Hallintopakkohakemus venesatamien toiminnan lopettamiseksi tai ympäristöluvan hakemiseksi 2790/11.01.00/2016 Miljönämnden 13.04.2016 67 Valmistelija Ympäristönsuojelutarkastaja Petri Huovila, puh. 050 464 6866 Esittelijä Ympäristönsuojelupäällikkö Carl-Sture Österman, puh. 044 458 5927 etunimi.sukunimi@parainen.fi Varsinais-Suomen ELY-keskus on päätöksellään 3.2.2016 siirtänyt hallintolain 21 :n nojalla Olli Karapuun tekemän hallintopakkohakemuksen ympäristölautakunnan käsiteltäväksi. Karapuun hakemus kohdistuu kahteen venesatamaan, Stormälön Rompuddenilla sijaitseviin Stormälön Mariina Oy:öön ja Porta Marina Oy:öön, joiden toimintaa Karapuu vaatii lopetettavaksi niiden "aiheuttaman vakavan ja pitkään jatkuneen haitan, häiriön ja vahingon johdosta". Toissijaisesti Karapuu on vaatinut, että venesatamien toiminta keskeytettäisiin välittömästi ja ne velvoitettaisiin hakemaan ympäristöluvat toiminnalleen. ELY-keskus on siirtänyt hallintopakkohakemuksen, koska sen mielestä kyseessä on "eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :ssä tarkoitetusta kohtuuttomasta rasituksesta ja sen rajoittamiseksi tarvittavista toimenpiteistä". Lupaviranomainen naapuruussuhdelain kysymyksissä on kunnallinen ympäristönsuojeluviranomainen ympäristönsuojelulain 34 :n ja ympäristönsuojeluasetuksen 2 :n mukaan. ELY-keskus vastaa erikseen Karapuulle hallintopakkohakemuksessa esitettyyn pyyntöön saada ohjausta vahingonkorvausvaatimuksen esittämistä varten. Karapuun loma-asuntokiinteistö on venesatamien pohjoispuoleinen rajanaapuri. Venesatamien veneliikenne kulkee Karapuun kiinteistön editse salmen läpi vähintään noin 80 metrin etäisyydellä Karapuun rannasta, edellyttäen että veneilijät noudattavat liikenteenohjausmerkkejä. Vuoteen 2013 asti Karapuun rannan puoleiset liikenteenohjauspoijut sijaitsivat 50-60 metrin etäisyydellä rannasta, mutta sen jälkeen ne on siirretty kauemmaksi. Venesatamissa on marinayrittäjien mukaan yhteensä noin 630 venepaikkaa. Liikenteen määrä salmessa on ajoittain suuri. Veneistä noin 80 % on purjeveneitä. Aivan viime vuosina on tilanne kärjistynyt Karapuun rantakiinteistön käyttäjien ja veneilijöiden/marinayrittäjien välillä. Marina-toiminta merenlahdella on alkanut jo 1970-luvulla, ja venepaikkojen/ veneiden määrä on kasvanut vuosien kuluessa siten että vuonna 2000 paikkoja oli marinayrittäjien mukaan noin 360, vuonna 2015 noin 630. Karapuun mukaan veneilijöiden käytös - sekä röyhkeä ja varomaton veneily lähellä Karapuun lomarantaa että monenlainen muu tarkoituksellinen häiriön tuottaminen rannan asukkaille - sekä mm. veneilyn meluhaitat aiheuttavat sellaista kohtuutonta rasitusta heidän vapaa-ajan kiinteistönsä käytölle, että toiminta rikkoo naapuruussuhdelain 17 :ää ja tulisi ensisijaisesti kieltää. Eräistä naapuruussuhteista annetun lain (26/1920) 17 :n mukaan "Kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa ei saa käyttää siten, että naapurille, lähistöllä asuvalle tai kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, noesta, liasta, pölystä,
hajusta, kosteudesta, melusta, tärinästä, säteilystä, valosta, lämmöstä tai muista vastaavista vaikutuksista. Arvioitaessa rasituksen kohtuuttomuutta on otettava huomioon paikalliset olosuhteet, rasituksen muu tavanomaisuus, rasituksen voimakkuus ja kesto, rasituksen syntymisen alkamisajankohta sekä muut vastaavat seikat". Venesatamatoiminnan esitetään rikkovan myös vesilakia, rikoslakia ja vesiliikennelakia. Mikäli satamien toimintaa ei määrättäisi lopetettavaksi, vaatii Karapuu toissijaisesti, että yritykset velvoitettaisiin sakon uhalla keskeyttämään liiketoimintansa välittömästi ja hakemaan toiminnalleen ympäristöluvat uhalla, että toiminta lopetataan viranomaisen