SISÄLLYS. N:o 234. Laki. rikoslain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 16 päivänä maaliskuuta 2001

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 21 päivänä maaliskuuta 2001 N:o 234 243 SISÄLLYS N:o Sivu 234 Laki rikoslain muuttamisesta... 709 235 Laki tuomittujen siirtämisestä tehdyn yleissopimuksen lisäpöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta... 711 236 Laki kansainvälisestä yhteistoiminnasta eräiden rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpanossa annetun lain muuttamisesta... 712 237 Laki Suomen ja muiden pohjoismaiden välisestä yhteistoiminnasta rikosasioissa annettujen tuomioiden täytäntöönpanossa annetun lain muuttamisesta... 715 238 Laki rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta annetun lain muuttamisesta... 717 239 Laki rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta Suomen ja muiden pohjoismaiden välillä annetun lain muuttamisesta... 718 240 Laki rajavartiolaitoksesta annetun lain muuttamisesta... 719 241 Laki tullilain muuttamisesta... 721 242 Valtioneuvoston asetus työvoimatoimikunnasta annetun asetuksen 2 ja 3 :n muuttamisesta... 723 243 Valtioneuvoston asetus työvoimatoimikunnasta annetun asetuksen muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta annetun asetuksen voimaantulosäännöksen muuttamisesta... 724 N:o 234 Laki rikoslain muuttamisesta Annettu Helsingissä 16 päivänä maaliskuuta 2001 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 19 päivänä joulukuuta 1889 annetun rikoslain (39/1889) 16 luvun 1 :n 2 momentti ja 40 luvun 9 :n 3 momentti, sellaisina kuin ne ovat 16 luvun 1 :n 2 momentti laissa 563/1998 ja 40 luvun 9 :n 3 momentti laissa 1285/2000, ja lisätään 16 luvun 20 :ään, sellaisena kuin se on laissa 815/1998 ja mainitussa laissa 1285/2000, uusi 5 momentti seuraavasti: 16 luku Rikoksista viranomaisia vastaan 1 Virkamiehen väkivaltainen vastustaminen Virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta tuomitaan myös se, joka menettelee 1 momentissa mainitulla tavalla palvelusta toimittavaa sotilasta, Schengenin yleissopimuksessa tarkoitettua vieraan valtion virkamiestä tai sitä kohtaan, joka virkamiehen pyynnöstä tai suostumuksella avustaa virkamiestä julkisen vallan käyttöä sisältävässä virkatoimessa. 20 Määritelmät Schengenin yleissopimuksessa tarkoitetulla vieraan valtion virkamiehellä tarkoitetaan Schengenin säännöstöä soveltavan valtion HE 14/2001 LaVM 4/2001 EV 15/2001 34 2001 410301

710 N:o 234 virkamiestä, joka toimii Schengenin yleissopimuksen 40 ja 41 artiklassa tarkoitetussa tarkkailu- tai takaa-ajotehtävässä Suomen alueella. 40 luku Virkarikoksista ja julkisyhteisön työntekijän rikoksista 9 Soveltamisalasäännös silloin, kun rikoksen tekijä on 16 luvun 20 :ssä tarkoitettu Euroopan yhteisöjen palveluksessa oleva henkilö, Euroopan unionin toisen jäsenvaltion virkamies tai Schengenin yleissopimuksessa tarkoitettu vieraan valtion virkamies. Tämä laki tulee voimaan 25päivänä maaliskuuta 2001. Tällä lailla kumotaan rikoslain muuttamisesta 10 päivänä heinäkuuta 1998 annettu laki. Tämän luvun 1 4 :ää sovelletaan myös Helsingissä 16 päivänä maaliskuuta 2001 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Ministeri Olli-Pekka Heinonen

711 N:o 235 Laki tuomittujen siirtämisestä tehdyn yleissopimuksen lisäpöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta Annettu Helsingissä 16 päivänä maaliskuuta 2001 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Strasbourgissa 18 päivänä joulukuuta 1997 tuomittujen siirtämisestä tehdyn yleissopimuksen lisäpöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset ovat lakina voimassa sellaisina kuin Suomi on niihin sitoutunut. 2 Tämän lain voimaantulosta säädetään tasavallan presidentin asetuksella. Helsingissä 16 päivänä maaliskuuta 2001 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Ministeri Olli-Pekka Heinonen HE 1/2001 LaVM 2/2001 EV 8/2001

