sijaintipaikalla ei ole kansalaisille samaa merkitystä kuin aikaisemmin.

Samankaltaiset tiedostot
Itsenäisyyspäivä korvaavat ajopäivät Sairaalatoimitukset

Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta

Itsenäisyyspäivän korvaavat ajopäivät Kotihappitoimitukset

Perustoimeentulotuessa hyväksyttävien vuokramenojen kuntakohtaiset rajat

Perustoimeentulotuessa hyväksyttävien vuokramenojen kuntakohtaiset rajat

Perustoimeentulotuessa hyväksyttävien vuokramenojen kuntakohtaiset rajat 2018

Perustoimeentulotuessa hyväksyttävien vuokramenojen kuntakohtaiset rajat 2019

Alkava ARA-tuotanto kunnittain

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, helmikuu 2015, kaikki asunnot

VM/KAO Saaristo-osakuntalisät ja niiden rahoitus koulutustaustalisästä v ALUSTAVA TIETO

Kemera -työmäärät 2016 Toteutusilmoituksen saapumispäivä

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet lukien

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot, helmikuu 2016

KOKO MAA ,1 0,6 1,47 Kuntien välinen lasten 0-15 nettomuutto , %

Kunta MTV3:n näkyvyysalue

KUNTIEN LOPULLISET MAKSUOSUUDET KT KUNTATYÖNANTAJILLE VUONNA 2018

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot

Sivu TA VAPAUTUVAT ARAVUOKRA-ASUNNOT VUOSINA - 2 Varsinais-Suomi 00 Laitila Lieto Loimaa 0 Marttila 1 Masku 03 Mynämäki 2 Naantali 3 Nousiainen

terveydenhuollon nettomenot Kunta Väkiluku 1000 /as /as. /as. /as.

VM/KAO, maks 323 ESITYS, vos-muutokset kunnittain min -638 Vuoden 2014 tasolla mediaani -56

THL: HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN MAANTIEDE KUNNITTAIN Kaikki luvut ovat vuosien keskiarvoja, ikävakioitu

VM/KAO/vs, maks 340 ESITYS, vos-muutokset kunnittain min -592 Vuoden 2014 tasolla mediaani -42

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset, kaksiot (2h)

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset, yksiöt (1h)

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset, kolmiot ja isommat (3h+)

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, kolmioissa ja isommissa asuvat (3h+)

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, yksiöissä (1h) asuvat

VM/KAO/vs, maks ESITYS, vos-muutokset kunnittain min

Laskelma kuntien valtionosuusrahoituksesta ja sen yhteydessä maksettavista muista eristä vuonna 2013

KUNTIEN LOPULLISET MAKSUOSUUDET KT KUNTATYÖNANTAJILLE VUONNA 2016

KUNTIEN LOPULLISET MAKSUOSUUDET KUNTATYÖNANTAJILLE VUONNA 2015

Ajoneuvokanta, kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot Taulu 1. Rekisterisssä olevat ajoneuvot haltijan kotikunnan mukaan

Two-person household, EUR per month

TOIMIPISTEET - PAKETTIPALVELUT

Kelan korvaamien taksimatkojen tilausnumerot kunnittain

Kelan korvaamien taksimatkojen suorakorvausalueet kunnittain

ARA-vuokra-asuntokanta kunnittain (Tiedot on laskettu vuoden kuntien perusteella. Kuntaliitokset on huomioitu)

ARA-vuokra-asuntokanta kunnittain

Manner-Suomi

KUNTIEN LOPULLISET MAKSUOSUUDET KUNTATYÖNANTAJILLE VUONNA 2014

LTH-tutkimukseen osallistuneet perheet, terveydenhoitajien ja vanhempien vastaukset sekä niiden kattavuus kunnittain 2018

,67 28, ,40 27,90 KUNNITTAIN:

Ajoneuvokanta, mukana vain liikennekäytössä olevat ajoneuvot

Ajoneuvokanta, mukana vain liikennekäytössä olevat ajoneuvot

Kuntien vuoden 2015 veroprosentit Liite 3.

