Elinkeino-, liikenne- ja j4iy ympähstökeskus

Elinkeino-, liikenne- ja j4iy ympähstökeskus PÄÄTÖS Pvm Dnro 5.5.2017 134/5722/2017 Asia: KYMIJOEN KALATALOUSMAKSUVELVOIHEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2017 LUPIEN HALTIJAT TAUSTAA VÄLITOIMENPITEET Kymijoen alueen kalatalousmaksuvelvolliset on esitelty kalatalousmaksujen käyttösuunnitelmassa, joka on tämän päätöksen liitteenä. Kymijoen alueella on yhteensä kuusi jätevesikuormittajaa ja neljä vesivoimalaitosta, joiden lupaehtoihin sisältyy kalataloudellinen velvoitemaksu. Vuotuinen maksuker tymä vuonna 2016 oli noin 358000. Kalatalousmaksuja on viime vuosina käytetty hieman kertymää vähemmän, minkä takia varoja on vuodelle 2017 esitetty käytettä väksi yhteensä 434400. Jatkossa kalatalousmak5ujen käyttösuunnitelma pyritään laatimaan siten, että kertymät saadaan käytettyä mahdollisimman hyvin saman vuo den aikana. Kalatalousmaksujen käyttösuunnitelmasta on pyydetty lausunto Etelä-Suomen Meri kalastajain liitolta, joka ei antanut lausuntoa suunnitelmaan liittyen. KALATALOUSMAKSUJEN KÄmÖSUUNNITELMA Kalatalousmaksujen käyttösuunnitelma vuodelle 2017 on esitetty tämän päätöksen liitteenä. Kymijoen ja sen edustan merialueen kalakantojen hoidossa ollaan siirty mässä istutuksiin perustuvasta hoidosta kohti luonnonlisääntymistä tehostavaa ja tu kevaa hoitoa. Tämän linjan mukaisesti Kyr9ijoella suunnitellaan ja kunnostetaan vael luskaloille soveltuvia lisääntymis- ja poikasuotantoaiueita. Istutuksia jatketaan ja niitä pyritään edelleen kehittämään, jotta niiden tuotto olisi mahdollisimman hyvä. Uudet toimenpiteet tarkoittavat myös resurssien aikaisempaa suurempaa kohdistamista tu loksellisuuden seurantaan ja toimenpiteitä tukevaan tutkimukseen. Vuodesta 2018 eteenpäin laaditaan uusi kyttösuunnitelma, joka kattaa pidemmän jakson tai on voimassa toistaiseksi. Kalatalousmaksujen käyttöä suunnitelma- lueella hallinnoi kalatalousviranomainen (nykyisin Varsinais-Suomen Ely-keskus). Kä ttösuunnitelman käytännön toteutuksesta voi vastata kalatalousviranomainen tai ulk puolinen toimija. Tämä käyttösuunnitelma saatetaan voima n valituksista huolimatta. Pieniä muutoksia suunnitelmaan voidaan tehdä ilman uutta äätöstä. VARSINAI-SUOMEN ELY-KESKUS, Kalatalouspalvelut www.ely-keskus.fi etunimi.sukunimi ely-keskus.fi Y-tunnus 2296962-1 Aluetoimistot: PL236 PLIO41 PL36 PLI31 20101 TURKU 45101 KOUVOLA 00521 HELSINKI 65101 VAASA Puh. 029502 2500 Puh. 029502 9000 Puh. 029 502 1000 Puh. 029 502 8500

PERUSTELUT Nyt laadittu käyttösuunnitelma kattaa vain vuoden 2017, mikä on perusteltua varojen saamiseksi käyttöön nopeasti alueelle suunniteltuihin toimenpiteisiin. Jatkossa suunni telma laaditaan pidemmälle jaksolle tai toistaiseksi voimassa olevana. ISTUTUSTEN VASTAANOHAJAT Maksujen käytössä ollaan siirtymässä istutuksista kohti luonnonlisääntymistä tehosta vaaja tukevaa hoitoa, mikä on perusteltua ja muun muassa kansallisen kalatiestrategian sekä lohi-ja meritaimenstrategian linjausten mukaista. Istutuksia jatketaan tulevaisuu dessakin ja niiden tuottoa pyritään entisestään parantamaan. Kalatalousmaksuvaroja voidaan käyttää vesistäalueen kalakantojen tilan selvittämiseen ja seurantaan tähtääviin hankkeisiin. Varoja voidaan käyttää myös itse kalatalousmak suvaroilla tehtyjen toimenpiteiden tuloksellisuuden seurantaan. Kalatalousmaksujen käyttösuunnitelma on laadittu yhtenä alueen maksuvelvoitteet kokoavana suunnitelmana, mikä mahdollistaa kalatalousmaksujen käytön joustavam min vesistöalueen sisällä sekä vesistön ominaispiirteiden ja tarpeellisiksi koettujen toimien huomioimisen. Tämä päätös on perusteltua saattaa voimaan valituksista huolimatta, ettei varojen käyttö viivästy. Kalastusalueet/osakaskunnat, muu Ely-keskuksen ja kalastusalueen yhdessä sopima taho. RAPORTOINTI Kaikista istutuksista laaditaan sähköinen istutuspöytäkirja. TULOKSELLISUUDEN SEURANTA Kalatalousmaksuvaroja voidaan käyttää varoilla tehtävien toimenpiteiden tulokselli suuden seurantaan. Lisäksi velvoitehoidon tuloksellisuutta voidaan seurata vesistö kohtaisten kalataloudellisten velvoitetarkkailujen avulla. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki 57, Vesilaki 3: 14, 15, Kalastuslaki 36, Hallintolainkäyttö laki 31. MUUTOKSEN HAKU Tähän päätökse saa hakea oikaisua Etelä-Suomen aluehallintovirastosta. Oiaisuvaa timusosoitus on liitteenä. Tämä päätös on saatavilla Varsinais-Suomen Ely-keskuksesta, Opastinsilta 1, 00520 Helsinki

Johtava kalatalousasiantuntija Mikko Koivurinta / / Kalastusbiologi / Perttu Tamminen JAKELU Kymijoen vesi ja ympäristö ry Kymijoen kalastusalue Kotkan kalastusalue Pyhtään kalastusalue Etelä-Suomen Merikalastajain liitto Kymenlaakson kalatalouskeskus

OIKAISUVAATIMUSOSOITUS PÄÄTÖKSESTÄ Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea siihen oikaisua Etelä-Suomen aluehallintovirastolta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta haetaan oikaisua samassa järjestyksessä kuin pääasiassa. Etelä-Suomen aluehallintoviranomaisen yhteystiedot: Käyntiosoite: Birger Jaarlin katu 15 Postiosoite: PL15O, 13101 Hämeenlinna Puhelin: 0295 016 000 Sähköposti: kirjaamo.etela@avi.fl Aukioloaika: kello 8.00 16.15 Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti. Oikaisuvaatimuskirjelmä on toimitettava Etelä-Suomen aluehallintoviras toon kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa päätöksen antopäivästä. Oikaisuvaatimusaikaa laskettaessa ei antopäivää oteta lukuun. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapun päivä, jouluaatto tai juhannusaatto, oikaisuvaatimusaika jatkuu vielä seuraavan arkipäivän. Oikaisuvaatimuskirjelmän voi toimittaa perille henkilökohtaisesti, postitse, sähköisesti tai lähetin välityksellä. Postiin oikaisuvaatimuskirjelmä on jätettävä niin ajoissa, että se on perillä viimeistään oikaisuvaatimusajan viimeisenä päi vänä ennen aluehallintoviraston aukioloajan päättymistä. Postittaminen tai toimittaminen lähetin välityksellä tapah tuu lähettäjän vastuulla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun oikaisuvaatimuskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Oikaisuvaatimuskirjelmässä on ilmoitettava -Päätös, johon oikaisua haetaan -miltä kohdin päätökseen haetaan oikaisua ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi -perusteet, joilla oikaisua vaaditaan -oikaisuvaatimuksen tekijän nimi ja kotikunta -postiosoite ja puhelinnumero, johon asiaa koskevat ilmoitukset oikaisuvaatimuksen tekijälle voidaan toimittaa. Jos oikaisuvaatimuksen tekijän puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos oikaisuvaati muksen laatijana on joku muu henkilö, oikaisuvaatimuskielmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Oikaisuvaatimuksen tekijän, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava oikaisuvaatimuskielmä. Oikaisuvaatimuskirjelmään on liitettävä -päätös, johon oikaisua haetaan, alkuperäisenä tai jäljennöksenä -asiakirjat, joihin oikaisuvaatimuksen tekijä vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Asiamiehen on liitettäjä oikaisuvaatimuskirjelmään valtakirja. Asianajajan ja yleisen oikeusavustajan tulee kuitenkin esittää valtakirja ainoastaan, jos aluehallintovirasto niin määrää. Etelä-Suomen aluehallintovirasto perii asian käsittelystä oikaisuvaatimuksen tekijältä käsittelymaksun.