712 N:o 236 Laki kansainvälisestä yhteistoiminnasta eräiden rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpanossa annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 16 päivänä maaliskuuta 2001 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kansainvälisestä yhteistoiminnasta eräiden rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpanossa 16 päivänä tammikuuta 1987 annetun lain (21/1987) 3 :n 2 momentti, 12, 19 :n 2 momentti ja 24, sellaisina kuin niistä ovat 3 :n 2 momentti ja 19 :n 2 momentti laissa 9/1994, sekä lisätään lakiin uusi 5a 5d, 21 :ään, sellaisena kuin se on mainitussa laissa 9/1994, uusi 2 momentti sekä lakiin uusi 23 a, 23 b ja 24 a seuraavasti: 3 Vapaudenmenetystä tarkoittava seuraamus voidaan 1 momentin mukaisesti panna täytäntöön Suomessa, jos tuomittu on Suomen kansalainen tai hänellä on kotipaikkansa täällä ja tuomittu on suostunut siihen. Vapaudenmenetystä tarkoittava seuraamus voidaan kuitenkin panna täytäntöön Suomessa ilman tuomitun suostumusta, jos: 1) tuomittu Suomeen pakenemalla tai muuten Suomessa karttaa seuraamuksen täytäntöönpanoa tai täytäntöönpanon jatkamista; tai 2) seuraamukseen tai siitä johtuvaan lainvoimaiseen hallinnolliseen päätökseen sisältyy määräys karkottamisesta tai muusta toimenpiteestä, jonka seurauksena tuomitun ei vankilasta vapautumisensa jälkeen sallita jäävän sen valtion alueelle, jossa seuraamus on määrätty. 5a Täytäntöönpanon varmistamiseksi pidättämiseen oikeutettu virkamies voi 3 :n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa ottaa tuomitun säilöön, jos valtio, jossa seuraamus on määrätty, sitä pyytää. Mainitun pyynnön voi vieraan valtion viranomainen tehdä suoraan pidättämiseen oikeutetulle virkamiehelle. Säilöön ottamisesta on viipymättä ilmoitettava sen paikkakunnan käräjäoikeudelle, jossa säilössä pitäminen tapahtuu, sekä asianomaiselle syyttäjälle ja oikeusministeriölle. 5b Saatuaan ilmoituksen säilöön ottamisesta käräjäoikeuden on kiireellisesti otettava asia käsiteltäväkseen siinä järjestyksessä kuin vangitsemisvaatimuksen käsittelystä säädetään ja päätettävä, onko toimenpide pysytettävä voimassa. Päätöksestään käräjäoikeuden on heti ilmoitettava oikeusministeriölle. HE 1/2001 LaVM 2/2001 EV 8/2001

