Lausuntopyyntö Kunnallishallinnon rakenne työryhmän selvityksestä sekä kuntauudistukseen liittyvistä muista uudistuksista Vastaajan tiedot Email juhani.pieniniemi@sotkamo.fi Aloitusaika 5.3.2012 Lopetusaika 2.4.2012 1. Tietoja vastaavasta kunnasta Tietoja vastaavasta kunnasta Valitse 0 20 Akaa 0 5 Alajärvi 0 9 Alavieska 0 10 Alavus 0 16 Asikkala 0 18 Askola 0 19 Aura 0 46 Enonkoski 0 47 Enontekiö Enontekis 0 49 Espoo Esbo 0 50 Eura 0 51 Eurajoki Euraåminne 0 52 Evijärvi 0 61 Forssa 0 69 Haapajärvi 0 71 Haapavesi 0 72 Hailuoto Karlö 0 74 Halsua 0 75 Hamina Fredrikshamn 0 77 Hankasalmi 0 78 Hanko Hangö 0 79 Harjavalta 0 81 Hartola 0 82 Hattula 0 84 Haukipudas 0 86 Hausjärvi 0 111 Heinola 0 90 Heinävesi 0 91 Helsinki Helsingfors 0 97 Hirvensalmi 0 98 Hollola 0 99 Honkajoki 0 102 Huittinen 0 103 Humppila 0 105 Hyrynsalmi 0 106 Hyvinkää Hyvinge 0
283 Hämeenkoski 0 108 Hämeenkyrö Tavastkyro 0 109 Hämeenlinna Tavastehus 0 139 Ii 0 140 Iisalmi Idensalmi 0 142 Iitti 0 143 Ikaalinen Ikalis 0 145 Ilmajoki 0 146 Ilomantsi Ilomants 0 153 Imatra 0 148 Inari Enare 0 149 Inkoo Ingå 0 151 Isojoki Storå 0 152 Isokyrö Storkyro 0 164 Jalasjärvi 0 165 Janakkala 0 167 Joensuu 0 169 Jokioinen Jockis 0 171 Joroinen Jorois 0 172 Joutsa 0 174 Juankoski 0 176 Juuka 0 177 Juupajoki 0 178 Juva 0 179 Jyväskylä 0 181 Jämijärvi 0 182 Jämsä 0 186 Järvenpää Träskända 0 202 Kaarina S:t Karins 0 204 Kaavi 0 205 Kajaani Kajana 0 208 Kalajoki 0 211 Kangasala 0 213 Kangasniemi 0 214 Kankaanpää 0 216 Kannonkoski 0 217 Kannus 0 218 Karijoki Bötom 0 223 Karjalohja Karislojo 0 224 Karkkila Högfors 0 226 Karstula 0 230 Karvia 0 231 Kaskinen Kaskö 0 232 Kauhajoki 0 233 Kauhava 0 235 Kauniainen Grankulla 0 236 Kaustinen Kaustby 0 239 Keitele 0 240 Kemi 0 320 Kemijärvi 0 241 Keminmaa 0
322 Kemiönsaari Kimitoön 0 244 Kempele 0 245 Kerava Kervo 0 246 Kerimäki 0 248 Kesälahti 0 249 Keuruu 0 250 Kihniö 0 254 Kiikoinen 0 255 Kiiminki 0 256 Kinnula 0 257 Kirkkonummi Kyrkslätt 0 260 Kitee 0 261 Kittilä 0 263 Kiuruvesi 0 265 Kivijärvi 0 271 Kokemäki Kumo 0 272 Kokkola Karleby 0 273 Kolari 0 275 Konnevesi 0 276 Kontiolahti 0 280 Korsnäs 0 284 Koski Tl 0 285 Kotka 0 286 Kouvola 0 287 Kristiinankaupunki Kristinestad 0 288 Kruunupyy Kronoby 0 290 Kuhmo 0 291 Kuhmoinen 0 297 Kuopio 0 300 Kuortane 0 301 Kurikka 0 304 Kustavi Gustavs 0 305 Kuusamo 0 312 Kyyjärvi 0 316 Kärkölä 0 317 Kärsämäki 0 319 Köyliö Kjulo 0 398 Lahti Lahtis 0 399 Laihia Laihela 0 400 Laitila 0 407 Lapinjärvi Lappträsk 0 402 Lapinlahti 0 403 Lappajärvi 0 405 Lappeenranta Villmanstrand 0 408 Lapua Lappo 0 410 Laukaa 0 413 Lavia 0 416 Lemi 0 418 Lempäälä 0 420 Leppävirta 0 421 Lestijärvi 0
422 Lieksa 0 423 Lieto Lundo 0 425 Liminka Limingo 0 426 Liperi 0 444 Lohja Lojo 0 430 Loimaa 0 433 Loppi 0 434 Loviisa Lovisa 0 435 Luhanka 0 436 Lumijoki 0 440 Luoto Larsmo 0 441 Luumäki 0 442 Luvia 0 475 Maalahti Malax 0 476 Maaninka 0 480 Marttila 0 481 Masku 0 483 Merijärvi 0 484 Merikarvia Sastmola 0 489 Miehikkälä 0 491 Mikkeli S:t Michel 0 494 Muhos 0 495 Multia 0 498 Muonio 0 499 Mustasaari Korsholm 0 500 Muurame 0 503 Mynämäki 0 504 Myrskylä Mörskom 0 505 Mäntsälä 0 508 MänttäVilppula 0 507 Mäntyharju 0 529 Naantali Nådendal 0 531 Nakkila 0 532 Nastola 0 534 Nilsiä 0 535 Nivala 0 536 Nokia 0 538 Nousiainen Nousis 0 540 NummiPusula 0 541 Nurmes 0 543 Nurmijärvi 0 545 Närpiö Närpes 0 560 Orimattila 0 561 Oripää 0 562 Orivesi 0 563 Oulainen 0 564 Oulu Uleåborg 0 567 Oulunsalo 0 309 Outokumpu 0 576 Padasjoki 0 577 Paimio Pemar 0
