TAPATURMAKATSAUS Etelä-Savon pelastusalue

TAPATURMAKATSAUS 2016 Etelä-Savon pelastusalue

SAATTEEKSI Tapaturmassa äkillisen, odottamattoman ja tahattoman tapahtuman seurauksena henkilö menehtyy, loukkaantuu vakavasti tai saa lievemmän vamman. Tapaturma-käsitteeseen liittyy kaksi elementtiä, joista toinen on onnettomuustapahtuma ja toinen on tapahtumassa mukana olleelle henkilölle aiheutuva seuraus eli henkilövahinko. Tämä tapaturmakatsaus kuvaa onnettomuuksien aiheuttamia henkilövahinkoja eli tapaturmakuolemia ja vammoja sekä niistä aiheutuvaa hoitoa ja hoidon kustannuksia. Tapaturmat luokitellaan tavallisesti niiden tapahtumistilanteen perusteella liikenneonnettomuuksiin, työ-, koti- ja liikuntatapaturmiin sekä muihin vapaa-ajan tapaturmiin. Tapaturmakatsaukseen on koottu perustiedot alueen tapaturmatilanteesta: millaisia tapaturmia alueella sattuu ja paljonko niitä on koko maahan verrattuna. Katsauksen sisältämää tietoa kannattaa hyödyntää kunta- ja seutukuntakohtaisessa turvallisuustyössä. Sen avulla voidaan määritellä painopisteet turvallisuustyölle ja arvioida turvallisuustyön vaikutuksia. On tärkeää, että alueen turvallisuustoimijat, asukkaat ja luottamushenkilöt saavat tietoa alueen tapaturmista. Tapaturmakatsauksien sisältämiä asioita kannattaa käsitellä paikallisissa tilaisuuksissa, esimerkiksi turvallisuussuunnittelun tai hyvinvoinnin - ja terveyden edistämisen työryhmissä sekä koulutustilaisuuksissa. Paikallisesta tapaturmatilanteesta on tärkeää hyvä viestiä laajasti alueen eri toimijoille, organisaatioille ja kansalaisille. Tämä voi tapahtua esimerkiksi nostamalla oman alueen tapaturmakatsauksen tietoja paikallisten toimijoiden ja kunnan omalle verkkosivustolle sekä tiedottamalla tapaturmatilanteesta paikallismediassa ja sosiaalisessa mediassa. Tapaturmakatsaukset päivitetään vuosittain. Ideoita julkaisun kehittämiseksi ja palautetta voi toimittaa sähköpostitse osoitteeseen (tapaturmat@thl.fi). Tietoa tapaturmien ehkäisystä ja ideoita tapaturmatiedon hyödyntämiseksi on saatavissa myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Tapaturmat-verkkosivustolta osoitteesta www.thl.fi/tapaturmat Kiitämme kaikkia, joilta olemme saaneet arvokkaita kommentteja katsauksen valmistelun eri vaiheissa. Toukokuussa 2016 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen -yksikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2

SISÄLLYS Sisältö SAATTEEKSI... 2 1 KÄYTETYT AINEISTOT JA TIETOSUOJA... 4 2 TAPATURMAT SUOMESSA... 5 2.1 Missä ja kenelle tapaturmia tapahtuu?... 6 2.2. Tapaturmatyypit... 8 4 TAPATURMAISET KUOLEMAT ALUEELLA... 11 5 VUODEOSASTOHOITOA VAATINEET TAPATURMAT... 13 5.1 Tapaturmien aiheuttamat hoitopäivät, hoitojaksot ja tapaturmapotilaat... 13 6 TAPATURMAT KUNNITTAIN... 22 7 TAPATURMISTA JOHTUVAN SAIRAALAHOIDON KUSTANNUKSET... 29 8 PALOTAPATURMAT... 30 3

1 KÄYTETYT AINEISTOT JA TIETOSUOJA Tämän katsauksen aineistolähteet ovat seuraavat: kuolemat: Suomen virallinen tilasto (SVT): Kuolemansyyt (lähde: Tilastokeskus) sairaalahoitojaksot, -potilaat ja -hoitopäivät: Hoitoilmoitusrekisteri (lähde: THL). Katsauksen luvut perustuvat rekisteripohjaisiin tietoaineistoihin. Suomessa rekisteröidään (Ahvenanmaata lukuun ottamatta) erittäin kattavasti tapaturmaiset kuolemat ja vuodeosastohoidosta hoitojaksot sekä potilaiden ja hoitopäivien määrät. Kuolemien osalta tiedot ovat hyvin luotettavia. Vaikka Hoitoilmoitusrekisteriin tulee käytännössä kirjata jokainen vuodeosastohoitojakso, sairaalassa ei aina kirjata riittävän tarkasti kaikkia tapaturmiin liittyviä tietoja. Joissakin katsauksen taulukoissa tiedot tapaturmien ja fyysisen väkivallan aiheuttamasta hoidosta esitetään yhteenlaskettuina. Tämä johtuu siitä, ettei sairaaloiden vuodeosastohoitoja kuvaavissa aineistoissa aina ole määritelty, onko vamma syntynyt tapaturmatilanteessa vai väkivallan uhriksi joutumisen yhteydessä. Tämän katsauksen tuloksia tulkittaessa pitää ottaa huomioon edellä mainitut aineistoon liittyvät seikat. Tietosuojan vuoksi taulukoissa pienimpien lukumäärien kohdalla kuntakohtaisten viittä pienempien lukumäärien tarkat arvot on salattu. Tietosuojan varmistamiseksi sovelletaan seuraavia sääntöjä Kaikki alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 Rivien ja sarakkeiden summaluvut (yhteensä arvot tai koko aluetta koskevat arvot) pyöristetään lähimpään kymmeneen. Nämä säännöt koskevat vain niitä katsauksen osia, joissa käsitellään kuntatasoista tietoa tai joista olisi pääteltävissä kuntatasoisia lukumääriä. 4

2 TAPATURMAT SUOMESSA Vuonna 2014 tapaturmissa kuoli 2 408 suomalaista: 1 532 miestä ja 876 naista. Tapaturmat ja väkivalta olivat suomalaisten neljänneksi yleisin kuolemansyy. Yleisin syy tapaturmakuolemaan on putoaminen tai kaatuminen. Myös myrkytykset ovat yleisiä. Tapaturmakuolemat kotona ja vapaa-ajalla ovat lisääntyneet runsaan 20 vuoden aikana, mutta viime vuosina kehitys on ollut myönteistä. Liikenne- ja työtapaturmakuolemat ovat olleet laskussa jo pidemmän aikaa (kuvio 1). Alkoholi on usein osallisena tapaturmissa. Lähes joka kolmas tapaturman vuoksi kuollut oli päihtynyt. Saunan kuumuuteen, myrkytyksiin, hukkumisiin, tulipaloihin ja kylmyyteen kuollaan useimmiten päihdyksissä. Kuvio 1. Tapaturmaisesti kuolleet vuosina 1988 2013, N. Lisää tietoa Suomen tapaturmatilanteesta ja tapaturmien ehkäisystä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Tapaturmat-verkkosivustosta: www.thl.fi/tapaturmat 5