N:o 236 713 Säilöön ottamisesta ja säilössä pitämisestä on soveltuvin osin voimassa, mitä vangitsemisesta ja tutkintavankeudesta pakkokeinolaissa ja tutkintavankeudesta annetussa laissa (615/1974) säädetään. 5c Jos oikeusministeriö katsoo, että seuraamuksen täytäntöönpanolle on olemassa este, sen on määrättävä säilöön otettu heti päästettäväksi vapaaksi. Säilöön otettu on myös päästettävä vapaaksi, jollei oikeusministeriö ole vastaanottanut täytäntöönpanoa koskevaa pyyntöä ja siihen liitettäviä asiakirjoja 40 päivän kuluessa säilöön ottamisesta. Säilöön otettu on päästettävä vapaaksi viimeistään silloin, kun vapaudenmenetyksen yhteenlaskettu aika Suomessa ja valtiossa, jossa seuraamus on määrätty, vastaa aikaa, jonka tuomittu olisi ollut vapautensa menettäneenä, jos seuraamus olisi pantu täytäntöön asianomaisessa vieraassa valtiossa. Vapaudenmenetystä vastaava aika on vähennettävä täytäntöönpantavasta seuraamuksesta rikoslain (39/1889) 3 luvun 11 :n mukaisesti. 5d Tuomittu voidaan säilöön ottamisen sijasta määrätä matkustuskieltoon. Matkustuskiellosta on soveltuvin osin voimassa, mitä siitä säädetään pakkokeinolaissa ja mitä säilöön ottamisesta säädetään tässä laissa. 12 Tuomioistuimen on määrättävä asianajaja edustamaan tai avustamaan tuomittua seuraamuksen muuntamista koskevassa oikeudenkäynnissä, jollei se ole ilmeisen tarpeetonta. Avustajaksi on määrättävä tuomitun nimeämä asianajaja tai jos tuomittu ei nimeä asianajajaa, muu tehtävään sopiva asianajaja. Oikeusministeriö suorittaa valtion varoista laskun perusteella asianajajalle tästä tehtävästä kohtuullisen korvauksen. 19 Suomessa tuomittu vankeusrangaistus voidaan 1 momentin mukaisesti jättää täytäntöönpantavaksi vieraassa valtiossa, jos tuomittu on asianomaisen vieraan valtion kansalainen tai hänellä on kotipaikkansa siinä valtiossa ja tuomittu on suostunut siihen. Muulle kuin Suomen kansalaiselle Suomessa tuomittu vankeusrangaistus voidaan kuitenkin jättää täytäntöönpantavaksi asianomaisessa vieraassa valtiossa ilman tuomitun suostumusta, jos: 1) tuomittu vieraaseen valtioon pakenemalla tai muuten siellä karttaa vankeusrangaistuksen täytäntöönpanoa tai täytäntöönpanon jatkamista; tai 2) tuomittu edellä tarkoitetun vankeusrangaistuksen tai siihen johtaneen rikoksen johdosta lainvoimaisella päätöksellä on määrätty käännytettäväksi tai karkotettavaksi Suomesta. 21 Oikeusministeriön on asetettava 19 :n 2 momentin 2 kohdassa tarkoitetun siirtämisen ehdoksi se, ettei tuomittua saa asianomaisessa vieraassa valtiossa asettaa ilman oikeusministeriön lupaa syytteeseen tai rangaista muusta ennen siirtämistä tehdystä rikoksesta kuin siitä, josta seuraamus on hänelle Suomessa määrätty, paitsi siinä tapauksessa, ettei tuomittu ole poistunut asianomaisesta vieraasta valtiosta 45päivän kuluessa sen jälkeen, kun estettä siihen ei enää ollut tai hän on sinne palannut sieltä poistuttuaan. 23a Tuomitun kuulemisesta on voimassa, mitä hallintomenettelylaissa (598/1982) säädetään. 23b Tuomitulle on määrättävä asianajaja avustajaksi 3 :n 2 momentin 1 kohdassa ja 19 :n 2 momentin 2 kohdassa tarkoitetun asian käsittelyssä, jollei se ole ilmeisen tarpeetonta. Avustajaksi on määrättävä tuomitun nimeämä asianajaja tai jos tuomittu ei nimeä asianajajaa, muu tehtävään sopiva asianajaja. Säilöön ottamista, matkustuskiellon määräämistä tai muutoksenhakua koskevan asian käsittelyssä avustajan määrää tuomioistuin ja muussa tapauksessa oikeusministeriö. Oikeusministeriö suorittaa valtion varoista laskun perusteella asianajajalle tästä tehtävästä kohtuullisen korvauksen.

