DRAGSFJÄRD (ENT. HIITTINEN), KYRKSUNDET. Tutkimukset kappelialueelta - osaraportti Tiina Jäkärä Museovirasto Arkeologian osasto

Samankaltaiset tiedostot
ULVILA Liikistö. Keskiaikaisen kappelinpaikan ja hautausmaan koekaivaus. Tiina Jäkärä Yksityinen tutkimuskaivaus

SISÄLLYS Arkisto- ja rekisteritiedot 2 Karttaote kaivauspaikan sijainnista 3 1. Johdanto Alueen tutkimushistoria 4 2. Kohteen sijainti ja

ULVILA Liikistö. Keskiaikaisen kappelinpaikan ja hautausmaan kaivaus. Tiina Jäkärä Yksityinen tutkimuskaivaus

EESPOO, ESPOONKARTANO, MANKBY Liite 5 Georg Haggrén 2012

NAKKILAN VIIKKALAN KAIVAUSKERTOMUS 1980

LUUMÄKI SUO-ANTTILA MÄNNIKKÖMÄKI 2

VÖYRI KAURAJÄRVI ISTANKANGAS

Pk Kauttua x= , y= , z=45-50

Sisällys: Negatiiviluettelo 9 Dialuettelo 9

Kerimäki Raikuunkangas Vedenpullottamon suunnittelualueen inventointi Kreetta Lesell 2009

LAPIN KUNTA, KIVIKYLÄ, TAHTMAA Varhaismetallikautisen kuoppalieden makrofossiilitutkimus 2006

Ruotsinpyhtää Tesjoki Skårbäcksmossen, sotilasleiripaikan kartoitus ja koekaivaus

KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa

Intendentti Jorma Leppäahon suorittama koekaivaus Huittisten pitäjän Sar:J.mun kylän Takkulnn kartanon pihapii=- rissä 6/8-8/

HARJAVALTA HIITTENHARJU

DRAGSFJÄRD (ent. HIITTINEN), KYRKSUNDET Rautakautisen ja keskiaikaisen muinaisjäännösalueen tutkimukset

YLI-II 59 KOTIKANGAS KIVIKAUTINEN ASUINPAIKKA

Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012

Akaa (Toijala) Matinlahti arkeologinen valvonta 2017

Porvoo Kirkontörmä Saastuneen maa-aineksen poistamisen arkeologinen valvonta 2016

OSASTOT A-D. Akaan hautausmaa OSASTO A

PORI, TAIDEMUSEON LAAJENNUSALUE RAKENNUSTÖIDEN ALOITTAMISEN ARKEOLOGISET VALVONTATYÖT

ARKEOLOGISEN KOHTEEN TARKASTUS

Rautakautisen löytöpaikan kaivaus

2016 KM TURKU, Tallimäenkenttä

TAMMELA Keskinen. Kuoppajäännöksen koekaivaus

Pihtipudas Niemenharju Kunnalliskoti kivik. asuinpaikan ympäristön kartoitus 2006

Lempäälä Sääksjärvi Kipinäaidan inventointi 2010.

PIELAVESI Lampaanjärvi Joensuu löytöpaikan arkeologinen tarkastus 2018

2017 KM Porvoon tuomiokirkko KM 41578

~tf ~ Turun yliopisto ~~ ' University of Turku. Kaarinan Ravattulan Ristimäen kivikautisen asuinpaikka-alueen tutkimukset 2013 I I I /

YLÄNE KAPPELNIITTU rautakautisen ja historiallisen ajan muinaisjäännösalueen pohjoisosan kartoitus 2004

Rautujärven pohjoisrantaa kuvattuna sen itäosasta länteen. Perustiedot

Pälkäne Laitikkala Katajan tilan Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Hannu Poutiainen Timo Jussila

Forssan museo FORSSA Haudankorva Salmistanmäki

HAUHON LUOTIAN RANTAKAAVA-ALUEEN INVENTOINTI Kreetta Lesell f

Lappeenranta, Lappeen kirkko

,-f-;._11 e 1t /{ < 1" (.>

RAUMA Rauman sähköaseman ympäristön muinaisjäännösinventointi 2009

Suomussalmen Kellojärven kaava-alueen kiinteistön 29:1 kortteleiden 10 ja 11 inventointi

Kangasala Vatialan ja Lempoisten (Riunvaiva) kylätonttien arkeologinen maastotarkastus Timo Jussila Hannu Poutiainen