toimesta 1.5.2016. Karapuun vaatimukset ja oma selostus venesatamatoiminnan ja veneliikenteen aiheuttamista haitoista liitteenä. Asian käsittely Asian käsittelyssä on otettava huomioon useita eri näkökohtia, mm. seuraavat: 1. Venesatamien toiminnassa ei ole kyseessä uusi toiminta. Ensimmäiset 4-5 virallista rakennus- ja toimenpidelupaa pitkien venelaitureiden rakentamiselle ovat 1970-luvulta. Ilmeisen vilkasta veneilyä on salmessa tapahtunut jo siinä vaiheessa kuin Karapuut ovat hankkineet rantakiinteistön vuonna 1999. Kyseessä olevat satamat ovat kotisatamia, eivät vierasvenesatamamia. 2. Karapuun mukaan on venepaikkojen lukumäärä satamissa kuusinkertaistanut noin 100 veneestä noin 600 veneeseen 2000-luvulla. Hänen mukaansa kuusinkertaistuminen on tapahtunut "joitakin vuosia sitten". Venesatamayrittäjien oman selonteon perusteella on venepaikkoja ollut vuonna 2000 jo noin 360. Vertaamalla vuosien 1998 ja 2013 ilmakuvia voimme arvioida, että venepaikkojen lukumäärä on suunnilleen kaksinkertaistunut kyseisenä ajanjaksona (ks.liite). Siten 2000-luvulla on veneliikenne joka tapauksessa runsastunut, eikä liene perusteetonta ajatella etteikö vilkas veneily, varsinkin juuri viikonloppuisin, saattaisi aiheuttaa häiriötä Karapuun kiinteistön käytölle. Tosin on huomattava, että veneliikenne tapahtunee nykytilanteessa liikenteenohjausmerkkien ansiosta pääosin yli 80 metrin etäisyydellä rannasta. Veneilyn aiheuttamaa häiriötä ja mahdollista ympäristölupakäsittelyä ajatellen on huomattava, että ympäristölupamääräykset kohdistuisivat vain Stormälön Mariina Oy:n ja Porta Marina Oy:n varsinaisiin satamatoimintoihin. Ympäristöluvalla ei voida ohjata/määrätä veneilijöitä, jotka liikkuvat yleisillä vesialueilla. Kun veneilijä poistuu satama-alueelta, on hän vapaa ajamaan haluamiaan väyliä meriliikenteen ohjausmerkkejä noudattaen. Ympäristöluvan kautta ei siten voi estää/säädellä myöskään liikennöintiä salmessa Karapuun loma-asunnon edustalla. Vesiliikennettä valvotaan vesiliikennelain perusteella, ja valvontaviranomaisia ovat "Liikenteen turvallisuusvirasto, poliisi, rajavartiolaitos ja tullilaitos" (vesiliikennelaki 23 ). ELY-keskus voi rajoittaa tai jopa kieltää liikennöinnin tietyillä vesialueilla, jos se "harkitaan tarpeelliseksi liikenteen, ympäristön, kalastuksen tai muun elinkeinon suojaamiseksi taikka yleisen luonnon virkistyskäytön tai muun yleisen edun vuoksi" (vesiliikennelaki 15 ). Karapuu onkin hakenut ELY-keskukselta venesatamiin suuntautuvan liikenteen kieltoa
kyseessä olevaan salmeen. Toinen perustavaa laatua oleva ongelma venesatamien ympäristölupa-käsittelyä ajatellen on se, että naapuruussuhdelain 17, jonka perusteella ympäristölupaa on vaadittu haettavaksi, koskee kiinteistöllä syntyvien emissioiden (päästöt) aiheuttamaa kohtuutonta rasitusta naapurikiinteistön käytölle. Venesatamatoiminnan päästöjä saattaisivat olla esimerkiksi melu, pöly, tärinä, haju, maalijäämät tai muut vastaavankaltaiset ympäristöön leviävät ympäristöhaitat. Mikäli venesatamissa tehtäisiin runsaasti veneiden käsittelyä; esimerkiksi laajamittaista hiomista, hiekkapuhallusta, maalaustoimintaa tai muita päästöjä aiheuttavia kunnostustöitä, saattaisi ympäristöluvalle olla tarvetta. Ympäristöpäästöjä aiheuttavia toimia ei Rompuddenin satama-alueella kuitenkaan juuri tehdä, yrittäjien harjoittama "telakkatoiminta" on heidän mukaansa käytännössä vain veneiden nostoa ja laskua. Talvisäilytyksessä olevien veneiden määrä on yrittäjien antamien tietojen mukaan pysynyt muuttumattomana vuodesta 2000 (noin 210 venettä yhteensä kaikissa kolmessa satamassa). Venesatamiin suuntautuvaa veneliikenne ei ole naapuruussuhdelain tarkoittama "päästö", eli sellainen rasitus, jota voitaisiin säädellä naapuruussuhdelain perusteella ympäristöluvan kautta. Pienvenesatamat eivät myöskään ole ympäristönsuojeluasetuksessa ympäristölupa-velvollisten toimintojen luettelossa. 