445 Paltamo 0 578 Parainen 0 580 Parikkala 0 581 Parkano 0 599 Pedersören kunta Pedersöre 0 583 Pelkosenniemi 0 854 Pello 0 584 Perho 0 588 Pertunmaa 0 592 Petäjävesi 0 593 Pieksämäki 0 595 Pielavesi 0 598 Pietarsaari Jakobstad 0 601 Pihtipudas 0 604 Pirkkala Birkala 0 607 Polvijärvi 0 608 Pomarkku Påmark 0 609 Pori Björneborg 0 611 Pornainen Borgnäs 0 638 Porvoo Borgå 0 614 Posio 0 615 Pudasjärvi 0 616 Pukkila 0 618 Punkaharju 0 619 Punkalaidun 0 620 Puolanka 0 623 Puumala 0 624 Pyhtää Pyttis 0 625 Pyhäjoki 0 626 Pyhäjärvi 0 630 Pyhäntä 0 631 Pyhäranta 0 635 Pälkäne 0 636 Pöytyä 0 678 Raahe Brahestad 0 710 Raasepori Raseborg 0 680 Raisio Reso 0 681 Rantasalmi 0 683 Ranua 0 684 Rauma Raumo 0 686 Rautalampi 0 687 Rautavaara 0 689 Rautjärvi 0 691 Reisjärvi 0 694 Riihimäki 0 696 Ristiina 0 697 Ristijärvi 0 698 Rovaniemi 0 700 Ruokolahti 0 702 Ruovesi 0 704 Rusko 0
707 Rääkkylä 0 729 Saarijärvi 0 732 Salla 0 734 Salo 0 790 Sastamala 0 738 Sauvo Sagu 0 739 Savitaipale 0 740 Savonlinna Nyslott 0 742 Savukoski 0 743 Seinäjoki 0 746 Sievi 0 747 Siikainen 0 748 Siikajoki 0 791 Siikalatva 0 749 Siilinjärvi 0 751 Simo 0 753 Sipoo Sibbo 0 755 Siuntio Sjundeå 0 758 Sodankylä 0 759 Soini 0 761 Somero 0 762 Sonkajärvi 0 765 Sotkamo 1 768 Sulkava 0 775 Suomenniemi 0 777 Suomussalmi 0 778 Suonenjoki 0 781 Sysmä 0 783 Säkylä 0 831 Taipalsaari 0 832 Taivalkoski 0 833 Taivassalo Tövsala 0 834 Tammela 0 837 Tampere Tammerfors 0 838 Tarvasjoki 0 844 Tervo 0 845 Tervola 0 846 Teuva Östermark 0 848 Tohmajärvi 0 849 Toholampi 0 850 Toivakka 0 851 Tornio Torneå 0 853 Turku Åbo 0 857 Tuusniemi 0 858 Tuusula Tusby 0 859 Tyrnävä 0 863 Töysä 0 886 Ulvila Ulvsby 0 887 Urjala 0 889 Utajärvi 0 890 Utsjoki 0
892 Uurainen 0 893 Uusikaarlepyy Nykarleby 0 895 Uusikaupunki Nystad 0 785 Vaala 0 905 Vaasa Vasa 0 908 Valkeakoski 0 911 Valtimo 0 92 Vantaa Vanda 0 915 Varkaus 0 918 Vehmaa 0 921 Vesanto 0 922 Vesilahti 0 924 Veteli Vetil 0 925 Vieremä 0 926 Vihanti 0 927 Vihti Vichtis 0 931 Viitasaari 0 934 Vimpeli 0 935 Virolahti 0 936 Virrat Virdois 0 942 Vähäkyrö Lillkyro 0 946 Vöyri Vörå 0 972 YliIi 0 976 Ylitornio Övertorneå 0 977 Ylivieska 0 980 Ylöjärvi 0 981 Ypäjä 0 989 Ähtäri Etseri 0 992 Äänekoski 0
2. Maakunta 0 1 Valitse Uusimaa Nyland VarsinaisSuomi Egentliga Finland Satakunta KantaHäme Egentliga Tavastland Pirkanmaa Birkaland PäijätHäme Päijänne Tavastland Kymenlaakso Kymmenedalen EteläKarjala Södra Karelen EteläSavo Södra Savolax PohjoisSavo Norra Savolax PohjoisKarjala Norra Karelen KeskiSuomi Mellersta Finland EteläPohjanmaa Södra Österbotten Österbotten Pohjanmaa KeskiPohjanmaa Mellersta Österbotten PohjoisPohjanmaa Norra Österbotten Kainuu Kajanaland Lappi Lappland