Kymijoen ja sen edustan merialueen kalatalousmaksujen käyttösuunnitelma vuodelle 2017 Kymijoen vesi ja ympäristö ry Janne Raunio

SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 2 KALATALOUDELLISTEN HAITTOJEN KOMPENSOINTI 2 3 KALATALOUSMAKSUT 3 4 KALATALOUSMAKSUJEN KÄYTTÖ JA SUUNNITELMA VUODELLE 2017 4 VIITTEET 7

3.2.2017 1 JOHDANTO Kymijoki on Suomen neljänneksi suurin joki. Keskisyvyytensä puolesta (9,5 m) se on syvempi kuin suomalaiset järvet keskimäärin. Kymijoki oli aiemmin suurin ja tärkein vaelluskalojen lisääntymisjoki Suomen alueelta Suomenlahteen laskevista joista. Kymijoen on arvioitu tuottaneen yli 10 % Suomen alueelta Itämereen vaeltavista lohenpoikasista (Mäkinen 1972). Mikäli tämä arvio on oikean suuntainen, on luonnontilaisen Kymijoen lohen poikastuotto ollut hyvä, sillä vaelluskalojen lisääntymisalueet ovat olleet suhteellisen lyhyellä matkalla, Anjalankosken alapuolisilla jokialueilla. Kymijoen luontaiseen kalalajistoon on kuulunut 35 lajia (Seppovaara 1988), joten joki ollut ja on edelleen lajistoltaan varsin monipuolinen. Kymijoen vaelluskalojen poikastuotto loppui voimalaitospatojen rakentamisen ja jätevesien laskun myötä 1940-luvulle tultaessa. Joen pääharat suljettiin padoilla 1920- ja 1930- luvuilla. Lohisaaliiden romahdus ajoittui vuosiin 1937-1939 (Tiitinen 1982, Seppovaara 1988). Vuonna 1937 jokeen nousseet vähäiset emokalat olivat pääosin peräisin vuoden 1932 ja sitä seuranneista huonoista poikasvuosista. Kymijoen lohen poikasista suurimman osan on arvioitu viettäneen joessa kaksi ensimmäistä elinvuottaan ja olleen merivaelluksella kolme vuotta (Järvi 1938). Ahvenkosken ja Koivukosken voimalaitosten padot valmistuivat samoihin aikoihin vuonna 1931, ja Pyhtään haara oli jo siinä vaiheessa suljettu padoilla. Patojen rakentamisella ja poikastuotantoalueiden häviämisellä oli siten suora yhteys vuoden 1930-luvun alun huonoihin poikasvuosiin ja sitä viiden-kuuden vuoden viiveellä seuranneeseen emokalamäärien jyrkkään laskuun. On huomattava, että säännöstelyllä, vedenpinnan nostolla, koskien perkauksilla ja heikolla vedenlaadulla oli myös oma negatiivinen vaikutuksensa vaellus- ja paikalliskalojen kantoihin. Puunjalostusteollisuuden aiheuttamat haitat vedenlaadulle, kalastolle ja kalastukselle aiheuttivat huolta jo 1800-luvun lopulla. Vielä vuonna 1878 tehty Kymijoen vedenlaadun aistinvarainen arviointi osoitti veden olleen kirkasta ja väritöntä, hajutonta ja maultaan tislattua vettä vastaavaa (Seppovaara 1988). Sen sijaan jo 1800-luvun lopulla Kymijoen vesi todettiin Kymin tehtaalta merelle asti puumassan likaamaksi. Uitetusta puusta irronnut kuori, uponneet tukit ja ennen kaikkea sahoilta, puuhiomoilta ja tehtailta jätevesien mukana tullut puumassa peitti joen pohjan siellä missä virtausnopeus ei ollut liian suuri ja aiheuttivat pyydysten nopeaa likaantumista. Kymijoen lisäksi vastaavia haittoja koettiin rannikolla, jossa kuitu peitti merenlahtien pohjaa, pyydykset likaantuivat ja pohjat olivat kuolleita. Teollisuuden kapasiteetin kasvu kiihdytti vesistölle aiheutuvia vahinkoja 1900-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä. Näinä aikoina tehtiin myös ensimmäiset Kymijokea koskevat vesistötutkimukset. Vuonna 1936 julkaistussa ja siihen asti laajimmassa selvityksessä Kymijoen todettiin olevan vakavasti likaantunut Voikkaalta aina Kyminsuuhun, Langinkosken itäisissä suuhaaroissa ja Tammijärven yläpäähän asti. Likaantuminen oli tuolloin lähinnä puukuitua ja massaa sekä jätevesien/sulfaattilipeän Kymijoen vesi ja ympäristö ry 2016 1

