~.. TYÖVÄEN URHEILULIITTO R.Y. TOIMINTAKERTOMUS vuodelta 1959 HELSINGISSÄ 1960 TYOVÄEN URHEILULIITTO r.y. I
Hämeenlinna 1960 - Kirjapaino Jaarli SISÄLTÖ Sivu Johdanto 5 Liiton hallinto elimet.............................. 8 Keskustoimisto 10 Jäsenmaksujen suuruus................................... 12 Ulkomaiset edustukset................................ 12 Liiton järjestö- ja valistustoiminta...................... 13 Liiton järjestötyö........................................ 14 Liiton nuortentoiminta......................... 16 Liiton valistustoiminta......................... 19 Liiton ruotsinkielisen jaoston toiminta................... 2,6 Liiton naisten toiminta..................... 27 V Liittojuhla............................................. 30 Kurssi-, koulutus- ja kilpailutoiminta.............. 35 Liiton hiihto- ja mäenlaskutoiminta................... 37. - Liiton jalka- ja jääpallotoiminta................. 40 Liiton jääkiekkotoiminta Liiton koripallotoiminta Liiton lentopallotoiminta........ ~.............. 40 42 45 Liiton luistelutoiminta Liiton melontatoiminta 49 52 Liiton moottoriurheilutoiminta 55 Liiton nyrkkeily toiminta....................... Liiton painitoiminta Liiton painonnostotoiminta................. Liiton p esäpallotoiminta.................... 66 Liiton purjehdustoiminta 68 Liiton pyöräily toiminta................... 69 57 61 63
Sivu Liiton pöytätennistoiminta 70 Liiton suunnistustoiminta......... 70 Liiton uinti toimin ta................. Liiton voimistelutoiminta..................... Liiton yleisurheilutoiminta..................... 77 Liiton naisten yleisurheilutoiminta....... 81 Liiton kansanurheilutoiminta................. 83 Liiton retkeily toiminta...................... _ 84 Liiton julkaisutoiminta................... 85 Kisakeskus..................... 86 Tilastoa kurssi-, valmennus-, opetus- ja valistustilaisuuksista 93 72 75 KERTOMUS TYÖVÄEN URHEILULIITON TOIMINNASTA VUODELTA 1959 JOHDANTO. Liiton 40-juhlavuoden toimintaa hallitsi muita näkyvämmin kolme tapahtumaryhmää: 1) suurten joukkojen 'osanottoon perustuneet VII Talviurheilujuhlat, V Liittojuhla ja kansainvälinen nuorisoleiri, 2) liittokokouksen yksimielinen päätös sanoutua irti toimintaa haitallisesti kahlehtineista epäoikeudenmukaisista yhteistoiminta sopimuksista sekä 3) liiton sisäisen eheyden huomattava palautuminen. Suurten joukkojen juhlien sarja aloitettiin jo tammikuussa, jolloin liitto vietti perustamisensa 40-vuotisjuhlaa 26.1. Tampereella järjestetyn v'altakunnallisen pääjuhlan sekä maan eri puolilla seurojen ja piirien toimeenpanemien paikallisten juhlien merkeissä. Ja,tkona seurasivat kahdessa osassa toimeenpannut Talviurheilujuhlat sekä työttömyystalven aiheuttamista taloudellisista vaikeuksista huolimatta yli 20.000 jäsentämme osanottajiksi kerännyt V LiiUojuhla ja sen yhteyteen järjestetty, maassamme ainoalaatuiset mittasuhteet saavuttanut 5.500 osanottajan kansainvälinen nuorisoleiri. Alun alkaen vuonna 1955 tehtyihin sopimuksiin perustunut yhteistyö SVUL:n erikoisliittojen kanssa herätti jatkuvasti lisääntynywi. harmia ja huolta liiton jäsenistön ja eri järjestöportaiden vastuullisten johtohenkilöiden keskuudessa. Monet sopimukset rajoittivat liittomme oikeuksia ylläpitää ja järjestää omaa kurssi-, koulutus- ja valmennustoimintaa. Erityisen raskaina sopimusten kieltomääräykset koskivat kilpailutoiminnan vapautta. Tässä suhteessa menivät muutamat sopimukset niinkin pitkälle, että liiton omat mestaruuskilpailut oli kielletty. Ii