3. Kuntanne yhteyshenkilön tiedot Titteli Kunnanjohtaja Nimi Petri Kauppinen Sähköposti petri.kauppinen@sotkamo.fi Puhelin 044 750 2111 4. Kyselylomakkeen täyttäjän tiedot Titteli Hallintojohtaja Nimi Juhani Pieniniemi Sähköposti juhani.pieniniemi@sotkamo.fi Puhelin 044 750 2130 5. 1. Miten arvioitte tarvetta uudistaa kunta ja palvelurakennetta ja mitkä ovat kuntien näkökulmasta tärkeimmät syyt uudistuksen toteuttamiseen? Selvityksen luvussa 4 uudistuksen tarvetta kuvaavista tekijöistä tärkein on väestökehitys ja väestörakenteen muutokset. Varsinkin sosiaali ja terveydenhuollon palvelujen järjestäminen aiheuttaa suurimmat ongelmat. Tässäkään kuntakenttä ei ole yhtenäinen massa, vaan ongelmat korostuvat taantuvissa, poismuuton koettelemissa kunnissa. Julkisen ja kuntatalouden vakaus ja kestävyys ovat kiistattomia tosiasioita, mutta toisaalta kuntakenttä on eriytynyt hyvin ja heikosti toimeentuleviin kuntiin. Sinänsä selvityksen taloutta kuvaavat ennusteet ovat aivan liian pelkistettyjä: menneen kehityksen perusteella tehtävät johtopäätökset ovat liian yksioikoisia. Todellisuudessa, jos syntyy valtava yleismaailmallinen kriisi, kehitys voi olla paljon huonompikin. Toisaalta arvioitu heikko tulokehitys perustuu tämän päivän alhaisen kasvun olettamuksiin, vaikka lyhyenkään tähtäimen ennusteita ei kyetä asettamaan oikein. Taloutta kuvaavat luvut näyttävät suunnan, jos ei ryhdytä mihinkään toimenpiteisiin. Alue ja yhdyskuntarakenne edellyttää kunta ja palvelurakenteen uudistamista, mutta tämäkin tarve korostuu vain sellaisilla alueilla, joilla kuntien maankäyttö ja yhdyskuntarakenne välittömästi liittyvät toisiinsa. Ongelma ei ole yleisvaltakunnallinen, vaan koskettaa tiheästi asuttuja, vierekkäisiä kuntia. Kuntien tehokkaan kasvu ja elinkeinopolitiikan osalta kuntarakenne ja kuntakoko on toissijainen asia: tärkeämpi on kunnan elinkeinopoliittisesti vireä toimintapa. Selvityksessä on todennettu aivan oikein tarpeita kunta ja palvelurakenteen uudistamiseksi. Johtopäätökset ovat kuitenkin liian yksioikoisia. Selvityksessä ei pohdita sitä, millaisia voisivat olla kunta ja palvelurakenteen uudistuksen vaihtoehdot. Kaikkiin ongelmiin nousee ratkaisuksi se, että suuremmat kunnat ja suurempi vastuunkantaja pystyy järjestämään palvelut nykyistä paremmin. Ongelmat on todennettu oikein, ratkaisut
näennäisiä. Sosiaali ja terveydenhuollon kustannukset eivät pienene tai tulot lisäänny työryhmän esittämällä kuntauudistuksella: jako tapahtuu vain uudella tavalla, kun uudessa suuremmassa peruskunnassa ääripäiden arvot keskimääräistyvät. Elinkeinojen kehittyminen riippuu eniten kunnan toimintatavasta. Työryhmän esittämä elinkeinopoliittisesti elinvoimainen talousalue on näennäiskäsite. Sotkamon kunta on tyyppiesimerkki sellaisesta kunnasta, joka omalla toiminnallaan on luonut elinvoimansa. 6. 1. Miten arvioitte kuntanne osalta työryhmän kuntarakennetarkastelussa käyttämiä tarkastelunäkökulmia ja kriteereitä: Väestökehityksen ja väestörakenteen osalta? Tarkastelunäkökulmat ja kriteerit ovat riittävät palvelutarpeiden ja kunnan talouden paineiden kuvaamiseen. Väestökehitysennuste pohjautuu laadintaajankohdan tilanteeseen (syntyvyys/kuolevuus, muuttoliike). Sotkamossa tulevaisuudessa esim. laajentuvan kaivostoiminnan ja vireän matkailuelinkeinon vaikutukset voivat olla merkittäviä väestökehitykseen ja rakenteeseen, mitä nykyiset ennusteet eivät voi ottaa