ravinteiden ruokkimaa jätevesisienikasvustoa, joilla ei kuitenkaan sen aikaisin analyysein todettu olleen vaikutusta veden happipitoisuuksiin tai happamuuteen. Kuitumassa kuitenkin peitti vaelluskalojen kutualueita etenkin joen syvemmillä ja suvantomaisilla osuuksilla. Voikkaan padon alapuolella vuonna 1935 tehdyssä siian ja taimenen silmäpisteasteella olevan mädin haudontakokeessa havaittiin heikon vedenlaadun estävän mädin kehityksen ja poikasten kuoriutumisen, joten vaikutukset lohikalojen luonnonlisääntymiseen olivat ilmeiset. Jätevesien aiheuttamat pahimmat puukuidun ja massan haitat ja joen suuhaarojen patoaminen ajoittuivat joka tapauksessa samalle aikakaudelle, ja molemmilla tekijöillä oli vaikutuksensa vaelluskalakantoihin. Koskien patoaminen ja lohikaloille välttämättömien lisääntymis- ja elinympäristöjen tuhoutuminen olivat kuitenkin todennäköisesti päätekijät Kymijoen lohi- ja taimenkantojen sukupuuttoon päättyneessä kehityksessä. 2 KALATALOUDELLISTEN HAITTOJEN KOMPENSOINTI Kymijoen ja sen edustan merialueen jätevesikuormittajat ja vesivoimayhtiöt kompensoivat aiheuttamiaan kalataloudellisia haittoja aikaisemmin velvoiteistutusten muodossa. Toiminnanharjoittajakohtaiset kompensaatioistutukset on myöhemmin muutettu kalatalousmaksuiksi, joka antaa kalatalousviranomaiselle mahdollisuuden käyttää varoja joustavammin ja tarkoituksenmukaisemmin. Kymijoen jätevesikuormittajat tekivät vuonna 1995 kalataloudellinen kompensaatioesityksen, jonka kalatalousviranomainen myös vahvisti (Niemi 1995). Selvitys otti kompensaation lähtökohdaksi Kymijoen vaelluskaloille aiheutuneen haitan, jota täydennettiin kalastonhoitomaksulla. Kuormittajien kompensaatiomaksu oli vuonna 1995 arvoltaan n. 2 milj. markkaa, josta vaelluskalakompensaation osuus oli n. 1,2 Mmk. Kalastonhoitomaksulla kuormittajien kompensaation määrä nostettiin 50 %:iin kokonaiskompensaatiosta, josta toisen 50 % kustansi vesivoimatuottajat. Kalastonhoitomaksuilla on kustannettu mm. istutusten tuoton seuranta ja tuettu paikalliskalakantoja. Lähtökohtana tuolloin oli, että vaelluskalojen häviäminen Kymijoesta oli vesirakentamisen ja jätevesikuormituksen yhteisesti aiheuttama, jolloin vaelluskalojen kokonaiskompensaatiotarve oli perusteltua puolittaa. Kompensaatioesitys perustui edelleen arvioon (Tiitinen 1982) Kymijoen vaelluskalojen menetetystä poikastuotosta, jonka myös Vesiylioikeus oli vahvistanut (29.11.1991, nro 223/1991). Tiitinen (1982) katsoi, että jätevesistä aiheutunut huono vedenlaatu oli vielä tuolloin yksinään riittävä este lohikalojen lisääntymiselle. Niinpä vaelluskalakompensaation puolittaminen kuormittajien ja vesivoimatuottajien kesken oli perusteltavissa. Lohikalojen lisääntyminen alkoi Kymijoessa elpyä 1990-luvun alussa, ja vähäistä luontaista lisääntymistä käytettiin kalatalousmaksuja vähentävänä tekijänä (Niemi 1995). Koska parantunut vedenlaatu näkyy joen ja rannikon kalastossa viiveellä, sidottiin vuoden 1995 kompensaatiomaksu kymmenen vuoden 2 Kymijoen vesi ja ympäristö ry 2016

