Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Porin kaupunki 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Nina Läntinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Aulis Laaksonen Palvelutoimen apulaiskaupunginjohtaja 040 701 1016 aulis.laaksonen@pori.fi 4. Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä 06.10.2014 5. Toimielimen nimi Nimi - Porin kaupunginhallitus 6. Onko vastaaja kunta kuntayhtymä valtion viranomainen järjestö ei mikään edellä mainituista
7. Kunta numero tilastokeskuksen luokituksessa Kunta numero tilastokeskuksen luokituksessa 005 Alajärvi 0 020 Akaa 0 005 Alajärvi 0 009 Alavieska 0 010 Alavus 0 016 Asikkala 0 018 Askola 0 019 Aura 0 035 Brändö 0 043 Eckerö 0 046 Enonkoski 0 047 Enontekiö 0 049 Espoo 0 050 Eura 0 051 Eurajoki 0 052 Evijärvi 0 060 Finström 0 061 Forssa 0 062 Föglö 0 065 Geta 0 069 Haapajärvi 0 071 Haapavesi 0 072 Hailuoto 0 074 Halsua 0 075 Hamina 0 076 Hammarland 0 077 Hankasalmi 0 078 Hanko 0 079 Harjavalta 0 081 Hartola 0 082 Hattula 0 086 Hausjärvi 0 111 Heinola 0 090 Heinävesi 0 091 Helsinki 0 097 Hirvensalmi 0 098 Hollola 0 099 Honkajoki 0 102 Huittinen 0 103 Humppila 0 105 Hyrynsalmi 0 106 Hyvinkää 0 283 Hämeenkoski 0 108 Hämeenkyrö 0 109 Hämeenlinna 0 109 Hämeenlinna 0 139 Ii 0
140 Iisalmi 0 142 Iitti 0 143 Ikaalinen 0 145 Ilmajoki 0 146 Ilomantsi 0 153 Imatra 0 148 Inari 0 149 Inkoo 0 151 Isojoki 0 152 Isokyrö 0 164 Jalasjärvi 0 165 Janakkala 0 167 Joensuu 0 169 Jokioinen 0 170 Jomala 0 171 Joroinen 0 172 Joutsa 0 174 Juankoski 0 176 Juuka 0 177 Juupajoki 0 178 Juva 0 179 Jyväskylä 0 181 Jämijärvi 0 182 Jämsä 0 186 Järvenpää 0 202 Kaarina 0 204 Kaavi 0 205 Kajaani 0 208 Kalajoki 0 211 Kangasala 0 213 Kangasniemi 0 214 Kankaanpää 0 216 Kannonkoski 0 217 Kannus 0 218 Karijoki 0 224 Karkkila 0 226 Karstula 0 230 Karvia 0 231 Kaskinen 0 232 Kauhajoki 0 233 Kauhava 0 235 Kauniainen 0 236 Kaustinen 0 239 Keitele 0 240 Kemi 0 320 Kemijärvi 0 241 Keminmaa 0 322 Kemiönsaari 0 244 Kempele 0 245 Kerava 0 249 Keuruu 0
250 Kihniö 0 256 Kinnula 0 257 Kirkkonummi 0 260 Kitee 0 261 Kittilä 0 263 Kiuruvesi 0 265 Kivijärvi 0 272 Kokkola 0 271 Kokemäki 0 272 Kokkola 0 273 Kolari 0 275 Konnevesi 0 276 Kontiolahti 0 280 Korsnäs 0 284 Koski Tl 0 285 Kotka 0 286 Kouvola 0 286 Kouvola 0 287 Kristiinankaupunki 0 288 Kruunupyy 0 290 Kuhmo 0 291 Kuhmoinen 0 295 Kumlinge 0 297 Kuopio 0 300 Kuortane 0 301 Kurikka 0 301 Kurikka 0 304 Kustavi 0 305 Kuusamo 0 312 Kyyjärvi 0 316 Kärkölä 0 317 Kärsämäki 0 318 Kökar 0 319 Köyliö 0 398 Lahti 0 399 Laihia 0 400 Laitila 0 407 Lapinjärvi 0 402 Lapinlahti 0 403 Lappajärvi 0 405 Lappeenranta 0 405 Lappeenranta 0 408 Lapua 0 410 Laukaa 0 413 Lavia 0 416 Lemi 0 417 Lemland 0 418 Lempäälä 0 420 Leppävirta 0 421 Lestijärvi 0 422 Lieksa 0