2.1 Missä ja kenelle tapaturmia tapahtuu? Tässä katsauksessa käsitellään vakavimpia, eli kuolemaan tai sairaaloiden vuodeosastohoitoon johtaneita tapaturmia (Kuvio 2). On kuitenkin hyvä muistaa, että iso osa tapaturmista hoidetaan polikliinisesti. Katsaus ei käsittele polikliinisesti hoidettavia tapaturmapotilaita, koska niistä ei toistaiseksi ole saatavilla riittävän luotettavaa tietoa rekistereistä. Esimerkiksi liikuntavammat ovat väestötasolla yleisiä ja niiden yhteiskunnalliset seuraukset ovat merkittäviä. Niistä voi seurata pitkiä poissaoloja työstä, merkittävää haittaa päivittäiseen elämään, pitkäaikaisia kiputiloja tai työkyvyttömyyttä vasta useiden vuosien viiveellä. Siihen saakka kunnes valtakunnallisista rekistereistä saadaan kattavaa ja luotettavaa tietoa tapaturmien polikliinisesta hoidosta, on paikallistasolla tärkeää seurata myös polikliiniseen hoitoon johtavien tapaturmien määrää ja aiheuttamia vaikutuksia. On tärkeää, että paikallisessa turvallisuussuunnittelussa asetetaan tavoitteita ja määritetään keinoja sekä vakavimpien että runsaasti terveydenhuollon eri yksiköitä kuormittavien tapaturmien ennaltaehkäisemiseksi. Seuraavaa laskutapaa käyttämällä voidaan arvioida, kuinka paljon tapaturmia alueella kaikkiaan tapahtuu: jokaista tapaturmakuolemaa kohti voidaan arvioida aiheutuvan noin 30-kertainen määrä tapaturmista johtuvia vuodeosastohoitoja ja 200-kertainen määrä polikliinisesti hoidettuja tapaturmia 1. Kuvio 2. Tapaturmat, joita katsauksessa käsitellään. 1 Olyckor i siffror: en rapport om olycksutvecklingen i Sverige. Karlstad: Räddningsverket/NCO, 2007:7. Antal sidor: 242. Statistik. 6

Tässä katsauksessa kuvataan kyseisen alueen asukkaille tapahtuneita tapaturmia. Koska rekistereistä ei saada tietoa tapaturman tapahtumapaikasta, tapaturma sijoitetaan alueelle henkilön kotikunnan mukaan. Siten esimerkiksi kotkalaisen henkilön Lapissa sattunut tapaturma kirjautuu Kymenlaakson alueen tapaturmaksi. Taulukossa 1 on esitetty alueen kunnat vuoden 2014 kuntajaon mukaisesti sekä kuntien väestörakenne eri ikäryhmissä 2. Taulukko 1. Alueen kunnat (2014 kuntajako) ja väestörakenne 3 ikäryhmittäin (2014), N. Kunta 0 17 18 19 20 24 25 29 30 54 55 64 65 79 80 Yhteensä Koko maa 20% 2% 6% 6% 32% 14% 15% 5% 5 457 703 Koko alue 17% 2% 5% 5% 28% 17% 19% 7% 152 039 Enonkoski 15% 2% 3% 4% 26% 18% 23% 9% 1 512 Heinävesi 15% 1% 3% 2% 26% 19% 24% 9% 3 652 Hirvensalmi 15% 2% 3% 3% 26% 19% 22% 9% 2 332 Joroinen 18% 2% 3% 4% 30% 18% 19% 6% 5 196 Juva 16% 2% 3% 4% 27% 18% 21% 8% 6 650 Kangasniemi 15% 2% 4% 3% 27% 17% 23% 9% 5 746 Mikkeli 18% 3% 6% 6% 30% 15% 17% 6% 54 620 Mäntyharju 16% 2% 3% 3% 26% 19% 22% 8% 6 276 Pertunmaa 15% 1% 3% 2% 27% 19% 22% 10% 1 837 Pieksämäki 16% 2% 4% 4% 28% 18% 19% 8% 19 169 Puumala 11% 1% 4% 3% 23% 22% 26% 9% 2 312 Rantasalmi 16% 2% 4% 3% 27% 19% 20% 9% 3 844 Savonlinna 16% 2% 5% 5% 28% 17% 19% 7% 36 100 Sulkava 14% 2% 4% 3% 25% 19% 24% 10% 2 792 2 Väestötietotaulukot sukupuolittain sähköisessä muodossa: http://pxweb2.stat.fi/database/statfin/vrm/vaerak/vaerak_fi.asp 3 Lähde: Tilastokeskus. 7

Prosenttia (%) 0 10 20 30 40 50 2.2. Tapaturmatyypit Tapaturmien ehkäisytyön kohdentamiseksi tarvitaan tietoa muun muassa siitä, millaisille väestöryhmille tai missä ympäristöissä tai tilanteissa tapaturmia tapahtuu. Tätä tietoa saadaan sairaalahoidossa tapaturman vuoksi olleiden potilaiden taustatiedoista ja tapaturmasta kirjatuista tiedoista. Tapaturmatyyppi ilmaisee tapaturmaan liittyneen toiminnan tai tapahtumapaikan. Tapaturmien ehkäisytyön kannalta on tärkeää, että sairaaloissa tapaturmatiedot kirjataan huolellisesti. Vaikka useissa sairaaloissa kirjaamistarkkuus on parantunut vuosituhannen vaihteessa, liian usein edelleen nämä tiedot jätetään merkitsemättä tai tietoa kirjataan ehkäisevän työn kannalta vähän informaatiota sisältävään luokkaan muu tai määrittämätön tapaturma. (Kuvio 3) Tapaturmien hoidon kirjaamisen tarkkuudesta ja systemaattisuudesta tulisi keskustella terveydenhuollon toimijoiden kanssa, jotta jatkossa saadaan entistä luotettavampaa ja kattavampaa tietoa tapaturmien ehkäisytyön perustaksi. Tämä katsaus käsittää tietoja vain tapaturmien sairaalahoidosta. Katsauksen tarjoamien tietojen perusteella tehtävissä tulkinnoissa ja esimerkiksi ehkäisytoimien suunnittelussa ja kohdentamisessa on huomioitava, että katsauksesta puuttuvat tiedot polikliinisesti hoidetuista potilaista. Esimerkiksi liikuntatapaturmia tapahtuu suomalaisille vuosittain yli 300 000, mutta niiden aiheuttama hoito ei tule kattavasti esiin tässä katsauksessa koska suuri osa liikuntatapaturmien seurauksista hoidetaan polikliinisesti. Kirjattu muu tai määrittämätön, pelastusalue Kirjattu muu tai määrittämätön, koko maa Tapaturmatyyppiä ei kirjattu, koko maa Tapaturmatyyppiä ei kirjattu, pelastusalue 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Kuvio 3. Tapaturmatyypin kirjaamisaktiivisuus alueella ja koko maassa vuosina 2002 2014, %. 8

Tapausten lukumäärä 0 500 1000 1500 Kuvio 4 kertoo miten alueen asukkaille sairaalahoitoon johtaneet tapaturmat jakautuvat kotona, urheilu- ja liikuntatilanteissa, liikennealueilla, työssä tai päiväkodissa/koulussa tapahtuneisiin tapaturmiin. Kuvio 5 kuvaa saman asian koko maassa. Kotitapaturma Kirjattu muu tai määrittämätön Muu vapaa-ajan tapaturma Liikenne Työtapaturma tai työhön liittyvä ulkoinen tekijä Urheilu- tai liikuntatapaturma Tapaturma sairaalassa tai sairaalaoloihin liittyvä ulkoinen tekijä Ei kirjattu Tapaturma koulussa tai päiväkodissa 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Kuvio 4. Sairaalahoitoon johtaneet tapaturmatyypit alueella vuosina 2002 2014, N. 9