takaiseen kuormitustasoon. Jätevesikuormittajien kokonaiskompensaatio kulki seuraavat vajaa kaksi vuosikymmentä tällä periaatteella. Kymijoen ja sen edustan jätevesikuormittajat saivat edellisten, ja osin vielä voimassa olevien ympäristölupien käsittelyssä Vaasan hallinto-oikeudelta ylimääräisen velvoitteen selvittää jätevesikuormituksen nykyinen kalataloudellinen haitta ja sen kompensaatiotarve, ottaen huomioon kalatalousmaksuille tehdyt hoitotoimenpiteet (VHO Dnrot. 01174/06/5101 ja 01583-01584/06/5101). Hallinto-oikeuden ratkaisu päivittää kalataloudellinen haitta-arvio heijasteli näkemystä, jonka mukaan jätevesien aiheuttamaa kalataloudellista haittaa on tarkasteltava kokonaisuutena uudelleen. Kymijoen alaosan ja sen edustan merialueen kuormitus on laskenut viimeisten 20-30 vuoden aikana tehtaiden lakkauttamisten (Voikkaan, Myllykosken ja Summan tehtaat) ja jätevesien parantuneen puhdistustehon myötä. Kymijoen vedenlaatu ei ole enää vuosiin ollut esteenä lohikalojen lisääntymiselle. Jätevesikuormittajien kalataloudellisen kompensaatiotarpeen määräytyminen ei enää jatkossa ole oikeudenmukaista sitoa periaatteeseen, että kuormitus yksinään riittää estämään lohikalojen lisääntymisen. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tekemä kompensaatioehdotus (Raunio 2014) esitti kuormittajien yhteiseksi kalatalousmaksuksi 120.400 /v. Toiminnanharjoittajat ja kalatalousviranomainen sopivat keskenään siitä, että maksut alanevat tähän tasoon porrastetusti 10 vuoden aikana uusien ympäristölupien ehtojen puitteissa. Lupaviranomainen on jakanut tämän näkemyksen myöntäessään uusimpia ympäristölupia jätevesikuormittajille. 3 KALATALOUSMAKSUT Kymijoen ja sen edustan merialueen jätevesikuormittajien maksamat kalatalousmaksut olivat vuonna 2016 maksut vajaa 270.000. Vesivoimalaitosten maksut olivat vastaavasti n. 88.000 (yht. 358.000 ). Vesivoimatalouden puolella Pernoon haaran säännöstelyyn ja Ediskosken voimalaitoksen rakentamiseen liittyy seuraavat kalatalousvelvoitteet, joiden arvo on syytä ottaa huomioon kalatalousvelvoitteiden arvoja verrattaessa. Vesivoimaloita rakennettaessa on lisäksi perattu koskialueita ja vaelluskalojen lisääntymisalueita on jäänyt patoaltaiden alle. Näitä ei ole juurikaan huomioitu lupaehtojen kalatalousvelvoitteissa. STATKRAFT SUOMI OY (nykyisin Kolsin Vesivoimantuotanto Oy) Kymijoen Pernoon haaran säännöstely Velvoite: Istutettava Langinkosken edustan merialueelle vuosittain 1000 kpl vähintään 14 cm:n mittaisia merilohia ja 1500 kpl vähintään 10 cm:n mittaisia vaellussiikoja. Istutettavaa kalalajia, määrää tai kokoa voidaan muuttaa MMM:n (nykyisin ELY-keskuksen) hyväksymällä tavalla. Kymijoen vesi ja ympäristö ry 2016 3