423 Lieto 0 425 Liminka 0 426 Liperi 0 444 Lohja 0 430 Loimaa 0 430 Loimaa 0 433 Loppi 0 434 Loviisa 0 435 Luhanka 0 436 Lumijoki 0 438 Lumparland 0 440 Luoto 0 441 Luumäki 0 442 Luvia 0 475 Maalahti 0 476 Maaninka 0 444 Lohja 0 478 Maarianhamina 0 480 Marttila 0 481 Masku 0 483 Merijärvi 0 484 Merikarvia 0 489 Miehikkälä 0 481 Masku 0 491 Mikkeli 0 494 Muhos 0 495 Multia 0 498 Muonio 0 499 Mustasaari 0 500 Muurame 0 503 Mynämäki 0 504 Myrskylä 0 505 Mäntsälä 0 508 Mänttä-Vilppula 0 507 Mäntyharju 0 529 Naantali 0 531 Nakkila 0 532 Nastola 0 508 Mänttä-Vilppula 0 529 Naantali 0 535 Nivala 0 536 Nokia 0 538 Nousiainen 0 541 Nurmes 0 543 Nurmijärvi 0 545 Närpiö 0 560 Orimattila 0 561 Oripää 0 562 Orivesi 0 563 Oulainen 0 564 Oulu 0
309 Outokumpu 0 576 Padasjoki 0 577 Paimio 0 564 Oulu 0 578 Paltamo 0 445 Parainen 0 580 Parikkala 0 581 Parkano 0 599 Pedersören kunta 0 583 Pelkosenniemi 0 854 Pello 0 584 Perho 0 588 Pertunmaa 0 592 Petäjävesi 0 593 Pieksämäki 0 595 Pielavesi 0 598 Pietarsaari 0 601 Pihtipudas 0 604 Pirkkala 0 607 Polvijärvi 0 608 Pomarkku 0 609 Pori 1 611 Pornainen 0 638 Porvoo 0 614 Posio 0 615 Pudasjärvi 0 616 Pukkila 0 619 Punkalaidun 0 620 Puolanka 0 623 Puumala 0 624 Pyhtää 0 625 Pyhäjoki 0 626 Pyhäjärvi 0 630 Pyhäntä 0 631 Pyhäranta 0 635 Pälkäne 0 636 Pöytyä 0 636 Pöytyä 0 678 Raahe 0 710 Raasepori 0 680 Raisio 0 681 Rantasalmi 0 683 Ranua 0 684 Rauma 0 684 Rauma 0 686 Rautalampi 0 687 Rautavaara 0 689 Rautjärvi 0 691 Reisjärvi 0 694 Riihimäki 0 697 Ristijärvi 0
698 Rovaniemi 0 700 Ruokolahti 0 702 Ruovesi 0 704 Rusko 0 704 Rusko 0 707 Rääkkylä 0 729 Saarijärvi 0 732 Salla 0 734 Salo 0 736 Saltvik 0 790 Sastamala 0 738 Sauvo 0 739 Savitaipale 0 740 Savonlinna 0 740 Savonlinna 0 742 Savukoski 0 743 Seinäjoki 0 743 Seinäjoki 0 746 Sievi 0 747 Siikainen 0 748 Siikajoki 0 791 Siikalatva 0 749 Siilinjärvi 0 751 Simo 0 753 Sipoo 0 755 Siuntio 0 758 Sodankylä 0 759 Soini 0 761 Somero 0 762 Sonkajärvi 0 765 Sotkamo 0 766 Sottunga 0 768 Sulkava 0 771 Sund 0 777 Suomussalmi 0 778 Suonenjoki 0 781 Sysmä 0 783 Säkylä 0 831 Taipalsaari 0 832 Taivalkoski 0 833 Taivassalo 0 834 Tammela 0 837 Tampere 0 838 Tarvasjoki 0 844 Tervo 0 845 Tervola 0 846 Teuva 0 848 Tohmajärvi 0 849 Toholampi 0 850 Toivakka 0 851 Tornio 0
853 Turku 0 857 Tuusniemi 0 858 Tuusula 0 859 Tyrnävä 0 886 Ulvila 0 887 Urjala 0 889 Utajärvi 0 890 Utsjoki 0 892 Uurainen 0 893 Uusikaarlepyy 0 895 Uusikaupunki 0 785 Vaala 0 905 Vaasa 0 908 Valkeakoski 0 911 Valtimo 0 092 Vantaa 0 915 Varkaus 0 918 Vehmaa 0 921 Vesanto 0 922 Vesilahti 0 924 Veteli 0 925 Vieremä 0 927 Vihti 0 931 Viitasaari 0 934 Vimpeli 0 935 Virolahti 0 936 Virrat 0 941 Vårdö 0 946 Vöyri 0 976 Ylitornio 0 977 Ylivieska 0 980 Ylöjärvi 0 981 Ypäjä 0 989 Ähtäri 0 992 Äänekoski 0 8. 5 :ssä säädetään palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta. Säännöksen mukaan palvelut on toteutettava väestön tarpeet huomioon ottaen lähellä palvelujen käyttäjiä, mutta säännöksen mukaisten edellytysten täyttyessä palveluja voidaan keskittää. Onko säännös tarkoituksenmukainen?