Tapausten lukumäärä 0 10000 20000 30000 40000 Kotitapaturma Muu vapaa-ajan tapaturma Kirjattu muu tai määrittämätön Liikenne Urheilu- tai liikuntatapaturma Työtapaturma tai työhön liittyvä ulkoinen tekijä Ei kirjattu Tapaturma sairaalassa tai sairaalaoloihin liittyvä ulkoinen tekijä Tapaturma koulussa tai päiväkodissa 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Kuvio 5. Sairaalahoitoon johtaneet tapaturmatyypit koko maassa vuosina 2002 2014, N. Taulukko 2. Tapaturman aiheuttamat hoitojaksot tapaturmatyypin mukaan vuosina 2002 2014 alueella. Tapaturmatyyppiä ei kirjattu 2 418 Liikenne 3 666 Kotitapaturma 16 582 Urheilu- tai liikuntatapaturma 1 864 Muu vapaa-ajan tapaturma 9 888 Tapaturma sairaalassa tai sairaalaoloihin liittyvä ulkoinen tekijä 978 Työtapaturma tai työhön liittyvä ulkoinen tekijä 2 305 Tapaturma koulussa tai päiväkodissa 267 Muu tai määrittämätön tapaturmatyyppi 5 250 10

4 TAPATURMAISET KUOLEMAT ALUEELLA Tämän katsauksen tiedot tapaturmaisista kuolemista saadaan Tilastokeskuksen kuolemansyytilastoista. Suomessa valtaosasta niin sanottuja ei-luonnollisia kuolemia, kuten tapaturmista, tehdään oikeuslääketieteellinen tutkimus, jossa määritetään kuolemansyy. Nuoren henkilön kuolemantapauksissa kuolemasyy tutkitaan lähes aina. Iäkkäiden henkilöiden tapaturmakuolemista ei ihan aina tehdä tutkintaa. Tällaisia ovat esimerkiksi sairaalassa tai laitoksissa tapahtuneen kaatumisen tai kaatumisen seurausten johdosta tapahtunut kuolema, josta lääkärillä on hyvät kliiniset tiedot. 4, Taulukko 3. Tapaturmaiset kuolemat alueella kymmenen vuoden aikana vuosina 2005 2014 iän ja sukupuolen mukaan. 5 6 7 0 17 18 19 20 24 25 29 30 54 55 64 65 79 80 Liikenne, kevyt 5 <5 <5 <5 7 5 17 5 Liikenne, moottoriajoneuvot 7 9 6 <5 37 17 31 9 Kaatuminen ja putoaminen <5 <5 <5 <5 25 28 90 216 Hukkuminen <5 <5 <5 <5 18 19 29 6 Tukehtuminen <5 <5 <5 <5 5 13 7 <5 Tulipalo <5 <5 <5 <5 14 7 7 <5 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 12 8 10 <5 Alkoholimyrkytys <5 <5 <5 <5 95 71 30 <5 Muu myrkytys 8 <5 <5 7 7 37 16 9 <5 Muut tapaturmat <5 <5 <5 <5 33 39 39 32 Yhteensä 10 10 20 20 280 220 270 280 Miehet Naiset Yht. Vertailu Liikenne, kevyt 31 10 40 +67% Liikenne, moottoriajoneuvot 94 26 120 +49% Kaatuminen ja putoaminen 192 169 360-19% Hukkuminen 56 20 80 +61% Tukehtuminen 17 12 30 - Tulipalo 25 8 30 - Paleltuminen 23 10 30 - Alkoholimyrkytys 166 34 200 +42% Muu myrkytys 66 15 80 - Muut tapaturmat 115 29 140 +99% Yhteensä 790 330 1 120 +12% 4 Lunetta P, Lounamaa A, Sihvonen S (2007): Surveillance of injury-related deaths: medicolegal and autopsy rates and trends in Finland. Injury Prevention 2007;13:282 284 & Pasternack I, Laitinen R, Kauppila R. Oikeuslääkinnän vaikuttavuuden edellytykset Kirjallisuuskatsaus. THL, TYÖPAPERI 10/2014. 5 Vertailusarake kertoo, kuinka paljon alueella havaittu kuolemien määrä poikkeaa siitä kuolleiden määrästä, joka olisi odotettavissa, jos alueen kuolleisuus olisi samanlaista kuin koko Suomessa. Esimerkiksi +10 % kertoisi alueella tapahtuvan 10 prosenttia odotettua enemmän kuolemia. Vain tilastollisesti merkitsevät poikkeamat ilmoitetaan. Jos taulukossa esiintyy symboli -, joka tarkoittaa sitä, että vertailussa laskettu ero ei ole tilastollisesti merkitsevä. 6 Jos Vertailu-sarakkeessa esiintyy symboli *, se tarkoittaa sitä, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän ovat yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla joko merkitsevä tai ei-merkitsevä. 7 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen. 8 Muut myrkytykset ovat pääosin lääke- ja huumausainemyrkytyksiä. 11

Kuolemantapauksia 0 20 40 60 80 100 120 140 Liikenne, kevyt Liikenne, moottoriajoneuvot Kaatuminen ja putoaminen Hukkuminen Tukehtuminen Tulipalo Paleltuminen Muut tapaturmat pl. myrkytys 0 20 40 60 80 100 Päihtyneiden osuus (%) Kuvio 6. Päihtyneiden osuudet tapaturmissa kuolleista alueella vuosina 2005 9 2014, %. Liikenne Kaatuminen ja putoaminen Alkoholimyrkytys Muu myrkytys Muut tapaturmat 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Kuvio 7. Tapaturmissa kuolleet syyn mukaan alueella vuosina 2005 2014, N. 9 Kuolemansyytilastossa olevan päihtymystiedon luokitusmuutoksen (2005) takia vuosirajaus on tässä yhteydessä vuodesta 2005 eteenpäin mahdollisimman hyvän yhteensopivuuden varmistamiseksi. 12

Tuhansia hoitopäiviä 0 5 10 15 20 25 30 5 VUODEOSASTOHOITOA VAATINEET TAPATURMAT Tapaturmien ehkäisytyön suunnittelun ja kohdentamisen kannalta on tärkeää tarkastella paitsi tapaturmien lukumääriä mutta myös niissä tapahtuvia muutoksia. Tässä osiossa esitellään koko aluetta koskevia tapaturmatietoja. Eri alueiden tapaturmalukuja vertailemalla saadaan tietoa siitä, missä ennaltaehkäisevää työtä erityisesti tarvitaan. 5.1 Tapaturmien aiheuttamat hoitopäivät, hoitojaksot ja tapaturmapotilaat Kansalliset tietojärjestelmät kattavat tällä hetkellä sairaaloiden vuodeosastoilla tapahtuvan hoidon (hoitoilmoitusrekisteri). Tietojärjestelmässä noudatetaan kansainvälistä ICD-luokitusjärjestelmää. Kaikista sairaalahoidoista voidaan poimia ne, joissa hoidon syy on ollut vammojen hoitaminen. Vamma voi syntyä tapaturmaisessa onnettomuudessa, väkivallan seurauksena tai se voi olla itse aiheutettu. Sairaaloiden vuodeosastohoitoja kuvaavissa aineistoissa ei aina ole merkitty, onko vamma syntynyt tapaturmatilanteessa vai väkivallan uhriksi joutumisen yhteydessä. Siksi tässä osiossa esitetyissä luvuissa hoitopäivistä ja hoitojaksoista on laskettu yhteen sekä tapaturmien ja väkivallan aiheuttama hoito. Kuitenkin valtaosassa tapauksista (noin 85 %) hoidon syynä on tapaturma. Kaatuminen ja putoaminen, 75-vuotta täyttäneet Kaatuminen ja putoaminen, alle 75-vuotiaat Liikenne, moottoriajoneuvot Liikenne, kevyt Hengitystä estävät tapaturmat Muu myrkytys Tulipalo Paleltuminen Alkoholimyrkytys 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Veteen vajoaminen Kuvio 8. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta kertyneet hoitopäivät alueella vuosina 2005 2014, tuhansia päiviä. 13