OY MANKALA AB (nykyisin omistaja Helsingin Energia) Ediskosken voimalaitos Velvoite: Luvan saajan on istutettava voimalaitoksen vaikutusalueelle vuosittain 5.000 kpl 18-20 cm:n mittaisia merilohia, 1.300 kpl 18-21 cm:n mittaisia meritaimenia ja 6.200 kpl vähintään 10 cm:n mittaisia siikoja. Vuoden 2017 maksut tulevat olemaan indeksikorotusten ja uusien lupamääräysten myötä hieman edellisvuotta suuremmat. Maksujen suhde kuormittajien ja vesivoimatalouden välillä on kutukuinkin n. 75 % - 25 %, joten maksujen painopiste on tällä hetkellä selvästi jätevesikuormittajilla. Kalatalousmaksuja on määrätty seuraaville toimijoille: Kuormittajat KOTKAMILLS OY - Kotkan tehtaiden jätevedet KYMEN VESI OY - Sunilan ja Mussalon jätevedenpuhdistamot SUNILAN PUHDISTAMO OY - Sunilan puhdistamon jätevedet UPM-KYMMENE OYJ - Kymin tehtaiden jätevedet STORA ENSO PUBLICATION PAPERS OY LT - Stora Enso Oyj Inkeroisten tehtaan jätevedet KOUVOLAN VESI - Kouvolan kaupungin Mäkikylän (ja Akanojan) jätevesipuhdistamo Vesivoimalaitokset OY MANKALA AB - Ahvenkosken voimalan kalatievelvoitteen muuttaminen kalatalousmaksuksi OY MANKALA AB - Klåsarön voimalaitos, kalatievelvoitteen muuttaminen kalatalousmaksuksi KEMIJOKI OY - Anjalankosken uusi voimalaitos KEMIJOKI OY - Anjalankosken vanhan vml:n lupaehdon muuttaminen 4 KALATALOUSMAKSUJEN KÄYTTÖ JA SUUNNITELMA VUODELLE 2017 Käytön periaatteet Kymijoen ja sen edustan merialueen kalakantojen hoidossa ollaan siirtymässä istutuksiin perustuvasta hoidosta kohti luonnonlisääntymistä tehostavaa ja tukevaa hoitoa. Tämän linjan mukaisesti Kymijoella suunnitellaan ja kunnostetaan vaelluskaloille soveltuvia lisääntymis- ja poikastuotantoalueita. Istutuksia jatketaan ja niitä pyritään edelleen kehittämään, jotta niiden tuotto olisi mahdollisimman hyvä. Uudet toimenpiteet tarkoittavat myös resurssien aikaisempaa suurempaa kohdistamista tuloksellisuuden seurantaan ja toimenpiteitä tukevaan tutkimukseen. Vähenevien maksujen ja varojen käytön suuntautuessa uusiin kohteisiin, ovat istutusmäärät siten jatkossa pienempiä kuin menneinä vuosina. Aikaisemmin lohi- ja taimenistutukset ovat olleet lähes yksinomaan 2- vuotiaiden smolttien istutuksia, mutta jatkossa niiden sijaan tehdään enemmän yksivuotiaiden jokipoikasten istutuksia. Seuraavassa on tarkempi erittely vuodelle 2017 suunnitelluista toimenpiteistä, kalatalousmaksujen käytöstä ja kustannuksista. 4 Kymijoen vesi ja ympäristö ry 2016

Kunnostukset Kymijoen alaosan koskien kunnostuksia on määrä jatkaa vuonna 2017 Ilmasilta 3 hankkeen puitteissa. Lisäksi Ahvionkosken ja Piirteenvirran alueille teetetään kunnostussuunnitelma. Koskien kunnostussuunitelman laatimisen kustannuksiksi on arvioitu 100.000 (alv. 0%), josta kalatalousmaksuilla katetaan 50.000. Ilmasilta 3 kunnostushankkeen vuosibudjetiksi pääuoman alueella on arvioitu n. 200.000 (alv. 0%), josta kalatalousmaksuilla katetaan 110.000. Valtion kärkihankerahoituksella katetaan suunnittelun ja kunnostusten jäljelle jäävät kustannukset. Kymijoen kalatalousmaksuja on viime vuosina käytetty hieman kertymää vähemmän ja kerätty puskuria tulevien kunnostushankkeiden suunnitteluun ja toteutukseen sekä vaelluskalakantojen tilaan liittyviin selvityksiin (esim. smolttien