Faba edustajistovaali 2015 Maidontuotanto-vaalipiirin vaalialueet

Camera obscura -toiminta Toiminnan kohdennus. 1 Päivitetty Suomen NMKY:n liitto. CAM Toteutuksen suunnittelun lähtökohta

METSÄKANALINTUJEN METSÄSTYSAJAT

Työllistymistä edistävässä palvelussa tai muussa toiminnassa. Työ- tai yritystoiminnan tuloa

Rintasyöpäseulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2012 kunnittain. Kutsuikä (vv) lasketaan kutsuvuoden ja syntymävuoden erotuksella.

Ajoneuvokanta, mukana kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot Taulu 1b. Kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot haltijan kotikunnan mukaan

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilastorekisterilasto, tuensaajat elokuussa Sivu 1 (10)

Ajoneuvokanta, mukana kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot Taulu 1a. Kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot haltijan kotikunnan mukaan

kuntia kpl /kk /m2/kk m2 kuntia kpl /kk /m2/kk m2 Yhteensä: Manner-Suomi ,24 10, ,56 11,16 49,2 46,9 %

Taulu 2 Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilastorekisterilasto, tuensaajat tammikuussa Sivu 1 (10)

Sote-järjestämislain, vos-uudistuksen ja -leikkausten yhteisvaikutukset kuntiin

Selvitysperusteiden tarkastelua maakunnittain päivitys

Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Perustoimeentulotuen menot ja saajat vuonna 2018

Etuus työllistymistä edistävän

Valtionosuusuudistus: Esityksen vaikutus kuntien valtionosuuteen vuoden 2014 tasossa sekä vuosien siirtymätasaus Lähde: VM/KAO 9.4.

Keskituloisten palkansaajapuolisoiden tuloverot vuonna 2019 kunnittain (kunnat verojen mukaisessa suuruusjärjestyksessä)

Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta /2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta /2013 Verohallinnon päätös. metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta

Etuus työllistymistä edistävän

Perustoimeentulotuen menot ja saajat vuonna 2017

VM/KAO, Sote-järjestämislain, vos-uudistuksen ja -leikkausten yhteisvaikutukset kuntiin

RAY:n rahapeleihin käytetyt rahat, tammi-joulukuu 2014, aakkosjärjestys Kunta Maakunta / aikuinen Sijoitus Sijoitus Sijoitus

RAY:n rahapeleihin käytetyt rahat, tammi-joulukuu 2014, suuruusjärjestys Kunta Maakunta / aikuinen Sijoitus Sijoitus Sijoitus

KELPO-hankkeeseen osallistuvat kunnat ja niiden koordinaattorit (syksy 2009)

RAY:n rahapelien pelaaminen: Kunnat suuruusjärjestyksessä pelaamismäärän mukaan

alk. Ortokuvat. Ortobilder. Verollinen Inkl. moms. (24 %) Veroton Exkl. moms. Kunta


Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta /2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus. radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta

Kouluterveyskyselyn perusopetuksen 4.-5 luokkien ja luokkien vastaajamäärä ja aineiston kattavuus kunnittain 2017.

LAUSUNTOPYYNTÖ PARAS-LAIN VELVOITTEIDEN JATKAMISESTA

TILASTOKESKUS - Kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilasto 2013

Kuntanumero Kunnan nimi Maakuntanro Maakunnan nimi Rikosseuraamusalue 020 Akaa 06 Pirkanmaa LSRA 005 Alajärvi 14 Etelä-Pohjanmaa LSRA 009 Alavieska

Rintasyöpäseulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2013 kunnittain. Kuntia 320

asumisoikeus ARAvuokraasunnot

Laskentamalli Todelliset nettomenot Muutokset Tasauskatto

Sivu Uusimaa. Tietohallinto / ELV

Yhteensä

Vammaisten tulkkauspalvelun tilastot vuodelta 2012

Summaarisessa riita-asiassa toimivaltainen käräjäoikeus kunnittain

Naapurit-pelin voittokooste

KUNNAT 2017 MAAKUNNAT 2017

Rintasyöpäseulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2013 kunnittain. Kuntia 320

LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013

Ajoneuvokanta, kaikki ajoneuvorekisterissä olevat ajoneuvot

Sairaanhoitokorvausten saajat ja maksetut korvaukset

Sairaanhoitokorvausten saajat ja maksetut korvaukset

Yksityisen terveydenhuollon palvelujen tuottajan toimipaikan nimenmuutos. 1. Palveluja tuottava toimipaikka:

Kriteeritarkastelua maakunnittain

Toimeentulotuen menot

Yli 75-vuotiaiden osuus kunnan väestöstä Maakunnittain

Rintasyöpäseulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2015 kunnittain. Syntymävuosi X X

Radio 2020-toimilupakierros. Taajuuskokonaisuudet

KUNNAT 2016 MAAKUNNAT 2016

Transkriptio:

HELSINGIN HOVIOIKEUS Salmisaarenranta 7 I, PL 132 0018 f Helsinki Puhelin: 02956 40500 Telefax: 02956 40512 (kirjaamo) Sähköpostiosoite: helsinki.ho@oikeus.fi Lausunto 22.7.2015 Oikeusministeriölle Oikeusministeriön lausuntopyyntö 8.4.2015 OM 17/31/2015 Oikeusministeriö on pyytänyt hovioikeudelta lausuntoa oikeusministeriön työryhmän mietinnöstä Käräjäoikeusverkoston kehittäminen (Mietintöjä ja lausuntoja 14/2015). 1. Työryhmän tehtävänä oli laatia ehdotus käräjäoikeusverkoston jatkokehittämiseksi. Ehdotus tuli laatia siten, että lainkäytön laatuja oikeusturvan taso voidaan säilyttää edelleenkin korkeana julkistaloudelle asetetuista tiukoista säästötavoitteista huolimatta. Huomioon tuli ottaa lisäksi kielelliset oikeudet, kansalaisnäkökulma ja maantieteelliset seikat. 2. Työryhmä esittää kahta vaihtoehtoista mallia käräj äoikeusverkoston kehittämiseksi. Toisen mallin mukaan käräjäoikeuksia olisi nykyisen 27 asemesta 17 (Malli A) ja toisen mallin mukaan 14 (Malli B). Työryhmä ei asettanut näitä kahta vaihtoehtoa mihinkään järjestykseen. 3. Nämä kaksi mallia eivät ole toisensa poissulkevia, sillä Malli A:n mukaiset käräjäoikeuksien yhdistämiset sisältyvät sellaisinaan myös Malliin B. Malli B menee kuitenkin pidemmälle siinä, että Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon käräjäoikeudet yhdistettäisiin Itä-Suomen käräjäoikeudeksi sekä Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan käräjäoikeudet Pohjanmaan käräjäoikeudeksi. Mallissa A mainitut kolme itäisen Suomen käräjäoikeutta sekä Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeus olisivat säilyneet itsenäisinä käräjäoikeuksia. Muilta osin mallit vastaavat käräjäoikeuspiireittäin toisiaan. 4. Molemmat mallit noudattaisivat vähäisin poikkeuksin maakuntajakoa. Uutta olisi se, että käräjäoikeuden tuomiopiiriin voisi kuulua myös useampia maakuntia. 5. Ehdotus on jatkoa käräj äoikeusverkoston uudistamiselle. Vuonna 2010 käräjäoikeuksien määrä lähes puolittui nykyiseen 27:ään. Sitä ennen yksittäisiä pienempiä alioikeuksia oli parinkymmenen vuoden aikana lakkautettu ja yhdistetty muihin käräjäoikeuksiin. Muidenkin alueellisten tuomioistuinten eli hovioikeuksien ja hallinto-oikeuksien määrää on vähennetty vuonna 2014. 6. Ehdotuksen tavoitteena ovat nykyistä isommat käräj äoikeusyksiköt. Isommissa yksiköissä tuomitsemistoiminnan laatua voidaan parantaa ja toiminta voidaan järjestää entistä kustannustehokkaammin. Monestakaan syystä käräjäoikeusverkoston tiheydellä tai tuomioistuinkanslioiden sijaintipaikalla ei ole kansalaisille samaa merkitystä kuin aikaisemmin. 7. Hovioikeus yleisesti ottaen kannattaa ehdotusta ja sen lähtökohtia. Käräj äoikeusverkoston kehittäminen ehdotetulla tavalla luo paremmat edellytykset erikoistumiselle, monijäsenisen kokoonpanon käytölle sekä myös koulutuksen järjestämiselle ja siihen osallistumiselle. Tällä kaikella on myös myönteisiä vaikutuksia hovioikeustyöhön, jos muutoksenhaun kohteena olevien käräjäoikeuksien ratkaisujen laatu entisestään paranee. Lainkäytön yhtenäisyyden seurantaa ja ohjaamistakin edistää se, että käräjäoikeusyksikköjä on entistä vä