Taulukko 4. Tapaturmien ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot kymmenen vuoden aikana vahinkotyypin, iän ja sukupuolen mukaan alueella vuosina 2005 2014, N. 10 Miehet 0 17 18 19 20 24 25 29 30 54 55 64 65 79 80 Yhteensä Liikenne, kevyt 100 7 11 26 207 136 123 30 640 Liikenne, moottoriajoneuvot 261 98 154 97 398 150 128 51 1 340 Kaatumis- ja putoamistapaturma 694 106 291 269 2 209 1 738 2 458 1 770 9 540 Veteen vajoaminen <5 <5 <5 <5 <5 10 <5 <5 20 Hengitystä estävät tapaturmat 20 <5 <5 <5 8 5 11 5 50 Tulipalo 9 <5 <5 <5 35 16 6 <5 80 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 18 17 14 9 60 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 23 <5 6 8 28 17 27 10 120 Alkoholimyrkytys 17 <5 <5 <5 9 <5 <5 <5 40 Muu tapaturma 612 154 327 298 2 152 1 357 1 467 729 7 100 Yhteensä 1 740 370 800 710 5 070 3 450 4 240 2 610 18 970 Naiset 0 17 18 19 20 24 25 29 30 54 55 64 65 79 80 Yhteensä Liikenne, kevyt 63 5 13 7 90 86 121 74 460 Liikenne, moottoriajoneuvot 68 33 29 31 167 70 85 28 510 Kaatumis- ja putoamistapaturma 482 56 118 96 1 342 1 455 3 376 5 769 12 690 Veteen vajoaminen <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 10 Hengitystä estävät tapaturmat 12 <5 <5 <5 <5 <5 5 8 40 Tulipalo 5 <5 <5 <5 10 <5 7 6 40 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 <5 <5 5 10 20 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 35 <5 9 7 22 11 26 25 140 Alkoholimyrkytys 15 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 20 Muu tapaturma 404 52 121 112 1 205 810 1 388 976 5 070 Yhteensä 1 090 150 300 260 2 850 2 440 5 020 6 900 18 990 Yhteensä 2 820 520 1 090 960 7 910 5 890 9 250 9 500 37 960 10 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen. 14

Kartta 1. Vammojen ja myrkytysten aiheuttamat hoitojaksot alueen kunnissa vuosina 2010 2014, vertailutiedot koko maan tilanteeseen. Kartta: Maanmittauslaitoksen Yleiskartta 1:4 500 000, 2011. Kartta on aluehallintorajojen mukainen ja sisältää myös vesistöalueet. Kuntakoodi Kunnan nimi Kuntakoodi Kunnan nimi 46 Enonkoski 90 Heinävesi 97 Hirvensalmi 171 Joroinen 178 Juva 213 Kangasniemi 491 Mikkeli 507 Mäntyharju 588 Pertunmaa 593 Pieksämäki 623 Puumala 681 Rantasalmi 740 Savonlinna 768 Sulkava 15

Taulukko 5. Tapaturmien ja väkivallan seurauksena hoidetut potilaat kymmenen vuoden aikana vahinkotyypin, iän ja sukupuolen mukaan alueella vuosina 2005 2014, N. 11 Miehet 0-17 18 19 20 24 25 29 30 54 55 64 65 79 80 Yhteensä Liikenne, kevyt 88 6 10 20 155 96 78 25 470 Liikenne, moottoriajoneuvot 183 68 101 65 242 91 74 26 820 Kaatumis- ja putoamistapaturma 576 95 230 223 1 620 1 115 1 420 938 6 040 Veteen vajoaminen <5 <5 <5 <5 <5 8 <5 <5 10 Hengitystä estävät tapaturmat 18 <5 <5 <5 6 <5 7 <5 40 Tulipalo 6 <5 <5 <5 24 8 6 <5 50 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 15 11 12 6 40 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 23 <5 6 6 26 15 24 9 110 Alkoholimyrkytys 17 <5 <5 <5 8 <5 <5 <5 40 Muu tapaturma 499 127 269 239 1 668 1 038 1 030 417 5 170 Yhteensä 1 310 290 570 520 3 360 2 150 2 350 1 260 11 310 Naiset 0 17 18 19 20 24 25 29 30 54 55 64 65 79 80 Yhteensä Liikenne, kevyt 51 5 10 6 70 57 91 54 340 Liikenne, moottoriajoneuvot 58 26 25 23 112 50 53 20 360 Kaatumis- ja putoamistapaturma 405 47 102 81 1 044 1 022 2 043 2 941 7 440 Veteen vajoaminen <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 10 Hengitystä estävät tapaturmat 12 <5 <5 <5 <5 <5 5 8 40 Tulipalo <5 <5 <5 <5 10 <5 <5 <5 20 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 9 20 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 30 <5 9 5 20 10 22 25 120 Alkoholimyrkytys 15 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 20 Muu tapaturma 335 47 102 104 959 620 921 678 3 690 Yhteensä 860 130 240 210 2 040 1 630 2 850 3 370 10 880 Yhteensä 2 170 410 810 730 5 400 3 780 5 190 4 630 22 190 11 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen. 16

Taulukko 6. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta kertyneet hoitopäivät kymmenen vuoden aikana vahinkotyypin, iän ja sukupuolen mukaan alueella vuosina 2005 2014, N. 12 Miehet 0 17 18 19 20 24 25 29 30 54 55 64 65 79 80 Yhteensä Liikenne, kevyt 192 31 40 191 1 257 1 055 840 199 3 810 Liikenne, moottoriajoneuvot 1 268 956 1 015 539 3 402 1 576 1 351 615 10 720 Kaatumis- ja putoamistapaturma 1 071 249 1 031 663 9 813 17 184 30 362 30 409 90 780 Veteen vajoaminen <5 <5 <5 45 7 33 <5 <5 90 Hengitystä estävät tapaturmat 35 <5 <5 <5 43 83 130 957 1 250 Tulipalo 491 7 31 8 320 234 68 18 1 180 Paleltuminen <5 <5 15 <5 176 253 55 134 630 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 31 <5 50 32 97 60 121 149 540 Alkoholimyrkytys 22 <5 <5 25 37 43 19 <5 150 Muu tapaturma 1 318 332 727 874 7 684 9 460 11 421 11 264 43 080 Yhteensä 4 430 1 580 2 910 2 380 22 840 29 980 44 370 43 750 152 230 Naiset 0 17 18 19 20 24 25 29 30 54 55 64 65 79 80 Yhteensä Liikenne, kevyt 250 35 78 15 324 540 985 739 2 970 Liikenne, moottoriajoneuvot 242 123 61 210 1 288 3 850 2 273 291 8 340 Kaatumis- ja putoamistapaturma 724 115 367 335 4 328 8 547 50 924 126 753 192 090 Veteen vajoaminen <5 <5 <5 <5 <5 <5 8 <5 20 Hengitystä estävät tapaturmat 18 6 <5 <5 5 6 5 29 70 Tulipalo 35 <5 <5 <5 51 8 84 48 230 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 11 <5 31 86 130 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 104 <5 16 25 79 90 139 154 610 Alkoholimyrkytys 18 <5 <5 <5 7 9 5 <5 40 Muu tapaturma 804 123 351 352 4 258 4 527 10 889 10 024 31 330 Yhteensä 2 200 410 880 940 10 350 17 580 65 340 138 120 235 820 Yhteensä 6 630 1 990 3 790 3 320 33 190 47 560 109 710 181 870 388 050 12 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen. 17