TEUVA Kankaanmäki. Kivikautisen asuinpaikan ympäristön koekaivaus

Joutseno Muilamäki Kivikautisen asuinpaikan koekuopitus 2009

Savonlinna Metsäkonttorinkuja Historiallisen ajan hautapaikan arkeologinen tutkimus 2018

Tampere Veijanmäenkatu 4 tarkkuusinventointi 2013

korttelit 7-11, 25, 28 32, 34, 35, 37 39, 41, 42, 44 46, 52A, 52B, 52C,52D,52E, 53 56, 58 60, 65A, 66 70, 72, 73

Laukaa Laajalahti asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013

VALTATEIDEN 6 JA 12 RISTEYSALUEEN INVENTOINTI Kreetta Lesell 2005

Nokia Linnavuori Linnavuoren itäpuoleisen asemakaavoitettavan alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Ville Laakso Antti Bilund

ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA

ESPOO 318 MANKKAA LUKUKALLIO AJOITTAMATTOMAN KIVILATOMUKSEN KAIVAUS Timo Jussila Espoon kaupunginmuseo

Akaa Tipuri (Kurisniemi) Tipurintien valaistuslinjan maanrakennustyön arkeologinen valvonta 2011

Raahe Pyhtilänkangas Muinaisjäännösselvitysinventointi. Toukokuu FT Samuel Vaneeckhout Osuuskunta Aura

Kertomus muinaistieteellisestä kaivauksesa

HAAPAVESI Haapavesi Ivo kivikautisen asuinpaikan kartoitus

Sastamala viemärikaivannon kaivuun arkeologinen valvonta Mäkitalon kivikautisen asuinpaikan läheisyydessä 2013 Hannu Poutiainen Jasse Tiilikkala

Mikkelin läänin maakuntayhtymän Kiinteät muinaisjäännökset luettelossa kohde on numerolla 32.

ARKEOLOGISEN KOHTEEN TARKASTUS - lomake arkeologisen kohteen tarkastamiseen (ks. täyttöohje lopussa)

JALASJÄRVI Kohtakangas. Kivikautisen asuinpaikan koekaivaus

EURA KUKONMÄKI. Koekaivaus. Hanna-Mari Nieminen Pirkko-Liisa Lehtosalo-Hilander 191J'

ESPOO, ESPOONKARTANO, MANKBY Liite 1 Georg Haggrén Kuvanro Alue Taso Yksikkö Kuvaus Suunta Päivä Kuvaaja

ASIKKALA Kalkkinen Iisakkila Kaapeliojan valvontatyö

Hämeenlinna Aulanko 1 ja 2 Rakennettavan tontin J valvonta. Kreetta Lesell f :3 MUSEOVIRASTO. JJriiA..fVt1- t<lc ~- 11.

Löytökohta kuvan keskellä. Asuinpaikan maastoa itään.

Kiuruvesi Rantakylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2008

ARKEOLOGISEN KOHTEEN TARKASTUS - lomake arkeologisen kohteen tarkastamiseen (ks. täyttöohje lopussa)

Kutveleen kanavan tiesuunnittelualueen muinaisjäännösinventointi Taipalsaaren ja Ruokolahden kunnissa syksyllä 2000

Hankasalmi Revontulen ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2014

Lempäälä Maisenranta, tila 2:11 koekuopitus 2011

ALAVUS Alavuden pohjoisosan järvien rantaosayleiskaava-alueiden

Tervola Varevaaran tuulivoimalahankkeen alueen muinaisjäännösinventointi 2010 Ver 2 Tapani Rostedt Hannu Poutiainen Timo Jussila

Sipoo Tallbacka 1 kivikautisen asuinpaikan arkeologinen kaivaus 2014

KÄLVIÄ. 70 PAHANPORTAANRÄME. Koekaivausraportti. Lauri5kantsi2003 K.H. Renlundin museo, Kokkola

Loppi Kaartjärvi Antinniemi

1 KVARTSI-ISKOS, 1 kpl, 0,5 g Vaaleanharmaata, hiukan rakeista kvartsia. Mitat: 13 x 10 x 4 mm. X=201,48, Y=101,84, Z=79,18 (Tid.