huomioon. Taloustarkastelunäkökulmien osalta? Kuvaavat riittävästi taloudellista asemaa ja liikkumavaraa. Kriteerit antavat kuitenkin kaavamaisen kuvan. Menneeseen kehitykseen pohjautuvat talouden painelaskelmat ja arvioitu tulokehitys on vain näkökulma kuntien talouteen. Sellaisena kehitys ei toteudu, mutta antaa karkean kehityssuunnan, jos kehitys toteutuu asetetuilla ehdoilla ja jos mitään ei tehdä. Ehkä ei ole aivan uskottavaa kunnallisveroprosenttien eron kasvaminen nykyisestä 5 prosenttiyksiköstä 15 prosenttiyksikköön. Puhutaanhan vuodesta toiseen, että kuntien veroprosenteissa on välittömästi puolenkymmenen prosentin korotuspaine, mutta silti kyseisiä korotuksia ei ole tarvinnut koskaan tehdä. Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta? Tarkastelunäkökulmat ja kriteerit ovat pääpiirteissään riittäviä. Palvelukeskusverkkoluokitus menettää tosin merkitystään ihmisten liikkuvuuden ja asioinnin muuttuessa ja sähköisen asioinnin lisääntyessä. Paikkatietopohjainen yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmä on hyvä ja perusteltu kriteeri kaupunkiseuduilla. Toisaalta esim. Kajaanin ja Sotkamon yhdyskuntarakenteen kehittymisen seuraamisella sillä ei ole merkitystä, koska niiden välillä on harvan asutuksen vyöhyke ja koska yhdyskuntien rakenne ei suoranaisesti liity toisiinsa. Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja asioinnin osalta? Tarkastelunäkökulma ja kriteerit ovat osittain riittäviä, mutta kriteereissä on tulkinnanvaraisuutta. Kunta kuuluu työssäkäyntialueeseen, jos 10 prosenttia työllisestä työvoimasta pendelöi keskuskuntaan. Mikä merkitys tällä pendelöinnillä on kunnallisiin palveluihin, jos n. 90 prosenttia työllisestä työvoimasta käy töissä oman kunnan alueella. Miksi pendelöintiä ei lasketa koko työvoimasta, jossa myös työttömät olisivat mukana? Asiointialueet ja asioinnin suuntautuvuus ovat vain yksi näkökulma. Erikoiskauppa kriteerinä on tulkinnanvarainen, koska tarve erikoiskauppaan on ajoittainen, jolloin prosenteissa mitattu erikoiskauppasuuntautuminen antaa liian suuren painoarvon. Peruspalvelujen järjestämis ja tuotantoedellytyksien osalta? Yhdenmukaisten palvelujen tuottamisalueiden tavoite on sinänsä ihanteellinen. Tässä tarkastelussa kuitenkin toimitaan väärinpäin, kun ensin määritellään alue. Ensin pitäisi arvioida palvelujen sisältö ja järjestäminen ja sen jälkeen alueet. Sosiaali ja terveydenhuollossa osa palveluista on ns. lähipalveluja, jotka on oltava riittävän lähellä kuntarajoista riippumatta. Työryhmän esityksestä jää avoimeksi, onko sosiaali ja terveydenhuolto jollakin alueella uuden peruskunnan, yhteistoimintaalueen tai muun yhteistoimintaorganisaation vastuulla. Elinkeinotoimen kehittämisen osalta? Elinkeinotoimen tarkastelunäkökulma on erittäin puutteellinen. Työpaikkaomavaraisuus, omassa kunnassa työssäkäyvien osuus sekä työssäkäyntitilastot eivät kuvaa tarvetta koota kuntien elinkeinotoimintaa suuremmille alueille. Kunnan asema elinkeinotoiminnan moottorina ei johdu edellä mainituista muuttujista, vaan kunnan toimintatavasta. Omaleimaisella toimintatavalla Sotkamon kunta on pystynyt olemaan elinkeinotoiminnan moottori. Toiminnallisen kokonaisuuden ja kokonaisarvioinnin osalta?