6 Sopimusten solmiminen 1955. Sopimusten aikanaan,tl;lpahtunutta solmimista arvioitaessa on pidettävä mielessä silloiset olosuhteet. Keväällä 1955 TUL oli sisäisesti rikkinäinen ja urheilupoliittisesta linjast.a aiheutuneet erimielisyydet rohkaisivat porvarillisen urheilun johtopiirejä toimenpiteisiin liittomme aseman vaikeuttamiseksi ja tilanteen käyttämiseksi porvarillisen urheilupolitiikan hyödyksi. Tässä katsannossa on nähtävänä maaliskuussa 1955 SVUL:n toimesta tapahtunut yhteistoiminnan irtisanominen. Sopimusten katkeaminen siinä tilanteessa merkitsi, kun liitossa jouduttiin samaan aikaan käymään raskasta sisäistä kamppailua sen itsenäisyyden säilyttämiseksi, kahden rintaman taistelua. Sitä liitto ei olisi silloin kestänyt ilman raskaita menetyksiä. Jotta voitiin saada tilaisuus toimintakykyisyyden tärkeimmän edellytyksen, sisäisen eheyden, palauttamiseen, pyrittiin keskeyttämään ulkoapäin, porvarien taholta, tullut hyökkäys. Sen vuoksi solmittiin SVUL:n erikoisliittojen kanssa yhteistoimintasopimukset erittäin epäedullisilla ja epäoikeudenmukaisilla ehdoilla. Ulkoapäin tulleen hyökkäyksen keskeyttäminen, solmimalla uudelleen SVUL:n katkaisema yhteistoiminta, antoi mahdollisuuden keskittyä sisäisen tilanteen selvittelyyn. Eheyden palauttamiseksi voitiinkin suorittaa toimenpiteitä, jotka vahvistivat liiton asemaa niin paljon, että eräillä aloilla saatiin erikoisliittojen kanssa käydyissä neuvotteluissa vähäisiä parannuksia yhteistoimintasopimuksiin. Mitä vahvemmaksi liitto sisäisesti ja toiminnallisesti tuli, sitä vastahakoisemmin porvarilliset erikoisliitot suostuivat neuvottelemaan. Vihdoin loppuv uodesta 1958 ne ottivat täysin kielteisen asenteen ja kieltäytyivät enää tulemasta neuvottelemaan sopimusten parantamisesta. Sopimusten irtisanominen. Koska sopimukset kahlitsivat TUL:n toimintaa niin paljon, että oli olemassa vaara toimintamahdollisuuksiemme vähitellen tapahtuvasta tukahtumisesta, ellei sopimusten kieltomääräyksistä päästä eroon, oli kesäkuussa 19lY9 kokoontuneella XIV liittokokouksella valittavanaan yhteistoimintakysymyksessä vain kaksi vaihtoehtoa. Joko jatkaa työskentelyä sopimusten alaisena ja antaa liiton toiminnan hitaasti sammua, tai sitten sanoa sopimukset irti ja ottaa kannettavaksi toimenpiteen aiheuttama riski. Kolmannen mahdollisuuden, uudistaa ja parantaa sopimuksia neuvottelutietä, oli svl.jil erikoisliittoineen sulkenut pois kieltäytymällä neuvottelemasta. Perusteellisen ja rauhallisen harkinnan jälkeen liittokokous yksimielisenä päätyi siihen, että liiton ja maan urheilutoiminnan edut vaativat TUL:n toimintaoikeuksien palauttamista ja vapauttamista rajoittavista kahleista. Tämän vuoksi SVUL:n erikoisliittojen kanssa voimassa olleet yhteistoimintasopimukset päätettiin sanoa irti. Irtisanomisen seuraukset. Liittokokous teki ratkaisun tietoisena siitä, että se saattaa aiheuttaa joidenkin huippu-urheilijain, joukkueiden ja seurojen siirtymisiä porvariliittoihin. Näin tapahtuikin, mutta huomattavasti pienemmässä mittakaavassa kuin arvioitiin. Yhteistoimintasopimuksista vapautumisen myönteiset vaikutukset näkyivät miltei välittömästi. Jo vuoden loppuun mennessä kävi selvästi ilmi, että liiton toiminta alkoi voimakkaasti kehittyä ja vilkastua. Kurssi-, koulutus-, valmennus- ja kilpailutoiminta lisääntyi ja kansainvälisen kosketuksen laajenemiselle luotiin edellytykset liittokokouksen aikana ja sen jälkeen eri veljes- ja ystäväjärjestöjemmc edustajien kanssa käydyissä neuvotteluissa. Lopputoteamuksena yhteistoimintasopimusten irtisanomisesta voidaan hyvällä mielellä sanoa, että tämä kauaskantoinen päätös merkitsi ratkaisevaa edellytysten. parantamista liittomme toiminnallisuudelle. Sisäinen eheys. Liiton sisäistä eheytymistä ajatellen liittokokouksen yksimielinen päätös oli erittäin merki ttävä. Kun edellisessä liittokokouksessa 1955 mielipiteet kävivä,t vahvasti eri suuntiin liiton urheilupoliittista linjaa koskevissa kysymyksissä, olivat neljän vuoden kokemukset vuoden 1959 liittokokoukseen mennessä aikaansaaneet sen, että yksimielisesti voitiin palata, itsenäisyyden ja riippumattomuuden turvaamisen kannalle. Sisäisen eheyden palautuminen oli jo aikaisemmin nähtävissä seuraja piiriportaiden toiminnassa. Hajoitustyötä tekevien mahdollisuude,t olivat supistuneet yhä vähäisemmiksi ja TUL:n kilpailevaksi rinnakkaisjärjestöksi perustettu Tuki ei saanut kuin muutamia seuroja jäsenyyteensä. Liittoa hajoittamaan pyl'kivät ja itse jo aikaisemmin SVUL:n erikoisliittoihin siirtyneet perustivat uuden yhteenliittymän vuoden 1959 syyspuolella. Kertomusvuoden aikana ei sen (TUK) toiminnasta kuitenkaan näkynyt paljoakaan merkkejä, vaikkakin eräille sos.-dem. puåluekoneiston osille oli annettu ohjeet ryhtyä tekemään 7