kantaa Avoimet vastaukset: 9. 7 :ssä säädetään palvelujen kielestä. Turvaako säännös asianmukaisesti palvelujen käyttäjien kielelliset oikeudet? kantaa Avoimet vastaukset: 10. 8 ja 9 :ssä säädetään hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä. Vastuu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä kuuluu ensisijaisesti kunnille. Sote-alueen ja tuottamisvastuussa olevan kunnan ja kuntayhtymän on otettava päätöksissään huomioon niiden vaikutukset väestön hyvinvointiin ja terveyteen sekä annettava kunnille asiantuntija-apua. Onko säännösten mukainen työnjako tarkoituksenmukainen? kantaa Avoimet vastaukset:
11. Muita huomioita 1 luvun säännöksistä. - Uuden järjestämismallin suuria riskejä liittyy siihen, miten peruskunnan toiminta ja uusien palvelujärjestelmien toiminnat luontevalla tavalla edistävät väestön ja asukkaiden hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta, kun palvelut järjestetään ja tuotetaan peruskunnasta irtautuneiden organisaatioiden toimesta. Uudessa järjestelmässä edellytetään kuultavan sekä kuntia että asukkaita. Kunnan hyvinvointistrategian odotetaan vaikuttavan sekä järjestäjän että tuottajan toimintaan. Järjestäjän ja kunnan näkemykset voivat mennä ristiriitaan erityisesti kun uuden järjestelmän uutta toimintalogiikkaa haetaan. Ristiriita voi kulminoitua monessa kohdassa, rahoituksessa, vaikuttavuuden arvioinnissa, poliittisen ohjauksessa ja tavoitteissa. Säännöksessä voisi olla parempi ohjaus ristiriitatilanteiden ratkaisemiseksi. Asetelma on sikälikin erikoinen, että järjestäjä ja tuottaja osaltaan vastaa taloudesta ja toiminnasta, kunta vain maksaa kulut. Säännöksessä ei oteta kantaa siihen, tulisiko tai voisiko kunnan terveyden edistäminen olla rajatusti järjestämispäätöksellä rahoitettua toimintaa. Silloin hyvälle terveyden ja hyvinvoinnin edistämiselle ennakoivalla otteella olisi taloudellinen kannuste. 12. 11 :ssä säädetään järjestämisvastuusta. Onko säännöksen mukainen järjestämisvastuun sisältö mielestänne tarkoituksenmukainen? kantaa Avoimet vastaukset: 13. 12 :ssä säädetään järjestämispäätöksestä. Järjestämispäätöksen tarkoituksena on määritellä, miten sote-alue huolehtii järjestämisvastuun toteuttamisesta. Sote-alue päättää järjestämispäätöksen sisällön sote-alueen sekä tuottamisvastuussa olevien kuntien ja kuntayhtymien välisten neuvottelujen perusteella. Onko järjestämispäätöksen laatimismenettely tarkoituksenmukainen?
kantaa Avoimet vastaukset: 14. Pidättekö tarkoituksenmukaisena, että järjestämispäätöksessä määritellään kaikki säännöksen mukaiset asiat (kohdat 1 13)? kantaa Avoimet vastaukset:
15. Mikäli vastasitte edelliseen kysymykseen ei, valitkaa listasta ne säännöksen kohdat, joita ei mielestänne tulisi määritellä järjestämispäätöksessä: 1. Asiakaslähtöisen integraation toteutumisen keinot. 2. Lähipalvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden varmistaminen. 3. Valtakunnallisten tavoitteiden ja kehittämisohjelmien toteuttaminen. 4. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteet, vastuut ja yhteistyö. 5. Palvelujen laatu- ja palvelutaso sekä yhtenäiset käytännöt. 6. Väestön kielellisten oikeuksien toteutuminen. 7. Tuottamisvastuussa olevat kunnat, kuntayhtymät ja niiden tehtävät. 8. Ympärivuorokautisesta päivystyksestä vastaavat kunnat ja kuntayhtymät. 9. Sote-alueen omalla tuotantovastuulla olevat tukipalvelut sekä muut sote-alueen tuotantoon otetut palvelut. 10. Rahoituksen ja voimavarojen kohdentaminen tuottamisvastuussa oleville kunnille ja kuntayhtymille. 11. Palveluhankintojen sekä palvelusetelin käytön keskeiset periaatteet ja laajuus. 12. Palvelurakennetta koskevat tehtävät. 13. Kohtien 1 12 seuranta ja arviointi.
16. Pitäisikö järjestämispäätöksessä päättää jostain muusta kuin säännöksen mukaisista asioista? kantaa Avoimet vastaukset: 17. 13 :ssa säädetään sote-alueen muista kuin järjestämispäätöksen mukaisista tehtävistä, joiden tarkoituksena on erityisesti antaa sote-alueelle toimivalta säännöksessä mainittujen toimintojen suunnitteluun, yhteensovittamiseen ja kehittämiseen. Pidättekö tarkoituksenmukaisena, että sote-alueella on kaikki säännöksen mukaiset tehtävät? kantaa Avoimet vastaukset:
