalainen riski Merkittävä riski Sietämätön riski Henkilönsuojainten suojauskyky Suojaimilla yleensä kyetään vähentämään altistusta, mutta ei poistamaan Suojaamisen edellytykset suojain valittu oikein suojainta käytettävä oikein suojain vaihdettava uuteen tai huollettava riittävän usein Mikäli henkilökohtaiset suojelutoimenpiteet ovat tarpeen, on täsmennettävä yksityiskohtaisesti, millaiset varusteet tarjoavat riittävän ja sopivan suojan selkeä ohjeistus työpaikalla 13
Henkilönsuojaimet Välineitä, jotka suojaavat työntekijää tapaturmalta tai sairastumisen vaaralta työssä. Esim. hengityksen-, kasvojen-, kuulon- ja silmiensuojaimet turva- ja työjalkineet suojakäsineet Ovat joko kesto- tai kertakäyttöisiä Puhtaita tai steriilejä Henkilönsuojaimille asetettavat vaatimukset Suojaimet jaetaan kolmeen ryhmään sen perusteella, millaisia vaaroja vastaan henkilönsuojaimilla suojaudutaan Ryhmä 1 Vain vähäisiä vaaroja vastaan (esim. puutarhakäsineet, suojakäsineet) Ryhmä 2 Keskisuuria vaaroja vastaan (eli muut, kuin ryhmään 1 ja 2 kuuluvat suojaimet, esim. kuulonsuojaimet, silmien suojaimet) Ryhmä 3 Suuria vahingoittumisvaaroja ja riskejä vastaan (esim. kuulonsuojaimet, silmien suojaimet, suojakäsineet) 14
Valmistaja Valmistaja Ilmoitettu laitos 8.4.2017 Valmistajan vastuu Ryhmä 1 Ryhmä 2 Ryhmä 3 Teknisten asiakirjojen kokoaminen Tyyppitarkastus Laadunvarmistus valmiille tuotteille Hyväksytty tuotannon laatujärjestelmä Vaatimustenmukaisuusvakuutus Suojakäsineiden käyttö Biologisia, kemiallisia ja fysikaalisia vaaroja vastaan Aina kun on vaarana altistua Eritteille ja mikrobiperäiselle kontaminaatiolle Haitallisille kemikaaleille Kertakäyttöiset suojakäsineet Kertakäyttöiset Työkohtaiset Ei pestä eikä desinfioida Riisutaan oikealla tavalla Suojakäsineillä ei kosketa puhtaisiin pintoihin 30 15
Suojakäsineet (1) Eivät korvaa käsidesinfektiota tai pesua, mutta niiden oikealla käytöllä on mahdollista vähentää käsien mikrobien määrää Tai joissain tilanteissa suojata tuotteita käsien mikrobeilta ja epäpuhtauksilta Käsine antaa hyvän suojan, kun se on sopivan kokoinen ja siinä on riittävän pitkä varsi. Väärän valittu suojakäsine voi päästää kemikaalin lävitseen ja saattaa edistää aineen imeytymistä. Suojakäsineet (2) Materiaali Lateksi eli luonnonkumi Ominaisuudet ja käyttötarkoitus Niiden mekaanen kestävyys ja kemikaalinkestävyys ovat vinyylikäsineitä parempi. Lateksikäsineet ovat joustavat ja antavat hyvän sormituntuman käden muotoja mukaillen. Allergia voi rajoittaa lateksikäsineiden käyttöä. Lateksikäsineet ovat väriltään luonnonvalkoiset. Vinyyli eli PVC Nitriilikumi eli akryylinitriilibutadieenikumi Neopreeni eli kloropreenikumi Soveltuvat ainoastaan työtehtäviin, joissa käsineeltä ei vaadita mekaanista kestävyyttä tai kemikaalin kestävyyttä. Vinyylikäsineet ovat läpikuultavat. Nitriilikäsineellä on erinomainen mekaaninen kestävyys ja kemikaalinkestävyys. Nitriilikäsine on lateksikäsinettä joustamattomampi, mutta antaa paremman suojan pistoille ja viilloille. Nitriilikäsineitä valmistetaan erivärisinä. Käyttöominaisuuksiltaan nitriilikäsineen kaltainen. Neopreenin hankausja viillonkestävyys ei ole yhtä hyvä kuin nitriilin. Neopreenikäsineitä valmistetaan erivärisinä. 16
Suojakäsineiden valinta Käytetään ainoastaan puuteroimattomia käsineitä Huomioidaan mahdollinen lateksiallergia Arvioidaan mekaanisen kestävyyden tarve Arvioidaan kemiallisen kestävyyden tarve Valitaan yleensä lateksi-, vinyyli-, neopreeni- tai nitriilikäsine Käytetään apuna valmistajien valintataulukoita tarvittaessa 33 Silmien ja kasvojen alueen suojaaminen Työpistekohtaisesti ja työvaiheen mukaan arvioitava Silmien suojaamisen tarve Suun ja nenän suojaamisen tarve Kasvojen suojaamisen tarve Perusperiaate on, että suojaimia käytetään jos työvaiheeseen liittyy roiskumisen vaara 34 17
Yhteenveto Tunne suojautumiseen liittyvät oikeudet ja vastuut työssäsi Mieti, mitä tai ketä suojaat Itseäsi? Tuotteita? Pidä huolta suojaimien kunnosta Hävitä tarpeettomat ja kuluneet suojaimet Kiitos! 18