Häme Ympäristö ja luonnonvarat Ympäristönsuojeluyksikkö PÄÄTÖS PILAANTUNEEN MAAPERÄN PUHDISTAMISESTA Dnro HAMELY/783/07.00/2010 YSO/205/2013 Annettu julkipanon jälkeen 6.5.2013 ASIA Päätös pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ympäristönsuojelulain 78.2 :n mukaisen ilmoituksen johdosta ILMOITTAJA St1 Energy Oy PL 100 00381 HELSINKI Y-tunnus: 0201124-8 PILAANTUNEEN ALUEEN SIJAINTI VIREILLETULOPERUSTE VIREILLETULOAIKA 4.4.2013 Shell Lahti Keskusta Jalkarannantie 4 Kunta: Lahti Kaupunginosa: Kartano Kiinteistörekisteritunnus: 398-2-2150-1 Ympäristönsuojelulaki 78 :n 2 momentti MAKSU 1050 (J1002) HÄMEEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 0295 025 000 Kirkkokatu 12 www.ely-keskus.fi/hame PL 29, 15141 Lahti Birger Jaarlin katu 15 PL 131, 13101 Hämeenlinna
YMPÄRISTÖSUHTEET JA MAANKÄYTTÖ Pilaantunut alue sijaitsee Lahden kaupungin keskustassa jakeluasemakiinteistöllä lähellä linja-autoasemaa. Kiinteistöllä on Shell polttoaineen jakeluasema, jonka toiminta on päättymässä tänä vuonna. Pilaantunut alue rajautuu itä-, länsi- ja eteläreunoiltaan katualueisiin (Jalkarannantie, Kyösti Kallion katu, Pellonkulmankuja). Pohjoisosastaan alue rajautuu tyhjään tonttiin, jolla on myös ollut ennen huoltoasema. Jakeluaseman eteläpuolella on asuin- ja liikerakennus ja länsipuolella Fellmannin puisto. Jakeluaseman piha-alue on päällystetty asfaltilla. 6.9.2012 lainvoiman saaneen asemakaavan mukaan kohdealue on merkitty asuin-, liike- ja toimistorakennusten alueeksi. Tiedot kohteen naapurikiinteistöistä on esitetty ilmoituksessa. Kohde sijaitsee ympäristöhallinnon luokittelemalla, vedenhankintaa varten tärkeällä I lk:n pohjavesialueella (Lahti), ei kuitenkaan pohjaveden muodostumisalueella. Lahti Aqua Oy:n Urheilukeskuksen pohjavedenottamo sijaitsee noin 900 m:n etäisyydellä kohteesta länteen. PILAANTUMISEN AIHEUTTANEET TOIMINNAT JA AINEET TUTKIMUSTULOKSET Kohteessa on toiminut pitkään Shell polttoaineiden jakelu- ja huoltoasema, jossa harjoitetusta polttoaineiden varastoinnista ja jakelusta on päässyt maaperään bensiiniä ja öljyä. Polttoaineen jakelu on alkanut kiinteistöllä jo 1940-luvulla. Kiinteistön maaperää on puhdistettu aikaisemmin v. 2003 mittarikentän muutostöiden yhteydessä ja v. 2005 orsivesisuojausten asennuksen yhteydessä Hämeen ympäristökeskuksen 11.8.2003 antamaan päätökseen perustuen. Näiden kunnostusten aikana kohteesta kaivettiin pois yhteensä noin 1 600 tonnia pilaantunutta maata kyseisiltä osa-alueilta. Muualle aseman alueelle jäi vielä pilaantunutta maata. Maaperä on pilaantunut BTEX-yhdisteillä sekä bensiini- ja öljyhiilivedyillä. Pilaantunutta maata on kohteessa vielä yhteensä arviolta 2 500 m 3, eli 4 000 t yhteensä noin 800 m 2 :n suuruisella alueella. Tehdyt maaperän pilaantuneisuustutkimukset ja niiden tulokset on esitetty ilmoituksen liitteinä. Tutkimusten mukaan maaperä on pilaantunut mittarikentän pohjoispuolella, eteläisellä säiliöalueella, puretun pesuhallin kohdalla, polttoaineiden erotinkaivon kohdalla, poistetun polttoaineen jakelupaikan alueella sekä Jalkarannantien ja aseman välissä. Pilaantuneet maat ovat pääosin 3 7 metrin syvyydessä. Syvimmillään pilaantuminen ulottuu tontin eteläosassa säiliöalueella vähintään 7 metrin syvyyteen. Laboratoriotutkimusten mukaan maaperän bensiinihiilivetyjen (C 5 -C 10 ) pitoisuus on enimmillään 360 mg/kg, mikä ylittää valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisen alemman ohjearvon. Maaperän öljyhiilivetyjen keskitisleiden (>C 10 -C 21 ) pitoisuus on enimmillään 980 mg/kg, mikä on valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisen ylemmän ohjearvotason tasolla. Maaperän bentseenipitoisuus on enimmillään 2 mg/kg ja ksyleenien pitoisuus enimmillään 78 mg/kg, mit- 2