3. Sekä salmessa Karapuun lomakiinteistön edustalla että Rompuddenin niemellä on monien vuosikymmenten kuluessa esiintynyt häiriötä aiheuttavaa toimintaa. Karapuun suvun oma louhinta- ja murskausyritys on toiminut lähialueella, ja salmessa liikennöi ennen vuotta 2000 paljon hiekka- ja soraproomuja ja yksi öljytankkerikin. 4. Olli Karapuu on antanut kirjallisen suostumuksensa toimenpidelupahakemuksiin, joita lähin rajanaapuri Oy Porta Marina Ab on uuden omistajan myötä vuodesta 2000 alkaen hakenut kaikkiin jo olemassa oleviin (enimmäkseen laitureiden luvat olivat haetut jo aikaisemmin) tai uusiin rakennettaviin venelaitureihin. Karapuu on allekirjoituksellaan antanut naapuri-suostumuksensa myös ns. huoltolaiturin toimenpidelupahakemukseen vuonna 2008. Myös uusi ranta-asemakaava alueelle laadittiin vuonna 2012 ilmeisen hyvässä yhteisymmärryksessä marinayrittäjien ja Karapuun kesken. Kyseisessä rantaasemakaavassa koko se vesialue, jossa marinoiden laiturit sijaitsevat, kaavoitettiin venelaiturialueeksi. Aikaisemminkin alueella oli ranta-asemakaava vuodelta 1996 (siis jo siinä vaiheessa kun Karapuu on hankkinut kiinteistönsä), mutta siinä vain marinojen maa-alue oli virallisesti merkitty venesatama-alueeksi. 5. Karapuu on tehnyt myös aluehallintovirastolle hallintopakkohakemuksen vesilakiin perustautuen. Myös siinä vaaditaan lopettamaan Stormälön Mariina Oy:n ja Porta Marina Oy:n ilman vesilain mukaisia lupia tapahtuva liiketoiminta ja purkamaan venelaiturit. Toissijaisesti hän vaatii siinäkin hakemuksessa, että venesatamayritysten toiminta keskeytetään välittömästi kunnes asianmukaiset vesilain mukaiset luvat laitureille ja toiminnalle on haettu. On totta, että kyseessä olevilla venesatamilla ei vielä ole vesilain mukaisia lupia laitureiden sijoitukselle, vaikka venepaikkojen lukumäärä satamissa onkin suuri.
Kyseisen luvan hakemisen perusta ei kuitenkaan ole rakennelmien koko tai veneiden lukumäärä itsessään, vaan aina tulee arvioida niiden aiheuttamat todelliset haitat esimerkiksi vesistöympäristölle, kalastukselle tai kalakannoille, virkistyskäytölle, terveydelle, vedenotolle tms. Luvan tarpeen ratkaisee yleensä se, aiheutuuko hankkeesta jotain mikä "loukkaa yleistä etua" (vesilaki 3 luku, 2, 1 mom). Monet vanhat pienvenesatamat toimivat ilman vesilain mukaisia lupia. Kuitenkin vuonna 2011 uudistetun vesilain vesilain 3 luvun 2 :n 3 mom:n 2)- kohdan mukaan "lupa tarvitaan myös... sellaiseen vesialueelle tehtävän rakennelman käyttöön, josta aiheutuu häiriötä toisen kiinteistön käytölle, eikä asianomainen ole antanut tähän suostumustaan". Aluehallintovirasto arvioi parhaillaan Karapuun hallintopakkohakemuksen käsittelyssä, onko perusteita vesilain mukaisen luvan hakemiselle. Arvioitava on, onko liikenne venesatamiin sellainen asia, josta edes vesilain mukaisella luvalla pystytään antamaan määräyksiä venesatamien omistajille. Myös on arvioitava, missä määrin Olli Karapuun on tulkittava antaneensa suostumuksensa laitureiden rakentamiseen ja venesatamien toiminnan laajentamiseen 2000-luvulla, hänen hyväksyessään omalta osaltaan Oy Porta Marina Ab:n venelaitureiden toimenpidelupahakemukset ja ranta-asemakaavan aluerajaukset venesatamaakin varten. Sen lisäksi on arvioitava, josko lupa olisi haettava vesilain 3 luvun 2 :n 2 mom:n perusteella, jossa luvanvaraiseksi määrätään sellainen vesitaloushanke, joka aiheuttaa edunmenetystä toisen "maalle, kiinteistölle tai muulle omaisuudelle". Lienee syytä tässä yhteydessä mainita, että Karapuu ei ole missään vaiheessa ottanut yhteyttä kaupungin ympäristönsuojelutoimistoon satamien toiminnan aiheuttamien ympäristö- tai muiden haittojen johdosta. Ensimmäisen kerran on ympäristönsuojelutoimisto saanut tietoonsa erimielisyydet ja osallistunut tilanteen selvittelyyn elokuussa 2014, Oy Porta Marina Ab:n pyynnöstä. Tarkastuspöytäkirja 28.8.2014 liitteenä. 