714 N:o 236 24 Oikeusministeriön 3 :n 2 momentin 1 kohdan, 12 :n 2 momentin, 19 :n 2 momentin 2 kohdan ja 23 b :n 2 momentin nojalla antamasta päätöksestä saa valittaa Helsingin hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Helsingin hallinto-oikeudelta saa hakea valittamalla muutosta myös 23 b :n 1 momentissa tarkoitettuun oikeusministeriön päätökseen, jolla oikeudenkäyntiavustajan määrääminen on evätty. Valitus on käsiteltävä kiireellisenä. Helsingin hallinto-oikeuden päätökseen ei saa valittamalla hakea muutosta. Muuhun oikeusministeriön tämän lain nojalla tekemään päätökseen ei saa valittamalla hakea muutosta. 24a Viranomaisen, joka ulkomaalaislain (378/1991) nojalla tekee käännyttämis- tai karkottamispäätöksen, jonka yhtenä perusteena on henkilölle tuomittu ehdoton vankeusrangaistus, on toimitettava oikeusministeriölle jäljennös käännyttämis- tai karkottamispäätöksestä. Oikeusministeriön on toimitettava ulkomaalaisvirastolle jäljennös tämän lain 19 :n 2 momentin 2 kohdan nojalla tekemästään päätöksestä. Tämä laki tulee voimaan 25päivänä maaliskuuta 2001. Helsingissä 16 päivänä maaliskuuta 2001 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Ministeri Olli-Pekka Heinonen

715 N:o 237 Laki Suomen ja muiden pohjoismaiden välisestä yhteistoiminnasta rikosasioissa annettujen tuomioiden täytäntöönpanossa annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 16 päivänä maaliskuuta 2001 Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään Suomen ja muiden pohjoismaiden välisestä yhteistoiminnasta rikosasioissa annettujen tuomioiden täytäntöönpanossa 20 päivänä kesäkuuta 1963 annettuun lakiin (326/1963) uusi 5a 5e seuraavasti: 5a Jos henkilö, jolle Islannissa, Norjassa, Ruotsissa tai Tanskassa on tuomittu vapausrangaistus, Suomeen pakenemalla tai muuten Suomessa karttaa rangaistuksen täytäntöönpanoa tai sen jatkamista, pidättämiseen oikeutettu virkamies voi täytäntöönpanon varmistamiseksi ottaa tuomitun säilöön, jos valtio, jossa seuraamus on määrätty, sitä pyytää. Mainitun pyynnön voi asianomaisen valtion viranomainen tehdä suoraan pidättämiseen oikeutetulle virkamiehelle. Säilöön ottamisesta on viipymättä ilmoitettava sen paikkakunnan käräjäoikeudelle, jossa säilössä pitäminen tapahtuu, sekä asianomaiselle syyttäjälle ja oikeusministeriölle. 5b Saatuaan ilmoituksen säilöön ottamisesta käräjäoikeuden on kiireellisesti otettava asia käsiteltäväkseen siinä järjestyksessä kuin vangitsemisvaatimuksen käsittelystä säädetään ja päätettävä, onko toimenpide pysytettävä voimassa. Päätöksestään käräjäoikeuden on heti ilmoitettava oikeusministeriölle. Säilöön ottamisesta ja säilössä pitämisestä on soveltuvin osin voimassa, mitä vangitsemisesta ja tutkintavankeudesta pakkokeinolaissa (450/1987) ja tutkintavankeudesta annetussa laissa (615/1974) säädetään. 5c Jos oikeusministeriö katsoo, että seuraamuksen täytäntöönpanolle on olemassa este, sen on määrättävä säilöön otettu heti päästettäväksi vapaaksi. Säilöön otettu on myös päästettävä vapaaksi, jollei oikeusministeriö ole vastaanottanut täytäntöönpanoa koskevaa pyyntöä ja siihen liitettäviä asiakirjoja 40 päivän kuluessa säilöön ottamisesta. Säilöön otettu on päästettävä vapaaksi viimeistään silloin, kun vapaudenmenetyksen yhteenlaskettu aika Suomessa ja valtiossa, jossa seuraamus on määrätty, vastaa aikaa, jonka tuomittu olisi ollut vapautensa menettäneenä siinä tapauksessa, että seuraamuksen täytäntöönpano olisi tapahtunut asianomaisessa vieraassa valtiossa. Vapaudenmenetystä vastaava aika on vähennettävä täytäntöönpantavasta seuraamuksesta rikoslain (39/1889) 3 luvun 11 :n mukaisesti. HE 1/2001 LaVM 2/2001 EV 8/2001