Toiminnallinen kokonaisuus ilmenee esimerkiksi yhdistyvien kuntien keskinäisten työssäkäynti ja asioimisliikenteen määrissä. Työryhmä käyttää myös käsitettä elinpiiri. Työryhmän esittämät kunnat ovat usein elinpiireinä erittäin keinotekoisia. 7. 2. Vastaako työryhmän tarkastelunäkökulmien analyysi käsitystänne kuntanne tilanteesta? Kyllä Ei Yhteensä Keskiarvo Väestökehityksen ja väestörakenteen 1 0 1 1 osalta? Taloustarkastelunäkökulmien osalta? 1 0 1 1 Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta? 0 1 1 2 Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja 0 1 1 2 asioinnin osalta? Peruspalvelujen järjestämis ja 1 0 1 1 tuotantoedellytyksien osalta? Elinkeinotoimen kehittämisen osalta? 0 1 1 2 Toiminnallisen kokonaisuuden ja 0 1 1 2 kokonaisarvioinnin osalta? Yhteensä 3 4 7 1,57 8. 3. Mikäli vastasitte edellisen kysymyksen vaihtoehtoihin EI, niin mikä on oma analyysinne tilanteesta? Väestökehityksen ja väestörakenteen osalta? Kyllä. Väestönmuutos 2010 30 kvintiili 4 (5=paras, 1 = huonoin ). Huoltosuhde, lapset, mediaaniikä 3. Yli 75 ja yli 65vuotiaiden osuus 3. Taloustarkastelunäkökulman osalta? Kyllä. Taloutta kuvaavissa kriteereissä sijoittuu kohtuullisesti. Sotkamon talous on kokonaistarkastelussa maan parhaan kolmanneksen joukossa. Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta? Ei. Sotkamon kunta ei alue ja yhdyskuntarakenteellisesti näe itseään Kajaanin keskusparina. Kainuun Liiton laatima aluerakennemalli, jossa Kainuuta kehitetään kolmen vahvan keskuksen (KajaaniSotkamo, Kuhmo, Suomussalmi) on vanhan keskusjohtoisen suunnittelun jäänne. Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja asioinnin osalta? Ei. Kriteerit sinänsä pätevät, mutta johtopäätökset eivät. Pendelöinti Sotkamosta Kajaaniin 18 prosenttia. Se ei ratkaise peruspalvelujen tuottamista ja järjestämistä. Asiointi tapahtuukin ensisijaisesti oman kunnan alueella kuten työryhmä on todennut. Peruspalvelujen järjestämis ja tuotantoedellytysten osalta?
Kyllä. Sotkamo on palvelujen järjestämiseen elinvoimainen kunta Elinkeinotoimen kehittämisen osalta? Ei. Elinkeinotoimen vahvistumista ei tapahdu, jos se kootaan alueellisesti laajemmalle pohjalle. Elinkeinotoimen kehittämisessä on kyse kunnan toimintatavasta. Parhaiten Sotkamo pystyy vahvistamaan ja parantamaan muun Kainuun kehittymistä itsenäisellä toimintatavallaan ja itsenäisenä kuntana. Toiminnallisen kokonaisuuden arviointi? Ei.Työryhmä käyttää toiminnallisesta kokonaisuudesta myös käsitettä elinpiiri. Työryhmä esittämä uusi kunta (Kajaani, Sotkamo, Paltamo, Ristijärvi) täyttää vain tietyillä kriteereillä toiminnallisen suuntautumisen eli Kajaaniin suuntautuvan asioinnin ja työssäkäynnin. Muiden kuntien välillä ei ole eikä tule olemaan mitään luonnollisia yhteyksiä. Puhuminen alueesta elinpiirinä on huvittava. Sotkamon ja Paltamon yhteys on esimerkiksi sellaisissa tilanteissa, että Ouluun matkustettaessa ajetaan Paltamon läpi. 9. 4. Mitä edellä todettuja ja mahdollisia muita tarkastelunäkökulmia ja kriteerejä kuntanne näkemyksen mukaan tulisi soveltaa tarkasteltaessa kuntaliitoksen tarvetta kuntanne ja alueenne osalta? Tarkastelussa on kyse nimenomaan näkökulmista. Eri näkökulmilla voidaan perustella eri asioita. Keskustelussa välttämättä kukaan ei ole väärässä tai oikeassa, vaan kyse on nimenomaan näkökulmien perustelemisesta. Työryhmän kriteerit ovat sinänsä oikeita tai oikeansuuntaisia, mutta kaavamaisen uuden kuntakartan tuottaminen ei poista niitä ongelmia, joihin ratkaisua haetaan eikä toteuta niitä tavoitteita, joita työryhmä on asettanut. Ensisijaista olisi määritellä palvelujen sisältö ja järjestäminen. Kyse on myös kuntakäsityksestä. Kunnan tehtävä ei ole vain ns. peruspalvelujen tuottaminen. Kyse on myös kunnan itsehallinnollisesta perustehtävästä, joka tänä päivänä tarkoittaa kunnan kykyä toimia alueensa elinkeinojen kehittämisen moottorina. Tällä perusteella pitäisi löytää ja tunnistaa ne kriteerit, joilla voidaan arvioida kunnan elinvoimaa ja elinvoiman lisäämistä. 10. 1. Olisiko kuntanne valmis selvittämään yhdessä muiden kuntien kanssa kuntaliitoksen toteuttamista työryhmän esittämän erityisen kuntajakoselvityksen sijasta? Kyllä 0 1 Ei
11. Mikä olisi se alue, jolla kuntanne näkemyksen mukaan voitaisiin sitä selvittää? Ei vastauksia. 12. 2. Olisiko kuntanne valmis osallistumaan työryhmän esittämään ministeriön käynnistämään ja kustantamaan erityiseen kuntajakoselvitykseen? Kyllä Ei 0 1 13. Mikä olisi se alue, jolla kuntanne näkemyksen mukaan voitaisiin toteuttaa työryhmän esittämä erityinen kuntajakoselvitys? Ei vastauksia. 14. 3. Katsooko kuntanne, että osaliitokset olisivat alueellanne tarpeellisia? Kyllä Ei 0 1 15. Millä alueella ja millä tavoin osaliitokset olisivat alueellanne tarpeellisia? Ei vastauksia.