hemmän. Ehdotuksen toteuttamiskelpoisuutta lisää se, että ehdotuksen perustelujen mukaan ehdotus ei näyttäisi edellyttävän ainakaan mittavia toimitilauudistuksia. 8. Kun tuomioistuinyksikköjen koko voi merkittävästikin kasvaa, asettaa tämä entistä suurempia vaatimuksia käräjäoikeuksien laadukkaalle ja ammattitaitoiselle johtamiselle. Mahdollisuus hakeutua esimiestehtäviin, johtamiskoulutus ja käräjäoikeuksien hallinnollisten järjestelmien kehittäminen ovat asioita, joihin on kiinnitettävä uudistusta toteutettaessa suurta huomiota. 9. Kummankin vaihtoehtoisen mallin mukaan osalla käräjäoikeuksista tulisi olemaan hallinnollisen pääkanslian lisäksi yksi tai useampi kanslia muullakin paikkakunnalla. Tämä tarkoittaa sitä, että nämä käräjäoikeudet tulevat pysyvästi toimimaan useammilla paikkakunnilla. Syynä voivat olla pitkät etäisyydet tai toimitilatarve. Tällaiseen hajautettuun toimintaan voi liittyä tunnetusti monia riskejä, etenkin jos kanslioita on useampia ja etäisyydet niiden välillä ovat suuret. Näyttää kuitenkin siltä, että verkostouudistusta ei ole mahdollista toteuttaa ilman että osalla käräjäoikeuksista olisi useampia kanslioita. Tämä edellyttää uudenlaisen johtamis- ja toimintakulttuurin kehittämistä. 10. Hovioikeus toteaa, että työryhmän vaihtoehdoissa ei ole eroa Helsingin hovioikeuspiirin ja muun eteläisimmän Suomen osalta. Muutokset olisivatkin tältä osin merkittäviä. Käräjäoikeusverkoston kehittämiselle eteläisimmässä Suomessa onkin painavia syitä, sillä runsaan 100 kilometrin etäisyydellä Helsingissä sijaitsee yhdeksän käräjäoikeuden kansliat (eli 1/3 kaikista käräjäoikeuksista). Vaikka väestökin on keskittynyt tälle alueelle, käräjäoikeusverkostoa on erityisesti tällä alueella syytä tiivistää. Sitä puoltaa myös alueen lyhyet etäisyydet ja hyvät kulkuyhteydet. Hovioikeus huomauttaa myös, että etenkin Uudenmaan maakunnissa ainakin vielä jokin aika sitten olleet suunnitelmat kuntauudistuksiksi olisivat toteutuessaan joka tapauksessa johtaneet myös verkoston uudistamiseen, koska käräjäoikeuksien tuomiopiirien on noudatettava kuntajaotusta. 11. Ehdotuksen mukaan (Aja B) Helsingin hovioikeuspiiriin kuuluvista Vantaan, Tuusulan, Itä-Uudenmaan ja Hyvinkään käräjäoikeuksista muodostettaisiin Itä-Uudenmaan käräjäoikeus, jonka hallinnollinen kanslia sijaitsisi Vantaalla. Osa nykyisestä Hyvinkään käräjäoikeuden tuomiopiiristä (Riihimäki, Hausjärvi ja Loppi) liitettäisiin kuitenkin perustettavaan Hämeen käräjäoikeuteen. Vastaavasti nykyinen Espoon käräjäoikeus ja Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus yhdistyisivät Länsi-Uudenmaan käräjäoikeudeksi siten, että sen hallinnollinen kanslia olisi Espoossa. 12. Hovioikeus pitää näitä sen hovioikeuspiirin käräjäoikeuksiin kohdistuvia ehdotuksia perusteltuina. Nämä kaksi uutta käräjäoikeutta muodostuisivat ainakin pääosin varsin yhtenäisistä työssäkäyntialueista, joissa etäisyydet ovat kohtuullisia ja liikenneyhteydet istuntopaikoille ovat hyvät. Perustettavat kaksi uutta käräjäoikeutta olisivat väestömäärältään suuria, mutta vielä Helsingin käräjäoikeutta pienempiä. 13. On selvää, että perustettava uusi Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus tulisi kuulumaan Helsingin hovioikeuspiiriin. Tällöin Helsingin hovioikeuspiirin väestömäärä kasvaisi noin 126.000 asukkaalla, kun nykyinen Turun hovioikeuspiiriin kuuluva Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus tulisi Helsingin hovioikeuspiiriin ja vastaavasti osa Hyvinkään käräjäoikeuden tuomiopiiristä liitettäisiin uuteen Hämeen käräjäoikeuden tuomiopiiriin. Hovioikeuksien tuomiopiirirajat ja väestömäärät selviävät vasta sen jälkeen, kun tehdään päätös siitä, mihin hovioikeuspiiriin Hämeen käräjäoikeus sijoitetaan. Voidaan arvioida, että ehdotus merkitsee Helsingin hovioikeuden asiamäärään noin 5 % :n kasvua. 14. Johtopäätös on se, että hovioikeus kannattaa ainakin Mallia A. Sillä ei toisaalta ole myöskään syytä vastustaa Mallia B. Yleisesti ottaen on sitä paitsi perusteltua se, että uudistus toteutettaisiin tässä yhteydessä mahdollisimman laajana sekä että siinä mahdollisimman pitkälle noudatettaisiin myös uutta syyttäjä- ja poliisipiirijakoa. Olisi myös monesta syystä