8 työtä seurojen irroittamiseksi TUL:stä ja siirtämiseksi porvarillisiin erikoisliittoihin ja TUK-järjestöön. Hajoittajien mahdollisuuksia arvioitaessa kiinnittyy huomio siihen. että uusi järjestö itsekin ilmoittaa, että se on perustettu poliittisista syistä ja että se ei hoida urheilutoimintaa, vaan se on jätetty porvarillisten erikoisliittojen tehtäväksi. Näiden syiden vuoksi, ja kun työläisurheiluväki tuntee paikkansa olevan työväen yhteisessä urheilujärjestössä 'mjl:ssä, hajotusliiton toimintamahdollisuudet eivät tunnu lupaavilta. Siitä tuskin muodostuu vakavaa uhkaa liittomme työn ja,tkamiselle ja kehittämiselle, vaikka joitakin seuroja siihen ja porvariliittoihin siirtyisikin. Meidän liittomme toiminta sen sijaan on ripeässä nousussa. Jäsenistön luottamus ja usko itsenäisen toiminnan mahdollisuuksiin on voimakas, toimintaedellytysten parantaminen varmistettiin sanoutumalla irti rajoittavista yhteistoimintasopimuksista ja työväen ammatilliset ja muut järjestöt tukevat jatkuvasti työtämme. TUL on säilyttänyt paikkansa koko työväenliikkeen suurimpana nuoriso- ja kasvatusjärjestönä, jota meidän maamme olosuhteissa jatkuvasti tarvitaan sekä koko maan urheilutoimintaa että työväenliikettä varten. LIITTONEUVOSTO. LIITON HALLINTOELIMET. Liittokokouksen 19.-21.5. 1955 valitseman liittoneuvoston kokoonpano 2.7. saakka: Puheenjohtaja Einari Friman, varapuheenjohtaja Olavi Järvelä, varsinaiset jäsenet Vilho Hakola, Johannes Luukkanen, Olavi Jokela, Kauko Korppi, Jaakko Kankainen, Arvo Vainio, Einari Aro, Oka Laukkanen, Reino Kiiskinen, Pentti Kujamäki, Veikko Korhonen, Viljam Rantanen, Erkki Saarinen, Reino Valkama, Martti Järnberg, Paavo Eertamo, Pauli Forss, Mauri Tuomi ja Väinö Kauranen (kuollut 6.5. 1956) sekä varajäsenet Veikko Monola, Antero Saarinen, Eero Vesa, Niilo Savutie, Sally Virtanen, Lauri Ronkkö, Aili Liukkonen, Toivo Penttilä, Tauno Kotiranta, Veijo Leinonen, Sakari Mikkola, Veikko Kulmala, Jaakko Hinkkanen, Matti Malin, Eino Aaltonen, Yrjö Nyström, Pentti Lamminen, Paavo Saaristo, Oiva Ruusunen, Ensio Lain ja Heikki Taipale. Liittokokouksen 2.7. valitseman liittoneuvoston kokoonpano: Puheenjohtaja Einari Friman, varapuheenjohtaja Jaakko Kankainen, jäsenet Johannes Luukkanen, Olavi Jokela, Kauko Korppi, Heikki Taipale, Riku Laitinen, Oka Laukkanen, Viljo Kuivala, Pentti I5=ujamäki, Arvo Siekkeli, Viljam Rantanen, Erkki Saarinen, Eino Tammilehto, Touko Nurmi, Yrjö Nyström, Martti Järnberg, Keijo Savolainen, Paavo Saaristo, Pauli Forss ja Pentti Honkasalo sekä varajäsenet Niilo Savutie, Albin Jaskio, Kullervo Mikkonen, Eero Kallio, Aili Liukkonen, Paavo Mäkelä, Onni Heiskala, Reino Väänänen, Reino Kangasmäki, Jaakko Hinkkanen, Eino Aaltonen, Matti Malin, Vilho Metso, Eero Teikari, Usko Oijala, Pentti Lamminen, Kaarlo Viitanen, Reino Andelin, Risto Lindfors, Mauri Tuomi ja Ensio Laine. Liittoneuvoston kokouksesta järjestöosaston kertomuksessa. LIITTOTOIMIKUNT A. Liittotoimikuntaa n ovat kertomusvuoden aikana kuuluneet 30.6.