Lukumäärä 0 1000 2000 3000 4000 5000 Kuten raportin luvuista voidaan havaita, vuoden aikana hoitoon tulleiden potilaiden määrä on pienempi kuin vuoden aikana alkaneiden hoitojaksojen määrä. Tämä johtuu siitä, että joissakin tapauksissa samasta tapaturmasta seurannutta vammaa saatetaan hoitaa sairaalassa useampia kertoja. Myös silloin, jos potilas siirtyy esimerkiksi yliopistollisesta keskussairaalasta aluesairaalaan tai terveyskeskuksen vuodeosastolle jatkohoitoon, samasta tapaturmasta muodostuu kaksi hoitojaksoa. Hoitojaksoja Potilaita 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Kuvio 9. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta syntyneet hoitojaksot ja hoidetut potilaat alueella vuosina 2005 2014, N. 18

Prosenttia (%) 0 10 20 30 40 50 60 70 Hoitokäytännöt ovat viime vuosina muuttuneet. Hoitojaksot ovat yleisesti lyhentyneet ja osa tapaturmavammoista, jotka aiemmin hoidettiin sairaalan vuodeosastolla, hoidetaan nykyään polikliinisesti avohoitona. Siksi pelkkä hoitojakson pituus ei enää kerro samalla tavoin vamman vakavuudesta, kuin aiemmin. Erityisesti vanhemman väestön tapaturmista johtuvat hoito on edelleen pitkäkestoista, mutta entistä useammin hoito jakautuu lyhyempiin hoitojaksoihin eri hoitopaikoissa. Edellä mainituista seikoista huolimatta, hoitojaksojen lukumäärä kuitenkin edelleen kuvaa kohtalaisen hyvin vakavien tapaturmien kehitystä pitkällä aikavälillä. 2-7 vuorokautta 1 vuorokausi 8 vuorokautta tai enemmän 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Kuvio 10. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta syntyneiden hoitojaksojen jakauma hoitojakson pituuden mukaan alueella vuosina 2005 2014, %. 19

Taulukko 7. Tapaturmien ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot kymmenen vuoden aikana vahinkotyypin ja hoitojakson pituuden mukaan alueella vuosina 2005 2014, N. 1 päivä 2 7 päivää 8 päivää Yhteensä % Liikenne, kevyt 419 473 207 1 099 3 Liikenne, moottoriajoneuvot 657 763 428 1 848 5 Kaatumis- ja putoamistapaturma 6 608 9 953 5 668 22 229 59 Veteen vajoaminen 6 12 4 22 0 Hengitystä estävät tapaturmat 51 22 14 87 0 Tulipalo 32 40 42 114 0 Paleltuminen 14 34 30 78 0 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 122 102 36 260 1 Alkoholimyrkytys 36 18 6 60 0 Muu tapaturma 5 091 4 708 2 365 12 164 32 Yhteensä 13 036 16 125 8 800 37 961 100 20

Taulukko 8. Sairaalat, joissa alueen asukkaat on hoidettu vuonna 2014, N. Tapaturmien ja väkivallan aiheuttamat hoitopäivät on laskettu vuoden alusta sairaaloissa, joissa oli vähintään 10 potilasta vuonna 2014. Yhdellä palveluntuottajalla voi olla useita toimipaikkoja. Lisätietoja: http://www.thl.fi/tietokannat/topi Palveluntuottaja Hoitojaksoja Potilaita Hoitopäiviä Hoitopäiviä / hoitojaksoja 40312 - Mikkelin keskussairaala 1 457 1 244 5 088 3,5 40305 - Savonlinnan keskussairaala 1 146 933 5 290 4,6 90354 - Mikkelin terveyspalvelujen tulosalue (terveyskeskus) 330 271 4 557 13,8 90667 - Pieksämäen terveyskeskus 338 258 2 893 8,5 50250 - Kuopion yliopistollinen sairaala 289 242 1 404 4,9 60787 - Kyyhkylän kuntoutuskeskus 247 153 4 652 18,8 90736 - Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä/perusterveydenhuolto 133 120 4 546 33,4 60741 - Terveystalo Mikkeli Marski lääkäriasema 114 111 114 1,0 40304 - Pohjois-Karjalan keskussairaala 103 80 354 3,4 90191 - Juvan terveyskeskus 69 61 1 632 23,7 90368 - Mäntyharjun terveyskeskus 65 53 1 569 23,4 90210 - Kangasniemen terveyskeskus 57 51 1 458 25,6 90572 - Varkauden sosiaali- ja terveyskeskus 53 42 862 16,0 60683 - Suomen Terveystalo/Savonlinna 45 42 45 1,0 90151 - Heinäveden terveyskeskus 47 35 605 12,9 60728 - Suomen Terveystalo/Kuopio 30 28 30 1,0 60791 - Ite-Lasaretti 24 23 24 1,0 60753 - Suomen Terveystalo Oy/Jyväskylä 17 16 17 1,0 90406 - Pertunmaan terveyskeskus 20 15 72 3,6 60806 - Omasairaala 15 14 15 1,0 50200 - Helsingin yliopistollinen keskussairaala 14 12 103 7,4 60816 - (nimi ei tiedossa) 13 12 379 29,2 21