kä ylittävät valtioneuvoston asetuksen (214/2007) ylemmät ohjearvot sekä suurimmat terveydelle hyväksyttävät pitoisuudet (SHP ter ) ja suurimmat pohjavedelle vaikutuksettomat pitoisuudet (SVP pv ). Maaperän tolueenipitoisuus on enimmillään 16 mg/kg, mikä ylittää asetuksen mukaisen alemman ohjearvon sekä SHP ter - ja SVP pv -arvon. Maaperän etyylibentseenipitoisuus on enimmillään 9,4 mg/kg, mikä on asetuksen mukaisen alemman ohjearvon sekä SHP ter - ja SVP pv -arvon tasolla. Maaperän MTBE-pitoisuus on korkeimmillaan 11 mg/kg, mikä ylittää alemman ohjearvon sekä SVP pv -arvon. Alueen pintamaa on 1 4 metrin syvyydelle täyttöhiekkaa/täyttösoraa. Täyttökerroksen alla maaperä on 6 9 metrin syvyyteen kerroksellista silttiä ja savea. Tämän kerroksen alla on hiekka/sorakerros. Kallion pinta on alueella noin 15 metrin syvyydessä. Tutkimusten mukaan haitta-aineita on kulkeutunut maaperästä pohjaveteen ja pohjavedessä on todettu aseman alueella öljyhiilivetyjä ja BTEX-yhdisteitä (bentseeni, tolueeni, etyylibentseeni ja ksyleenit) sekä MTBE:ä. Pohjaveden pinta on 2,5 4 metrin syvyydellä maanpinnasta. RISKINARVIO JA ARVIO PUHDISTUSTARPEESTA Ilmoitukseen sisältyy maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi, jossa on käytetty apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista annetun valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisia ohjearvoja ja pohjaveden talousvesikäytölle kohdistuvan riskin perusteella määritettyjä viitearvoja sekä terveysperusteisia viitearvoja. Arvioinnissa on lisäksi otettu huomioon haitallisten aineiden pitoisuudet, ominaisuudet ja sijainti maaperässä, alueen maaperä- ja pohjavesiolosuhteet sekä tekijät, jotka vaikuttavat haitallisten aineiden kulkeutumiseen ja leviämiseen alueella ja sen ulkopuolella, pilaantuneen alueen ja sen ympäristön ja pohjaveden käyttötarkoitus, mahdollisuus haitallisille aineille altistumiseen, altistumisen seurauksena aiheutuvat haitat ympäristölle ja terveydelle sekä epävarmuustekijät. Pilaantunut maa sijaitsee I luokan pohjavesialueella ja alueella, joka on uudessa asemakaavassa merkitty asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi. Kulkeutumisriskitarkastelun mukaan seuraavat kulkeutumisreitit ovat mahdollisia maaperästä ja pohjavedestä todetuille bensiinihiilivedyille: maaperästä pohjaveteen (jo toteutunut), haihtuminen pohjavedestä rakennusten sisäilmaan, maaperästä pölyämällä (rakennustöiden yhteydessä), maaperästä haihtuminen ulkoilmaan (rakentamisen yhteydessä), ja haihtuminen maaperästä rakennusten sisäilmaan. Altistumisriskitarkastelun mukaan pohjaveden haitta-aineille voi altistua talousvesikäytön välityksellä. Erityisesti pohjavedessä oleva MTBE voi kulkeutua vedenottamolle asti. Rakennusten käyttäjät altistuvat maaperästä ja pohjavedestä haihtuville haitta-aineille niiden päätyessä sisäilmaan. Lisäksi altistuminen maaperästä tai pohjavedestä haihtuville aineille on merkittävää maarakennustöiden aikana Lisäksi maarakennustöiden yhteydessä voi altistua haitta-ainepitoiselle pölylle. Riskinarvion mukaan kulkeutumista maaperästä pohjaveteen on tapahtunut ja haihtuminen sisäilmaan on mahdollista. Altistumista voi tapahtua pohjaveden ja sisäilman välityksellä sekä maarakennustöiden yhteydessä haihtuvia yhdisteitä tai pölyä hengittämällä. Kulkeutumisen ja altistumisen vuoksi maaperä tulee arvion mukaan puhdistaa. Puhdistustarpeen arvioinnin mukaan maaperä on tarpeen 3