Joutseno Mielikonoja Kivikautisen asuinpaikan koekuopitus 2009

TURKU, KAKSKERTA, BRINKHALL Kavaljeerisiiven länsipuolen vesijohtoputken kaivanto

Sotkamon Taivaljärven kaivospiirin alueen arkeologinen inventointi


RAASEPORI SLOTTSMALMEN LIITE 3 Tarja Knuutinen & Georg Haggrén Yksikkö- ja rakenneluettelo ALUE 1

Lieto Kukkarkoski I sähköpylväiden poiston arkeologinen valvonta 2017

Lappeenranta, Pallon ortodoksihautausmaa Hautausmaa-alueen arkeologinen koekaivaus. Kati Salo 2007 Museovirasto Rakennushistorian osasto

Kangasala Kirkko-Aakkula Arkeologinen valvonta 2012

Rakennustyömaan valvonta kivikautisella asuinpaikalla

ISOJOKI Salomaa Maakaapelilinjan arkeologinen tarkkuusinventointi 2018

Vantaan Fastböle Haxböle -tielinjan konekaivuun valvonta vuonna Anna-Maria Salonen

Nokia Tottijärvi Pajulahti Vesihuoltoputkiston kaivannon koneellisen kaivamisen valvonta 2011 Tapani Rostedt

Kangasala Keskustan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009

RAISIO VANHA-VANTO Latomusten kaivaus Naantalin haaran maakaasuputkilinjalla Kreetta Lesell 2008

Ruovesi Pappilankulma Vesihuoltolinjan muinaisjäännösinventointi 2011

MUINAISJÄÄNNÖSSELVITYS

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011

-o ~t.1rj. Kylä: Kuortane Inv.nro: f--t(tl ~ lyd. Kunta: KUORTANE Nimi: Soukkakangasl. Kivikautisen asuinpaikan tarkastus: Sepänmaa 2000:

VÄHÄKYRÖKAAVONTÖNKKÄ KM9520. FM Katariina Nurminen

ENONKOSKI Käkötaipale kiinteistön muinaisjäännösinventointi v. 2011

Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009

Naantali. Raatihuoneenkatu 4 / Frandsila. kellarirakenteen suojauksen arkeologinen valvonta

K A L V O L A. EM 9726.

Määrlahden historiallinen käyttö

ARKEOLOGISEN KOHTEEN TARKASTUS

Transkriptio:

DRAGSFJÄRD (ENT. HIITTINEN), KYRKSUNDET Tutkimukset kappelialueelta - osaraportti 996 Tiina Jäkärä Museovirasto Arkeologian osasto

SISÄLLYSLUETTELO. Johdanto......................................... 2 2. Tutkimukset kappelialueelia 996........................ 2 2.. Alue XVII........................... 2 2.2. Löydöt............................. 3 2.3. Haudat............................. 4 2.4. Muut kappelialueelia tutkitut kohteet........ 5 Liite.................. 6

2. JOHDANTO Kesällä 996 Dragsfjärdin (ent. Hiittinen) Kyrksundetin alueella jatkettiin kappelialueen tutkimuksia Kansallismuseo-osaston tutkijan, FT Helena Edgrenin johdolla jo kolmatta vuotta (aiemmat tutkimukset; kts. Asplund 994, Mäntylä 995a-b, 996). Vuonna 995 aloitettiin kappelin sisäpuolisen alueen tutkimukset, ja näitä jatkettiin vuonna 996. Edellisenä vuonna avatun alueen tutkimukset saatiin nyt päätökseen. Erilliseen kaivausraporttiin on liitetty kappelialueen valokuva- ja diakuvaluettelot ja kartat (Mäntylä 996). Kappelialueen löydöt on luetteloitu Kansallismuseon numeroilla 29578: -5. 2. TUTKIMUKSET KAPPEUALUEELLA 996 2.. Alue XVII Vuonna 995 avattiin kappelin perustusten sisäpuolelle 4 neliömetrin suuruinen alue, joka jäi osittain tutkimatta (kts. Jäkärä 995). Nyt tutkittu alueen yläosa oli laajuudeltaan 6,25 neliömetriä. Edellisenä vuonna kaivamatta jäänyt pinta-ala peitettiin harsokankaalla, joka nyt paljastettiin pintakerroksen alta. Korkeuskiintopisteenä käytettiin edelleen muistokiven jalustaan kiviperalla merkittyä pistettä (kiintopiste 0). Pisteen korkeus on 8,02 m mpy ja taakselukema oli 43. Löytöjen paikalleenmittauksessa käytettiin edellisen vuoden tapaan kaivausalueen omaa koordinaatistoa (paalu alueen eteläkulmassa: x= 00 ja y=200). Edellisen kesän tutkimuksissa oli alueelta poistettu maata n. 0 cm. Alueen länsilaidalla oli nähtävissä muusta maasta hieman tummempina erottuneita hautojen jälkiä.