18. Mikäli vastasitte edelliseen kysymykseen ei, valitkaa listasta ne säännöksen mukaiset tehtävät, joita sote-alueella ei mielestänne tulisi olla. vastauksia. 19. Muita huomioita luvusta 2. - Lain 11 :n määräys järjestämisvastuun sisällöstä on oikein. Järjestämisvastuuseen tulisi lisätä vastuu toiminnan ja talouden keskinäisen suhteen tasapainosta. Sote-uudistus sisältää laajan ja byrokraattisen ohjausjärjestelmän viimeisenä lukkonaan uusi kehysbudjettimenettely. On ensiarvoisen tärkeää, että kaikki se toiminta, jonka järjestäjä edellyttää tuottajien toteuttavan on taloudellisesti realistisesti katettu. Järjestämispäätöksen laatimismenettely on oikein. Suuri ongelma liittyy aikatauluihin. Kun järjestämispäätös kuntiin tulee vasta lokakuussa, todennäköisesti kuun lopussa, on kunnilla ongelma oman budjettinsa valmistelussa. Erityisen suuri ongelma liittyy ensimmäiseen järjestämispäätökseen, koska tuotannon kokoamiseen on ainakin laissa asetettujen määräaikojen mukaisesti toimittaessa, aivan liian vähän aikaa. Ajan puute voi merkitä epätarkoituksenmukaisia ratkaisuja ja pahimmillaan sitä, että tavoiteltavat muutokset jäävät toteuttamatta. Järjestämispäätöksen asialistan kohdassa 4 todetaan, että päätökseen on sisällytettävä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteet, vastuut ja yhteistyö. Tämähän on sitä peruskunnan roolia. Jos tarkoitetaan toiminnan koordinointia, tulisi se kirjoittaa selkeästi sen mukaisesti. Järjestämispäätöksessä olisi hyvä ottaa kantaa esim. oppilashuollon ja työvoimanpalvelukeskusten mahdolliseen sijoitukseen. Samoin niistä toiminnoista, joiden järjestämismalli poikkeaa eri alueilla olisi hyvä saada ohjaus, esim. ympäristöterveys ja kiireellinen sairaankuljetus. Lain 13 :ssä on listaus sote-alueen muista tehtävistä. Toiminnan kehittämisen painopisteen tulisi olla tuottajatasolla ja siihen tulisi ohjata riittävästi, joustavasti, konkreettisiin asioihin soveltuvaa lyhytkestoiseen täsmä-kehittämiseen kohdistettavissa olevaa rahoitusta. Sote-alueen kehittämisen tulisi painottua koordinointiin resurssien ohjaukseen, järjestäjän oman tuotannon kehittämiseen ja tutkimustoiminnan rahoittamiseen. 20. 14 :ssä säädetään kunnallisesta tuottamisvastuusta. Säännöksen mukaan sote-alue päättää tuottamisvastuun antamisesta kunnalle ja kuntayhtymälle, jolla on sosiaali- ja terveydenhuollon tuottamisvastuun edellyttämä oma henkilöstö ja muut voimavarat. Velvoite omasta henkilökunnasta ei kuitenkaan koske sitä osaa toiminnasta, joka toteutetaan esimerkiksi ostopalveluna. Onko tuottamisvastuusta säädetty tarkoituksenmukaisesti? kantaa Avoimet vastaukset:
21. 15 :ssä säädetään sote-alueen tuottamisvastuusta. Sote-alueella on tuottamisvastuu järjestämispäätöksessä määritellyistä tukipalveluista, joita voivat olla esimerkiksi tietohallintoon liittyvät tehtävät. Onko tarkoituksenmukaista, että sote-alue voi säännöksen mukaisesti päättää ottaa tukipalveluja koskevan tuottamisvastuun itselleen? kantaa Avoimet vastaukset: 22. Muita huomioita luvusta 3. - Lain 14 :n vaatimus omasta henkilöstöstä ja voimavaroista on oikein ja tärkeä linjaus. Tuottajan tulee olla julkinen toimija, jolla on kokonaisnäkemys palvelutarpeesta. Tuottajalla tulisi olla paikallista järjestämisharkintaa ja valtuutus siihen. Tuottaja voi olla kunta tai kuntayhtymä. Nykyisellä ja näköpiirissä olevalla tulevalla kuntarakenteella tuottajakunta on yleensä aina vastuukuntamallin mukainen yhteistoiminta-alue, josta ainakin Porissa on toiminnallisesti ja talouden puolesta arvioiden hyvät myönteiset kokemukset. Laki edellyttää, että tuotanto toteutetaan yhtenäisenä kokonaisuutena. Poikkeuksena tästä mainitaan päivystys. Käytännössä Länsi-Suomen alueella on päivystys tarkoituksenmukaista jakaa kolmelle alueelle siten, että vain Turussa, Porissa ja Vaasassa on ympärivuorokautinen päivystys. Tuottajan vaatimuksen määrittelyä tulisi tarkentaa siten, että päivystyksen rinnalla keskitetysti tuotettuja palveluita olisivat vaativa akuuttisairaanhoito ja vammaispalveluista vaativin hoito. Järjestämislain monet kohdat johdattelevat valitsemaan maakuntakohtaisen tuottajamallin ja sen tuottajan yhteisömuodoksi kuntayhtymän. Jos tämä on lainsäätäjän tarkoitus, tulisi se selkeästi määrätä ilman vaihtoehtoja. Jos tavoitteena on mahdollistaa suomalaiseen kuntaperinteeseen, vahvaan paikallistahtoon ja taloudellisuuden arvostukseen perustuva toiminta, tulisi myös sille antaa mahdollisuus. Vastuukunta on toimiva vaihtoehto. Kaikissa tapauksissa korostamme sitä, että nyt kannattaa tavoitella uutta otetta sekä toiminnassa että hallinnossa. Varmimmin epäonnistumme, jos tehdään vai näennäisiä muutoksia liimaamalla olevia organisaatioita toimimaan rinnakkain niin kuin ennenkin on toimittu.