716 N:o 237 5 d Tuomittu voidaan säilöön ottamisen sijasta määrätä matkustuskieltoon. Matkustuskiellosta on soveltuvin osin voimassa, mitä siitä säädetään pakkokeinolaissa ja mitä säilöön ottamisesta säädetään tässä laissa. 5e Tuomioistuimen on määrättävä asianajaja avustamaan tuomittua säilöön ottamista tai matkustuskiellon määräämistä koskevassa oikeudenkäynnissä, jollei se ole ilmeisen tarpeetonta. Avustajaksi on määrättävä tuomitun nimeämä asianajaja tai jos tuomittu ei nimeä asianajajaa, muu tehtävään sopiva asianajaja. Oikeusministeriö suorittaa valtion varoista laskun perusteella asianajajalle tästä tehtävästä kohtuullisen korvauksen. Tämä laki tulee voimaan 25päivänä maaliskuuta 2001. Helsingissä 16 päivänä maaliskuuta 2001 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Ministeri Olli-Pekka Heinonen

717 N:o 238 Laki rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 16 päivänä maaliskuuta 2001 Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta 7 päivänä heinäkuuta 1970 annettuun lakiin (456/1970) uusi 31 a seuraavasti: 31a Niissä tapauksissa, joissa henkilö voidaan tämän lain mukaan ottaa säilöön, hänet voidaan säilöön ottamisen sijasta määrätä matkustuskieltoon. Matkustuskiellosta on soveltuvin osin voimassa, mitä siitä säädetään pakkokeinolaissa (450/1987) ja mitä säilöön ottamisesta säädetään tässä laissa. Tämä laki tulee voimaan 25päivänä maaliskuuta 2001. Helsingissä 16 päivänä maaliskuuta 2001 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Ministeri Olli-Pekka Heinonen HE 1/2001 LaVM 2/2001 EV 8/2001 2 410301/34

718 N:o 239 L a k i rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta Suomen ja muiden pohjoismaiden välillä annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 16 päivänä maaliskuuta 2001 Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta Suomen ja muiden pohjoismaiden välillä 3 päivänä kesäkuuta 1960 annettuun lakiin (270/1960) uusi 19 a seuraavasti: 19a Niissä tapauksissa, joissa henkilö voidaan tämän lain mukaan ottaa säilöön, hänet voidaan säilöön ottamisen sijasta määrätä matkustuskieltoon. Matkustuskiellosta on soveltuvin osin voimassa, mitä siitä säädetään pakkokeinolaissa (450/1987) ja mitä säilöön ottamisesta säädetään tässä laissa. Tämä laki tulee voimaan 25päivänä maaliskuuta 2001. Helsingissä 16 päivänä maaliskuuta 2001 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Ministeri Olli-Pekka Heinonen HE 1/2001 LaVM 2/2001 EV 8/2001

719 N:o 240 Laki rajavartiolaitoksesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 16 päivänä maaliskuuta 2001 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan rajavartiolaitoksesta 12 päivänä maaliskuuta 1999 annetun lain (320/1999) 32 :n 2 momentti ja lisätään lakiin uusi 65a seuraavasti: 32 Rajavalvontarekisteri Rajavalvontarekisteriin saa tallettaa siltä osin kuin se on tarpeen 1 momentissa tarkoitetun valvontatehtävän tai päätöksen toimeenpanoa koskevan tehtävän toteuttamiseksi: 1) ulkomaalaisen tunnistetietoina asianumeron, nimen, sukupuolen, syntymäajan, -paikan ja -maan, henkilötunnuksen, valokuvan, kansalaisuus- ja kansallisuustiedot, siviilisäädyn ja perhesuhteet sekä osoite- ja muut yhteystiedot; 2) tiedot ulkomaalaisen maahantuloon tai maastalähtöön käyttämästä huvialuksesta tai muusta kulkuneuvosta, matkareitistä, myönnetystä luvasta tulla tai lähteä maasta muualta kuin avoinna olevan rajanylityspaikan kautta sekä tiedot rajavartiomiehen toimenpiteestä maahan tulevan ulkomaalaisen ohjaamisesta tulliselvitystä varten tullitoimipaikkaan; 3) tiedot rajavartiomiehen ulkomaalaiselle myöntämästä viisumista ja rajatarkastukseen sisältyvästä henkilöntarkastustoimenpiteestä ja toimenpiteistä ulkomaalaisen oman turvallisuuden tai rajavartiomiehen työturvallisuuden varmistamiseksi, rajavartiomiehelle jätetystä turvapaikkahakemuksesta, ulkomaalaisen käännyttämistä koskevasta rajavartiomiehen päätöksestä sekä käännyttämispäätöksen tai maastakarkottamispäätöksen täytäntöönpanosta, jos päätös on rajavartiolaitoksen toimenpitein pantu täytäntöön. 65a Sisärajatarkastusten palauttamiseen liittyvä menettely Tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta yhteisillä rajoilla 14 päivänä kesäkuuta 1985 Benelux-talousliiton valtioiden, Saksan liittotasavallan ja Ranskan tasavallan hallitusten välillä tehdyn Schengenin sopimuksen soveltamista koskevan, Schengenissä 19 päivänä kesäkuuta 1990 tehdyn yleissopimuksen 2 artiklan 2 kappaleessa tarkoitetusta sisärajatarkastusten palauttamisesta päättää valtioneuvosto. Jos asian kiireellisyys sitä edellyt- HE 15/2001 HaVM 2/2001 EV 16/2001