puhdistaa tasoon, jossa pohjavesi ei pilaannu lisää eikä maaperästä kulkeudu haitallisia määriä haitta-aineita (BTEX ja MTBE) tulevien rakennusten sisäilmaan. PUHDISTUKSEN TAVOITETASOT PUHDISTUSSUUNNITELMA Puhdistusmenetelmä Maaperän puhdistuksen tavoitetasoksi esitetään tehdyn riskinarvioinnin ja maankäyttömuodon perusteella valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaista alempaa ohjearvotasoa öljyhiilivedyille. BTEX-yhdisteiden ja MTBE:n osalta puhdistuksen tavoitetasoksi esitetään talousvetenä käytettävän pohjaveden pilaantumisriskin perusteella määritettyjä maaperän viitearvoa (SVP pv ) tai terveysperusteisesti määritettyä SHP ter -arvoa, riippuen siitä kumpi arvoista on alhaisempi. Jos arvo on alle kynnysarvon, esitetään puhdistustavoitteeksi valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaista kynnysarvoa. Tavoitetasoiksi esitetään siten: Bensiinijakeet (C 5 -C 10 ) 100 mg/kg Keskitisleet (>C 10 -C 21 ) 300 mg/kg Raskaat öljyjakeet (>C 21 -C 40 ) 600 mg/kg Bentseeni 0,02 mg/kg (kynnysarvo) Tolueeni 7 mg/kg (SHP ter ) Etyylibentseeni 10 mg/kg (SHP ter ja SVP pv ) Ksyleenit 10 mg/kg (SVP pv ) MTBE 4 mg/kg (SVP pv ) Maaperän puhdistussuunnitelma on esitetty ilmoituksen liitteenä olevassa Ramboll Finland Oy:n 14.3.2013 laatimassa maaperän kunnostuksen yleissuunnitelmassa (ST1 Lahti, Keskusta). Pohjaveden kunnostus ja tarkkailu suoritetaan erillisen suunnitelman mukaisesti. Puhdistus aloitetaan maaperän ja pohjaveden in-situ kunnostuksella, jossa maaperässä ja pohjavedessä olevia haitta-aineita hajotetaan kemiallisesti ja biologisesti biostimulaatiolla/kemiallisella hapetuksella. Kunnostuksessa maaperään syötetään happea ja tarvittaessa ravinteita (typpi ja fosfori). Happi ja ravinteet edistävät hiilivetyjen luontaista hajoamista maaperässä. Happi voidaan syöttää puhaltamalla maahan ilmaa tai syöttämällä happikyllästeistä vettä tai happea vapauttavaa vetyperoksidia tai kalsiumperoksidia ja /tai natriumpersulfaattia injektointikaivojen kautta. Käytettävät kemikaalit kuluvat maaperän biologisen toiminnan ja haitta-aineiden kemiallisen hajoamisen seurauksena. Haitta-aineiden hajotuksen yhteydessä syntyy lopputuotteina hiilidioksidia ja vettä. In-situ - kunnostuksesta tehdään valittavan urakoitsijan kanssa erillinen työsuunnitelma, joka toimitetaan Hämeen ELY-keskukselle ja Lahden seudun ympäristöpalveluille. In-situ kunnostuksen tavoitteena on alentaa maaperän ja pohjaveden haittaainepitoisuuksia ennen massanvaihtoa ja kunnostaa yli 5 metrin syvyydellä olevat pilaantuneet maat, joiden puhdistaminen kaivamalla on vaikeaa. In-situ kunnostusta jatketaan, kunnes kunnostuksen tavoitetasot saavutetaan, in-situ kunnostuksella ei enää saada kunnostushyötyä tai kunnostus massanvaihdolla alkaa. 4
Puhdistusaikataulu In-situ kunnostuksen jälkeen puhdistusta jatketaan massanvaihdolla, jossa pilaantuneet maat poistetaan kaivamalla tavanomaista maarakennuskalustoa käyttäen ja toimitetaan käsittelypaikkaan, jolla on asiaan kuuluva lupa. Kaivantojen kohdalta poistettu puhdas maa-aines läjitetään työmaalla käytettäväksi kaivantojen täyttöihin. Lisätäytöt tehdään puhtaalla maa-aineksella. Jos kaivantoihin kertyy öljyistä vettä, se imetään pois imuautolla, jolla on asiaan kuuluva lupa, ja toimitetaan käsiteltäväksi. Vaihtoehtoisesti vettä pumpataan kunnan jätevesiviemäriin Lahti Aqua Oy:n luvalla ja sen ehtojen mukaisesti. Maaperän puhdistustyö alueella on suunniteltu toteutettavaksi kahdessa vaiheessa, jotka on alustavasti aikataulutettu seuraavasti: Vaihe I In-situ -kunnostus kesän ja syksyn aikana 2013 Vaihe II Massanvaihto loppusyksyn ja talven 2013-2014 aikana jakeluasematoiminnan päätyttyä rakenteiden purkamisen yhteydessä työn arvioitu kesto 8 viikkoa Puhdistustavoitteen toteaminen ja laadunvalvonta Viimeistään viikkoa ennen kunnostuksen alkamista tehdään kirjallinen aloitusilmoitus Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Lahden seudun ympäristöpalveluille. Tällöin ilmoitetaan kunnostuksen aloitusajankohta, kunnostustyön