23. 19 :n mukaan sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymään ja sen hallintoon sovelletaan mitä kuntalain 10 luvussa säädetään kuntayhtymästä, jollei lailla toisin säädetä. Onko tämä tarkoituksenmukaista? kantaa Avoimet vastaukset: 24. 23 :ssä säädetään päätöksenteosta kuntayhtymän toimielimissä. Säännöksen mukaan kuntien äänimäärä perustuu kunnan asukaslukuun. Mikäli kunnat eivät ole toisin sopineet, käytössä on äänileikkuri, jonka perusteella mikään kunta ei voi saada yli puolta kuntayhtymän äänistä. Onko tämä hyväksyttävää? kantaa Avoimet vastaukset:
25. Muita huomioita luvusta 4. vastauksia. 26. 28 :ssä säädetään sosiaali- ja terveysministeriön sekä sote-alueen välisestä neuvottelumenettelystä. Neuvottelujen tarkoituksena on ohjata sosiaali- ja terveysalueen toimintaa palvelurakenteen kehittämisessä sekä edistää ministeriön ja sote-alueen välistä yhteistyötä. Pidättekö säännöksen mukaista neuvottelumenettelyä tarkoituksenmukaisena? kantaa Avoimet vastaukset: 27. 29 :ssä säädetään sote-alueen ja tuottamisvastuussa olevan kunnan tai kuntayhtymän välisestä tulosohjauksesta. Pidättekö tarkoituksenmukaisena, että sote-alueen ja tuotantovastuussa olevan alueen välillä sovelletaan tulosohjausta? kantaa Avoimet vastaukset: 28. Turvaako 30 asianmukaisesti asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet palvelujen järjestämiseen liittyvään valmisteluun ja päätöksentekoon?
kantaa Avoimet vastaukset: 29. Muita huomioita luvusta 5. - Lakiluonnoksen julkistamisen jälkeen julkistettiin uusi budjettikehysmenettely, joka muuttaa suunnittelurakennetta ja neuvotteluasetelmia. Vaikutukset toimintaan ovat kokonaan auki. Ohjausjärjestelmä on raskas, eikä sen kustannuksia ole arvioitu. Kuntien kannalta tärkeää olisi edetä kuntien tehtävien ja niitä ohjaavien normien karsinnassa. Vaarana on, että ohjausjärjestelmä vain paisuttaa byrokratiaa. Lain 32 :ssä säännellään kehittämistoimintaa sote-alueella. Kehittämisenm tulisi esim. nykyiseen kasteohjelmaan verrattuna rahoituksen ja ohjauksen puolesta olla joustavaa, nopeaa, lyhytkestoisempaa ja akuutteihin tarpeisiin soveltuvaa. Kehittämisessä tulisi ottaa oppilaitosyhteistyöhön uusi parempi ote. 30. 33 :ssä säädetään sote-alueen rahoituksesta ja kustannusten jakautumisesta. Säännöksen mukaan kuntien maksuosuus perustuu asukasmäärään, jota on painotettu valtionosuuslaskennassa käytettävillä iällä ja sairastavuudella. Kunnat voivat sopia sote-alueen perustamissopimuksessa myös muiden valtionosuuslaskentaperusteiden huomioimisesta. Pidättekö tarkoituksenmukaisena, että kunnilla on säännöksen mukainen päätösvalta? kantaa Avoimet vastaukset:
31. 34 :ssä säädetään tuottamisvastuussa olevan kunnan ja kuntayhtymän rahoituksesta. Järjestämispäätöksessä määritellään kaikille tuottamisalueille yhdenmukaisista korvausperusteista. Tuotantoalueen rahoituksessa on kuitenkin huomioitava järjestämispäätöksessä määritellyt palveluntuotannon vaikuttavuus- ja tehokkuusvaatimukset jolloin korvausperusteet voivat vaihdella tuotantoalueittain. Pidättekö tätä tarkoituksenmukaisena? kantaa Avoimet vastaukset: 32. 36 :ssä säädetään hoidon ja kustannusten korvaamisesta eräissä tilanteissa. Onko säännöksen mukainen kustannusten korvaamisperiaate tarkoituksenmukainen? kantaa Avoimet vastaukset: 33. 37 39 :ssä säädetään valtion koulutuskorvauksista. Koulutuskorvausten maksuedellytykset säilyvät säännösten perusteella nykyisellään. Ovatko säännökset tarkoituksenmukaisia?
kantaa Avoimet vastaukset: 34. 40 46 :ssä säädetään valtion korvauksista tutkimustoimintaan. Tutkimusrahoituksen kohdentamisperusteet säilyvät säännösten perusteella nykyisellään. Ovatko säännökset tarkoituksenmukaisia? kantaa Avoimet vastaukset: 35. Muita huomioita luvusta 6. - Lain 33 :ssä määriteltyyn kustannusten jakoperusteisiin tulisi ottaa mukaan syrjäisyys ja kaksikielisyyden tekijät. Kuntien on vaikea poiketa annetusta mallista, koska sopimus edellyttänee yksimielisyyttä. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen kustannukset jäävät peruskuntaan. Maksussa järjestäjälle olisi mahdollista palkita aktiivista toimintaa ja siinä tapahtunutta mitattavissa olevaa edistymistä ja siten kannustaa tavoitteisiin myös peruskunnassa. Lain 34 :n kustannusten korvaaminen on epäselvästi ilmaistu. Lähtökohtana oleva peruste lienee tarve, jota säädetään vaikuttavuuden ja tehokkuuden vaatimuksilla. Toiminta pitää tuotteistaa. Tuotteistuksen tulisi tapahtua järjestämän ohjauksessa yhdenmukaisesti koko sote-alueella. Koulutuskorvausten määräyksistä olisi tarkoituksenmukaista säätää erillislaki.