3 Kaivausten edistyessä yksittäisten hautojen jälkiä ei yleensä erottanut sateisen sään ja karkean, sekoittuneen hiekan vuoksi. Mahdollisiin kappelin lattiavasoihin liittyi alueen pohjoisosassa ollut, hiiltynyt puunjäännös (kts. kartta ). Edellisenä vuonna alueelta tuli vastaavanlaisia puita, kun maata oli poistettu n. 0 cm:n. Maassa oli myös jonkin verran hiiltä. 2.2. Löydöt Alueelta löydettiin mm. lasia, pala ikkunan lyijypuitetta, nauloja, useita rahoja ja brakteaatteja. Ensimmäistä kertaa löydettiin nyt myös vaatetukseen liittyneitä esineitä; pronssinen nuppineula, mahdollisesti toinenkin neula sekä haudan vainajan leuan alta, selkänikaman päältä, yksinkertaiset hakaset (KM 29578:24, 25). Sijaintinsa perusteella hakaset ovat ehkä olleet puseron kaula-aukon sulkijana. Haudan 3 läheisyydestä löytyi rautaesine, joka vaikuttaa veitsen katkelmalta (KM 29578:2 ). Ainoatakaan rahaa ei voitu varmuudella yhdistää hautaan kuuluvaksi; ei edes alueen pohjoislaidalta, haudan 4 vierestä tullutta 0 rahan kokonaisuutta. Rahat olivat ilmeisesti olleet kangaspussissa tai käärittyinä kankaaseen, koska tekstiilinjäänteitä oli tarttunut rahoihin. Kappelin sisäpuolinen maa oli hautausten sekoittamaa, joten eri ikäisten rahojen löytökorkeuksista ei voi päätellä mitään yksittäisten hautausten iästä. Vanhin tämänvuotisista rahoista on 400-luvun alusta. Nuorin rahoista taas on vuodelta 634; uuden kirkon tiedetään valmistuneen Hiittisten kylään vuonna 637. Rahojen esiintymisessä aiemmin havaittu katkos vahvistui nytvuosiin 520-573 (kts. Jäkärä 995, 6). Erityisesti 500-luvun loppu korostuu lisää uusien löytöjen myötä. Vaikuttaa siis varsin todennäköiseltä, että kappelin (ehkä hautausmaankin?) käytössä on ollut n. 50 vuoden tauko. Syynä on voinut olla esimerkiksi uskonpuhdistuksen myötä tilapäisesti käytöstä jäänyt kappeli ja ehkä sen tuhoutuminenkin 500-luvun alkupuolella.

4 2.3. Haudat Tutkittu alue oli pieni mutta täynnä hautoja, minkä vuoksi kaivaminen oli hidasta. Uusia hautoja tai niiden osia tutkittiin 2 kappaletta. Kaikkiaan alueella oli säilynyt ainakin 6 hautaa tai haudan osaa, lisäksi alueella oli runsaasti irtonaisia luita (kts. Jäkärä 995). Edellisenä vuonna kaivettu epävarma hautaus numero 8 osoittautui S-N- suuntaiseksi haudaksi. Syynä poikkeukselliseen hautaamissuuntaan on ehkä ollut tilanahtaus. Haudasta otettiin näytteeksi kallo. Nyt tutkittiin myös alueen itäosasta edellisenä vuonna löytyneiden hautojen, 2 ja 3 länsipäädyt. Myös näistä haudoista otettiin kallotjatkotutkimuksia varten. Alueen länsireunan vieressä oli hauta 0. Ainoastaan vainajan jalkojen luut tulivat näkyviin kaivausalueelle; luut menivät hiiltyneen puun alle (kts. kartta ). Luiden pohjoispuolella näkyi puunjäänteitä, jotka olivat mahdollisesti arkun reunaa. Haudasta otettiin näytteeksi sääriluut. Etelämpänä länsireunassa oli lapsen hauta, jossa oli puunrunkoon koverrettu arkku. Sen leveys oli vain n. 20 cm ja näkyvissä ollut pituus n. 80 cm; arkku oli osin länsiprofiilin sisällä. Haudan 2 arkunpuuta tuli näkyviin edellisen haudan pohjoispuolelta. Myös hauta 3 sijaitsi alueen länsipuolella, n. 0 cm haudan alapuolella. Hauta 4 paljastui alueen pohjoisreunalta; vainajan jalkojen luut olivat säilyneet ja ne otettiin näytteeksi. Myös länsireunalja haudan 0 alla sijainneen haudan 5 sääri- ja reisiluut otettiin talteen. Haudassa 6 oli ainoastaan vainajan jalkojen luut säilyneet; haudan yläosa lienee tuhoutunut hautaa 5 tehtäessä. Hauta 7 käsitti ainoastaan pienet, mahdollisesti lapsen, sääriluut. Haudan länsipuolella näkyi jäänteitä kahdesta hampaistosta; aikuisen ja lapsen. Jälkimmäiset kuuluivat ehkä hautaan 7 (kts. kartta 4). Hieman etelämpänä haudassa 8 oli myös säilynyt vain pienikokoiset sääriluut, jotka taltioitiin luunäytteeksi. Haudan oli tuhonnut ilmeisesti hautauksen 3 kaivaminen. Haudasta 9 näkyi vain osa jalkapäätä länsiprofiilista.