- 2.7. pidettyyn liittokokoukseen saakka seuraavat henkilöt (suluissa kokouskäynnit) : Varsinaisina jäseninä I puheenjohtaja Pekka Martin (11), II puheenjohtaja Unto Siivonen (9), UI puheenjohtaja Erkki Puustinell (10), Greta Rajala-Rinne (9), Helvi Raatikainen (5), Tauno Kaivola (9), Lauri Nurmi (7), Henry Lindbergh (4), Viljo Kanerva (4), Viencr Aaltonen (Hl), Lennart Kivi (10) ja Taimi Hirvonen (1). Varajäseninä Paavo Aitio ( 6), Unto Keijonen (1) ja Valdemar Snäll (10). Liittokokouksen jälkeen ovat liittotoimikuntaan kuuluneet varsinaisina jäseninä 1 puheenjohtaja Pekka Martin (9), 11 puheenjohtaja Unto Siivonen (8), III puheenjohtaja Erkki Puustinen (7), Greta Rajala-Rinne (4), Helvi Raatikainen (5), Viljo Kanerva (8), Henry Lindbergh (7), Lauri Nurmi (9), Vilho Hakola (6), Tauno Kaivola (7), Lennart Kivi (8) ja Paavo Aitio (4). Varajäseninä Valdemar Snäll (8), Vieno Aaltonen (7) ja Pentti Arvo (10). Liittotoimikunta on kokoontunut kertomusvuoden aikana 21 kertaa ja pöytäkirjaan on merkitty 294 pykälää. Sihteerinä on toiminut Leo Huttunen ja pöytäkirjan pitäjänä 10.9. lähtien Tapio Leväaho. Liittotoimikunnan apueliminä ovat toimineet työvaliokunta, urheilu- ja koulutusvaliokunta, järjestö- ja valistusasiainvaliokunta sekä kansainvälisten asioiden valiokunta. 9 I
10 JAOSTOT JA TOIIMIKlJINNAT. ikertomusvuoden aikana olivat toiminnassa seuraavat urheilujaostot ja toimikunnat: Hiihtojaosto, jalka- ja jääpajlojaosto, jääkiekkojaosto, kansanurheilujaosto, koripallojaosto, lentopallojaosto, luisielujaosto, melontajaosto, moottorijaosto, naisten yleisurheilujaosto, nyrkkeily jaosto, pamljaosto, painonnostojaosto, pesäpallojaosto, purjehdusjaosto, pyöräi'lyjaosto, pöytätennisjaosto, retkeily jaosto, ruotsinkielinen jaosto, suunnistusjaosto, uintijaosto, valistusjaosto, voimistelujaosto, yleisurheilujaosto, naistoimikunta ja nuorisovahokunta. PIIRIT. Liitossa oli kertomusvuoden aikana seuraavat 14 jäsenpiiriä: Häme, Karjala, Keski-Suomi, Kymenlaakso, Lappi, Oulu, Pohjanmaa, Saimaa, Satakunta, Savo, 'Suur-Helsinki, Tampere, Uusimaa ja Varsinais Suomi. HENKILÖKUNTA. Yleinen osasto: KESKUSTOIMISTO. Toimistopäällikkö puheenjohtaja Pekka Martin. - Julkaisutoiminta: TUL-Iehden päätoimittaja Väinö Montonen, toimitussihteeri Voitto Raatikainen, toimittaja Pekka Ollilainen ja kesätoimittajana 26.6.-5.10. välisenä aikana Kauno Karvinen. - Tiedoitustoiminta: tiedotuspäällikkö Tapio Leväaho. - Naisten toiminta: naissihteeri Aira Heinänen, Naisten Urheilulehden toimitussihteeri Aira Heinänen, koulutusohjaajat Helvi Puukko ja Raili Pakarinen. - Ilmoitusten hoitaja: Heikki Karvonen. - Toimistosihteeri: Meri Lahtinen. J ä r j e s t ö - ja talo u s 0 sas t 0 : Osastopäällikkö järjestöpäällikkö Keijo K. Viianen, nuorisosihteeri Toivo Mustonen, valistussihieeri Veikko Oittinen (samalla Kh'a-Iehden toimittaja), ruotsinkielisen jaoston vt. sihteeri Meri Lahtinen, järjestöohjaajat Matti Suhonen, Reino Vuorikoski, Torsti Saario ja 28.2. saakka Eino Rahkonen. Urheiluosasto: Osastopäällikkö jaostopäällikkö Leo Huttunen, jaostosihieerit Valentin Kervinen, Urho Niemenkari, Osmo Heino, Tapio Pöyhönen, Tuure Vuori 1.10. alkaen ja Lauri Alho 1.'11. alkaen. - Koulutusohjaajat: Reino Evävaara, Arvi Jormakka, Ta~sto Kangasniemi ja Kalervo af Ursin 1.9. alkaen. LIITON PALKKAA NAUTTIVAT TOIMIHENKILÖT. Toi m i s t 0 h e n k il ö k un ta: Valmentajat: PuheenjOhtaja 2 osastopäällikköä 6 jaostosihteeriä Nuorisosihteeri Valistussihteeri N aissih teeri Toimistosih teeri Tiedotuspäällikkö TUL-Iehden päätoimittaja Toimitussihteeri 1 toimittaja Kiva-lehden toimittaja Nais ten Urheilulehden toimittaja llmoi tushankkij a PääkirjanpHäjä Kassanhoitaja '( toimistotyöntekijää 2 lähettiä 3 järjestöohjaajaa 1 siivooja 1 nyrkkeilyvalmentaja painivalmentaja 1 luisteluvalmentaja 1 yleisurheiluvalmentaja 2 nai'svoimistelun koulutusohjaajaa Tilapäiset valmentajat: 1 luisteluvalmentaja 1 uintivalmentaja 11