36. Huomioita 7 luvun säännöksistä. - Toimintaa valvovat AVI ja Valvira. Valvonnassa tulisi olla selkeä työnjako ja roolitus. 37. Huomioita 8 luvun säännöksistä. vastauksia. 38. Kysymys vain kuntien valtuustoille: Voimaanpanolain 3 :ssä on tarkoitus säätää sote-alueen kuntayhtymiin kuuluvista kunnista. Jokaisen kunnan on kuuluttava yhteen viidestä sote-alueen kuntayhtymästä. Eduskuntapuolueiden puheenjohtajien 23.3.2014 tekemän sopimuksen perusteella muodostettavat sote-alueet rakentuvat nykyisten erityisvastuualueiden pohjalta. Mikäli sote-alue muodostetaan nykyiseen erityisvastuualueeseen kuuluvista kunnista, kuuluuko kuntanne palvelujen järjestämisen kannalta perusteltuun sote-alueeseen? (Liite: Erityisvastuualueisiin kuuluvat kunnat.) kantaa Avoimet vastaukset: 39. Kysymys vain kuntien valtuustoille: Mikäli kuntanne ei katso perustelluksi kuulua nykyisen erityisvastuualueen perusteella muodostettavaan sote-alueeseen, minkä erityisvastuualueen pohjalta muodostettavaan sote-alueeseen kuntanne katsoo perustelluksi kuulua? vastauksia. 40. 8 :ssä säädetään henkilöstön asemasta. Pykälään ei sisälly kuntarakennelain mukaista viiden vuoden irtisanomissuojaa henkilöstölle. Onko henkilöstön asemasta säädetty asianmukaisesti? kantaa
Avoimet vastaukset: 41. 9 :ssä säädetään omaisuusjärjestelyistä. Onko omaisuusjärjestelyistä säädetty asianmukaisesti? kantaa Avoimet vastaukset: 42. 11 :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueen rahoituksen siirtymäjärjestelystä. Säännökseen on säädetty kunnan rahoitusosuutta koskeva kolmen vuoden siirtymäaika, mikäli kunnan rahoitusosuus muuttuu nykyisestä. Onko rahoitusosuutta koskeva kolmen vuoden siirtymäaika riittävä? kantaa Avoimet vastaukset:
43. 12 :ssä säädetään kunnille ja kuntayhtymille myönnettävästä muutostuesta. Onko säännöksen mukainen muutostuki riittävä? kantaa Avoimet vastaukset: 44. Muita huomioita voimaanpanolaista. - Sairaaloiden tarpeisto eli sairaalakiinteistön kiinteä toiminnallinen varustus tulisi ottaa myös huomioon. Laissa tulisi olla määräyksiä siitä miten vuosina 2015 2016 valmistaudutaan uuteen toimintamalliin ja miten esim. talouden rakenteita yhdenmukaistetaan tulevaa varten. On tärkeää eriyttää tilat ja toiminta. Siirtymäporrastuksen tulisi olla neljä vuotta eli sama aika kuin järjestämispäätöksellä. Suunniteltu muutostuki on täysin riittämätön. 45. Onko varainsiirtoverolain väliaikaisesta muuttamisesta säädetty mielestänne tarkoituksenmukaisesti? kantaa Avoimet vastaukset:
46. Mitä uudistuksen toimeenpanossa tulee erityisesti huomioida? - Aikataulut ovat todella tiukat. Kaikki muutosprosessin volyymiasiat liittyvät tuottajarakenteen uudistamiseen, jotka aikataulussa ovat vuorossa vasta kin laki on annettu, järjestäjä kuntayhtymä perustettu ja toiminta siinä käynnistetty. Tosiasiassa liikkeelle pitäsi päästä jo liki vuotta aikaisemmin. 47. Voitte lopuksi tuoda esiin yleisiä näkökulmia hallituksen esitysluonnokseen liittyen. Listatkaa alkuun mielestänne kolme tärkeintä näkökulmaa. - 1.Integraatiot ja alkuperäiset tavoitteet pitää toteuttaa 2.Kuntien vaikutusmahdollisuudet ja ohjaus pitää olla aidosti mukana 3.Riittävästi voimavaroja aidon uudistuksen toteuttamiseen sekä toiminnassa että hallinnossa. Turun, Porin, Vaasan, Salon, Rauman ja Pietarsaaren yhteinen lausuma: Länsi-Suomen suurten ja keskisuurten kuntien yhteinen lausunto lakiluonnoksesta sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä sekä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain voimaanpanosta Länsi-Suomen suuret ja keskisuuret kaupungit: Turku, Pori, Vaasa, Salo, Rauma ja Pietarsaari ovat valmistelleet yhteistä lausuntoa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain hallituksen esityksen luonnoksesta. Kunnat kiinnittävät lausunnossa huomiota myös sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun voimaanpanolain sisältöön. Voimaanpanolakiin on sijoitettu muutoksen onnistumisen kannalta hyvin merkittäviä asioita, jotka lähetetyssä kyselyssä ovat jääneet vähälle huomiolle. Kuntien yhteisenä lausuntona todetaan, että järjestämislaki mahdollistaa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmän nykyistä paremman ohjauksen. Järjestämislaki lisäksi edistää nykyistä suurempien palveluiden tuotantoalueiden syntymistä. Lakiluonnoksessa hyvää on, että