alasvaellukset, kalateiden seurannat, luotaustutkimukset). Uusien ympäristölupien ja kalatalousmaksujen tultua lainvoimaiseksi kertyneiden kalatalousmaksujen käyttösuunnitelma pyritään laatimaan siten, että kertymät saadaan käytettyä saman vuoden aikana. YHTEENSÄ: 160.000 Kalanistutukset Lohi Lohen ankurimerkattuja 2-v smoltteja (Nevan kanta) on istutettu suojaparvien kanssa Kymijokeen viimeisten kahden vuoden aikana yhteensä 6000 kpl/vuosi, ja tätä jatketaan myös vuonna 2017. Istukkaat lasketaan Inkeroisiin, Pernooseen ja Koivukosken alapuolelle, kahdessa erässä (1000 kpl/alue/erä). Merkinnöillä seurataan istutusajankohdan ja lämpötilan vaikutusta kalojen selviytymiseen. Istutusten tuloksellisuuden seuranta on osa alueen yhteistarkkailua. Vuonna 2017 lohen smoltteja istutetaan myös suoraan merelle. Kotkan ja Pyhtään edustalle istutetaan molempiin 1500 kpl ankkurimerkittyjä 2-v smoltteja suojaparvien kanssa. Kokonaisuudessaan lohen smoltteja istutetaan Kymijokeen ja rannikolle 20.000 kpl. Istukkaan hinnalla 1,65 /kpl kalojen hinnaksi tulee 33.000. Kun tähän vielä lisätään merkintäkulut 2,7 /kala, on smoltti-istutusten kulut vuonna 2017 yhteensä n. 57.000. Smolttien ohella Kymijokeen istutetaan 1-v lohen jokipoikasia. Poikasia istutetaan joen alaosan koskille yhteensä 67.000 kpl. Poikasten kappalehinnalla 0,55 /kpl, 1-v istukkaiden hinnaksi vuodelle 2017 tulee 37.000. Kaikille 2-v kaloille tehdään rasvaevämerkintä, mutta 1-v jokipoikasia ei merkitä, eli ne näkyvät tulevissa saaliissa ja seurannoissa osana luonnonkantaa. YHTEENSÄ: 94.000 Kymijoen vesi ja ympäristö ry 2016 5

Meritaimen Vaelluskalaistutuksissa painotetaan lohta, sillä Kymijoki on ollut luonnontilaisena lohijoki, jossa taimentiheydet ja saaliit olivat suhteellisen pieniä (Seppovaara 1988). Jatkossa taimenistutusten määriä vähennetään aikaisemmasta. Kymijoelle istutetaan vuonna 2017 2-v rasvaeväleikattuja meritaimenen smoltteja (Isojoki) n. 26.000 kpl eli 40.000 :n edestä. YHTEENSÄ: 40.000 Vaellussiika Vaellussiian poikasistutuksia jatketaan aikaisempien vuosien mukaisella tavalla. istutettavat vaellussiiat ovat kesän vanhoja (0+), joita hankitaan 60.000 arvosta. Kymijoen vaellussiikaistutukset perustuvat pääosin luonnonmädinhankintaan lähinnä Langinkoskenhaaran suulla. Emokalapyynti on perustunut poikkeuslupaan ja tavoitteena on siirtää mädinhankinta joen itäiseen tai läntiseen haaraan, joissa pyynti ei kohdistu kutualueille nouseviin kaloihin. Tarvittaessa kalatalousmaksuja ja/tai muita soveltuvia varoja voidaan käyttää vaellussiian mädinhankinnan turvaamiseen. YHTEENSÄ: 60.000 Muut istutukset ja toimenpiteet Kalatalousmaksuilla on perinteisesti ostettu Kymijoelle myös pyyntikokoista kirjolohta. Kalaa on istutettu mm. Keski-Kymen alueelle ja Koivukosken alapuolelle. Vuonna 2017 istutetaan 2000 kg pyyntikokoista kirjolohta (5,7 /kg) YHTEENSÄ: 11.400 Hirvivuolteen säännöstelypadolle on määrätty istutusvelvoite, joka ei kuitenkaan ole osana kuormittajien ja vesivoimayhtiöiden maksuja ja niiden käytön suunnittelua. Hirvivuolteen säännöstelypadon velvoiteistutukset on esitetty toteutettavaksi merilohi, -taimen, vaellussiika