16. 1. Työryhmä on esittänyt raporttinsa selvitysosassa (selvityksen osa I) kuntauudistuksen toteuttamistapoja. Mikä on kuntanne näkemys näistä toteuttamistavoista? Kuntien itse käynnistämä selvitys Ministeriön käynnistämä kuntajakoselvitys Kuntaliitosten taloudellinen tukeminen Valtionosuusjärjestelmän muuttaminen uudistuksiin kannustavaksi Uudistuksen ohjaaminen muutoin kuntien rahoitusjärjestelmän muutoksilla (esim. veropohja) Uudistuksen toteuttaminen palvelujen järjestämistä koskevien kriteerien perusteella 1.Työryhmä on esittänyt raporttinsa selvitysosassa (selvityksen osa I) kuntauudistuksen toteuttamistapoja. Mikä on kuntanne näkemys näistä toteuttamistavoista? Kuntien itse käynnistämä selvitys Ministeriön käynnistämä kuntajakoselvitys Kuntaliitosten taloudellinen tukeminen Valtionosuusjärjestelmän muuttaminen uudistuksiin kannustavaksi Uudistuksen ohjaaminen muutoin kuntien rahoitusjärjestelmän muutoksilla (esim. veropohja) Uudistuksen toteuttaminen palvelujen järjestämistä koskevien kriteerien perusteella. Uudistuksen toteuttaminen velvoittavalla lainsäädännöllä Muu, mikä? Tässä vastataan vain yhteen kohtaan eli kunnan näkemyksen mukaan tärkeimpään: Uudistuksen toteuttaminen palvelujen järjestämistä koskevien kriteerien perusteella Palvelujen tuottamisessa pitää ensin arvioida palvelujen sisältö ja sen jälkeen alueet. Tässä yhteydessä selviää myös tarkoituksenmukaisin tehtävän hoitaja; välttämättä se ei ole yksittäinen kunta tai muodostettava suuri peruskunta. Uudistuksen toteuttaminen velvoittavalla lainsäädännöllä Muu, mikä? 17. 2. Mistä ajankohdasta lukien kuntaliitokset voitaisiin toteuttaa alueellanne? 0 1 vuoden 2013 alusta lukien vuoden 2014 alusta lukien vuoden 2015 alusta lukien vuoden 2016 alusta lukien vuoden 2017 alusta lukien
18. 3. Perustelunne aikataululle Muu aikataulu on liian kiireellinen mm. asioihin vaikuttavan laajan lainsäädäntötyön vuoksi. Uudistus järkevä ajoittaa vaalikauden alkuun. 19. 1. Millaiset valtion muutostuen keinot voisivat edistää uudistuksen toteuttamista omassa kunnassanne ja alueellanne? Työryhmän esittämät muutostuen keinot ovat asianmukaisia ja ilmeisen riittäviä. Niillä autetaan hyvin siirtymävaiheessa, ja tosiasia on se, että muutoksen jälkeen on tultava toimeen omillaan. 20. 1. Jos haluatte esittää esitettyjen kysymyksien ohella omia vaihtoehtoisia näkemyksiänne työryhmän selvitykseen, lisätkää se alla olevaan tilaan. 21. 1. Mitkä ovat kuntanne näkemyksen mukaan kuntalain tärkeimmät uudistustarpeet? Kuntalain kokonaisuudistusta kartoittava työryhmä (VM:n julkaisusarja 10/2011) toteaa selvityksessään, että kuntalain kokonaisuudistuksen tärkein kysymys on se, millaisiin kunta ja palvelurakenteisiin kuntalakia luodaan ja miten kuntalailla ohjataan kunnan toimintaa ja talouden hoitoa toimintaympäristön muuttuessa. Kunta ja palvelurakenne on parhaillaan mm. juuri Kunnallishallinnon rakenne työryhmän selvityksen perusteella keskusteltavana ja arvioitavana. Lähtökohtaisesti siis ennen kuntalain uudistamista on oltava tiedossa kuntarakenne ennen kuin kuntalain uudistamisen perusteet ovat selvillä. Edellä mainittu työryhmä on ensisijaisesti ottanut kantaa kuntalain uudistamiseen yksityiskohtien perusteella. Työryhmä on esittänyt asetettavalle parlamentaariselle komitealle arvioitavaksi säännösten uudistamisen tarpeita, jotka koskevat mm. kunnan johtamista, hallintomenettelyä, taloutta