palveluiden järjestäminen ja tuotanto pääosin erotetaan toisistaan, minkä voi odottaa parantavan palveluiden yhdenvertaista saatavuutta ja tasa-laatuista tarjontaa ja käyttöä. Lakiluonnos, ml. voimaanpanolaki, sisältää kuitenkin sellaisia seikkoja ja puutteita, joihin Turku, Pori, Vaasa, Salo, Rauma ja Pietarsaari yhdessä haluavat muutoksia, lisäyksiä tai vahvempia painotuksia Kuntien yhteiset muutosehdotukset on lueteltu alla: 1.Sote-uudistuksen keskeisistä tavoitteista ja pääosin myös keinoista niiden saavuttamiseksi ollaan laajasti yhtä mieltä. Myös uudistuksen kiireellisyys on kaikkien tiedossa. Yksi keskeisiä keinoja parantaa palveluita ja tehostaa toiminnan vaikuttavuutta ja taloudellisuutta on kehittää palveluihin ja rakenteisiin liittyvää integraatiota. Laissa tulisi selkeästi korostaa, että palveluiden rakenteellisessa integroimisessa päävastuu on palveluiden järjestäjällä: sote-alueella. 2.Sote-alueen muodostamisessa valmisteluvastuun tulee olla suoraan kunnilla. Lainsäädännössä kuntavetoista valmistelua tulee korostaa. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen vaatii merkittävästi työtä. Lakiehdotuksessa sote-alueen kuntayhtymille tarjottava viiden henkilötyövuoden palkkaamiseen tarkoitettu muutostuki on selvästi alimitoitettu. Muutostuen on oltava suurempi. (Voimaanpanolaki, 12.). Lakimuutosten aikataulu on erittäin kireä, kun otetaan huomioon tuotantoalueiden muodostamiset, henkilöstö- ja kiinteistöjärjestelyt, tietohallintoratkaisut jne. (Voimaanpanolaki 1; 4; 6 ja 7.) 3.Voimaanpanolaissa on turvattava tasavertainen mahdollisuus muodostaa palveluiden tuotantoalueet myös vastuukuntamallilla. Palvelutuotannossa vastuukunnan ja kuntayhtymän muodostamisen edellytykset tulee olla
yhtenevät. Sote-alueen päätöksellä mahdollistettavien pakkokuntayhtymien rinnalle tulee sisällyttää mahdollisuus muodostaa sote-alueen päätöksellä myös vastuukuntamalliin pohjautuvia tuotantoalueita. Lakiehdotuksen mukaan on mahdollista, että yhden kunnan kieltäytyminen kuntaliitoksesta tai vastuukuntamallista pakottaa ison kunnan siirtämään palvelutuotantonsa kuntayhtymään. Näin ei voi olla. Lähihistoria osoittaa, että kuntayhtymät ovat omistajien, toiminnan rahoituksesta vastaavien peruskuntien vaikeasti hallittavia ja ohjattavia jopa kuntakoosta riippumatta (Voimaanpanolaki, 6) 4.Lakiehdotuksen sisältämät alijäämämääräykset ovat tärkeitä, mutta kireitä. Tuotantoalueiden osalta alijäämämääräykset eivät myöskään vastaa lain henkeä. Alijäämämääräykset saattavat joissakin tilanteissa aiheuttaa vaikeasti yhteen sovitettavia ristiriitoja lainsäädännön velvoitteiden ja käytettävissä olevien voimavarojen välillä. Alijäämän kattamistilanteessa neuvottelumenettely sote-alueen ja sosiaali- ja terveysministeriön välillä on syytä kirjata selvemmin lakiin. Näin sote-alueiden voimavarat ja resurssit tulevat huomioiduiksi konkreettisemmin myös lainsäädännön valmisteluissa. Tuotantoalueiden alijäämämääräyksiä ei tule sisällyttää lakiin vaan tuotantoalueiden talousohjus tulee perustua sote-alueen ja tuotantoalueiden tulossopimuksiin, tulossopimusten seurantaan ja sote-alueen tuotantoalueille antamiin velvoittaviin talousohjeisiin. Lainsäädännössä tuotantoalueille määritellyt alijäämämääräykset käytännössä siirtävät palveluiden rahoitusvastuuta suoraan kunnille, pois sote-alueelta. Tämä on vastoin lain henkeä. Sote-alueen muodostamisessa on lisäksi varmistettava, että mm. yli omalle tuotantoalueelle erikoissairaanhoitoa tuottava kunta tai kuntayhtymä ei joudu itse kantamaan mahdollisen alijäämän kattamisen riskiä. Myös tästä syystä alijäämäsääntöjen tulee lainsäädännössä yksiselitteisesti koskea vain sote-aluetta. (Järjestämislaki 28 ja 35.) 5.Lakiehdotuksessa on perusteltua ottaa erikseen kantaa siihen, miten järjestetään kaikkein vaativin yliopistotasoinen erikoissairaanhoito. Tarvittaessa erittäin vaativasta erikoissairaanhoidosta tulee säätää erillislailla. 6.Lakiehdotuksessa ei selvästi todeta, mitä lainsäädäntöä lakkautetaan uuden lain voimaantulon myötä. 7.Lakiehdotuksessa todetaan, että sote-alueella voi olla tuotantovastuussa mm. tukipalveluissa. Tukipalveluiden käsitettä ja sisältöä tulee täsmentää (Järjestämislaki 15.) 