tärkeää, että ratkaisut voitaisiin nyt tehdä pitkäksi ajaksi eteenpäin. Tällä on merkitystä paitsi henkilöstöpoliittisesti myös toimitilojen ja laitehankintojen vuoksi. Tällä seikalla on vaikutusta myös siihen esillä olleeseen suunnitelmaan, että Suomessakin Ruotsin tavoin siirryttäisiin käräjäoikeudessa videolle tallennettujen kertomusten käyttöön hovioikeuksien istunnoissa. Koska tällainen järjestelmä edellyttää kalliita laitehankintoja, on tilaratkaisut oltava ajoissa selvillä. 15. Ehdotukset eräitä erityisiä asiaryhmiä käsittelevistä tuomioistuimista näyttävät yleisesti ottaen perustelluita. Hovioikeus ottaa niihin tarkemmin kantaa siinä vaiheessa, kun lausuntoa pyydetään varsinaisesta lainsäädäntöehdotuksesta. Hovioikeus kuitenkin tässä vaiheessa esittää harkittavaksi, että Helsingin käräjäoikeus olisi jatkossakin yrityssaneerausasioita käsittelevä käräjäoikeus. Maksukyvyttömyysasioiden määrä Helsingin käräjäoikeudessa on joka tapauksessa huomattava ja siellä on näissä asioissa merkittävä asiantuntemus. Oikeuspaikkaa koskeva sääntely konkurssi- ja yrityssaneerausasioissa voi johtaa epätyydyttäviin tilanteisiin, jos Helsingin käräjäoikeus ei olisi enää toimivaltainen yrityssaneerausasioissa (ks. konkurssiasioiden oikeuspaikkaa koskevat erityissäännökset yrityksen saneerauksesta annetussa laissa, 67 a. ) 16. Hovioikeus esittää myös jo nyt harkittavaksi sitä, että viraston päällikkönä toimivan laamannin nimitysmenettelyä uudistetaan niissä tilanteissa, kun käräjäoikeus muodostetaan käräjäoikeuspiirejä yhdistelemällä. Nykyisen lain mukaan kysymyksessä on suljettu nimitysmenettely, jossa päällikkölaamannin virkaa voivat hakea vain yhdistettävien käräjäoikeuksien vakinaiset laamannit (Käräjäoikeuslain 1 a :n 4 momentti ja sitä koskevan lain siirtymäsäännös). Kuten ehdotuksesta ilmenee, muodostettava käräjäoikeudet voivat olla huomattavan suuria. Avoimen haun puuttuessa nykyinen laki ei takaa sitä, että päällikkötuomarin virkaan tulee nimitetyksi siihen parhaiten sopiva henkilö. Loma-ajan vuoksi lausuntoa ei ole voitu käsitellä hovioikeuden johtoryhmässä. Presidentti Mikko Könkkölä