ja valvontaa ja kuntalaisten osallistumismahdollisuuksia. Työryhmä on esittänyt arvioitavaksi hyvinkin yksityiskohtaisia lainsäädännön detaljeja. Työryhmä on tarkastellut kuntalain uudistusta ikään kuin nykyisen lainsäädännön sisältä ilman visiota kokonaisuudistuksen tavoitteista ja tarpeista. Sotkamon kunnan käsityksen mukaan kuntalain kokonaisuudistus kuuluu parlamentaarisesti asetettavalle komitealle. Yhdeksi keskeiseksi uudistuksen periaatteeksi Sotkamon kunta asettaa sen, että uudistuvan kuntalain rooli on mahdollistava. 22. 2. Miten kuntanne näkemyksen mukaan lähidemokratiaa voitaisiin vahvistaa uudistamalla kuntalain osallistumis ja vaikuttamismahdollisuuksia koskevia säännöksiä? Nykyinen kuntalaki tarjoaa erittäin paljon mahdollisuuksia tiedottamisen, kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksien varaamisen, aloitteiden yms. kautta tapahtuvaan vaikuttamiseen. Näiden vuorovaikutuskäytäntöjen kehittämistä on edistettävä, saatava käytännöt aidosti aktiivisiksi ja kunnan toimintaan ja päätöksentekoon vaikuttavaksi. Tärkeää on korostaa edustuksellisen demokratian roolia. Viime kädessä vaaleilla valitulle valtuustolle kuuluu eri näkökohtia arvioimalla tehdä mahdollisimman kohtuullisia ja tasapuolisia päätöksiä kokonaisarvioinnin perusteella. Siten kunnan demokraattisilla vaaleilla valituilla toimielimillä on edustukselliseen demokratiaan kuuluva itseisarvo. Muu vaikuttaminen ja osallistuminen voi olla demokraattisen päätöksenteon näkökulmasta täydentävää. Kunnallinen edustuksellinen demokratiaa ja käyttäjien, kansalaisten ja eturyhmien vaikuttamistoiminta ovat kaksi eri asiaa. Käyttäjä ja kansalaisvaikuttaminen on tärkeää esim. kunnallisen palvelutuotannon operatiivisella tasolla. Lähidemokratiaan ja vaikuttamiseen liittyvät säännökset ovat nykyisessä kuntalaissa varsin kelvolliset.
Ongelmana on säännösten saattaminen käytäntöön. Uusia säännöksiä tarvittaisiin sähköisten osallistumiskanavien käyttöön. 23. 1. Mitkä ovat kuntanne näkemyksen mukaan kuntien rahoitus ja valtionosuusjärjestelmän tärkeimmät uudistustarpeet? Nykyiset valtionosuuksien määräytymisperusteet eivät kuvaa palvelujen järjestämisen todellisia tarpeita. Valtionosuuksissa noudatettava syrjäisyysluku yhdessä erityisen harvan asutuksen kunnan lisän kanssa johtavat erittäin epäoikeudenmukaisiin valtionosuuksien määrään naapurikuntien kesken. Syrjäisyys ja harvan asutuksen tekijöiden perusteella Sotkamon kunnan naapurikaupunki Kuhmo saa valtionosuuksia vuonna 2012 lähes 8 milj.euroa ja Suomussalmen kunta lähes 10 milj. euroa Sotkamoa enemmän. Kunnat ovat palvelurakenteeltaan samankaltaisia, pintaalaltaan suuria, harvan asutuksen kuntia. Kuhmossa on n. 1400 asukasta vähemmän ja Suomussalmella n. 1700 asukasta Sotkamoa vähemmän. Asukasrakenteen mukaan määräytyvät kertoimet tulee säilyttää. Syrjäisyyskertoimien merkitys tulee muuttaa siten, ettei saman alueen/naapurikuntien kesken aiheudu kohtuuttomia eroja. Kahden mielivaltaisesti määriteltyyn ympyrään perustuva kerroin ei kuvaa todellista syrjäisyyttä ja palvelujen tuottamistarvetta lisäkustannuksineen. Harvaa asutusta kuvaavat tekijät on uudistettava kuntarajoista riippumattomiksi. Syrjäisyyskertoimien perusteiksi on otettava asukkaiden sijainti/ km2 eli väestöruututiedot todellisina ilman kehämäärittelyjä. 24. 