8.Toiminnan kehittäminen on yksi tietoon ja osaamiseen perustuvan toimialan keskeisimpiä toimintoja. Järjestelmän uudistamisessa kehittäminen tulee olla sekä järjestäjän että tuottajan vastuulla ja asianmukaisesti resursoitu. Järjestäjän painopisteenä tulisi olla kehittämisen koordinointi ja resurssien ohjaus. Järjestämislain rinnalla on perusteltua pohtia perusterveydenhuollon yksiköiden ja sosiaalialan osaamiskeskusten roolia. Sotepalveluiden uudistamisessa perusterveydenhuollon yksiköiden ja sosiaalialan kehittämiskeskusten kehittämistehtävät voidaan siirtää suoraan sote-alueelle tai vaihtoehtoisesti palveluiden tuotantoalueille (vrt. Järjestämislaki 13.) 9.Järjestämislain 23 :ssä todetaan, että mikäli kunnat eivät toisin sovi, kuntayhtymien yhden kunnan edustajien äänimäärän on oltava alle 50 prosenttia kuntayhtymän kaikkien kuntien asukasluvun mukaan määräytyvästä äänimäärästä. Säädös on mahdoton kahden kunnan tuotantokuntayhtymässä. Muutaman erisuuruisen kunnan tuotantokuntayhtymässä säädös aiheuttaa puolestaan valtasuhteiden vääristymää. Esitettyä äänileikkuria ei tule sisällyttää tuotantokuntayhtymiin. 10.Lakiluonnos sisältää rahoituksen osalta määräykset ainoastaan sote-alueen rahoittamisesta, mutta ei säännöksiä riittävästi siitä, miten sote-alueet rahoittavat tuottamisvastuussa olevia. Lopullisessa lainsäädännössä tätä rahoitusasiaa tulee täsmentää. Rahoituksessa valta ja vastuu tulee olla samoissa käsissä (Järjestämislaki 34.) 11.Ennen lain voimaantuloa, uudistuksen perustuslailliset asiat on selvitettävä. Selvityksessä tulee kiinnittää
huomiota mm. siihen, onko palveluiden tuottaminen asiana ylipäätään perustuslain tulkintaa vaativa. Sote-alue voi järjestämislakiluonnoksen mukaan tehdä järjestämispäätöksessä linjauksia mm. siitä, missä laajuudessa tuotantoalueilla hankitaan palveluilta muilta kuin kunnilta tai kuntayhtymiltä. Tähän päätökseen osallistuvat kaikki sote-alueen kunnat. (Järjestämislaki 12). Esimerkiksi tilanteessa, jossa sote-alue päättää perustaa palvelutuotantoa merkittävässä määrin ostopalveluiden varaan, on kunnallisen itsehallinnon tulkitseminen palvelutuotannossa perustuslain näkökulmasta ongelmallista. Turun, Porin, Vaasan, Salon, Rauman ja Pietarsaaren kaupunkien yhteisessä lausunnossa halutaan erityisesti tuoda esille, että lainsäädännön uudistamisessa ja lain voimaanpanossa tulee turvata kuntien vahva rooli. Sotealueen ja tuotantoalueiden muodostamisessa valmisteluvastuu tulee olla ensisijaisesti suoraan kunnilla. Lainsäädännössä on mahdollistettava vastuukuntamalliin perustuvien tuotantoalueiden perustaminen. Näin varmistetaan laajan hyvinvointivastuun huomioiminen. Samalla palveluiden tosiasialliset rahoittajat voivat vaikuttaa siihen, millaisilla rakenteilla ja sisällöillä sosiaali- ja terveyspalveluita tulevaisuudessa järjestetään ja tuotetaan. Uudistuksen aikaansaaminen on tärkeää ja kannatettavaa, mutta uudistuksen lopputuloksena ei saa syntyä uusia tarpeettomia kustannuksia lisääviä hallinnonkerroksia eikä kunnallinen päätöksenteko saa karata pois peruskunnista siten, että hyvinvointipalveluiden horisontaalinen integraatio on vaikeaa toteuttaa. Lopuksi on syytä tuoda vielä esille, että sote-uudistus ei sellaisenaan takaa sosiaali- ja terveyspalveluiden nykyistä tehokkaampaa ja taloudellisempaa toimintaa. Kustannussäästöjen toteuttaminen edellyttää rakenteiden uudistamisen lisäksi toiminnan ja prosessien uudistamista. Julkisen talouden tasapainotuksessa merkittävä rooli on myös sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännöllä ja hallinnollisilla ohjeilla ja normeilla. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaissa tuleekin nyt esitettyä selkeämmin näkyä sote-alueen talouden kytkökset lainsäädännön velvoitteisiin. Lainsäätäjälle tulee sote-uudistuksen seurauksena syntyä aikaisempaa selvempi indikaatio siitä, minkä tasoista palvelujärjestelmää voidaan olemassa olevilla julkisilla resursseilla tavoitella. Tästä syystä sosiaali- ja terveysministeriön sekä sosiaali- ja terveysalueiden neuvottelumenettely taloudellisissa asioissa tulee sisällyttää entistä selvemmin järjestämislakiin. Pyrkimyksenä tulee olla uudistus, joka ohjaa palveluiden tuottajia ja järjestäjiä, mutta epäsuorasti myös lainsäädännön valmistelijoita tulevaisuudessa. Lausunnon allekirjoittaneet kunnat ovat erikseen lausuneet strukturoiduista kysymyksistä ja antaneet omat paikalliset lisäperustelunsa niihin.