ja kirjolohi-istutuksin. Noin puolet (n. 12.000 ) velvoiteistutusten arvosta on määrä käyttää 2-v lohi- ja taimenistukkaisiin, ja toinen puoli lohen ja taimenen pienpoikasistutuksiin (mätirasia-istutuksiin) sekä vaellussiian vk-poikasten istutuksiin. Kirjolohta esitetään ohjelmassa istutettavaksi, mikäli istutusvelvoitteita ei saada muutoin toteutettua. LUKE istuttaa vuosittain Suomenlahteen (Kymijokeen) lohta, joista pääosa Kymijokeen. Aikaisemmin on istutettu yksinomaan 2-v smoltteja, mutta vuodesta 2018 alkaen tavoitteena on istuttaa 1-v jokipoikasia, yht. noin 50.000 kpl/vuosi. Seurannat ja tutkimukset Vuonna 2017 kalatalousmaksuilla kustannetaan Koivukosken voimalan ja Korkeakosken kalatieseurannat, joiden yhteishinta on n. 30.000. Koivukosken säännöstelypadon 6 Kymijoen vesi ja ympäristö ry 2016

kalaportaan seuranta on vuodesta 2017 alkaen osana alueen kalataloudellista yhteistarkkailua. Maksuilla katetaan myös korkeakosken kalatien vesitys, jonka hinta on virtaamista riippuen maksimissaan noin 10.000. Korkeakosken alapuolisessa uomassa toteutetaan kesän ja syksyn 2017 aikana vaelluskalatutkimus, jossa ultraäänikaikuluotaimen avulla lasketaan Korkeakosken haaraa ylöspäin nousevien vaelluskalojen määrä. Kaikuluotaustutkimuksen hinta on n. 29.000. Kalaporrasseurannoilla tuotetaan tietoa mm. portaiden toimivuudesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä, kalamääristä, kalojen nousuajankohdista sekä istukkaiden ja luonnonkalojen välisestä suhteesta. Pitemmällä aikavälillä kalaporrasseurannat tuottavat myös tietoa tehtyjen hoito- ja kunnostustoimenpiiteiden tuloksellisuudesta. Korkeakoskella tehtävän kertaluoteisen kaikuluotaustutkimuksen on määrä tuottaa tietoa jokeen nousevien kalojen määrästä. Kalaporrasseurannat tuottavat tiedon patojen ja kalaportaiden yli menneistä kalamääristä, mutta jokeen nousevien kalojen määrästä on vain teoreettisia arvioita. Tutkimuksen on määrä tuottaa arvio Korkeakosken haaraan nousevien lohikalojen määrästä. YHTEENSÄ: 69.000 KAIKKI TOIMENPITEET VUODELLE 2017 YHTEENSÄ: 434.400 VIITTEET Järvi, T. H. 1938. Vaihtelu Itämeren lohikannassa 1921-1935. Suomen kalatalous 13: 1-170. Mäkinen, K. 1972. Jokien rakentamisen vaikutus vaeltavien lohilajien poikastuotantoon Suomessa. Helsingin yliopisto, Eläintieteen laitos, käsikirjoitus, 98 s. Niemi, A. 1995. Kymijoen jätevesikuormittajien nykyiset kalataloudelliset velvoitteet ja esitys uusiksi velvoitteiksi tulevalle lupakaudelle. Muistio, Kymen maaseutuelinkeinopiiri, 9 s. Raunio, J. 2014. Kymijoen ja sen edustan merialueen jätevesikuormittajien kalataloudellisen kompensaatiotarpeen arviointi. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no. 248/2014. Seppovaara, O. 1988. Kymijoki virran kohtaloita vuosisatojen saatossa. 472 s. Tiitinen, J. 1982. Avustavan virkamiehen lausunto katselmustoimituksessa, mikä koskee Maa- ja metsätalousministeriön hakemusta, jossa on pyydetty, että vesioikeus muuttaisi mm. Anjalankosken ym. voimalaitosten lupapäätöksiin otetut kalakannan säilymistä tarkoittavat lupaehdot istutusvelvoitteiksi. Kymijoen vesi ja ympäristö ry 2016 7