ympäristöteknisestä valvonnasta vastaavien henkilöiden nimet ja yhteystiedot sekä kunnostusurakoinnista vastaavien henkilöiden nimet ja yhteystiedot. Kunnostustyötä ohjaa ja valvoo ympäristötekninen valvoja. Ympäristöteknisen valvojan tehtäviin kuuluvat mm. työnaikaisten kenttähavaintojen tekeminen, seurantanäytteiden otto, maanäytteiden kenttäanalyysit, yhteistoiminta maarakennusurakoitsijoiden kanssa, työn ohjaus ja tiedotus, pilaantuneen maan kaivun ja välivarastoinnin ohjaus, eri voimakkuuksilla pilaantuneiden ja puhtaiden maiden pitäminen erillään, tiekuljetuksissa tarvittavien siirtoasiakirjojen laatiminen, kunnostustyön aikainen työmaapäiväkirjanpito, kunnostustyön aikaisten laboratorionäytteiden otto, kirjanpito pilaantuneen maa-aineksen määristä ja sijoituskohteista sekä kaivualueelta otettavien maanäytteiden kenttä- ja laboratorioanalyysituloksista ja näytteiden ottopaikoista ja syvyyksistä, yhteydenotto tilaajaan ja viranomaisiin, jos työn aikana ilmenee kunnostussuunnitelman muutostarpeita sekä kunnostustyön suorittamisen ohjaus ja kunnostukselle annettujen viranomaismääräysten valvonta. In-situ kunnostusvaiheessa tarkkaillaan pohjaveden BTEX-, MTBE-, TAME-, happi-, typpi- ja alkuaineiden (Sb, As, Cr, Cu, Ni, Pb, V, Zn, Fe) pitoisuutta sekä kenttämittauksin ph-arvoa, redox-potentiaalia ja peroksidipitoisuutta ennen ja jälkeen jokaisen injektoinnin. Ennen injektointia otetaan näytteet kerran ja injektoinnin jälkeen 12 tunnin kuluttua ja 24 tunnin kuluttua injektoinnista. Tarkkailtavat havaintopisteet ovat HP5, GA4, GA2, GA3 ja GW2 sekä kulloinkin käytetty injektointipiste. Kenttämittaukset tehdään kohteessa kuukausittain. In-situ kunnostuslaitteiston toimintaa tarkkaillaan lisäksi kenttäkäyntien avulla. 5
In-situ kunnostuksen etenemisestä laaditaan väliraportti, kun asennukset ja ensimmäiset injektoinnit on tehty. In-situ kunnostuksen jälkeen kerätään maanäytteet, joiden avulla selvitetään kunnostuksen vaikutusta maaperän puhdistumiseen. Massanvaihtotyötä ja kaivumassojen lajittelua ohjataan aiemmin tehtyjen tutkimusten laboratorioanalyysitulosten sekä maankaivuvaiheessa tehtävien kenttäja laboratorioanalyysitulosten ja aistihavaintojen perusteella. Bensiiniyhdisteiden (haihtuvat hiilivedyt) kenttämittauksissa käytetään apuna RAE-fotoionisaattoria ja öljyhiilivetyjen kokonaispitoisuuksien määritykseen PetroFlag -analysaattoria. Työn aikaisia kenttämittauksia tehdään massojen lajittelemiseksi kaivun yhteydessä. Massojen lajittelussa hyödynnetään lisäksi tutkimusvaiheen analyysituloksia. Kaivettavasta maa-aineksesta otetaan laboratorionäytteitä kaivetun maaaineksen laadun varmistamiseksi. Ympäristöteknisen valvojan ohjeiden mukaisesti lajitellut maamassat toimitetaan käsittelypaikkaan pitoisuusluokittain jaoteltuina. Käsittelypaikkoihin kuljetettavien pilaantuneiden maa-aineskuormien mukana on asianmukaiset siirtoasiakirjat. Ympäristötekninen valvoja merkitsee siirtoasiakirjoihin maa-aineksen pilaantuneisuusasteen. Pilaantuneen maan poiskaivun jälkeen otetaan kaivun rajapinnoista (kaivupohja ja seinämät) jäännöspitoisuuksien varmistamiseksi koontinäytteet, joista analysoidaan laboratoriossa öljyhiilivedyt (>C 10 -C 40 ), BTEX-yhdisteet, bensiinin lisäaineet MTBE ja TAME ja bensiinijakeet (C 5 -C 10 ). Kunnostustavoite on määritetty 10 m x 10 m kokoiselle maa-alueelle. Kaivannot mitataan ja kaivualueiden rajaus, kunnostetut alueet, kaivantojen koot ja näytteenottopisteet dokumentoidaan loppuraporttiin. Kunnostustöiden päätyttyä tehdään työstä raportti, joka toimitetaan kolmen kuukauden kuluessa töiden päättymisestä Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Lahden seudun ympäristöpalveluille. Loppuraportissa esitetään injektointien määrä ja