OIKEUSMINISTERIÖ Helsingin hovioikeus NoM/MlMS Res.fin / t 8.4.2015 OM 17/31/2014 Jakelussa mainituille mvidikeusl 8 9-04- 2015 saapui LAUSUNTOPYYNTÖ Oikeusministeriö pyytää kunnioittaen lausuntoanne oikeusministeriön työryhmän mietinnöstä "Käräjäoikeusverkoston kehittäminen" (Mietintöjä ja lausuntoja 14/2015). Työryhmän mietintö on saatavissa internetissä osoitteesta: http://oikeusministerio.fi/fi/index/iylkaisut/iulkaisuarkisto/1426142053965/files/oiv1 ML 14 2015 Karaiaoik.pdf Lausunto pyydetään toimittamaan viimeistään 31.5.2015 sähköpostitse osoitteeseen oikeusministerio(at)om.fi ja jennimari.huovinen(at)om.fi word-, openoffice (odt)-, pdftai rtf-tiedostona. Lausuntoa ei tarvitse erikseen lähettää postitse. Lisätietoja asiasta antavat apulaisosastopäällikkö, hallitusneuvos Heikki Liljeroos, puh. 029 5150428 ja ylitarkastaja Jennimari Huovinen, puh. 029 5150394, sähköposti: etunimi.sukunimi(at)om.fi. Kansliapäällikkö ztiina Astola hallitusneuvos Käyntiosoite Postiosoite Puhelin Faksi Sähköpostiosoite Kasarmikatu 42 PL 25 029516001 09 1606 7731 oikeusministerio@om.fi HELSINKI 00023 VALTIONEUVOSTO