6 TAPATURMAT KUNNITTAIN Tässä osiossa esitetään tapaturmiin liittyviä tietoja alueen kunnista tapaturman tyypin, ikäryhmien ja sukupuolen mukaan jaoteltuina. Tapaturmien ja väkivallan määrään vaikuttaa muiden muassa alueen asukkaiden ikärakenne ja sukupuolijakauma. Kuntien välisiin eroihin tapaturmien määrässä voivat vaikuttaa myös esimerkiksi alkoholin käyttö, työllisyys, alueella toimivien työnantajaorganisaatioiden työturvallisuus tai esimerkiksi kevyen liikenteen väylien määrä tai turvallisuus sekä alueella tehty tapaturmien ehkäisy ja turvallisuustyö. Katsauksen vertailuluvuissa näitä alueen eroihin vaikuttavia taustatekijöitä ei pystytä ottamaan huomioon, mutta eroja selittäviä syitä tulee kuitenkin pohtia paikallisen turvallisuustyön suunnittelussa ja tavoitteita määriteltäessä. Kun halutaan vertailla, poikkeavatko alueelliset luvut siitä, mitä niiden oletettaisiin koko Suomen lukuihin perustuvien tietojen perusteella olevan, voidaan ikä- ja sukupuolirakenteesta johtuvia eroja ottaa huomioon vakiointimenettelyllä. Tässä katsauksessa on käytetty epäsuoraa vakiointia. Tässä menetelmässä lasketaan ensin kyseiselle alueelle odotettu lukumäärä tapahtumia (esimerkiksi tapaturmista johtuvia kuolemantapauksia) sillä oletuksella, että alueen tapahtumatiheys (esimerkiksi kuolleisuus tapaturmiin) ikäryhmittäin ja sukupuolittain olisi samanlainen kuin koko Suomessa. Sen jälkeen on alueella todellisuudessa havaittua tapahtumamäärää verrattu alueelle odotettuun lukumäärään tapahtumia. Esimerkki 1: Jos taulukossa on luvun perässä prosenttiluku +10 %, se tarkoittaa, että alueella on kyseisen tyyppisiä tapahtumia 10 prosenttia odotettua enemmän. Esimerkki 1.1: Hoitojaksojen määriä sisältävässä taulukossa lukee Liikenneonnettomuus -sarakkeessa 712 27 %. Tulkinta: kuntalaisilla on ollut 712 liikenneonnettomuudeksi kirjattua hoitojaksoa, mikä on 27 % vähemmän kuin koko Suomen lukujen perusteella olisi odotettu. Esimerkki 1.2: Hoitopäivien määriä sisältävässä sarakkeessa on luku 6 539 +33 %. Tulkinta: kuntalaisille on kertynyt tarkasteluajanjaksolla 6539 hoitopäivää, mikä on 33 % enemmän kuin koko Suomen lukujen perusteella olisi odotettu. Esimerkki 2: Jos taulukossa luvun jälkeen ei ole lisäksi prosenttilukua vaan sen tilalla symboli -, se tarkoittaa, että poikkeama odotetusta luvusta on niin pieni, ettei se ylitä riittävän paljon arvioitua satunnaisuudesta johtuvaa vaihtelua. Tällöin poikkeama ei ole tilastollisesti merkitsevä. Huomautus 1: Vaikka ero odotettuun määrään nähden olisi tilastollisesti merkitsevä, on hyvä pohtia kuinka suuri käytännön merkitys sillä on. Tilastollisesti merkitsevä ero tai muutos ei aina tarkoita käytännössä merkittävää eroa tai muutosta. Esimerkki: silloin kun hoitojaksojen määrä on esimerkiksi 15 ei 100 % odotettua enemmän ole yhtä painava tulos kuin 50 % odotettua enemmän silloin kun hoitojaksojen määrä on 15 000. Huomautus 2: Jos taulukossa luvun perässä on symboli *, se tarkoittaa, että tilastollista merkitsevyyttä ei ole voitu luotettavasti laskea. Tällöin kyse on yleensä pienistä havainto- tai väestömääristä. Katsauksessa käytetyt tilastomenetelmät on kuvailtu tarkemmin verkossa löytyvässä menetelmäselosteessa 13. 13 http://www.thl.fi/tapaturmat/alueraportit Menetelmäseloste 22

Taulukko 9. Tapaturmien ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot, potilaat, hoitopäivät ja kuolemat viiden vuoden aikana, 14 15 16 17 2010 2014. Kunta Hoitojaksoja Potilaita Hoitopäiviä Hoitopäiviä/ hoitojaksoja Kuolleita Koko alue 22 200-13 050-2% 225 580 +10% 9,9 670 +8% Enonkoski 240-158 - 1 624-35% 6,5 5 * Heinävesi 670-393 - 5 186-7,6 21 - Hirvensalmi 300-23% 180-20% 2 308-40% 7,6 18 - Joroinen 690-396 -13% 10 492 +59% 14,6 25 - Juva 1 020-578 -8% 13 096 +28% 12,4 34 - Kangasniemi 890-502 - 8 714-9,6 15-43% Mikkeli 6 830-7% 3 940-12% 68 639-9,8 197 - Mäntyharju 1 050-539 - 13 427 +42% 12,4 34 - Pertunmaa 320-176 - 2 516-7,8 10 * Pieksämäki 2 950-1 695-25 037-8,2 95 - Puumala 320-21% 211-1 896-54% 5,9 15 - Rantasalmi 740 +18% 440 +22% 11 164 +80% 14,5 25 - Savonlinna 5 620 +6% 3 576 +13% 52 225-9,1 168 - Sulkava 570-294 - 9 260 * 15,5 10-14 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 15 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 16 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 17 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen. 23

Taulukko 10. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot vahinkotyypin mukaan viiden vuoden aikana, 18 19 20 21 2010 2014. Kunta Liikenneonnettomuus Kaatumis- ja putoamistapaturma Väkivalta (itse tai toisen aiheuttama) Muu tapaturma Tietoa ei kirjattu Yhteensä Koko alue 1 430-11 080-3% 570-23% 7 170-1 940 +26% 22 200 - Enonkoski 12 * 133 - <5 * 93 - <5 * 240 - Heinävesi 32 * 222-32% 5 * 138-23% 270 +582% 670 - Hirvensalmi 15 * 147-27% <5 * 102-31 * 300-23% Joroinen 43-328 - 11 * 257-47 * 690 - Juva 53-596 - 20 * 289-60 * 1 020 - Kangasniemi 81 +78% 502-20 * 262-28 * 890 - Mikkeli 482-3 052-16% 137-47% 2 089-14% 1 066 +104% 6 830-7% Mäntyharju 79 +80% 537-19 - 309-108 * 1 050 - Pertunmaa 14 * 174 - <5 * 110-17 * 320 - Pieksämäki 200-1 626-63 - 917-139 - 2 950 - Puumala 13 * 131-39% 8 * 130-36 * 320-21% Rantasalmi 30-401 +20% 24 * 272 +45% 13 * 740 +18% Savonlinna 361-2 952 +9% 226 +29% 1 999 +17% 86-75% 5 620 +6% Sulkava 18 * 281-30 * 207 +46% 35 * 570-18 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 19 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tässä tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 20 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 21 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen. 24

Taulukko 11. Kaatumisen tai putoamisen aiheuttamat hoitojaksot viiden vuoden aikana, 22 23 24 25 2010 2014. Kunta Kaatuminen jäätai lumikelillä Kaatuminen samalla tasolla Kaatuminen tai putoaminen portailla tai portailta Muu putoaminen tai hyppääminen Määrittämätön kaatuminen tai putoaminen Yhteensä Koko alue 850-8 390-330 -16% 650-740 -18% 10 960-4% Enonkoski 18 * 95 - <5 * 5 * 11 * 130 - Heinävesi 15 * 152-39% 12 * 22 * 20-220 -33% Hirvensalmi 9 * 113-27% 5 * 8 * 9 * 140-30% Joroinen 31 +76% 240-13 * 17 * 25-330 - Juva 33-461 - 24 * 47 +99% 21-590 - Kangasniemi 30-414 - 6 * 32 * 13-500 - Mikkeli 200-24% 2 265-15% 102-193 -18% 248-13% 3 010-17% Mäntyharju 40-396 - 13 * 33 * 41-520 - Pertunmaa 17 * 133-7 * 8 * 8 * 170 - Pieksämäki 113-1 261 +11% 29-30% 76-130 - 1 610 - Puumala 6 * 99-39% 5 * 15 * 6 * 130-40% Rantasalmi 31 * 310 +22% 11 * 27 * 22 * 400 +20% Savonlinna 286 +50% 2 243 +11% 103-143 - 161-21% 2 940 +9% Sulkava 20 * 205 - <5 * 22 * 29-280 - 22 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 23 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 24 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 25 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen. 25