720 N:o 240 tää, päätöksen tekee kuitenkin sisäasiainministeriö. Päätös on tällöin viipymättä toimitettava valtioneuvoston vahvistettavaksi. Rajavartiolaitos vastaa sisärajatarkastusten palauttamisesta tehtävien ilmoitusten toimittamisesta Euroopan unionin toimielimille ja toisille Euroopan unionin jäsenvaltioille. Ilmoitukset on toimitettava viipymättä. Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkemmat säännökset sisärajatarkastusten palauttamista koskevan asian käsittelemisestä poliisin, tullilaitoksen ja rajavartiolaitoksen kesken. Tämä laki tulee voimaan 25päivänä maaliskuuta 2001. Helsingissä 16 päivänä maaliskuuta 2001 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Ministeri Martti Korhonen

721 N:o 241 Laki tullilain muuttamisesta Annettu Helsingissä 16 päivänä maaliskuuta 2001 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 29 päivänä joulukuuta 1994 annetun tullilain (1466/1994) 3 :n 1 momentin 8 kohta, 13 :n edellä oleva väliotsikko, 21 ja 23 a, 24 :n 1 momentti, 27 ja 32 :n 2 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 3 :n 1 momentin 8 kohta laissa 331/1996, 21 ja 23 a sekä 24 :n 1 momentti laissa 1104/1998 ja 27 osaksi mainitussa laissa 1104/1998, sekä lisätään 3 :n 1 momenttiin, sellaisena kuin se on osaksi mainitussa laissa 331/1996, uusi 9 kohta, lakiin uusi 14 a, 26 :ään, sellaisena kuin se on osaksi mainitussa laissa 1104/1998, uusi 4 momentti, lakiin uusi 26 a ja 33 :ään uusi 3 momentti seuraavasti: 3 Tässä laissa tarkoitetaan: 8) teknisellä tarkkailulla jatkuvaa tai toistuvaa tiettyyn henkilöön kohdistuvaa teknisellä laitteella tapahtuvaa kuuntelua ja äänen tallentamista (tekninen kuuntelu), katselua ja kuvaamista (tekninen katselu) sekä kulkuneuvon tai tavaran liikkumisen seurantaa (tekninen seuranta); 9) poliisiasiain tietojärjestelmän teknisenä osana olevalla tutkinta- ja virka-apujärjestelmällä poliisin henkilörekistereistä annetun lain (509/1995) 1 a :ssä tarkoitettua poliisiasiain tietojärjestelmää tullilaitoksen tallettamien tietojen osalta. Tulliviranomaisen toimivaltuudet 13 14a Tullimiehellä on oikeus suorittaa rajavartiolaitoksesta annetun lain (320/1999) 2 :n 3 kohdassa tarkoitettuun rajatarkastukseen kuuluvat toimenpiteet mainitun lain 15 :n 1 ja 2 momentissa sekä 16, 17 ja 21 :ssä säädetyin toimivaltuuksin. 21 Tullilaitoksen henkilörekistereitä ovat valvontatietorekisteri, poliisiasiain tietojärjestelmän teknisenä osana oleva tutkinta- ja virkaapujärjestelmä, Euroopan unionin tullitietojärjestelmä sekä tullilaitoksesta annetussa laissa (228/1991) säädettyjen tehtävien hoitamiseksi 22 :ssä tarkoitetut rekisterit. Rekistereihin sovelletaan henkilötietolakia (523/1999), jollei tässä laissa toisin säädetä. 23a Poliisiasiain tietojärjestelmän teknisenä osana oleva tutkinta- ja virka-apujärjestelmä on tullilaitoksen valtakunnalliseen käyttöön tarkoitettu pysyvä automaattisen tietojenkäsittelyn avulla ylläpidettävä tietojärjestelmä, johon tullilaitos saa kerätä ja tallettaa rikosten ennalta estämiseksi, selvittämiseksi ja syyteharkintaan saattamiseksi tarpeellisia tietoja. HE 2/2001 HaVM 1/2001 EV 7/2001