...\ \ nhaefl JAKELU Korkein oikeus Hovioikeudet Käräjäoikeudet Oikeusministeriö / Demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikkö Puolustusministeriö Sisäministeriö Valtiovarainministeriö i Oikeuskanslerinvirasto Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia Valtion aluejakoneuvottelukunta Valtiontalouden tarkastusvirasto Maanmittauslaitos Oikeusaputoimen johtajat Poliisihallitus Puolustusvoimien esikunta Rikosseuraamuslaitos Valta kunnansyyttäjänvirasto Valta kunnanvoudinvirasto Konkurssiasiamies Kuluttaja-asiamies Maakuntien liitot Suomen Kuntaliitto Suomen tuomariliitto - Finiands domareförbund ry Oikeushallinnon henkilökunta OHK ry Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry Suomen haastemiehet JHL ry Suomen Lakimiesliitto - Finiands Juristförbund ry Suomen Asianajajaliitto ry Julkiset oikeusavustajat ry Suomen Auktorisoidut Lakimiehet Suomen syyttäjäyhdistys ry Suomen Kihlakunnanvoudit ry - Häradsfogdarna i Finland ry Suomen Maallikkotuomarit ry Pardia Suomen Poliisijärjestöjen Liitto ry Svenska Finiands Folktinget Saamelaiskäräjät

3(4) Seuraavat kaupungit ja kunnat: Alajärvi Joensuu Kärsämäki Alavieska Jokioinen Alavus Joroinen Lahti Asikkala Juankoski Laihia Askola Juuka Lapinjärvi Juva Lapinlahti Enonkoski Järvenpää Lappajärvi Enontekiö Lappeenranta Espoo Kaavi Lapua Evijärvi Kajaani Lemi Kalajoki Leppävirta Forssa Kangasniemi Lestijärvi Kannus Lieksa Haapajärvi Karijoki Liminka Haapavesi Karkkila Liperi Hailuoto Kaskinen Lohja Haisua Kauhajoki Loppi Hamina Kauhava Loviisa Hanko Kauniainen Lumijoki Hartola Kaustinen Luoto Hattula Keitele Luumäki Hausjärvi Kemi Heinola Kemijärvi Maalahti Heinävesi Keminmaa Merijärvi Hirvensalmi Kempele Miehikkälä Hollola Kerava Mikkeli Humppila Kirkkonummi Muhos Hyrynsalmi Kitee Muonio Hyvinkää Kittilä Mustasaari Hämeenkoski Kiuruvesi Myrskylä Hämeenlinna Kokkola Mäntsälä Kolari Mäntyharju li Kontiolahti Iisalmi Korsnäs Nastola Iitti Kotka Nivala Ilmajoki Kouvola Nurmes Ilomantsi Kristiinankau Nurmijärvi Imatra punki Närpiö Inari Kruunupyy Inkoo Kuhmo Orimattila Isojoki Kuopio Oulainen Isokyrö Kuortane Oulu Kurikka Outokumpu Jalasjärvi Kuusamo Janakkala Kärkölä Padasjoki

Paltamo Parikkala Pedersören kunta Pelkosenniemi Pello Perho Pertunmaa Pieksämäki Pielavesi Pietarsaari Polvijärvi Pornainen Porvoo Posio Pudasjärvi Pukkila Puolanka Puumala Pyhtää Pyhäjoki Pyhäjärvi Pyhäntä Raahe Raasepori Rantasalmi Ranua Rautalampi Rautavaara Rautjärvi Reisjärvi Riihimäki Ristijärvi Rovaniemi Ruokolahti Rääkkylä Salla Savitaipale Savonlinna Savukoski Seinäjoki Sievi Siikajoki Siikalatva Siilinjärvi Simo Sipoo Siuntio Sodankylä Soini Sonkajärvi Sotkamo Sulkava Suomussalmi Suonenjoki Sysmä Taipalsaari Taivalkoski Tammela Tervo Tervola Teuva Tohmajärvi Toholampi Tornio Tuusniemi Tuusula Tyrnävä Utajärvi Utsjoki Uusikaarlepyy Vaala Vaasa Valtimo Vantaa Varkaus Vesanto Veteli Vieremä Vihti Vimpeli Virolahti Vöyri Ylitornio Ylivieska Ypäjä Ähtäri