5 Mielenkiintoisia olivat kaksi alinta hautaa (haudat 20 ja 2). Nämä olivat tutkitun alueen vanhimpia hautoja; niiden länsipäät jäivät kolmen hautakerroksen alle. Todennäköisesti haudan 20 länsipäähän liittyi mm. punaisista hiekkakivilaakoista tehty hautakuopan reunus. Tämä oli ainoa alueelta havaittu, mahdollisesti hautaan liittynyt kivirakenne. Hautoja oli siis paikoin jopa neljässä kerroksessa. Alemmat haudat (4, 5, 6, 8, 20, 2) olivat arkuttomia. Lukuunottamatta hautaa, arkkujen jäänteet vaikuttivat olevan lauta-arkuista. Kaikki arkuista ja myös mahdollisista lattiavasoista vuosina 995-96 otetut puunäytteet osoittautuivat männyksi (kts. liite ). 2.4. Muut kappelialueena tutkitut kohteet Kappelialueena tutkittiin myös pieni osa hautausmaan muuria. Tutkittu kohta sijaitsi muurin lounaiskulmasta n. 4 metriä itään. Kohtaan avattiin metrin levyinen ja noin kahden metrin pituinen alue. Se leikkasi maavallin, joka oli syntynyt kiviaidan päälle vuoden 939 kaivauksissa. Tässäkin kohdassa muurin kivet olivat jonkin verran levinneet alas, rantaan päin. Tutkitun kohdan maa oli likaista, hienoa hiekkaa. Hiekan seassa oli puujätettä, nauloja ja polttamattomia luunpalasia. Maata oli muurin päällä n. 50 cm. Kappelin peruskivien pohjoispuolella paljastettiin turpeen alta kivi rivi. Riviä ei näy C. 0. Nordmanin kartoissa. Kiviä oli vain yksi kerros; 0 kiveä tiiviisti peräkkäin. Rivin pituus oli n. 2,40 m. Detektori ilmaisi rautakaikuja kivirivin molemmin puolin. Kyseessä ovat ilmeisesti hautausmaassa kaikkialla olevat naulat. Vaikuttaa siis siltä, että myös hautausmaan pohjoiselle alueelle on tehty hautoja. Kivien funktio jäi epäselväksi; hautakiveys se tuskin kuitenkaan on. Turussa.2.996 ~~ Tiina Jäk"

6 Liite PUULAJIANALYYSI Dragsfjärd (ent. Hiittinen) Kyrksundet 994 Näyte. Hauta 2, arkunpuuta. Mänty (pinus sy/vestris). 995 Näyte 2. Hauta 2, arkunpuuta. Mänty. Näyte 3. Hauta 3, arkunpuuta. Mänty. Näyte 4. Hauta 6, arkunpuuta. Mänty. Näyte 5. Hirsi. Mänty. Näyte 6. Hirsi 2a. Mänty. Näyte 7. Hirsi 2b. Mänty. 996 Näyte 8. Hauta 8, arkunpuuta. Mänty. Näyte 9. Hauta, arkunpuuta. Mänty. Näyte 0. Hauta 3, arkun puuta. Mänty. Näytteiden analysointi: Tiina Jäkärä/ Turun yliopisto

~ - ~auta houto ~ hauh@ l --E,_~-~~~~ ~r.r-:--~~; - ~-- -- --- - - -..! nauta@) h ta @ haut.g) _ au 20 l - - :... -_ -..::. - - - - - - - - _..) - -c-- -----------, houta hauta@ 9-- D ~ Tutkittu 995 hauta@ ------ hauta@ : hauta Q8) - l - --==-- --..-4- hauta@ --..----------- -- hauta@ ---- --------[-~:.~ f/ -- - - -- - - h ut0 - - _ l p m Tutkittu 995 KYI<KSUNDET 996 :2