käytetyt kemikaalit, in-situ kunnostuksen laadun seurantatulokset, kaivutyön toteuttaminen sekä kunnostetut alueet ja näytteenottopisteet karttapiirustuksessa, tehtyjen kenttä- ja laboratorioanalyysien tulokset sekä kirjanpitotiedot poistetuista maamassoista. Ympäristövaikutukset ja haittojen ehkäisy Ilmoituksen mukaan pilaantuneen maan pölyäminen ja leviäminen ympäristöön minimoidaan kaivun, kuormauksen ja kuljetuksen aikana. Tarvittaessa kaivualuetta kastellaan kevyesti pölyn sitomiseksi. Kaivettua pilaantunutta maata ei välivarastoida tontilla kuormauksen, jätteen erottelun ja pitoisuuksien analysoinnin kannalta välttämätöntä läjitystä kauemmin. Kaivu- ja kuormausalueet järjestetään niin, ettei pilaantuneen maan päällä liikennöidä. Kuormausalueet puhdistetaan kuormauksessa varisseesta maa-aineksesta ja lähtevien autojen renkaat puhdistetaan tarvittaessa, ettei pilaantunutta maata leviä kuljetusreiteille. Pilaantuneen maan kuormat kuljetetaan tiivislavaisilla autoilla kuormat peitettyinä. In-situ kunnostuksessa ei ilmoituksen mukaan synny toksisia pysyviä välituotteita, jotka voivat olla ympäristölle tai terveydelle vaarallisia. Alueella ei varastoida kemikaaleja. 6
ILMOITUKSEN KÄSITTELY Sivullisten henkilöiden pääsy työmaalle estetään injektointien aikana. Työmaaalue aidataan ja merkitään. Työmaa-alue varustetaan pilaantuneen maan kunnostuksesta kertovin kyltein. St1 Oy, Lahden seudun ympäristöpalvelut, Ramboll Finland Oy ja Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ovat neuvotelleet asiasta 7.3.2013. Ilmoitus asiakirjoineen on lähetetty tiedoksi Lahden seudun ympäristöpalveluille. HÄMEEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU 1. 2. 3. 4. Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on tarkastanut ilmoituksen ja hyväksyy siinä tarkoitetun alueen puhdistamisen ilmoituksessa esitetyllä tavalla ellei määräyksissä muutoin määrätä. Pilaantuneen maaperän puhdistustöiden käynnistämisestä on ilmoitettava etukäteen Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Lahden seudun ympäristöpalveluille. Samalla on ilmoitettava puhdistustyön valvojan nimi ja yhteystiedot. Valvojan tulee vastata työn laadunvalvonnasta. Osoitteessa Jalkarannantie 4, Lahti sijainneen polttoaineen jakeluaseman toiminnan seurauksena pilaantunut maaperä on puhdistettava siten, että puhdistuksen jälkeen haitta-aineiden suurimmat sallitut pitoisuudet maaperässä ovat seuraavat: mg/kg Bensiinijakeet (C 5 -C 10 ) 100 Keskitisleet (>C 10 -C 21 ) 300 Raskaat öljyjakeet (>C 21 -C 40 ) 600 Bentseeni 0,02 Tolueeni 7 Etyylibentseeni 10 Ksyleenit 10 MTBE-TAME 4 Kaivettavien, käsittelyyn toimitettavien ja maaperään jäävien maiden haittaainepitoisuudet (bensiinijakeet, keskitisleet ja raskaat öljyjakeet, BTEX-yhdisteet, MTBE ja TAME) on varmistettava luotettavalla ja edustavalla näytteenotolla ja analysoinnilla. Alueelta poistettavat maat on luokiteltava seuraavasti: Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltava pilaantunut maa: pilaantunut maa-aines, jonka haitta-ainepitoisuus ylittää alemman ohjearvon, mutta alittaa vaarallisen jätteen raja-arvon. 7
5. 6. 7. Vaaralliseksi jätteeksi luokiteltava pilaantunut maa: maa-aines, jonka haittaainepitoisuus ylittää vaarallisen jätteen raja-arvon. Alueelta poistettavat maat on luokiteltava pilaantumattomiksi, jos maa-aineksen haitta-ainepitoisuus alittaa kynnysarvon. Alueelta poistettavat maat on luokiteltava maa-aineksiksi, joissa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, jos maa-aineksen haitta-ainepitoisuus ylittää kynnysarvon, mutta alittaa alemman ohjearvon. Alueelta poistettavat pilaantuneet maa-ainesjätteet on toimitettava käsiteltäviksi tai hyödynnettäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisellä aineella pilaantuneen maan vastaanotto ja käsittely tai hyödyntäminen. Jos alueelta kaivettuja maa-aineksia, joiden haitta-ainepitoisuudet ovat kynnysarvojen ja määräyksen 2 mukaisten puhdistustavoitteiden välissä, hyödynnetään kaivantojen täytöissä, on haitta-ainepitoisuudet ja maiden sijoituspaikat esitettävä työn loppuraportissa. Tavanomaiseksi jätteeksi luokitellut pilaantuneet maat voidaan sijoittaa tavanomaisen jätteen kaatopaikalle, jolle kyseisten pilaantuneiden maiden kaatopaikkakelpoisuus on todettu tai muulle jätteenkäsittelypaikalle, jonne voidaan ympäristöluvan perusteella sijoittaa vastaavaa pilaantunutta maata. Vaaralliseksi jätteeksi luokitellut pilaantuneet maat tulee toimittaa käsiteltäväksi laitokseen tai muuhun käsittelypaikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty vastaavan vaarallisen jätteen käsittely. Maankaatopaikalle saa sijoittaa vain sen ympäristöluvassa määriteltyjä maaaineksia. Jos luvassa ei ole määritetty sijoitettavalle maa-ainekselle suurimpia sallittuja haitallisten aineiden pitoisuusarvoja, voidaan sinne sijoittaa maita, joiden haitta-ainepitoisuudet alittavat alemmat ohjearvot. Pohjavesialueella sijaitsevalle maankaatopaikalle saa sijoittaa vain maita, joiden haitta-ainepitoisuudet eivät ylitä kynnysarvoja. Pilaantuneen maa-aineksen kaivu, lastaus, kuljetus ja muut puhdistukseen liittyvät työvaiheet on toteutettava niin, ettei pilaantunutta maa-ainesta leviä ympäristöön, eikä aiheudu muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. Haitta-aineiden leviämisen rajoittamiseksi tulee pilaantuneen maan kuormat peittää huolellisesti kuljetusten ajaksi, kuljetusajoneuvojen renkaat tarvittaessa puhdistaa, kuivaa maata tarpeen mukaan kostuttaa pölyämisen rajoittamiseksi ja keskeyttää kaivu kovalla tuulella ja rankkasateella. Pilaantunutta maata saa välivarastoida työmaa-alueella vain, mikäli se on tarpeen maiden tarkempaa luokittelua varten, välttämättömien laboratorioanalyysien ajan tai jos kaivu- tai lastaustekniset syyt sitä edellyttävät. Pilaantuneen maan kaivantoihin kertyvä pilaantunut vesi on poistettava esim. imuautolla ja toimitettava käsittelypaikkaan, jolla on lupa vastaavan jäteveden kä- 8
8. 9. Määräysten perustelut sittelyyn tai johdettava esikäsiteltynä vesihuoltolaitoksen jätevesiviemäriin. Johtamisesta jätevesiviemäriin ei saa aiheutua haittaa viemäriverkossa, jätevedenpuhdistamolla eikä ympäristössä ja johtamisessa on noudatettava Lahti Aqua Oy:n ohjeita esikäsittelystä ja sen viemäriin johdettavalle jätevedelle asettamia raja-arvoja. Maaperän puhdistustyöstä ja tavoitteiden toteutumisesta tulee tehdä työn päätyttyä loppuraportti, joka on toimitettava Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Lahden seudun ympäristöpalveluille kolmen kuukauden kuluessa puhdistuksen loppumisesta. Loppuraportissa on esitettävä tiedot in-situ kunnostuksesta, käytetyistä menetelmistä ja kemikaaleista, injektoinneista, in-situ kunnostusvaiheen pohjavesitarkkailun tulokset, kaivutyön toteuttaminen, alueelta kaivettavien ja poiskuljetettavien maamassojen määrä, haitta-ainepitoisuudet (bensiinijakeet, keskitisleet ja raskaat öljyjakeet sekä BTEX-yhdisteet, MTBE ja TAME), poistettujen maiden käsittelymenetelmät ja sijoitus-/käsittelypaikka sekä näytteenotto- ja laadunvarmistusmenetelmät, näytepisteiden ja puhdistetun alueen sijainti ja syvyys kartalla, tiedot vesienkäsittelystä, muut tiedot kohteen kunnostuksen toteutuksesta ja arvio tavoitteiden toteutumisesta. Tiivistelmä loppuraportista tulee toimittaa Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle myös sähköisellä lomakkeella suomi.fi-asiointipalvelun kautta (www.suomi.fi, Pilaantuneen maaperän puhdistamisen loppuraporttitiivistelmä