VI: Oikeusministeriön lausuntopyyntö 8.4.2015 OM 17/31/2015 Mikko Könkkölä, Mikaela Dyrendahl-Nyblin vastaanottaja: Hanna Nikkilä, 09.04.2015 06:34 Hanna Laine, Välittänyt: Mikaela Dyrendahl-Nyblin/Helsinki/HO/OIK/OJVI ajankohta 09.04.2015 06:45 OM Lausunnot <lausunnot@om.fi> aika 08.04.2015 17:54:44 Vastaanottaja: OM Oikeusministeriö <Oikeusministerio@om.fi>, Kopio: Aihe: Oikeusministeriön lausuntopyyntö 8.4.2015 OM 17/31/2015 [cid:imageool.png@01d066e3.4bb0c630] 8.4.2015 OM 17/31/2015 Jakelussa mainituille LAUSUNTOPYYNTÖ Oikeusministeriö pyytää kunnioittaen lausuntoanne oikeusministeriön työryhmän mietinnöstä "Käräjäoikeusverkoston kehittäminen" (Mietintöjä ja lausuntoja 14/2015). Työryhmän mietintö on saatavissa internetissä osoitteesta: http://oikeusministeriö.fi/fi/index/j ulkaisut/julkaisuarkisto/1426142053965 /Files/OMML_14_2015_Karajaoik.pdf Lausunto pyydetään toimittamaan viimeistään 31.5.2015 sähköpostitse osoitteeseen oikeusministeriö(at)om.fi ja jennimari.huovinen(at)om.fi word-, openoffice (odt)-, pdf- tai rtf-tiedostona. Lausuntoa ei tarvitse erikseen lähettää postitse. Lisätietoja asiasta antavat apulaisosastopäällikkö, hallitusneuvos Heikki Liljeroos, puh. 029 51 50428 ja ylitarkastaja Jennimari Huovinen, puh. 029 51 50394, sähköposti: etunimi.sukunimi(at)om.fi. Varsinainen lausuntopyyntö on tämän viestin liitteenä. Kansliapäällikkö Tiina Astola hallitusneuvos Heikki Liljeroos

[OM swe RGB] Enligt sändlista BEGÄRAN OM UTLÄTANDE Justitieministeriet ber om ert utlätande om arbetsgruppsbetänkandet "Utvecklande av tingsrättsnätverket" (Betänkanden och utlätanden 14/2015). Arbetsgruppens betänkande finns tillgängligt pä webbadressen http://oikeusministeriö.fi/fi/index/julkaisut/julkaisuarkisto/1426142053965 /EilesZOMML_14_2015_Karajaoik.pdf (pä finska)< http://oikeusministeriö.fi/fi/index/j ulkaisut/julkaisuarkisto/1426142053965 /Eiles/OMML_l4_2 015_Karaj aoik.pdf % 2 0(p%C3%A5%20finska)> Vi ber er lämna in ert utlätande senast den 31 maj 2015 per e-post tili justitieministeriet(at)om. fi och jennimari.huovinen(at)om.fi i word-, openoffice (odt)-, pdf- eller rtf-filformat. Utlätandet behöver inte skickas separat per post. Ytterligare upplysningar ges av biträdande avdelningschef, regeringsrädet Heikki Liljeroos, tfn 029 51 50428 och överinspektör Jennimari Huovinen, tfn 029 51 50394, e-post: förnamn.efternamn(at)om.fi. Den egentliga begäran om utlätande finns i bilagan tili detta meddelande. Kanslichef Tiina Astola regeringsrädet Heikki Liljeroos Toimeksi saaneena Ystävällisin terveisin Med vänliga hälsningar Teija Sassi osastosihteeri Oikeusministeriö/Oikeushaninto-osasto Tuomioistuinyksikkö sähköposti: teija.sassi@om.fi Puhelin: 029 51 50452, 050-5209120

Faksi: (09) 160 69427 Käyntiosoite: Kasarmikatu 42 Postiosoite: PL 25, 00023 VALTIONEUVOSTO OM_17_31_2014s.pdf imageooi.png OM_17_31_2014r.pdf imageoos.png