Taulukko 12. Tapaturman aiheuttamat hoitojaksot tapaturmatyypin mukaan viiden vuoden aikana, 26 27 28 29 2010 2014. Kunta Kotitapaturma Urheilu- tai liikuntatapaturma Muu vapaaajan tapaturma Työtapaturma tai työhön liittyvä ulkoinen tekijä Muu tapaturma Tietoa ei kirjattu Yhteensä Koko alue 6 380-5% 840 +16% 3 710-12% 880 +28% 9 850 +5% 530-16% 22 200 - Enonkoski 79-12 * 64 +89% 10 * 75 - <5 * 240 - Heinävesi 76-58% 8 * 61-14 * 357 +43% 151 +815% 670 - Hirvensalmi 117 - <5 * 29-44% 9 * 138 - <5 * 300-23% Joroinen 228-15 - 98-24% 30 * 309-6 * 690 - Juva 437 +33% 15-100 -45% 42 +72% 421 - <5 * 1 020 - Kangasniemi 393 +32% 20-101 -30% 21-351 - 7-46% 890 - Mikkeli 1 874-9% 282-801 -44% 219-3 568 +14% 82-55% 6 830-7% Mäntyharju 405 +35% 15 * 124-25% 33 +74% 466-9 * 1 050 - Pertunmaa 123 - <5 * 36-5 * 149 - <5 * 320 - Pieksämäki 918-132 +51% 374-31% 96-1 197-228 +182% 2 950 - Puumala 83-35% 8 * 34-21 * 165-7 * 320-21% Rantasalmi 198-26 * 203 +85% 52 * 257 - <5 * 740 +18% Savonlinna 1 310-17% 283 +67% 1 565 +56% 303 +87% 2 137-26 -75% 5 620 +6% Sulkava 140-16 * 122 +53% 28 * 261 +42% <5 * 570-26 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 27 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 28 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 29 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen. 26

Taulukko 13. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot iän mukaan MIEHILLÄ, viiden vuoden aikana vuosina 30 31 32 33 2010 2014. Kunta 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Koko alue 860-190 - 430-430 - 2 650-6% 1 980-2 490-2 080 +20% 11 100 - Enonkoski 10 * <5 * 6 * <5 * 24-24 - 17-47% 15-100 -21% Heinävesi 28-6 * 5 * <5 * 66-70 - 111-36 -40% 330 - Hirvensalmi 13 - <5 * 9 * 6 * 15-65% 44-25 -49% 28 * 140-24% Joroinen 21-38% <5 * 9 * 7 * 105-67 - 78-79 - 370 - Juva 27-30% <5 * 11-11 - 99-21% 103-137 - 128-520 - Kangasniemi 29 - <5 * 10 * 16 * 100-91 - 136-85 - 470 - Mikkeli 303-12% 63-175 - 156-785 -23% 568-760 - 670 +44% 3 480-5% Mäntyharju 25 - <5 * 13 * 14 * 104-96 - 161-150 +92% 570 +18% Pertunmaa 5-53% 6 * 14 * <5 * 32-22 - 31-80 * 190 - Pieksämäki 86-23% 20-33 -38% 51-421 +18% 272-292 - 307-1 480 - Puumala 5-51% <5 * 7 * <5 * 41-37 - 48-34 - 180 - Rantasalmi 55 +148 7 * 10-7 * 87-69 - 62-72 - 370 +21% % Savonlinna 247 +19% 70 +39% 122-140 +35% 714-471 - 567-329 -20% 2 660 - Sulkava 10 - <5 * <5 * 10 * 54-43 - 65-67 - 250-30 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 31 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 32 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 33 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen. 27

Taulukko 14. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot iän mukaan NAISILLA, viiden vuoden aikana vuosina 34 35 36 37 2010 2014. Kunta 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Koko alue 560-90 -19% 200-180 - 1 590-1 400-2 870-4 210-11 10-0 Enonkoski 7 * <5 * <5 * <5 * 14-15 * 56 +67% 49-140 - Heinävesi 17 * <5 * <5 * <5 * 60 +62% 49-75 - 134-340 - Hirvensalmi 5 * <5 * <5 * <5 * 20-27 - 41-62 -29% 160-20% Joroinen 6-73% <5 * <5 * 9 * 62-40 - 72-23% 126-320 - Juva 15-42% <5 * 6 * 8 * 51-28% 52-155 - 210-500 - Kangasniemi 15-9 * 7 * <5 * 55-48 - 132-157 -20% 420 - Mikkeli 174-20% 30-32% 69-26% 60-22% 459-24% 431-885 - 1 238-3 350-9% Mäntyharju 26 - <5 * <5 * <5 * 36-44% 65-161 - 190-490 - Pertunmaa <5 * <5 * <5 * <5 * 18-12 - 25-37% 64-130 - Pieksämäki 80-8 -45% 22-37 - 230-185 - 364-537 - 1 460 - Puumala <5 * <5 * <5 * <5 * 23-20 - 39-57 -36% 140-30% Rantasalmi 14 * <5 * 8 * <5 * 43-47 - 78-179 - 370 - Savonlinna 167 +21% 37-69 - 54-456 +16% 364-715 - 1 102 +14% 2 960 +11% Sulkava 24 * <5 * <5 * <5 * 61 +127% 49 +73% 73-107 - 320 +32% 34 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 35 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 36 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 37 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen. 28

7 TAPATURMISTA JOHTUVAN SAIRAALAHOIDON KUSTANNUKSET Tapaturmavammat aiheuttavat usein pitkäaikaista hoidontarvetta ja ketjuuntuneita hoitojaksoja. Seurauksena on merkittäviä terveydenhuollon kustannuksia. Erityisesti vakavat tapaturma- ja väkivaltapotilaat hoidetaan kirurgian erikoisalalla, missä hoidon kustannukset ovat suuria. Vuonna 2011 Suomessa kirurgian erikoisalan hoitojaksot kestivät keskimäärin 3,0 vuorokautta 38 ja hoitojakson keskimääräinen kustannus oli 3605 39. Taulukossa 15 esitetään arvioita tapaturman ja väkivallan aiheuttamien hoitojaksojen kustannuksista erikoissairaanhoidon osalta. Koska luvut perustuvat koko Suomesta laskettuihin diagnoosiryhmäkohtaisiin hoitokustannuksiin ne eivät suoraan kerro alueen todellisia, toteutuneita kustannuksia mutta antavat viitteitä kustannusten suuruusluokasta. Tietoa käytetystä laskentamenetelmästä löytyy PERFECT-hankkeen menetelmäraportista. 40 Näitä kustannustietoja käytettäessä on huomioitava, että huomattava osa tapaturmien kustannuksista syntyy perusterveydenhuollossa ja sairauspoissaoloina. Näistä kustannuksista ei kuitenkaan toistaiseksi ole saatavilla valtakunnallisesti luotettavaa tietoa. Taulukko 15. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamien hoitojaksojen kustannukset vuonna 2014. Alue Hoitojaksojen kustannukset (tuhatta euroa) Koko Suomi 566 818 Koko alue 19 922 Enonkoski 79 Heinävesi 483 Hirvensalmi 257 Joroinen 565 Juva 903 Kangasniemi 706 Mikkeli 5 812 Mäntyharju 845 Pertunmaa 183 Pieksämäki 2 681 Puumala 250 Rantasalmi 680 Savonlinna 5 869 Sulkava 609 Alue Hoitojaksojen kustannukset (tuhatta euroa) 38 Rautiainen H, Pelanteri S, Rasilainen J (2012): Somaattinen erikoissairaanhoito 2011. THL 12/2012. http://urn.fi/urn:nbn:fife2012121210293 39 Kapiainen S, Väisänen A, Haula T (2014): Terveyden- ja sosiaalihuollon yksikkökustannukset Suomessa vuonna 2011. THL Raportti 2014_003. http://urn.fi/urn:isbn:978-952-302-079-5 40 Peltola M, Juntunen M, Häkkinen U, Linna M, Rosenqvist G, Seppälä T, Sund R: PERFECT-menetelmäraportti, THL 2/2009. http://www.thl.fi/fi_fi/web/fi/tutkimus/hankkeet/perfect/julkaisut/perusraportit 29