12 KIRJEENVAIHTO. Saapuneet: 1 nyrkkeilyvalmentaja 3 lentopallovalmentajaa 1 hiihtovalmentaja 1 jääkiekkovalmentaja Postisiirtolähety ksiä.......... Arvolähetyksiä............ Kirjeitä Lähetykset: yhteensä Postisiirtolähety ksiä Kirjeitä....................... Kiertokirjeitä 54, vastaten kirjeissä....... Postiennakkolähetyksiä... 1. REKISTERöIMISASIAT. 15.. 840 kpl 795» 1'1.62,5» 34.260 kpl b.310 kpl 52.607» 55.940» 9.175» ----- yhteensä 123.032 kpl Seurojen rekisteröimis- ja muutosilmoituksia tarkastettiin liiton toimistossa sekä lähetettiin yhdistysrekisteritoimistoon 216. JÄSENMAKSUJEN SUURUUS. Kertomusvuonna liitto peri jäsenseuroiltaan jäsenmaksuna 20 mk jokaiselta 17 vuotta täyttäneeltä jäseneltä. Seurat kantoivat jäseniltään eri suuruisia jäsenmaksuja, mistä ne itse päättävät sääntöjensä mukaisesti. Lisäksi ovat piirit perineet jäsenseuroiltaan piiriveroa. ULKOMAISET EDUSTUKSET. Norjan Työpaikkaurheiluliiton kurssi 5.-11.5. - Edustajina Åke Kari ja AIbin Wilen.' Kansainvälinen suunnistuskonferenssi 13.-19.5. Tukholmassa. Edustajana Väinö Montonen. Bulgarian nuorison festivaalit ja spartakiadit 4.-12.7. Sofiassa. Edustajana Helvi Raatikainen. Neuvostoliiton spartakiadit 8.-... Jl6.8. Moskovassa. Edustajina Erkki Puustinen ja Lennart Kivi. Felles-komitean kokous 26.-27.8. Göteborgissa. - Edustajina Unto Siivonen ja Henry Lindbergh. Neuvottelut DTSB :n kanssa ' 9.-11.10. Be!"linissä. - Edustajina Pekka Martin ja Lennart Kivi.,.. FSGT:n kongressi 6.-8.11. Genevillier'issä. - Edustajina Pekka Martin ja Lennart Kivi. CSIT:n työvaliokunnan kokous 28.-29.i1. Zi.irich'issä. - Edustajana Helvi Raatikainen. YLEISTA. LIITON JÄRJESTÖ- JA VALISTUSTOIMINTA Liiton järjestötyö joutui kertomusvuoden aikana toimimaan korkeapaineen alaisena siinä poliittisessa ristiaallokossa, minkä eräät, lähinnä liiton ulkopuoliset henkilöt panivat alulle liittääkseen seuroja porvarillisiin erikoisliittoihin. Muutamat seurat siirtyivät hajoittajien mukana SVUL:n riveihin ja työläisurheilijat muodostivat uusia seuroja TUL:stä irtiteväistyjen tilalle. Merkittävä tapahtuma oli kesä-heinäkuun vaihteessa pidetty liittokokous, mikä yksimielisesti päätti irtisanoa SVUL:n erikoisliittojen kanssa voimassaolleet yhteistoimintasopimukset, jotka kahlitsivat liiton omaa toimintaa. Liittokokouksen tekemä ratkaisu osoittautui oikeaksi toimenpiteeksi ja niinpä syksystä alkaen oli seuroissa ja piireissä havaittavissa voimistuvaa toimintaa, jota kuitenkin osaksi hai,ttasi jo aikaisemmin mainitut seurojen siirtymiset SVUL:n erikoisliittoihin. Kielteiset näkymät ovat olleet kuitenkin siksi vähäisiä, että koko lii,to:1 jäsenistö voi katsella valoisin mielin eteenpäin, tietoisina siltä. että tuleva työ tulee hyödyttämään sekä työläisurheilutoimintaa - että koko maamme urheiluelämää. Liittokokouksen jälkeen voitiin jäsenistölle antaa selvä kuva liiton pyrkimyksistä ja vastaisesta toiminnasta ja sitä jäsenjoukot olivat jo kaivanneetkin. Niinpä voimmekin todeta Hiton jäsenmäärän kasvaneen n. 10.000:lla edelliseen vuoteen verrattuna, sen nyt ollessa 261.502, ja seuraluvun nousseen 1.13Q:een. Järjestöohjaajien työ kentällä keskittyi pääasiassa seuratoimitsijain opastamiseen sekä lii1tojuhlavalmisteiutoimintaan. Kun seuratoimit.sijat yö pohjautuu kokonaan vapaaehtoiseen toimintaan, on järjestö- 13,
14 ohjaajien neuvon'tatyö osoittautujljut erittäin merkittäväksi. Selvitysten antaminen seurojen jäsenistölle on ollut omiaan estämään hajoittajien pyrkimyksiä viedä nuorisomme porvarillisiin järjestöihin. Liittomme nuorisotoiminnan vilkkaus, josta parhaana esimerkkinä oli liittojuhlan yhteydessä pidetty maamme suurin nuorisoleiri, osoittaa että nuoriso on kiinnostunut juuri siitä työstä, jota seuramme harrastavat työläisnuorten hyväksi. Liittojuhlan tunnus» käs~ kädessä - eteenpäin», on työläisnuorten tunnus. JARJESTö- JA VALISTUSASIA]NVAILIOKUNTA. Valiokuntaan ovat kuuluneet 2.7. saakka Lauri Nurmi (10) puheen Johtajana sekä jäseninä Pekka Martin (8), Helvi Raatikainen. (3), Erkki Puustinen (4), Vilho Hakola (7) ja Valdemar Snäll (9) sekä 2.7. alkaen Lauri Nurmi (6) puheenjohtajana ja jäseninä Pekka Martin (5), Tauno Kaivola (3), Greta Rajala-Rinne (3 ' ), Vieno Aaltonen (6). _. Kokouksia '16,' käsiteltiin 175 asiaa. Sihteerinä on toiminut järjestösihteeri Keijo K. Viianen. LIITTONEUVOSTO. LIITON