722 N:o 241 Järjestelmään talletettavista tiedoista on voimassa, mitä poliisin henkilörekistereistä annetussa laissa poliisiasiain tietojärjestelmästä säädetään. 24 Rekistereihin talletettujen henkilötietojen säilyttämisen tarpeellisuus on tarkistettava vähintään kerran vuodessa. Valvontatietorekisteristä tiedot on poistettava 10 vuoden kuluessa viimeisen tiedon merkitsemisestä. Poliisiasiain tietojärjestelmän teknisenä osana olevasta tutkinta- ja virka-apujärjestelmästä tiedot on poistettava siten kuin poliisin henkilörekistereistä annetun lain 24 c :ssä säädetään. 26 Ulkomaan viranomaiselta virka-apuna saatuja tietoja ei kuitenkaan saa luovuttaa ilman tämän suostumusta. 26a Poliisiasiain tietojärjestelmän teknisenä osana olevan tutkinta- ja virka-apujärjestelmän tietojen käytöstä ja luovuttamisesta on voimassa, mitä niistä säädetään poliisin henkilörekistereistä annetussa laissa. Tullilaitoksen tietojen luovuttamisesta ulkomaille päättää kuitenkin tulliviranomainen. 27 Tulliviranomainen saa luovuttaa ulkomaille tullilaitoksen henkilörekistereihin talletettuja ja muita tietoja seuraavasti: 1) tulliyhteistyöneuvostolle (CCC) sellaisista tullirikoksista, joista saattaa seurata vankeutta; 2) tulliviranomaiselle rikosten ehkäisemistä, selvittämistä ja syyteharkintaan saattamista varten; 3) yhteisön tullitietojärjestelmään jäsenvaltioiden hallintoviranomaisten keskinäisestä avunannosta sekä jäsenvaltioiden hallintoviranomaisten ja komission yhteistyöstä tulli- ja maatalousasioita koskevan lainsäädännön moitteettoman soveltamisen varmistamiseksi annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 515/97 mukaisesti; 4) muulle kuin tulliviranomaiselle, jos tiedot ovat tarpeen sellaisen rikoksen ehkäisemiseksi tai selvittämiseksi, josta Suomessa tehtynä voitaisiin tuomita vankeuteen. 32 Virhemaksua voidaan määrätä myös, jos viivästys tai muu virheellisyys koskee yhteisön sisäkaupan tilastointia, tavaroiden tuontia yhteisön tullialueelle, tavaroiden esittämistä tulliviranomaiselle, yleisilmoitusta ja tulliviranomaiselle esitettyjen tavaroiden purkamista sekä tavaroiden väliaikaista varastointia tai muuta koodeksissa tarkoitettua tulliselvitysmuotoa kuin tullimenettelyyn asettamista. 33 Tullinkorotus tai virhemaksu jää voimaan tullivelan lakkaamisesta tai tullin palauttamisesta huolimatta, jos syyt, joiden nojalla tullinkorotus tai virhemaksu on määrätty, ovat edelleen olemassa. Tämä laki tulee voimaan 25päivänä maaliskuuta 2001. Helsingissä 16 päivänä maaliskuuta 2001 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Ministeri Suvi-Anne Siimes