6. Ympäristöluvalla, jonka siis tulisi kohdistua Stormälön Mariina Oy:öön ja Porta Marina Oy:öön, voitaisiin päästä säätelemään lähinnä kahdenlaisia ympäristövaikutuksia venesatamien toiminnassa, ja ne molemmat liittyvät septitankin tyhjennysasemaan ns. "huoltolaiturilla". Laituri sijaitsee Porta Marinan pohjoisosassa, noin 70-90 metrin etäisyydellä Karapuun kiinteistön rajasta ja rannasta. Ympäristöhaittoja, joita septiaseman käyttö saattaa aiheuttaa Karapuun kiinteistön käytölle, ovat: 1) pumpun aiheuttamaa melu, joka ajoittunee voimakkaimmin sunnuntai-päiviin, kun veneilijät palaavat kotisatamaan ja tyhjentävät veneidensä tankit ennen rantautumistaan; 2) mahdollinen hajuhaitta. Porta Marinan toiminnanharjoittajan mukaan septiaseman meluhaittaa on entisestään jo rajoitettu vaihtamalla metallinen imuputkisto muovisiin putkiin. Edellä esitettyjen näköhtien perusteella voidaan todeta, että septiaseman käyttö lienee venesatamien toiminnassa ainut sellainen ympäristöhaittaa aiheuttava toimi, jonka käytöstä kunnallinen ympäristönsuojeluviranomainen voisi ympäristöluvassa antaa olennaisia määräyksiä. Pelkästään tämän asian takia ei ympäristöluvan hakemista voi pitää perusteltuna. Jos tarve vaatii, ympäristölautakunnan on mahdollista antaa septiaseman käyttöä koskeva
erillinen määräys ympäristönsuojelulain 180 :n mukaisesti, jolla esimerkiksi melupäästöjä tai septiaseman käyttöaikoja rajoitetaan. Ennen sellaisen määräyksen antamista olisi tarpeellista tehdä melumittaus Karapuun rannalta käsin. Oy Porta Marina Oy:ä ja Stormälön Mariina Oy:ä on kuultu hallintopakkohakemuksen johdosta, ja yritykset ovat antaneet hakemuksesta yhteisen vastineen. Yritykset vastustavat hakemuksessa esitettyjä vaatimuksia toiminnan lopettamisesta tai keskeyttämisestä perusteettomina eivätkä pidä ympäristöluvan hakemiselle esitettyjä perusteita oikeina ja todellisuutta vastaavina. Liitteet Oheismateriaali Ehdotus Päätös 16. Karapuun hallintopakkohakemus ELY-keskukselle 17. Oy Porta Marina Ab:n, Stormälön Mariina Oy:n ja Stormälön Pikkusataman vastine 18. Ilmakuvat venesatama-alueelta 1998 ja 2013 19. Ympäristönsuojelutoimiston tarkastuspöytäkirja 28.8.2014 20. Nykytilanteen havainnollistava ilmakuvakartta Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ilmoitus hallintopakkohakemuksen siirrosta kaupungin ympäristölautakunnalle Ympäristölautakunta päättää hylätä Olli Karapuun hallintopakkohakemuksen koskien Stormälön Mariina Oy:ä sekä Oy Porta Marina Ab:ä. Kyseisten venesatamien toimintaa ei tarvitse lopettaa eikä keskeyttää. Ympäristölupaa venesatamien toiminnalle ei tarvitse tässä tilanteessa hakea. Mahdollinen septiaseman aiheuttama melu- ja hajuhaitta voidaan tarvittaessa käsitellä ja antaa siitä määräys ympäristönsuojelulain 180 :n mukaisesti, mikäli se osoittautuu tarpeelliseksi. Ennen mahdollisen määräyksen antamista ympäristönsuojelutoimiston tulee suorittaa meluhaitan arvioimiseksi melumittaus Karapuun rantakiinteistöllä. Ehdotus hyväksyttiin. Tiedoksianto Olli Karapuu Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Stormälön Mariina Oy Oy Porta Marina Ab