JÄRJESTÖTYÖ. Liittoneuvoston sääntömääräinen kokous pidettiin Pohjan pitäjässä TUL:n Kisakeskuksessa toukokuun 24 päivänä. Kokouksessa käsiteltiin sääntömääräiset asiat. Samalla kokous päätti vielä kerran vedota SVUL:n ja ' sen erikoisliittolhin yhteistoimintaneuvottelujen aloittamiseksi ns. seitsemän kohdan ohjelman pohjalla.. Kokouksessa olivat saapuvilla seuraavat liittoneuvoston jäsenet: puheenjohtaja Einari Friman, jäsenet Eero Vesa, Johannes Luukkanen, Olavi Jokela, Kauko Korppi, Jaakko Kankainen, Heikki Taipale, Reino Kiiskinen, Veikko Kulmala, Jaakko Hinkkanen, Viljam Rantanen, Erkki Saarinen, Yrjö Nyström, Martti Järnberg, Paavo Saaristo, Pauli Forss ja Mauri Tuomi. XIV SAANTöMAARAINEN LIITTOKOKOUS. Sääntömääräinen XIV liittokokous pidettim Helsingissä 30.6.-2.7. Sääntömääräisten asioiden lisäksi olivat tärkeimpinä asioina»tul:n ohjelmaluontoiset kannanmäärittelyt»,»yhte~toimintakysymys", )TUL:n kansainvälinen toiminta»,»tul ja muu työväenliike»,»jalkapalloilu liiton ohjelmaan» sekä eräiden seurojen valitukset liittotoimikunnan tekemistä erottamispäätöksistä. Liittokokous päätti yksimielisesti sanoa irti kaikki SVUL:n erikoisliittojen kanssa voimassaolleet yhteistoimintasopimukset ja purkaa vuoden 1955 liittokokouksessa tehdyt yhteistoimintaa koskevat päätökset.kaikilta osilta. Samalla se kehoitti liittotoimikuntaa ryhtymään toimenpiteisiin neuvottelujen aikaansaamiseksi uusista yhteistoimintasopimuksista edellyttäen, että sopimukset saadaan aikaan kaikkien SVUL:n erikoisliittojen kanssa ns. seitsemän kohdan ohjelman mukaisesti. Päätöksenään se totesi, että sopimukset voidaan tehdä vain siinä tapauksessa, että ne saadaan aikaa.'l kaikkien SVUL:n erikoisliittojen kanssa. Piirikokousten valitsemina oli kokouksessa saapuvilla seuraavat 45 edustajaa: Hämeen piiristä Hilkka Alanko, Olavi Jokela, Johannes Luukkanen, Aarne Nummelin ja Niilo Savutie, Karjalan piiristä Kauko Korppi, Keski-Suomen piiristä Jaakko Kankainen, Heikki Taipale. Eero Kallio ja Anni Vikman, Kymenlaakson piiristä Riku Laitinen, Hilkka Heinonen, Sulo Hostila ja Paavo Mäkelä, Lapin piiristä Onni Heiskala ja Oka Laukkanen, Oulun piiristä Reino Kiiskinen Ja Ilmari Kortelainen, Pohjanmaan piiristä Veikko Kulmala ja Usko Tamminen, Saimaan piiristä Arvo Siekkeli, 'Satakunnan piiristä Viljam Rantanen ja Erkki Saarinen, Savon piiristä Einari Friman, Aili Siiskonen, Vilho Metso ja Otto Oravainen, Suur-Helsingin piiristä Touko Nurmi, Usko Oijala, Eino Tammilehto ja Eero Teikari, Tampereen piiristä Kaarlo Viitanen, Yrjö Nyström, Martti Järnberg, Juho Lajusuo, Erkki Piililä, Helmi Virtanen, Pentti Heinonen ja Pentti Lamminen, Uudenmaan piiristä Paavo Saaristo ja Matti Leivo sekä Varsinais-Suomen piiristä Ensio Laine, Unto Räsänen, Pekka Silander ja Vappu Mäkelä. Kokouksessa esittivät tervehdyksensä seuraavat kotimaiset ja ulkomaalaiset järjestöt: Suomen Ammattiyhdistysten Keskusliitto, Suomen Kansan Demokraattinen Liitto, Työväen ja Pienviljelijäin Sosialidemokraattinen Liitto, Sos.-dem. Opposition Edustuskuntaryhmä, Sos. dem. Naisliitto, Suomen Sosialidemokraattinen Nuorisoliitto, Suomen Demokraattinen Nuorisoliitto, Työväen Sivistysliitto, Työväen Matkailuliitto, Kansan Matkatoimisto, Kulutusosuuskuntien Keskusliitto, Lomaliitto, Suomen Sosialidemokraattinen Raithusliitto, Suomi-Neuvostoliitto-seura, Suomi-DDR-seura, CSIT:n, pääsihteeri Jules Devlieger, A:5Kö:n En~elbert Wintersteller, FSGT:n Maurice Schwartz, Norjan Työpaikkaurheiluliiton Elles Frydendahl, DDR:n Voimisteluja urheiluliiton taloudenhoitaja Otto Jahn, Tshekkoslovakian Urheilu- 15