8 PALOTAPATURMAT Tässä osiossa tarkastellaan sellaisia savun, tulen tai liekkien 41 aiheuttamia tapaturmia, joiden seurauksen on ollut henkilön kuolema tai joutuminen vähintään sairaalan vuodeosastohoitoon (mukaan lukien päiväkirurginen hoito). Lisäksi kuvataan tapaturmaisten tulipalojen johdosta tehtyjen hoitopäivien ja potilaiden määriä alueella kymmenen vuoden ajanjaksolla 2005 2014 (kuvio 11). Suomessa tapaturmaisissa tulipaloissa kuolleiden määrä on vuosien 1952 2007 aikana vaihdellut 50:stä ja 140:een henkilöön 42. Tulipalojen vuoksi sairaalahoitoon joutuvien henkilöiden määrä on tulipaloissa menehtyneiden määrään verrattuna moninkertainen. Tulipaloissa kuolleiden ja loukkaantuneiden sekä loukkaantumisista seuranneiden hoitopäivien määrissä on huomattavia eroja iän ja sukupuolen mukaan. Tulipaloissa kuolee ja loukkaantuu huomattavasti useammin miehet kuin naiset. Avohoidossa hoidettavien tulipaloissa vammoja saaneiden henkilöiden määrä on huomattavasti suurempi kuin sairaalahoitoon joutuvien tulipalojen uhrien määrä. Luotettavaa tietoa avohoidossa hoidetuista tulipaloihin liittyvien tapaturmien hoidosta ei toistaiseksi ole saatavilla ja siksi ne eivät mukana tässä katsauksessa. 41 Ilmaisulla halutaan tehdä ero varsinaisiin rakennuspaloihin, sillä terveydenhuollon rekistereistä saatava tieto kertoo pääasiallisesti vammautumisen mekanismin, mutta harvoin tapahtumapaikan. Loukkaantumisia koskevat luvut eivät siis kuvaa yksinomaan rakennuspaloissa loukkaantuneita, vaan niitä, joille loukkaantumisen syyksi on merkitty savu, tuli tai liekit. 42 Kokki E, Jäntti J (2009): Vakavia henkilövahinkoja aiheuttaneet tulipalot 2007 2008. B-sarja: tutkimusraportit 2/2009. Pelastusopisto. 30

Taulukko 16. Palokuolemat ikäryhmittäin vuosina 2007 2009 ja 2010 koko maassa, kokonaismäärät (N) ja kokonaismäärät suhteutettuna miljoonaa asukasta kohti vuodessa (N/inh). Lähde: Kokki E (2011): Palokuolemat ja ihmisen pelastamiset tulipaloissa 2007 2010. B-sarja: tutkimusraportit 3/2011. Pelastusopisto. Ikäryhmä Palokuolleet 2007 2009 Palokuolleet 2010 N N / inh N N / inh 0 9 3 1.7 1 1,7 10 19 10 5.2 1 1,6 20 29 12 6.0 6 9,0 30 39 21 10.8 2 3,1 40 49 42 18.7 16 21,7 50 59 73 30.8 15 19,6 60 69 81 44.8 20 30,5 70 79 34 28.8 10 24,7 80 89 20 33.5 9 41,7 90+ 2 22.0 0 0,0 Yhteensä 299 18.8 80 14,9 Taulukko 17. Savun, tulen ja liekkien aiheuttamat hoitojaksot miehillä ja naisilla ikäryhmittäin vuosina 2005 2014 koko maassa, N. Miehet Naiset Yhteensä 0 9 104 53 157 10 19 305 54 359 20 29 386 72 458 30 39 368 79 447 40 49 502 145 647 50 59 572 205 777 60 69 384 207 591 70 79 238 151 389 80 89 131 130 261 90+ 9 29 38 Yhteensä 2 999 1 125 4 124 Taulukko 18. Savun, tulen ja liekkien aiheuttamat hoitopäivät miehillä ja naisilla ikäryhmittäin vuosina 2005 2014 koko maassa, N. Miehet Naiset Yhteensä 0 9 436 144 580 10 19 2 269 222 2 491 20 29 2 331 471 2 802 30 39 3 234 467 3 701 40 49 5 021 1 280 6 301 50 59 5 936 2 323 8 259 60 69 4 571 2 561 7 132 70 79 3 074 1 715 4 789 80 89 1 613 958 2 571 90+ 130 236 366 Yhteensä 28 615 10 377 38 992 31

Hoitopäiviä 0 100 200 300 Hoitopäivät 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Kuvio 11. Savun, tulen ja liekkien aiheuttamat hoitopäivät alueella vuosina 2005 2014. Lisätietoa palotapaturmista ja niiden ehkäisystä Sosiaali- ja terveydenhuollon paloturvallisuuteen liittyvät käytännöt ja pelastuslaki (STEP) on THL:n vuosina 2012 2016 toteuttama tutkimus- ja kehittämishanke. www.thl.fi/step Savusta, tulesta ja liekeistä vammautumisen terveyskustannukset tutkimuksen tuloksia Haikonen K, Lillsunde PM, Lunetta P, Kokki E. Economic burden of fire-related deaths in Finland, 2000-2010: Indirect costs using a human capital approach. Burns. 2016;4:56-62. Haikonen K, Lillsunde PM, Vuola J. Inpatient costs of fire-related injuries in Finland. Burns. 2014;40:1754-60. Haikonen K, Lunetta P, Lillsunde PM, Sund R.Methodological challenges in using the Finnish Hospital Discharge Register for studying firerelated injuries leading to inpatient care. BMC Med Inform Decis Mak. 2013;13:36. Haikonen K, Lillsunde PM, Lunetta P, Lounamaa A, Vuola J. Fire-related injuries with inpatient care in Finland: a 10-year nationwide study. Burns. 2013;39:796-802. 32

Tapaturmat-verkkosivusto www.thl.fi/tapaturmat Tietoa ja työvälineitä ammattilaisille tapaturmien ehkäisyyn sekä turvallisuuden edistämiseen. 33