Kokouspäivämäärä Ympäristölautakunta 13.4.2016 OIKAISUVAATIMUSOHJEET JA VALITUSOSOITUS MUUTOKSENHAKUKIELLOT ja kieltojen perusteet Seuraavista päätöksistä ei saa tehdä kuntalain 91 :n mukaan oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa: Pykälät: 51-56, 58-63, 68 Koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain 89 :n 1 mom. mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus, seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla: Pykälät: 57, 64-65, 69-70 Hallintolainkäyttölain 5 :n 1 mom. / muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla: Pykälät ja valituskieltojen perusteet: OIKAISUVAATIMUSOHJEET Seuraaviin päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Oikaisuvaatimuksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Valitusviranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, osoite ja postiosoite: Paraisten kaupungin ympäristölautakunta, Rantatie 28, 21600 Parainen, ymparistolautakunta(at)parainen.fi Pykälät: 57, 64-65, 69-70 Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi vaatimus perusteineen ja se on tekijän allekirjoitettava. VALITUS Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös asianosainen sekä kunnan jäsen. Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai päätös on muuten lainvastainen. Valitusaika on 30 päivää. Valitusviranomainen, osoite ja postiosoite: Turun hallinto-oikeus, PL 32, Sairashuoneenkatu 2-4, 20101 Turku, turku.hao(at)oikeus.fi Kunnallisvalitus, pykälät: Hallintovalitus, pykälät: Valitusaika alkaa päätöksen tiedoksisaannista. Kunnallisvalitus, pykälät: Hallintovalitus, pykälät: 66 Valitusaika alkaa päätöksen antopäivästä, sitä päivää lukuun ottamatta: 21.4.2016. Muu valitusviranomainen, osoite ja postiosoite: Vaasan hallinto-oikeus, PL 204, 65101 VAASA, vaasa.hao(at)oikeus.fi Kunnallisvalitus, pykälät: Hallintovalitus, pykälät: 67 Valitusaika alkaa päätöksen tiedoksisaannista. Hallintovalitus, pykälät: 66 Valitusaika alkaa päätöksen antopäivästä, sitä päivää lukuun ottamatta: 21.4.2016. Valitusaika alkaa päätöksen tiedoksisaannista / julkipanopäivästä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Kaavan tai rakennusjärjestyksen hyväksymistä koskevan päätöksen katsotaan tulleen asianosaisten tietoon silloin, kun päätös on asetettu yleisesti nähtäville. VALITUSKIRJA Valituskirjassa on ilmoitettava - valittajan nimi, ammatti, asuinkunta ja postiosoite
- päätös, johon haetaan muutosta - miltä osin päätöksestä valitetaan ja muutos, joka siihen vaaditaan tehtäväksi - muutosvaatimuksen perusteet. Valituskirja on valittajan tai valituskirjan muun laatijan omakätisesti allekirjoitettava. Jos ainoastaan laatija on allekirjoittanut valituskirjan, siinä on mainittava myös laatijan ammatti, asuinkunta ja postiosoite. Valituskirjaan on liitettävä päätös, josta valitetaan, alkuperäisenä tai viran puolesta oikeaksi todistettuna jäljennöksenä sekä todistus siitä päivästä, josta valitusaika on luettava. Oikeudenkäyntimaksu: Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain (701/93) 3 :n nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksua hallinto-oikeudessa 250 euroa. Vaasan hallinto-oikeudessa valituksen käsittelystä perittävä oikeudenkäyntimaksu on 250 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen. VALITUSASIAKIRJOJEN TOIMITTAMINEN Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valitusasiakirjat toimittaa valitusviranomaiselle ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä. Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. PÄÄTÖKSEN TIEDOKSIANTO: Pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi 20 / 4 2016. Päätös 67 on annettu tiedoksi asianosaiselle Olli Karapuu (saantitodistuksena), Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Oy Porta Marina Ab, Stormälön Mariina Oy on luovutettu asianosaiselle / 2016. Päätös on julkipantu / 2016. Katarina Östman Otteen oikeaksi todistaa postitse 21 / 4 / 2016 Vastaanottajan allekirjoitus Katarina Östman Tiedoksiantaja