16 keskuskomitean kansainvälisen osaston johtaja Josef Matejka, Emil Zatopek joukkueensa terveiset, Unkarin Urheilun Keskuskomitean Sandor PerEmyi, Neuvostoliiton Ammattiliittojen Urheilun Keskuskomitean Nikolai Chromow ja Puolan Ammattiliittojen Urheilun Keskuskomitean Stanislav Szymaniak. JARJESTÖOHJAAJATYö. Järjestöohjaajien matkapäivien lukumäärä v. 1959 aikana oli keskimäärin 220-230 työn tapahtuessa JVV:n ja piirien laatimien ohjelmien mukaisesti eri piirien alueilla. NUORISOV ALIOKUNTA. LIITON NUORTENTOIMINTA. Nuorisovaliokuntaan kuuluivat liittokokoukseen saakka puheenjohtajana Outi Nurmi (2), jäseninä Terttu Leivo (2), Kirsti Karlsson (2), Olavi Hänninen (2), Pauli Koskinen (2) ja Pentti Kymensalo (2) sekä liittokokouksen jälkeen puheenjohtajana Jukka Vesa (3), jäseninä Outi Nurmi (2), Sointu Viianen (3), Aarne Selin (3), Pauli Koskinen : 3), Olavi Hänninen (3), Tuomo Yrjölä (2), Leevi Raitaniemi (2) ja Tuomo Salama (3). Liittotoimikunnan edustajana Greta Rajala-Rinne ja sihteerinä Toivo Mustonen. Kokouksia 5, käsitelty 47 asiaa. ApueJiminä ovat toimineet alkuvuodesta leiri toimikunta, joka on pitänyt 6 kokousta ja käsitellyt 25 asiaa sekä loppuvuodesta työvaliokunta, joka on kokoontunut 3 kertaa ja käsitellyt 15 asiaa. K URSSITOIIMINT A. Nuorten ohjaajien seuraohjaajakurssi 'Kisakeskuksessa 16.-28.11. Osanottajia 33, ohjaajina Veikko Oittinen, Sointu Viianen ja Osmo Nyström. Pohjoismaiselle liuorisonohjaajakurssille, joka pidettiin Tanskassa 26.,'.-2.8. Sonderborgin Urheilukorkeakoulussa, osallistuivat Bengt Nyman ja Reinö Karojärvi. Nuortenohjaajien neuvottelupäivät järjestettiin seuraavilla paikkakunnilla: 9.1. Helsingissä, 18.1-. Nummelassa, 1.2. Järvenpäässä, 8.2. Vaasassa, 6.3. Turussa ja Lappeenrannassa, 17.3. Tampereella, 21.4. Joensuussa, 26.4. Kotkassa, 2.-3.5. Helsingissä, 13.5. Porissa, 4.10. Kr. jaanissa, 5.10. Otamäessä, 6.-7.10. Oulussa, 8.10. Kemissä, 11.10. Kemijärvellä, 11.10. Keravalla, '18.10. Lohjalla, 20.10. Varkaudessa, 21.10. Savonlinnassa, 22.10. Mikkelissä 23.10. Kuopiossa, 25.10. Voikkaalla, 26.10. Lieksassa, 27.10. Joensuussa, 28.10. Turussa, 31.10. Jyväskylässä, 8.1i. Vaasassa ja Kotkassa, 15.11. Lappeenrannassa ja 28.11. Orivedellä. Neuvottelutilaisuuksia yhteensä 32 ja niissä osahottajina 2.235 ohjaajaa. Edelläolevan lisäksi kävivät nuorisovaliokunnan edustajat useilla liittomme eri alojen kursseilla selostamassa nuorisotoiminnallisia kysymyksiä. Lisäksi seurojen järjestämiin nuorisojuhliin välitettiin puhujia. V LIITTOJUHLA JA KANSAINVÄLINEN NUORISOURHEILIJAIN LEIRI. V Liit.tojuhla ja sen yhteydessä pidetty kansainvälinen nuorisourheilijain leiri oli liittomme nuortentoiminnan kuluneen vuoden päätavoite. Leirin ja liittojuhlan onnistumiseksi tehtiin kaikki mahdollinen. Mustikkamaalla 28.6.-5.7. pidetty leiri runsaine kilpailuineen ja monipuolisine juhlineen sekä osallistuminen liittojuhlien massavoimisteluun ja juhlamarssiin antoivat jo ennakolta koko aktiiviselle nuorisonohjaajajoukolle ja nuorille riittäväs'ti mielenkiintoista toimintaa. Vertaansa vaille onn,istutieena ne jättivät unohtumattomia mielikuvia säilymään jokaisen niiden 5.543 leiriläisen kuin niidenkill 6.500 nuorisovoimistelijan mieliin, joilla oli tilaisuus olla mukana näissä liittomme historian monipuolisimmissa ja loistavimmissa juhlissa. Näiden tilaisuuksien onnistumiseen aivan ratkaisevasti vaikutti se suurenmoinen taloudellinen tuki, mitä saatiin SAK:lta, sen jäsenliitoilta ja paikallisosastoilta. Jälleen kerran täten osoitettiin, mikä merkitys on työväenjärjestöjen yhteistoiminnalla. Ratkaisevasti leirin onnistumiseen vaikuttivat seurojemme nuortenohjaajat, jotka tässä yhteydessä osoittivat omaavansa suuren määrän käytännöllistä kokemusta ja teoreettista asioiden tuntemusta, mikä on ihmeteltävää järjestössä, missä kaikki ohjaajat ovat vapaaehtoisia. Leirin suunnittelutyön suoritti nuorisovaliokunta, joka myöhemmin muutettiin leiritoimikunnaksi ja täydennettiin seuraavilla asiantuntijajäsenillä: Pekka Yli vuori, Matti Kangas, Leevi Raitaniemi, Touko N;urmi ja Eeli Simula. Leirin johto leiriaikana: Leiripäällikkö Toivo Mustonen, sihteeri Osmo Nyström, ohjelmapäällikkö Olavi Hänninen, talouspäällikkö Olavi Rinne, toimisto- 17 2.