YM027). Pilaantuneen maan kuljetuksista tulee lisäksi laatia siirtoasiakirjat, jotka on tehtävä siten, kuin valtioneuvoston asetuksessa (179/2012) jätteistä säädetään. Alueen maaperään in-situ kunnostuksen jälkeen jäävistä ja massanvaihdon jälkeen jäävistä haitta-ainepitoisuuksista (bensiinijakeet, keskitisleet ja raskaat öljyjakeet sekä BTEX-yhdisteet, MTBE ja TAME) ja niiden sijainnista on tehtävä selvitys käyttäen luotettavia ja edustavia näytteenotto- ja analysointimenetelmiä. Selvitys jäännöspitoisuuksista on esitettävä loppuraportissa. Mikäli puhdistuksessa ei ole päästy asetettuun puhtaustasoon, on loppuraportissa esitettävä maahan jääneen pilaantuneen alueen sijainti kartalla sekä esitettävä arvio maaperään jääneiden haitallisten aineiden aiheuttamista ympäristö- ja terveysriskeistä ja maaperän puhdistustarpeesta. In-situ kunnostusvaiheessa pohjaveden laatua kohteessa tulee tarkkailla ilmoituksessa esitetyn mukaisesti. Päätöksessä annetut määräykset ovat tarpeen ympäristö- ja terveyshaittojen vähentämiseksi (määräykset 2-7 ja 9) sekä toiminnan järjestämisen (määräykset 4-7 ja 9) ja valvonnan (määräykset 1, 3, 8 ja 9) kannalta. Riskinarvion mukaan alue on tarpeen puhdistaa maankäytön, pohjavesivaikutusten ja terveysriskin perusteella. Alueen maaperä on edellytetty (määräys 2) puhdistettavaksi tehtyyn riskinarvioon perustuen öljyhiilivetyjakeiden osalta valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiseen alempaan ohjearvotasoon. BTEXyhdisteiden (bentseeni, tolueeni, etyylibentseeni ja ksyleenit) ja MTBE:n osalta maaperä on riskitarkastelun perusteella määrätty puhdistettavaksi suurimpaan pohjavedelle vaikutuksettomaan pitoisuuteen (SVP pv ) tai suurimpaan terveydelle hyväksyttävään pitoisuuteen (SHP ter ), riippuen siitä kumpi arvo on yhdisteen osal- 9
Sovelletut säännökset Päätöksen voimassaolo ta alhaisempi. Bentseenin SVP pv -arvo on kuitenkin pienempi kuin kynnysarvo, joten puhdistustasoksi on määrätty kynnysarvo, joka on myös analyysimenetelmän määritysraja. Öljyhiilivetyjakeille (bensiinijakeet, keskitisleet ja raskaat öljyjakeet) ei ole määritetty SVP pv - ja SHP ter -arvoja, ja puhdistustaso on määrätty öljyhiilivetyjakeiden osalta maankäyttömuodon perusteella valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisia ohjearvoja apuna käyttäen ilmoituksessa esitetyn mukaisesti. Aluetta käytetään jatkossa asuin-, liike- ja toimistoalueena. Valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaan maaperää pidetään pilaantuneena ko. tarkoitukseen tarkoitetulla alueella, kun yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn alemman ohjearvon. Maa-ainesjätteen luokittelussa on noudatettu ympäristöhallinnon ohjeessa 2/2007 esitettyjä periaatteita. Vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maalla tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksessa (179/2012) jätteistä annetut vaarallisen jätteen rajaarvot tai jolla on jokin muu ko. asetuksen mukaisista vaaraominaisuuksista. Pilaantuneeseen maa-ainekseen sovellettavia vaarallisen jätteen raja-arvoja on esitetty ympäristöhallinnon ohjeen 2/2007 liitteessä 14. Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maalla tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ovat valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisen alemman ohjearvon ja vaarallisen jätteen raja-arvon välissä (määräykset 4 ja 5). Jätteen kaatopaikkakelpoisuus osoitetaan kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen (861/1997, muutos 202/2006) mukaisesti, kriteereinä mm. liukoisuusraja-arvot ja orgaanisten yhdisteiden pitoisuus (määräys 5). Alemman ohjearvon alittavien maa-ainesjätteiden osalta kaatopaikkakelpoisuus voidaan osoittaa pilaantuneisuustutkimuksissa