N:o 242 Valtioneuvoston asetus työvoimatoimikunnasta annetun asetuksen 2 ja 3 :n muuttamisesta 723 Annettu Helsingissä 15päivänä maaliskuuta 2001 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty työministeriön esittelystä, muutetaan työvoimatoimikunnasta 30 päivänä joulukuuta 1993 annetun asetuksen (1681/1993) 2 :n 1 momentti, sellaisena kuin se on asetuksessa 1361/1999, sekä lisätään 3 :ään, sellaisena kuin se on asetuksissa 714/1997, 539/1999 ja 1251/2000, uusi 4 momentti seuraavasti: 2 Työvoimapoliittinen lausunto työttömyysturvan saamisen edellytyksistä Työvoimatoimiston tehtävänä on antaa kansaneläkelaitosta ja työttömyyskassaa sitova lausunto työttömyysturvalain (602/1984) 4 :ssä ja 4 a :n 3 momentissa säädettyjen edellytysten täyttymisestä. Työvoimatoimikunta antaa sitovan lausunnon työttömyysturvalain 4 a :n 1 ja 2 momentissa, 5 :n 1 momentin 3 kohdassa ja 2 momentissa, 5a, 5b, 7, 7 a, 8, 9, 9 a :ssä, 10 :n 2 momentissa sekä 11 ja 11 a :ssä säädettyjen edellytysten täyttymisestä. Jos on kysymys siitä, onko jonkun katsottava olleen ulkomaanmatkan, kertausharjoitusten, asevelvollisuuden, vapausrangaistuksen taikka sairaalassa tapahtuvan hoidon tai muun tähän verrattavan laitoshoidon taikka muun näihin rinnastettavan syyn vuoksi estynyt 5 :n 1 momentin 3 kohdassa ja 2 momentissa tarkoitetulla tavalla ottamasta vastaan tarjottua työtä tai osallistumasta koulutukseen, vaikka hänelle ei ole tehty yksilöityä työtarjousta tai vaikka häntä ei ole osoitettu koulutukseen, taikka jos on kysymys siitä, onko jonkun katsottava olleen työttömyysturvalain 9 :n 4 momentissa tarkoitetulla tavalla poissa työmarkkinoilta, sitovan lausunnon antaa kuitenkin työvoimatoimisto. 3 Työvoimapoliittinen lausunto työmarkkinatuen saamisen edellytyksistä Jos asia koskee henkilön oikeutta saada työmarkkinatukea kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain (189/2001) nojalla, työvoimatoimisto antaa 1 momentissa säädetyn lisäksi lausunnon lain 17 :n 1 momentissa säädettyjen työvoimapoliittisten edellytysten täyttymisestä. Työvoimatoimikunta antaa 1 momentissa säädetyn lisäksi lausunnon mainitun lain 10 :n 1 ja 2 momentissa, 19 :n 1 momentissa, 20 :n 1 4 momentissa ja 21 :n 1 momentissa säädettyjen työvoimapoliittisten edellytysten täyttymisestä. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 2001. Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 15päivänä maaliskuuta 2001 Työministeri Tarja Filatov Vanhempi hallitussihteeri Pasi Järvinen

724 SDK/SÄHKÖINEN PAINOS N:o 243 Valtioneuvoston asetus työvoimatoimikunnasta annetun asetuksen muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta annetun asetuksen voimaantulosäännöksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 15päivänä maaliskuuta 2001 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty työministeriön esittelystä, muutetaan työvoimatoimikunnasta annetun asetuksen muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta 29 päivänä joulukuuta 1995annetun asetuksen (1791/1995) voimaantulosäännöksen 2 momentti, sellaisena kuin se on asetuksessa 1360/1997, seuraavasti: Tämän asetuksen 3 a, 4 ja 5 ovat voimassa 31 päivään joulukuuta 2003. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 2001. Helsingissä 15päivänä maaliskuuta 2001 Työministeri Tarja Filatov Vanhempi hallitussihteeri Pasi Järvinen N:o 234 243, 2 arkkia OY EDITA AB, HELSINKI 2001 PÄÄTOIMITTAJA JARI LINHALA ISSN 1455-8904