18 päällikkö Jukka Vesa, tyttöjen ohjaaja Outi Nurmi, urheiluohjaaja: Taisto Kanpasniemi ja juhlaohjaaja Mauri Reutsalo. Käytänhössä leiri Jakaantui '14 itsenäiseen leiriin eli piirileiriin. Leirillä oli oma keskustoimisto, postitoimisto, poliisi, järjestysmiehet. lääkäri, sairaala ja sen muonituksesta huolehti Helsingin TyöväenyhdIstyksen Ravintolat Oy. Tilastotietoja : Kokonaisosanottajamäärä 5.543, leiriläisiä 246 seurasta. Ulkolaisia vieraita 44. Leirillä kävi 300 kutsuvierasta ja yleisöä 4.000. Leirin kilpailuihin osallistui osanottajia seuraavasti: poikapaineihin 316, tyttöurheilupäiville 322, poikaurheilupäiville 540, nuorten uintipäiville 72, tyttövoimistelupäiville 72, poikavoimisteluihin 26, lentopalloon 19 joukkuetta (25 ottelua), pesäpalloon 12 joukkuetta (11 ottelua), koripalloon 24 joukkuetta (18 ottelua). Saaren ympärijuoksuun osallistui 51 6-miehistä joukkuetta, kulttuurikilpailuihin 202 henkilöä ja leiriolympialaisiin 140 henkilöä. Lisäksi saarella pelattiin telttojen välinen lentopallosarja, johon csallistui n. 200 joukkuetta. Leirin kilpailuissa jaettiin 918 palkintoa ja kilpailuja oli hoitamassa :l61 tuomaria ja toimitsijaa.. Leirillä vietettiin 14 piirien nuotioiltaa, päänuotiojuhla, lipunnosto> ja leirin päättäjäisjuhla, mikä oli samalla Liittojuhlan avajaistilaisuus. 2.000 leiriläistä kävi retkellä Korkeasaaressa, melkein kaikki leiriläiset kävivät Linnanmäellä ja n. 3.000 leiriläistä osallistui liittojuhlan voim1steluun. Ponttoonisillan ylitti 1.383 autoa ja 64.014 jalankulkijaa. Ensiapuasemalla kävi 428 potilasta, joista 19 passitettiin sairaalaan ja 6 kotihoitoon. LEIRITOIMINTA. Nuorisourheilijain leirit : Kisakeskuksen leirialueella järjestettiin seuraavat nuorisourheilijain leirit: Poikaleiri 19.-25.7. voimistelu paini............... luistelu............. nyrkkeily........ 12 12 9 13 Pauli Mansikka Heikki Marjonen Reino Evävaara ja Juhani Järvinen Soini Jantunen Kan sa invälin e n leiri 26.7.-1.8. suunnistus unkarilaisia 6 suunnistus.... 10 Matti Leikas pesäpallo......... 15 Emil Salonen lentopallo........ 14 Eino Tammilehto uinti.................. 8 Mikko Laine koripallo........ 19 Tarmo Vuorensola J T y t t ö le i r i 2.-8.8. pesäpallo.... 15 Juhani Kujanpää ja Irja Hirvi voimistelu.... 7 Taimi Hirvonen yleisurheilu.......... 17 Elli Kahila uinti 9 Taina Kaukonen Kaikkien leirien yleisohjaajina Jantunen. 19 toimivat Osmo N yström ja Soini P 0 h joi s m a i n e n nuo r iso u r hei' l i j a i n 1 e i r i. / Pohjois mainen nuorisourheilijain leiri pidettiin Bosössä 11.-17.7. Leirille osallistui liitostamme seuraava joukkue: Jukka Vesa johtajana, Riitta Nurminen Lopen Urheilijat, Pirjo Ruotsalainen Koskelankylän Riento, Pirjo Valo Leppävaaran Sisu, Niilo Frilander Säynätsalon Riento, Keijo Häkkinen Myllykosken Toverit, Pentti Kaukonen Varkauden Tarmo, Aimo Puustin~n Rantaperkiön Isku ja Jouko Venäläinen Katihaaran Tenho. Pohjoismaisen komitean kokouksiin on osallistunut Outi Nurmi. V AUSTUSJ AOSTO. LIITON VALISTUSTOIMINTA. Jaostoon ovat kuuluneet XIV liittokokoukseen saakka puheenjohtajana Viljo Kosonen (1), jäseninä Helvi Raatikainen (-), Leo Kaspio (1), Ensio Laine (1), Arvi Kiviaho (-) ja Väinö Ruusala (1). Ltk:n edustajana Taimi Hirvonen (-). Liittokokouksen jälkeen ovat jaostoon kuuluneet puheenjohtajana Helvi Raatikainen (2), jäseninä Leo Kaspio (2), Leo Piitulainen (3). Ensio Laine ('1), Sally Virtanen (-), Marjatta Kangas (-), Juhani Hietanen (2) ja Keijo Savolainen (-).