saatujen haitta-ainepitoisuuksien perusteella. Maaperän puhdistaminen pilaantuneella alueella ja pilaantuneen maa-aineksen poistaminen ja toimittaminen käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan paikkaan voidaan tehdä ilmoitukseen perustuen ilman ympäristölupaa, koska pilaantuneen maaperän laajuus ja maaperän pilaantumisen aste on ilmoituksen liitteenä raportoiduissa tutkimuksissa riittävästi selvitetty, puhdistamisessa noudatetaan yleisesti käytössä olevia hyväksyttäviä puhdistusmenetelmiä, eikä toiminnasta aiheudu ennalta arvioiden muuta ympäristön pilaantumista tai kohtuutonta haittaa naapurustolle. Ympäristönsuojelulaki 4, 7, 75, 77, 78, 96, 105 Ympäristönsuojeluasetus 25, 26, 27 Jätelaki 5, 12, 13, 15, 17, 118, 119, 121 Jätehuoltolaki 21, 32, 33, 40 Laki ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta 22 Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) Valtioneuvoston päätös kaatopaikoista (861/1997) Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen muuttamisesta (202/2006) Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen maksullisista suoritteista vuonna 2013 (907/2012) Päätös on voimassa toistaiseksi. 10
Maksun määräytyminen Päätöksestä peritään valtioneuvoston asetuksen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen maksullisista suoritteista (907/2012) perusteella 1050. Pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 50 /h. Ilmoituksen käsittelyyn on käytetty 21 h. PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Jäljennös St1 Energy Oy Paula Puotiniemi PL 100 00381 HELSINKI saantitodistuksella Lahden seudun ympäristölautakunta Suomen ympäristökeskus, kirjaamo (sähköisenä) Ramboll Finland Oy, Mikko Ihonen, Niemenkatu 73, 15140 LAHTI Ilmoittaminen kunnassa Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus kuuluttaa tästä päätöksestä Lahden kaupungin ilmoitustaululla. Lisätiedot Lisätietoja antaa diplomi-insinööri Olli Valo, puh. 0295025240. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valitusosoitus on liitteenä. Ylitarkastaja Ulla-Maija Liski Diplomi-insinööri Olli Valo 11
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätökseen ja/tai päätökseen asian käsittelystä perittävästä maksusta tyytymätön saa hakea siihen muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta kirjallisella valituksella. Valitusaika Valitus on toimitettava Vaasan hallinto-oikeuteen viimeistään kolmantenakymmenentenä (30) päivänä päätöksen antamispäivästä, sitä päivää lukuun ottamatta. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Valituksen sisältö Valituskirjelmässä on ilmoitettava -valittajan nimi ja kotikunta -postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa -päätös, johon haetaan muutosta, miltä kohdin muutosta haetaan, mitä muutoksia vaaditaan tehtäväksi ja millä perusteella muutosta vaaditaan. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmä on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava. Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä - elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle -asiamiehen valtakirja. Valituksen toimittaminen perille Valituskirjelmän voi viedä valittaja itse tai hänen valtuuttamansa asiamies. Sen voi omalla vastuulla lähettää myös postitse tai toimittaa lähetin välityksellä tai sähköisesti. Valituskirjelmä on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Oikeudenkäyntimaksu Muutoksenhakijalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa (701/1993) on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä. Vaasan hallinto-oikeus käyntiosoite: Korsholmanpuistikko 43; postiosoite: PL 204, 65101 Vaasa puhelin: 029 56 42611; faksi 029 56 42760; aukioloaika: ma-pe 8.00 16.15 e-mail: vaasa.hao@oikeus.fi 12