1. Mitä seikkoja tulisi ottaa huomioon seuraavia asioita arvioitaessa: Kuntien tehtävien mahdollinen vähentäminen Kuntien lakisääteiset tehtävät (ns. peruspalvelut ) ovat pääpiirteissään tarkoituksenmukaiset. Kuntien talouden ja toiminnan kokonaisuudessa laissa määritellyillä pienillä tehtävillä on vähäinen merkitys. Ennemmin ongelmana ovat tiukat lainsäädännölliset normit palvelujen järjestämisestä ja subjektiiviset oikeudet. Valtion ja kuntien tehtävänjako Kehittämislinjana se, että valtiolle kuuluvat kansalaisten turvallisuuteen liittyvät asiat. Tällöin on perusteltua arvioida palo ja pelastustoimen siirtämistä valtiolle. Synergiaetuja saadaan eri turvallisuusviranomaisten paremmasta yhteistoiminnan organisoinnista. Määriteltäessä uusien kuntien tehtäviä Tämä määrittely liittyy erityisesti sosiaali ja terveydenhuollon palvelujen järjestämiseen, mistä valmistuu erillinen selvitys. 25. 1. Jos haluatte esittää esitettyjen kysymyksien lisäksi kuntauudistukseen liittyen muuta, lisätkää se alla olevaan tilaan. Työryhmän esityksestä poiketen Sotkamon kunta on näkemyksensä mukaisesti säilytettävä itsenäisenä kuntana. Erityisesti kunnan elinvoima ja alueen elinkeinotoiminnan moottorina pysyminen edellyttää itsenäistä Sotkamon kuntaa. Työryhmä esittää ensisijaisessa vaihtoehdossa, että Kainuussa olisi kolme kuntaa. Sotkamon kunta näkee perustelluksi, että Kainuussa olisi eri kriteerien yhteisarviointiin perustuen neljä itsenäistä kuntaa. Tällöin työryhmän ensisijaista ehdotusta tulee muuttaa siten, että kolmen kunnan sijasta Kainuuseen voidaan muodostaa neljä kuntaa. Sotkamo irrotetaan itsenäiseksi kunnaksi työryhmän esittämästä Kajaanin alueen muodostamasta kunnasta. Vahva, omintakeinen, yhteisöllinen ja itsenäinen Sotkamo tukee parhaiten koko Kainuuta. Kainuu yhtenä kuntana ei täytä mitään kunnan kriteerejä. Se ei ole minkäänlainen toiminnallinen kokonaisuus.
Sotkamon kunta ei näe tarpeelliseksi käynnistää ministeriön esittämää erityistä kuntajakoselvitystä. Mikäli kuitenkin kaikki selvitysalueen kunnat näkevät selvityksen tekemisen tarpeelliseksi, kuntajakoselvitys voidaan käynnistää. Selvitys ei luonnollisestikaan sulje pois etukäteen mitään vaihtoehtoa, vaan voi nimenomaisesti tuloksillaan tukea paikallista näkemystä vahvasta elinkeinopolitiikasta. Osion 3 kysymykseen 2. Olisiko kuntanne valmis osallistumaan työryhmän esittämään ja ministeriön käynnistämään ja kustantamaan erityiseen kuntajakoselvitykseen annettua kielteistä vastausta ei voinut ko. kohdassa perustella. Siksi perustelu tässä: Työryhmän esityksestä poiketen Sotkamon kunta ei pidä perusteltuna sellaisen uuden kunnan muodostamista, johon kuuluvat nykyiset Kajaani, Paltamo, Sotkamo ja Ristijärvi. Työryhmän esittämät kriteerit eivät täyty eivätkä arviointinäkökulmat tosiasiallisesti puolla tällaisen kunnan muodostamista. Erityisen virheellinen on työryhmän näkemys toiminnallisesta kokonaisuudesta ja elinkeinotoiminnan veturista. Juuri omilla ehdoillaan ja omalla toimintatavallaan Sotkamon kunta on vahva elinkeinopoliittinen toimija. Kajaanin kaupunki on taas omilla vahvoilla alueillaan keskeinen elinkeinopoliittinen toimija. Kajaani ja Sotkamo itsenäisinä vahvistavat toisiaan, eikä niiden välillä ole epätervettä, voimavaroja uhraavaa kilpailua. Sotkamon kunta näkee perustelluksi sen, että eri kriteerien yhteisarvioinnin perusteella Kainuuseen muodostetaan neljä kuntaa. Vahva, omintakeinen ja itsenäinen Sotkamo tukee parhaiten koko Kainuuta.